Kuinka rakennetaan kestäviä paikallisyhteisöjä? Palvelut, elinvoima ja demokratia Vihti 24.11.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi
Onnittelut tähän mennessä tehdystä työstä! 2
1 2 3 Suomalaisen (yhteis)kunnan demokratiaperusta on nopeasti rapautumassa Demokratia pitäisi hahmottaa nykyistä monipuolisemmin Ryhtiä kuntakeskusteluun: kumppanuuskunnat vahvistaisivat myös demokratiaa 3
Valtavia muutoksia julkisissa rakenteissa Yhteiskunnan demokratiaperusta muuttuu Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM Kartta: SYKE
Kuntavaaleissa äänesti alle 60% 75 Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012 70 65 Edustuksellisen demokratian legitimiteetti ei ole kovin vahva 60 55 50 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Lähes 450.000 eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä suomalaista jätti kuntavaaleissa 2012 äänestämättä 5
Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta. Helsingin Sanomat 3.11.2012 6
Luottamushenkilöiden määrä vähenee kuntaliitoksissa, puhumattakaan sote-alueilla Uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat vähenivät 550 230 7
Luottamushenkilön työ on entistä vaativampaa Organisaatiot, asiat, budjetit, alueet ja alueelliset erot ovat entistä isompia. Ongelmatkin ovat usein entistä ilkeämpiä. Kuka viitsii/ehtii/osaa/jaksaa? Tämäkin ohentaa edustuksellista demokratiaa. 8
Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. (Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa) 9
Kuntien sisäiset alueelliset erot kasvavat kuntaliitosten myötä Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua 49 % harvaan asuttua maaseutua 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu 10
Kaupunkimaaseutuluokitus 2010 (SYKE) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 11
Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? 12
Pitäisikö asialle tehdä jotain? 13
Äänestäjiä, asiakkaita, veronmaksajia vai myös toimijoita ja kumppaneita? Demokratian vanha paradigma: Demokratian uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten uudet osallistumisen ja vaikuttamisen tavat vain lisäävät kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on myös konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. soveltaen Harju & Pihlaja 2013 14
Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta Kumppanuus kuntaorganisaation ja kuntayhteisön toimijoiden kesken voi olla 1. keskustelukumppanuutta 2. kehittämiskumppanuutta 3. suunnittelukumppanuutta 4. palvelukumppanuutta 5. budjettikumppanuutta 6. toimijakumppanuutta 15
Sote-lakiluonnos: Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön! 16
yhteistyö verkostot kumppanuus Demokratia vahvistuu kumppanuuksia vahvistamalla Briitta Koskiaho (2014): Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle. Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan. Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa. Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa. 17
Kyläsuunnitelmat ovat kumppanuuden tärkeitä rakennuspuita 18
Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset jne Yritykset Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta 19