Päihdeongelmaisen kognitiivinen suoriutuminen Pekka Rapeli Neuropsykologi. HUS, päihdepsykiatrian pkl. PÄLY 09.03. 2012
Päihdeongelman ja kognitiivisen toimintakyvyn yhteys näyttäytyy monella eri tavalla: esimerkki 1 Mikä on ennuste, jos juominen saadaan loppumaan? Jos kognitiivinen toimintakyky on pysyvästi romahtanut, niin miten tarkemmin ottaen ja mistä syystä?
Päihdeongelman ja kognitiivisen toimintakyvyn yhteys näyttäytyy monella eri tavalla: esimerkki 2 Kognitiivinen toimintakyky näyttää säilyneen hämmästyttävän hyvin. Mihin toimintakyvyn säilyminen perustuu vai onko kyseessä osin harhakuva? Mikä on ennuste, jos juomista ei saada loppumaan?
Päihdeongelmaisen kognitiivinen suoriutuminen Sisältö Tiivistelmä Mistä on kyse kognitiivisessa toimintakyvyssä? Kuka päihdeongelmainen? Mistä kognitiossa on kyse? Päihdeongelmaisen kognitiivisen suoriutumisen kulku: edeltävät, ongelman aikaiset ja ongelmaa seuraavat puutokset Yhteenveto
Tiivistelmä Kognitiivinen suoriutuminen on olennainen osa päihdeongelmaisenkin toimintakykyä, vaikka ei aina riittävä selitys hyvin tai huonosti säilyneelle toimintakyvylle Kognitiivisen suoriutumisen ja toimintakyvyn yhteys korostuu sekä työuran alku- että loppupäässä. Kognitiivisen suoriutumisen ja toimintakyvyn suhdetta tarkasteltaessa on syytä erottaa väestö-, kliinisten potilaiden sekä yksilötason näkökulmat
Mistä kognitiivisessa toimintakyvyssä on kyse? Kognitiiviset prosessit ja kognitiot Ajurit ja impulssit Välittävät tekijät (fyysinen ja sosiaalinen ympäristö kulttuuri, yms konteksti, i,.) Toimintakyky ja päätöksenteko Muunnos lähteestä: Hofmann, Friese & Wiers; 2008)
Oletus: varhain aloitettu päihteiden käyttö lisää impulsiivista käyttäytymistä ja vastaavasti heikentää kognitiivista suoriutumista ainakin toiminnanohjauksen ja työmuistin hallinnan osalta Tarkemmin debry SC & Tiffany ST. Tobacco-induced neurotoxicity of adolescent cognitive development (TINACD): A proposed model for the development of impulsivity in nicotine dependence: Nic & Tob Res 2008; 10: 11-25 Crews F, He, H& Hodge, C. Adolescent cortical development: A critical period for development of addiction. Pharmacol Biochem Behav 2007; 86: 189-99.
Mistä kognitiossa on kyse: kognitiivisten haasteiden monimuotoisuus Kognitiivinen suoriutuminen: Kapasiteetti optimaalis-normaaleissa strukturoiduissa tilanteissa (Yleistekijä, muisti, nopeus ja toiminnanohjaus) Kognitiivinen toiminnanohjaus hälyisissä tilanteissa: Tarkkaavuueden ja energian kohdentaminen. Tasaisuus/jaksavuus (pysyminen työtilassa tarkkaavuus, häiriöalttius) Pitkäkestoinen Suuntautuneisuus (kiinnostuksen ja toiminnan kohteet) Sosiaalinen kognitio ja kognitiot toimintaa suuntaavina uskomuksina
Kuka on päihdeongelmainen? yleisväestön joukossa tietty osa piileviä päihdeongelmia hoitoa hakevat päihdeongelmaiset erityishoitopaikkojen potilaat yms. valikoituneet otokset päihdeongelmaisia; yleensä 2 dg potilaita
Yleisväestö: Alkoholin yhteys kognition puutoksiin: J- käyrä 40 + iässä alkoholin suurkulutus vähentää Alzheimerin taudin ja vaskulaarisen dementian riskiä, mutta lisää alkoholidementian riskiä. Väestötasolla siksi paradoksaalisia tuloksia alkoholi & dementiariskistä. Picard 2011, Brust 2010-0 + Corrao et al. Alcohol and Coronary Heart Disease. Addiction 95:1505 1523, 2000
Päihdeongelmaa edeltävät kognitiiviset puutokset Yleisväestön kognition taso & päihdeongelmat ennen vakavia ongelmia Yleisväestössä ne, joilla on päihdeongelma 16-17 v:n iässä havaitaan yleisiä kognition puutoksia jo tuolloin Vaikutuksen koko kohtalainen 0.67, ( ) (Weiser ym. Acta Psychiatr Scand 2004) Huom! tupakointi ilman vakavaa psykiatristaä häiriöitä 18 v. iässä liittyy yleisen kognition puutoksiin. Mitä runsaampi tupakointi sitä selkeämpi puutos Vaikutuksen koko 0.14 0.5 ( ) (Weiser ym. Addiction 2009) Yleisväestössä runsas tupakointi saattaa haitallisempaa kognitiolle kuin alkoholin runsas käyttö
Päihdeongelmaa edeltävät kognitiiviset puutokset Vaikea käytöshäiriö & kognition puutokset Närhi ym. Scand J Psycholol 2010. (n = 77 12 18v. käytöshäiriö, jonka vuoksi laitoshoito vs. 48 verrokkia) Oppimisvaikeuksia (luki, ma) 57 % käytöshäiriönuorista (verrokit tieto puuttuu) 31 % selviä kielellisiä puutoksia (VIQ < 85) (vs. 2 % verrokeilla**) (50 % heistä käytöshäiriö + päihdehäiriö) 49 % lieviä tai suhteellisiä kielellisiä puutoksia (VIQ < PIQ 15) ( vs. 23 %) 7 % laaja alaisia kognitiivisia puutoksia (vs. 0 % ns) (60 % heistä päihdehäiriö; otos pieni) 9 % vain toiminnanohjauksen puutoksia 9 % vs. 4 % ns. (43 % heistä päihdehäiriö; otos pieni) 53 % ei kognitiivisia puutoksia (vs. 81 % **) Huom! Kaikista tutkituista, joilla käytöshäiriö myös päihdehäiriö 41 %:lla. (kognitiivinen profiilli ei tilastoillisessa yhteydessä päihdehäiriön yleisyyteen, otoskoot pieniä)
Päihdehäiriön aikaiset kognitiivisen suoriutumisen puutokset: yleisväestön päihdeongelmissa runsas tupakointi voi olla haitallisempaa kuin runsas juominen Yleisväestö: (Kalmijn 2002) Keski-ikäisillä naisille ajankohtainen tupakointi oli negatiivisesti yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen Kohtuullinen alkoholinkäyttö oli positiivisesti yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen.
Kliinisillä päihdepotilaillakin tupakointi on yhteydessä kognition puutoksiin. (Friend, 2005 ADDICTIVE BEHAVIORS 30, 193-202)
Päihdeongelmaa seuraavat kognitiiviset puutokset: lyhytaikaisen raittiuden aikana (1-2 kk) Aine Tarkkaavuus /työmuisti Psyko- Toiminnanmotoriikka Kielelliset toiminnot Visuospatiaali set toiminnot Säilömuisti ohjaus Alkoholi 1 *** * /** 0/ * ** /*** ** ** Sekakäyttö * /** O /* 0 / * * / ** * /** * / ** Amfetamiini tai metamfetamii ni * * * * */ ** * / ** Bentsodiatsepiinit ** *** * *** ** / *** ** 1) Ekstaasi 0 / * O 0 O 0 / * 0/ * Kannabis 0 O 0 O * 0 Kokaiini *** * * / ** ** / *** * / ** 0 / * LSD 0 O 0 O 0 0 Kliiniset kontrolloidut potilasaineistot vieroituksen jälkeen & tavanomainen nps tutkimus (Tarkemmin kirjoissa muistisairaudet, kliininen neuropsykiatria kirja, Duodecim)
Sekakäyttöön painottuvaa päihdeongelmaa seuraavat kognitiivisen suuoriutumisen muutokset Hanson ym. J Child & Adolesc Subst Abuse 2011 seurasivat kognitiivisia toimintoja 10 vuoden ajan ryhmässä päihdehoitoon hakeutuneita nuoria (n = 37) runsas kumulatiivinen alkoholin tai huumeiden käyttö visuospatialinen suoriutuminen alkoholin runsas käyttö kielellinen muisti piristeiden runsas käyttö visuaalinen muisti viime aikainen runsas päihteiden käyttö toiminnanohjaus
Tutkimustiedon perusteella muodostettu oletusmalli kognitiivisen suoriutumisen kohentumisesta pitkäkestoisen alkoholista raitistumisesta aikana 100 % Poikkeus: Spatiaalinen Suoriutuminen,? Fein ym. 2006) Yhdysvaikutus juomisen jatkumiseen toipumisen aikana; Muuronen ym. 1989? 50 80 %:lla hoitoon hakeutuvista alkoholisteilla alussa kognitiivisia puutoksia (Bates ym,. 2002). Alle viikon raittius eniten puutoksia, Salin 1994 Puutosten heikkoa palautumista ennakoivia tekijöitä: Aivovammat (Parry-Jones ym. 2006) Runsas kerta/putkijuominen, heikko ravinto, tiamiinin puute Maksan heikko kunto (Fals-Stewart, 2003) Kohonnut verenpaine (Braggio & Pishkin, 1992) Muu komorbiditeetti, heikosti palautuva aivoatrofia (Bartels, 2007) Runsas tupakointi (Durazzio, 2007) Erittäin runsaat vieroitusyritykset (Loeber, 2010) 0 1 2 6 1 2 24 kk
Pahiten syrjäytyneillä asunnottomilla sekä päihteiden ongelmakäyttö & mielenterveysongelmat & puutokset kognitiivisessa toimintakyvyssä yleisiä ja monella myös pysyviä Erkkilä & Stenius-Ayoade (2009) tutkivat 158 pääkaupunki seudun asunnottomien vastaanottokotien asiakasta 82 % Päihdehäiiriö 89 % Mikä tahansa mielenterveyden häiriö 31 % Kaksoisdiagnoosi Muistivaikeuksia seulottiin 35 potilaan otoksella - 54 % MMSE < 24 eli vahvasti poikkeava - (17 %) löytyi potilasrekisteristä maininta aivovammasta tai aivoverenvuodosta. Yli puolella asunnottomien henkinen toimintakyky on (GAF & SOFAS arvion perusteella), alentunut tavalla joka edellyttäisi tukea arjen asioiden, kuten kodin-, talouden- ja hygienianhoidossa. Toisaalta: vaikeimmin päihdeongelmaisilla ajankohtaisten ja pysyän kognitiivisen toimintakyvyn puutosten erottaminen on haasteellista ilman todistettua riittävän pitkää raittiutta Ringen et al. 2011 Kaksoisdiagnoosipotilalla kannabiksen käyttö oli yhteydessä heikkoon kognitiiviseen suoriutumisen, jos potilaalla oli skitsofrenia, mutta hyvään suoriutumiseen, jos kaksisuuntainen mielialahäiriö
Miten alkoholistit kompensoivat alkoholismin neuraalisia pitkäaikaisvaikutuksia? Alkoholistien ja terveiden väliset hemodynaamiset erot kognitiivisissa tehtävissä (kirjassa Kliininen neuropsykiatria) alkoholisteilla vähemmän aktivaatiota alkoholisteilla enemmän aktivaatiota
Lievätkin kognitiiviset ongelmat korostuvat, kun tehtävä on uusi ja joustavuutta vaativa Goldberg: E. The executive brain
Suositus nps-tutkimuksen tekemiseksi, kun otetaan kantaa päihderiippuvaisen työkykyyn Todettaessa ajankohtainen alkoholiriippuvuus tulee neuropsykologista työ ja toimintakykyarviota varten tehtävää tutkimusta edeltää riittävän pitkä, vähintään 2 kuukauden pituinen, todistetusti raitis jakso. Alkoholivieroitus tai vaihtoehtoisesti huume- ja lääkevieroitus on syytä varmentaa laboratoriokokein tai vaihtoehtoisesti sekä vaikeimman päihde riippuvuuden ollessa kyseessä myös laitoshoitojakson avulla. (Telakivi, Rapeli, Kaarne, Hillbom, SLL 2010)
Yhteenveto: päihdeongelmiin liittyvien kognitiivisten ongelmien kulku Vakavia päihdeongelmia voivat ennakoida lievät tai kohtalaiset yleisen kognition puutokset ja oppimisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet voivat olla esillä korostuneesti. Oppimisen ja kognitiivisen suoriutumisen puutteet peittyvät usein käytösongelmien alle. Tupakointi merkittävä primaareja kognitiivisia puutoksia selittävä tekijä, joka ilmeisesti altistaa myös päihdehäiriön kehittymistä. Mahdollisesti myös kasautuvia puutoksia selittävä tekijä. Päihteiden käytöstä seuraa usein visuospatiaalisen toiminnan, yleisiä muistin (työmuisti, kielellinen ja visuaalinen) tai toiminnanohjauksen puutoksia Raitistumisen jälkeen muistin ja toiminnanohjauksen ongelmat useimmiten korjaantuvat huomattavasti (työmuisti? ) ja visuospatiaaliset ongelmat lievittyvät. Lievittyminen sillä edellytyksellä, että yleinen terveys on säilynyt kohtalaisena eikä vakavaa aivovammaa ole kehittynyt neurotoksisuuden tai muiden syiden vuoksi. pekka.rapeli@hus.fi
Viesti Keskeistä päihteiden väärinkäytössä on ongelman tunnistaminen sekä hallinnan ja haittojen (subj + obj) kehityskulku Ajankohtaisen päihteiden väärinkäytön lyhytkestoinen korjaantumisennuste on vaatimaton. Sen sijaan pitkäkestoinen ennuste on varsin hyvä. Kognitiivinen toimintakyky on monimuotoinen ilmiö, jolla on monentasoisia yhteyksiä päihteiden väärinkäyttöön. Osin edeltävä tekijä, osin seuraus. Subjektiivisen ja objektiivisen kognitiivisen toimintakyvyn välinen yhteys on heikko, vaikka tvan kokemukset pitää ottaa vakavasti. Ennuste toimintakyvyn palautumista päihteiden väärinkäytön loputtua on hyvä muutaman vuoden viipeellä, ellei muu psyykkinen tai somaattinen sairastavuus ole kroonista. Menetettyjen mahdollisuuksien palautuminen ja vahinkojen kompensointi on silti joskus ylivoimaista.
Yhteenveto: Päihdeongelmaisen kognitiivisen toimintakyvyn arviointi... on tärkeä kokonaisuus, jonka osia voidaan arvioida luotettavasti. Kognitiivisen toimintakyvyn vahvuuksien ja puutosten merkityksen selvittäminen edellyttää yksilöllisen kehitysvaiheiden ja kontekstin ( arki, opiskelu, työ) selvittämistä Kognitiivisen toimintakyvyn tulkinnassa muutosten ennustamisessa on tärkeä tuntea päihteiden käytön ja kognitiivisen toimintakyvyn väliset yhteydet ja niihin vaikuttavat tekijät: a) yleisväestössä b) kliinisten potilaiden joukossa ja c) yksilöllisen vaihtelun tasolla.
Tiivistelmä Kognitiivinen suoriutuminen on olennainen osa kokonaisuutta, josta muodostuu psyykkinen työja toimintakyky Neuropsykologinen tutkimus on poikkileikkaus, jonka tulkinnassa tarvitaan runsaasti tietoa päihteiden lyhytaikaisista ja pitkäaikaisista keskushermostovaikutuksista sekä kaksoishäiriöstä Kaksoishäiriöt ovat kliinisessä käytännössä yleisiä.
Sisällys päihdeongelma päihdeongelmien ja kognitiivisen toimintakyvyn yhteys: esimerkkejä ja tilastoa Kognition kirjo Päihdeongelmaa edeltävät kognitiiviset puutokset Päihdeongelmaa seuraavat kognitiiviset puutokset Kognitiivisten puutosten kuntoutuminen raitistumisen jälkeen. Käytännöllisiä näkökohtia Yhteenveto
Kognitiivisen toimintakyvyn haasteet: 1) Kapasiteetti (Yleistekijä, muisti, nopeus ja toiminnanohjaus) 2) Tasaisuus/jaksavuus (pysyminen työtilassa tarkkaavuus, häiriöalttius) 3) Suuntautuneisuus (kiinnostuksen ja toiminnan kohteet)
Esimerkki toiminnanohjauksen jäsentämisestä: ADDaikuisilla voi esiintyä yksi tai useampia seuraavista toiminnanohjauksen ongelmista toistuvasti (Brown, 2005) 1) Aloittaminen: puutteet toiminnan organisoinnissa, priorisoinnissa ja vireystilan kohottamisessa 2) Fokusointi: vaikeus ylläpitää keskittymistä ja tarkkaavuutta tehtävän aikana 3) Ponnettomuus/effortti: vaikeus vireyden, tarmokkuuden, prosessointinopeuden ja motivaation ylläpitämisessä pidemmän aikaa; 4) Emootiot: frustraation sietokyky ja tunteiden säätellyn vaikeus (ongelma jota DSM IV:n mukaisessa oireistossa ei mainita); ja 5) Muisti/työmuisti: (puutteet kyvyssä pitää tärkeät asiat tehtävän ajan mielessä (on-line) tehdessään sekä mieleen palauttamisessa. 6) Aktiviteetin monitorointi ja itsen kontrollointi: Tehtävien kokonaisuuksien tarkkailu ja osatehtävien oikea-aikaisuuden huomiointi (keskustelut, kaupassa käynti, auton ajaminen yms.) Piirteet vs. kategoria? Merkitys työkyvylle korostuu ei-rutiinitehtävissä (Goldberg + Oma kl neuropsykiatria kirjassa)
Päihdeongelma ja toimintakyky Lievät päihdeongelmat ovat yleisiä myös työelämässä olevilla henkilöillä. Vaikeisiin päihdeongelmiin liittyy usein syrjäytymistä -> syrjäytyneiden päihdeongelmat ovat usein vaikeita? Vaikeat päihdehäiriöt etenevät tyypillisesti impulsiivisesta käytöstä kompulsiiviseen ja niihin liittyy useiden päihteiden sekakäyttöä. On harvoin henkilön ainoa ongelma. Päihdeongelmaan liittyy usein sekä sitä edeltäviä että seuraavia muita psyykkisiä häiriöitä Runsaan käytön kielteiset seuraukset johtavat usein pyrkimykseen vähentää käyttöä tai lopettaa käyttö kokonaan. Huomattava osa ongelmakäyttäjistä onnistuu tässä, vaikka riski retkahtaa heikosti hallittuun käyttöön säilyy koholla useita vuosia. Toistuvasti hoitoon hakeutuvat ovat muita vaikeimpia tapauksia ja mielenterveyshäiriön ja päihdehäiriön yhteisesiintyvyys on heillä yleistä.
Tärkeä kokonaisuus...toisinaan on hyvä pohtia Kuinka paljon päihteiden käytön jatkumiseen haitoista huolimatta liittyy lähtökohtaisia puutoksia kognitiivisessa toimintakyvyssä? Missä määrin varhain alkanut tai erittäin raju päihteidenkäyttö on aiheuttanut pitkäkestoisia puutoksia kognitiivisessa toimintakyvyssä? Millainen on kognitiivisen kuntoutumisen ennuste?
Kognitiivinen toimintakyky ja kognition monta merkitystä Sosiaalinen kognitio Ja mielen teoria Kognitiivinen suoriutuminen Suorituskyky neutraaleissa tilanteissa Toiminnanohjaus Kognitiivinen kontrolli Impulssikontrolli Päätöksentekotilanteissa (mene vs. älä Kognitio käyttäytymistä Ohjaavina uskomuksina Tulkintaohjeina Esim. pystyvyysuskomukset Käyttäytymistä ohjaavat automaatiot A B -C
Päihdepotilaiden tutkimisen ABC Päihdepotilaiden psykiatristen häiriöiden arvioinnissa on olennaista hahmottaa päihdehäiriön ja muiden häiriöiden välinen ajallinen suhde samanaikaisuus vs. peräkkäisyys & muutosten suhde toisiinsa Sama koskee myös päihdepotilaiden kognitiivisten häiriöiden arviointia.
Kognition kirjo Sosiaalinen kognitio Ja mielen teoria Kognitiivinen suoriutuminen Suorituskyky neutraaleissa tilanteissa Kognitiivinen kontrolli Impulssikontrolli Päätöksentekotilanteissa (mene vs. älä mene, kylmät vs. kuumat tilanteet (-+) Kognitio käyttäytymistä Ohjaavina uskomuksina Tulkintaohjeina Esim. pystyvyysuskomukset Käyttäytymistä ohjaavat automaatiot A B -C
Strukturoitu neuropsykologin tutkimus tavoittaa vain kaikista merkittävimmät ongelmat mahdollisesti olennaisilta kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueilta Älykkyyden älykäs ja tehokas käyttö Tarkkaavuus osin, Työmuisti osin Muisti osin (prospektiivinen muisti) Toiminnanohjaus osin Energisyys, vireystilan ylläpito Lievät oppimisvaikeudet Älykkyyden viisas käyttö Valintojen tekeminen Katveeseen jää paljolti myös Sosiaalinen kognitio Metakognitio ja itsereflektio
Alko vs. tupakka yleisväestössä, naiset
Käytännön potilasnäkökulma: Kuinka paljon oppimisvaikeuksien tunnistuslista toisi lisätietoa? http://www.opioppimaan.fi/oppimisvaikeudet/tunnistus/tunnistuslista 22 kysymystä oppimisesta, joihin on helppo vastata. Rasti = kyllä; ei = tyhjä Vältätkö lukemista Yksi kynnysarvo (yli 50 % kyllä vastauksia) Tulkinta tehtävä muihin ajankohtaisiin ja elinaikaisiin tietoihin vertaamalla.
Millaisia oppimisvaikeuksia päihdepotilaat tunnistavat (n = 10) Onko lukemisesi hidasta? **** Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? **** Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? ****** Vältätkö lukemista? *** Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa? *** Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? ** Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinusta vaikeaa? ***** Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä? ** Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja? Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? ** Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko mitä olit tekemässä? **** Sekoitatko usein päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? ** Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? * Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? ***** Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä? Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä? *** Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa? **** Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä, vaikka yrität painaa niitä mieleen? *** Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? ***** Sekoitatko usein oikean ja vasemman? ** Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? *** Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen sinulle vaikeaa? ***
Havaintoja päihdepotilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamisesta Valikoimaton otos päihdepotilaita ( n = 10) Kysymyksenasettelut vaihtelevia. - > 80 % kysymys neuropsykologille laajempi kuin puhtaasti kognitiivinen toimintakyky. Koulupohja 80 % pk (heistä 20 % laitoksessa loppuun), 10 % pk kesken 10 % yo. Ammatillinen koulutus 20 % loppuun asti, 20 % ammatillinen kurssi vankilassa, 60 % am koulutus puuttuu tai keskeytynyt. Maininta väh. lievästä aivovammasta 20 % Maininta päihdehäiriöitä edeltäneistä sopeutumisvaikeuksista tai käytöshäiriöstä koulussa 60 % Oppimisvaikeuksia mainittu aiemmin HUS papereissa 10 % Oppimisvaikeudet tai muut Nps puutokset lievää vaikea-asteisempia 70 % (30 % lieviä tai ei puutoksia) Tulkinta: Käytöksen ja persoonallisuuden häiriöt helposti peittävät oppimisen ja kognitiivisen suoriutumisen häiriöt Raportoi oppimisvaikeuksia 20 % kyselyssä (ka. 7.3 /22) 40 % kysely tai haastattelu
Käytännöllisiä näkökohtia Ennen neuropsykologin tutkimusta 1: Ajankohtaista päihteiden käyttöä voidaan selvittää laboratoriotestein seerumin glutamyylitransferaasi (GT,) puoliintumisaika = 26 vrk seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini, (CDT tai DST), puoliintumisaika =15 vrk. Näiden yhdistelmä, gamma-cdt l[gamma-cdt = 0.8 x ln(ggt) + 1.3 x ln(cdt)]. Huumeseulonta = virtsanäyte Analyysi tavallisimpien huumeiden ja päihdekäyttöön soveltuvien lääkeaineiden käytöstä. Virtsanäytteen ottoon vaaditaan tutkittavan suostumus. (Telakivi, Rapeli, Kaarne, Hillbom, SLL 2010) Punasolujen keskitilavuuden (MCV) puoliintumisaika = (120 vrk) alkoholinkäytön mittariksi MCV on liian epäspesifinen.
Ennen neuropsykologin tutkimusta 2: Vieroitusvaiheen aikana esiintyy runsaasti psyykkisiä häiriöitä, jotka tulee selvittää/huomioida Akuutti vieroitusvaihe Akuutit vieroitusoireet usein fyysisiä luonteeltaan voidaan seurata hyvin ja mallintaa esim. eläinmalleilla Alkoholin vieroitusoireet alkavat 12-48 h runsaan juomisen jälkeen riippuen juomiskauden kestosta ja veren alkoholipitoisuudesta. Huippu 2-3 vrk juomisen loputtua -> delirium tremens - ja kouristusriski - > vaativat sairaalahoitoa. Harhoja voi esiintyä. Pitkittynyt vieroitusvaihe Unihäiriöt tavallisia -> 36 72 % alkoholisteista. Kesto viikoista useisiin kuukausiin (Brower 2003). Kohonnut verenpaine usein jatkuu -> 3 viikon kuluttua vielä 20 %:lla koholla oleva vp. (Ceccanti, 2006) Masennus- ahdistuneisuus, stressijärjestelmän yliaktiivisuus ja kohonnut riski aggressiivisuuteen voi jatkua viikkoja tai kuukausia.
Ketkä ovat alttiita addiktiolle? Heillä on vaikeuksia tasapainon saavuttamisessa tai säilyttämisessä Ovat muita impulsiivisempia. Eivät sitoudu yhtä vahvasti kuin muut yhteisön normeihin Tavallista suurempi taipumus masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Muita heikompi itsetunto. Voivat olla muita herkempiä päihteen tai addiktoivan toiminnan palkitsevalle vaikutukselle. Voivat olla vähemmän herkkiä kokemaan päihteen tai addiktoivan toiminnan kielteisiä vaikutuksia. Voivat olla muita herkempiä päihteiden pysyville vaikutuksille aivoissa. Pekka Rapeli 2010 West (2006) Theory of Addiction: Oxford: Blackwells www.primetheory.com 41
Kaksoishäiriö ja kogniitivisen toimintakyvyn kehitys (vrt Ringen)
Mikä on toiminnanohjauksen merkitys? Oletus: hyvä toiminnanohjaus antaa mahdollisuuden säilyttää työkyky suhteellisen hyvin, vaikka muita lieviä kognition ongelmia (erit. muisti) esiintyisikin. Vastaavasti hyvä yleinen taso ja muisti eivät takaa hyvää työkykyä, jos toiminnanohjauksessa on suuria puutoksia. Toiminnanohjaukset häiriöt voivat sekä edeltää, että seurata päihdeongelmaa. Toiminnanohjauksen lievien puutosten merkitys voi rajoittua pääasiassa vapaisiin ei-ohjattuihin tai ei-rutiinintehtäviin (Delisle & Braun, 2011)
Työelämän kehitys ja kognitiiviset vaatimukset Yleistä älykkyyttä on tarvittu aina ja tarvitaan jatkossakin((elämä on kompleksistä ja vauhti vaan kiihtyy... Gottfredson 1997). Luku- kirjoitus ja laskutaito antoi merkittävän kilpailuedun teollistumisen alussa. Merkitys on edelleen huomattava, mutta osin muuntunut tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hallinnaksi tai medialukutaidoksi. Hyvä muisti antoi kilpailuedun koulutusvaatimusten kasvaessa. Merkitys edelleen huomattava, mutta osin muuntunut tietojen tietoteknisten laitteisiin tallentamisen ja hakemisen oppimiseksi. Toiminnanohjauksen ja työmuistin merkitys on kasvanut tietoyhteiskunnan vaatiessa tiedon hallintaa ja strategisia valintoja enemmän samalla kun osa semanttisesta muistikuormituksesta voidaan siirtää tietotekniikalla hallittavaksi. Sosiaalisen kognition ja viisaan sosiaalisen verkostoitumisen merkitys on kasvanut palveluyhteiskuntaan ja asiantuntijoiden tiimeissä työskentelyn myötä.
Neurokognitiivisten häiriöiden kuntoutumisesta alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen on runsaasti näyttöä Pitkäaikaista kognitiivista kuntoutumista on tutkittu 2-7 vuoteen asti Jos raittius pitää, ei aivovammoja (hc tai yleistä), vähän tai ei tupakointia (Bartch 2007, Durazzio 2007) kuntoutuminen voi olla hyvää kaikilta osin! Osittainen poikkeus: spatiaalinen suoriutuminen? Fein ym. 2006, Eikielellinen suoriutuminen (PIQ) Harris 2008