HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA - oppimateriaalia kotitalouden valinnaiskursseille
2 Sisältö Johdanto kampanjaan Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Opetuskerta 1: Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Opetuskerta 2: Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Kasvissuhteeni kukoistaa Opetuskerta 3: Kasvissuhteeni kukoistaa Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Opetuskerta 4: Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Opetuskerta 5: Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Liitteet 3 6 9 12 14 17 20 24 27 30 34 37
3 Johdanto kampanjaan Viime vuosina on puhuttu paljon ruoasta, sen ympäristövaikutuksista, terveellisyydestä, eettisyydestä sekä suomalaisesta ruokakulttuurista. Ruokaa voi ostaa huolettomasti, syödä ja nauttia sen enempää pohtimatta. Hyvään mieleen ja oloon tarvitaan kuitenkin muutakin kuin hyvää makua, rakennetta ja ulkonäköä. Valinnoillamme viestitämme arvojamme sekä siirrämme niitä käytäntöön. Oikeat valinnat auttavat ihmisen ja ympä- ristön hyvinvointia, mutta yhtä selvää tapaa tehdä valintoja ei ole. Ruokaan liittyvät arvot ja valinnat ovat esimerkiksi terveellisyys, taloudellisuus, kotimaisuus, ilmasto- tekijät, esteettisyys ja eettisyys. Kuluttajien valintoja ohjaavat tieto, intuitio sekä tunteet. Kotitalousopettajat ja peruskoulun kotitalousopetus ovat avainasemassa viemässä suomalaisen ruokakulttuurin ja hyvinsyönnin sanomaa eteenpäin. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (Sre) tavoitteena on ollut ruoan arvostuksen kohottaminen. Kolme vuotta (2008 2011) kestäneen ohjelman kohde- ryhmään ovat kuuluneet niin suomalaiset kuluttajat kuin päättäjätkin. Sre on ollut valtion ensimmäinen ruokakulttuuriohjelma, joka on saanut aikaan yhteistyötä sekä yhteistä tahtotilaa ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyvien organisaatioiden kesken. Ruokakulttuuri on tunnustettu kulttuuriksi ja Helsingin yliopistoon on saatu uusi ruokakulttuurin professuuri. Hyvinsyöjä-kampanja luotiin osaksi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. Tavoitteena on saavuttaa suomalaisia kuluttajia, niin nuoria kuin aikuisiakin. Sre on Hyvinsyöjä- kampanjan avulla halunnut levittää tietoa kestävästä ja vastuullisesta syömisestä sekä ruokavalinnoista. Kampanjaa on viety eteenpäin erilaisten medioiden sekä Peloton- työpajojen avulla. Hyvinsyöjä- valtakirjan viisi teesiä ovat tutkitusti ne tärkeimmät asiat, joilla tavallinen kuluttaja voi helposti toimia ja syödä vastuullisesti. Hyvinsyöjä nro 1 - kortin vastaanotti Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Muita tunnettuja Hyvinsyöjiä ovat mm. rap- taiteilija Elastinen, ministeri Sirkka- Liisa Anttila ja kirjailija Kaari Utrio. Kampanjan jatkoksi haluttiin jotakin konkreettista. Koulujen ja kotitalousopetuksen kautta tavoitetaan suuri joukko 13 15- vuotiaita nuoria. Kotitalouden tunneilla pereh-
4 dytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Opetus antaa koko elämän kantavia taitoja ja tietoja, joista vastuulliset ruokavalinnat ja kestävä syöminen tulevaisuudessa vain korostuvat. Olemme tehneet Hyvinsyöjän 5 teesiin sopivan HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA - kokonaisuuden, jossa on oppimateriaalia kuudelle opetuskerralle. Ajatuksena on ollut, että materiaali otettaisiin käyttöön heti syksystä valinnaisten kotitalouskurssien alkaessa. Hyvinsyöjä- kampanjan teemat sopivat hyvin syksyn ohjelmaan ja valmiiksi suunnitellut opetuskerrat helpottavat opettajan alkusyksyä. Materiaalia voi hyödyntää suoraan sellaisenaan tai poimia sieltä omaan opetukseensa sopivia osia. Opettajan materiaali koostuu kuudesta opetuskerrasta, joista viimeinen on vapaa- ehtoinen, eikä siihen ole erillistä materiaalia. Tuntikokonaisuudet koostuvat tieto- osiosta, tuntisuunnitelmasta sekä kalvopohjista, tehtävistä ja oppikirjoihin liittyvistä vinkeistä. Jokaisen teesin alussa on ensin tietoa liittyen tunnin teemaan. Tieto- osuuden tarkoituksena on antaa opettajalle jotakin uutta ja kerrata jo tiedossa olevaa. Tieto- osuuden jälkeen on tuntisuunnitelmapohja, jota voi käyttää sellaisenaan tai muokata itselleen sopivaksi, jättää pois tai lisätä riippuen ryhmän tasosta ja käytettävissä olevasta ajasta. Jokaiselle opetuskerralle on ehdotettu myös menu, mutta sen lisäksi on kerätty käytössä olevista oppikirjoista menukokonaisuuksia vaihtoehtoisesti käytet- täviksi. Jokainen tuntikokonaisuus sisältää myös liitteenä olevia tehtäviä ja kalvopohjia sekä nettilinkkejä ja vinkkejä opetuksen. Materiaaliin kuuluu myös nimikkoresepti muutamilta Sre:n kampanjan puhemiehiltä ja Valtuutetuilta Hyvinsyöjiltä. Lisäksi jokaiselle kotitalousryhmällä on mahdollisuus osallistua Nyhjää tyhjästä - kokkikilpailuun, jossa pääpalkintona on kokkaushetki Sami Garamin kanssa koko opetusryhmälle. Kilpailun ideana on hyödyntää kaapissa olevia ruoka- aineita ja kokata sesongin herkuista ateriakokonaisuus Hyvinsyöjän oikeudet ja velvollisuuden huomioon ottaen. Viimeinen, eli kuudes, opetuskerta on jätetty kokonaan kilpailuun osallis- tumiseen ja siksi siihen ei ole erillistä tuntisuunnitelmaa. Kilpailu ei kuitenkaan edellytä muun materiaalin käyttöä, joten kilpailutehtävä voidaan tehdä oppitunnilla milloin vaan. Kilpailuaikaa on 8.10.2011 saakka. Toivottavasti mahdollisimman moni koulu innostuu osallistumaan kilpailuun.
Valtuutetun Hyvinsyöjän VIP- kortit voi tilata Hyvinsyöjä- nettisivuilta. Muista tilata kortit ajoissa, jotta ne ehtivät viimeiselle opetuskerralle. 5 Toivottavasti materiaali innostaa niin opettajia kuin oppilaitakin liittymään Hyvinsyöjiin ja kantamaan vastuuta sekä itsensä että ympäristön hyvinvoinnista. Mielenkiintoisia ja maukkaita hetkiä valinnaisen kotitalouden tunneille! Terveisin Hanna- Kaisa Hämäläinen kotitalousopettaja hannakaisa.hamalainen@gmail.com Aira Kuvaja toiminnanjohtaja kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi
6 Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Ruoan lyhyt tie ruokapöytään on ympäristön kannalta hyvä asia ja sitä on helppo seurata. Nopeasti tuottajalta kuluttajalle päätyvä ruoka on varmasti tuoretta ja maistuvaa. Ilmaston kannalta on suuri merkitys on sillä, mitä kuluttaja kaupasta valitsee ja millä hän sen kuljettaa kotiinsa. Tekeekö hän kauppamatkan autolla, pyörällä vai jalan? Asumisen ja liikkumisen ohella syöminen tuottaa eniten kasvihuonepäästöjä Suomessa. Kuluttaja tukee valinnoillaan työpaikkojen ja elävän maaseutuympäristön säilymistä kotimaassa ja kauempanakin. Suomessa on hyvä tuottaa ruokaa, kun on tilaa ja puhdasta vettä sekä toimiva valvontaorganisaatio. Ilmaston vuoksi meillä ei kuitenkaan voida tuottaa ihan kaikkea mahdollista. ALKUPERÄ Viime aikoina ruoan alkuperä on noussut esiin enemmän ja enemmän. Alkuperämerkintöjä ovat toivoneet niin kuluttajat, tuottajat kuin kansanedustajat. Mitä alkuperällä sitten Kuva: SRE / MMM tarkoitetaan? Maataloustuotteiden alkuperämaa on se maa, jossa tuote on alun perin tuotettu. Jos elintarvikkeen valmistuksessa käytetään useita eri raaka- aineita, valmistusmaa on tällöin sen virallinen alkuperämaa. Kaikkien tuotteiden pakkauksista ei alkuperämerkintää löydä. Alkuperä pitää ilmoittaa vaan siinä tapauksessa, että sen puuttuminen voi johtaa ostajaa harhaan, esim. silloin, kun pakkauksessa on kotimainen tuotemerkki tai kotimaisen markkinoijan tiedot ja
tuote on valmistettu ulkomailla. Näissä tapauksissa valmistusmaa tulee ilmoittaa. Lisäksi alkuperämerkintä on oltava tietyissä elintarvikkeissa, kuten kalassa ja naudanlihassa sekä laatuluokitelluissa tuoreissa kasviksissa ja hedelmissä. Maidossa esimerkiksi riittää, että tölkistä löytyy tieto siitä, missä maito on pakattu. 7 Ruokapakkauksiin kaavaillaan nyt pakollista merkintää alkuperästä ja ravintosisällöstä. Euroopan parlamentin ympäristökomitea on muokannut asetusluonnoksen, jonka tarkoitus on tehdä pakolliseksi riittävä ja luettavassa muodossa oleva tieto EU:n alueella myytävissä ruokapakkauksissa. LÄHIRUOKA Lähiruoka on lähellä tuotettua ja valmistettua ruokaa, jolloin elintarvikkeen kuljetusmatkat ympäristöpäästöineen pienenevät. MTK määrittelee lähiruoan Suomen rajojen sisäpuolella tuotetuksi ruoaksi, mutta usein kuitenkin lähiruoalla käsitetään kotipaikkakunnan lähellä tuotetut elintarvikkeet. Itse kalastetut kalat tai metsästä poimitut marjat ovat paras esimerkki lähiruoasta. Luonnollisin reitti lähiruoalle kuitenkin on oma lähikauppa. Sieltä voi hyvin löytyä juureksia, kasviksia, viljatuotteita ja vaikka leipää, jotka on tuotettu ja valmistettu lähiseudulla. Maatilamyymälät ja torit ovat myös oiva tilaisuus löytää lähiruokaa. Lähiruoka on laadukasta ja tuoretta, koska lisä- tai säilöntäaineita ei lyhyiden kuljetusmatkojen ja - aikojen takia tarvitse käyttää. Paikallisten tuottajien taskuun jää hieman enemmän euroja, kun Kuva: SRE / MMM kuluttajat suosivat lähiruokaa. Kun raha pyörii paikallisesti, myös hyvinvointi kasvaa. Lähiruoan on valinta ympäristön puolesta. Riippuen toki myös siitä, miten itse ruoan kaupasta tai tuottajalta kotiin kuljettaa. Maatilan jälkeen suurimmat ilmastopäästöt syntyvät silti kotona, kun ruokaa valmistetaan ja säilytetään.
8 LUOMU Luomutuotannossa eli luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotannossa periaatteena on valmistaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, ihmisten tai eläinten terveydelle taikka hyvinvoinnille. Rikkakasvit ja tuholaiset torjutaan biologisesti ja mekaanisesti, geenimuunneltuja lajikkeita ei käytetä ja kaikkien kemiallisten aineiden sekä antibioottien ja lisäaineiden käyttö on kiellettyä. Eläintuotannossa korostetaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia, lajinmukaista käyttäytymistä ja vapaata liikkumista. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säännellään EU:n luomuasetuksessa. Luomutuotteissa hyväksyttyjä lisäaineita on 47 ja useimmat niistä ovat luonnosta peräisin olevia. Esimerkiksi luomujogurteissa väri saadaan yleensä aikaan aidoilla marjoilla. Väriaineet ja keinotekoiset makeutusaineet ovat kiellettyjä. Tavanomaisissa tuotteissa sallittuja lisäaineita on noin 300, kun luomussa sallittuja ovat vain natriumnitraatti ja - nitriitti. Nämä ovat luomussakin sallittuja, sillä iman niitä esimerkiksi makkarat muuttuisivat harmaiksi, eivätkä säilyisi. Tavanomaisissa tuotteissa mm. erilaisten sallittujen säilöntäaineiden lukumäärä on kymmenkertainen luomuun verrattuna. Pakolliset pakkausmerkinnät luomutuotteissa viestivät siitä, että toimija on tuottanut tai valmistanut tuotteen tuotantosäännösten mukaisesti ja että toimijaa on valvottu. Merkintöjen avulla luomutuotteet ovat jäljitettävissä kaikissa tuotannon, valmistuksen ja jakelun eri vaiheissa. Luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon ympäristövaikutuksia on tutkittu toistuvasti. Toisinaan tutkimukset ovat osoittaneet luomun olevan hiukan ympäristöystävällisempää, mutta aika usein tavanomainen tuotanto on julistettu voittajaksi, kun on tarkasteltu perinteisiä mitattavia ympäristöhaittoja kuten ilmastovaikutuksia ja rehevöitymistä. Kyse on kuitenkin arvovalinnoista. Luomu on hyvä ratkaisu, jos esimerkiksi torjunta-, säilöntä- tai lisäaineiden käytön minimointi taikka eläinten hyvinvointi on kuluttajalle tärkeä asia.
9 Opetuskerta 1: Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Tavoite ja tunnin sisältö Jokaisella on oikeus syödä hyvin, herkutella ja nautiskella. Onko maku ykkösjuttu, vai ratkaiseeko valinnan myös jokin muu? Hyvinsyöjäksi viidessä viikossa - kampanja johdattaa oppilaat hyvinsyömisen maailmaan: tietoon ja taitoon valita vastuullisesti niin oman terveyden kuin ympäristönkin kannalta. Ensimmäisen opetuskerran teema on alkuperä, jolloin kerrataan alkuperä- ja pakkausmerkinnät sekä luomu- ja lähiruoan määritelmät. Yhdessä pohditaan, miksi alkuperällä on kuluttajan kannalta väliä. Tunnista menee iso osa tiedon jakamiseen ja kotitalousluokan toimintatapojen kertaamiseen. Siksi opetuskerran ruokaohje on helppo, yksinkertainen ja välipalatyyppinen. Se valmistetaan pareittain tunnin päätteeksi. Johdanto kampanjaan Tunnin alussa opettaja kertoo kampanjasta. Hyvinsyöjäksi viidessä viikossa - kalvon (liite 1) avulla opettaja voi käydä läpi kampanjan idean ja teesit. o Hyvään oloon ja mieleen tarvitaan muutakin kuin makua, rakennetta ja ulkonäköä. Oikeat valinnat koituvat niin ihmisen kuin ympäristönkin hyväksi. o Ruoka vaikuttaa ympäristöön. Runsas kolmannes ympäristövaikutuksista syntyy ravinnosta. Tämän hetkisillä kulutustottumuksilla kulutamme koko ajan kolmen maapallon verran luonnonvaroja. o Kuluttajille on valtaa vaikuttaa omien valintojen kautta! Nyhjää tyhjästä - kilpailuun osallistuminen voidaan ottaa esiin tässä vaiheessa, jotta ryhmä voi yhdessä päättää osallistumisestaan. Linkki Hyvinsyöjä- nettisivuilla. Mitä opitaan? - Alkuperä Jos mahdollista näyttää videoita internetistä, niin alustukseksi voi näyttää videon Minulle on paljastettava ruokani alkuperä (www.hyvinsyoja.fi/videot) Opettajalle: alkuperään, luomuun ja lähiruokaan sekä pakkausmerkintöihin liittyvää tietoa materiaalipaketin alkuosassa.
Mitä on luomu ja lähiruoka? (liite 2) o Pohtikaa yhdessä ryhmän kanssa mitä merkitystä on alkuperällä? o Onko lähi- Siwasta ostettu mehu ja karjalanpiirakka lähiruokaa? o Kerratkaa liitteenä 3 olevan kalvopohjan avulla alkuperä- ja pakkausmerkinnät. o Opettaja voi myös jakaa neljän oppilaan ryhmille erilaisia pakkauksia, joista voitte etsiä merkinnät. Mitä hyvää ja mitä huonoa merkinnöissä oli? Oliko puutteita? o Alkuperä-, tuotanto ja pakkausmerkintöihin liittyy nettitestejä esim. http://www.dolceta.eu/suomi/mod5/- Ruoka- ja- juoma-.html 10 Liitteenä 5 oleva alkuperään liittyvä ristikko voidaan antaa kotiläksyksi tai vaihtoehtoisesti tehdä tunnilla. Mitä kokataan? Alkuperä Jaskan luomusmoothie (liite 4). Luomusmoothie syntyy kätevästi ja nopeasti tunnin loppuun, ja samalla tulee kerrattua kesän jälkeen keittiötyöskentelyyn liittyvät yhteiset pelisäännöt. Vaihtoehtoisesti oppikirjoista o Otava: Maistuu Hyvältä. Jogurttijuoma s. 175 (vinkki: käytä esimerkiksi luonnonjogurttia ja omenamehua) o Otava: Erityisen Hyvää. Marjasmoothie s. 211 (vinkki: käytä kauden marjoja) o WSOY: Taituri 7-9. Marjasmoothie. 199 (vinkki: kts. ed) o WSOY: Hyvää Pataa. Mansikkasmoothie s. 269 ( vinkki: kts. ed) o Tammi: Kotitaloustaito 7-9. Marjajuoma tai Smoothie s. 153 (vinkki: kts. ed) o Tammi: Kotitaloustaito 8-9. Smoothie s. 39 (vinkki: käytä kauden marjoja) Muita vinkkejä ja linkkejä Vinkki: Ensimmäisellä syksyn tunnilla on usein paljon asiaa.. Valinnaisaineissa aikaa on muutenkin niukasti ja tiskaamiseen kuluu turhan paljon aikaa. Jos luokassa on kaksi astianpesukonetta, niin ensimmäisen kerran ruoanvalmistus astiat voi varmasti myös pistää lasien seuraksi koneisiin. Näin säästyy aikaa tunnilla muihin asioihin ja samalla luonto kiittää.
Linkkejä internetistä 11 Minulle on paljastettava ruokani alkuperä. http://www.hyvinsyoja.fi/videot Opettaja.tv:n valikoimasta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia seuraavasti: Ruoan alkuperä ja tuottaminen http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/578/623 Onko teollisesti valmistettu ruoka terveysriski? http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/706/708/m482/arkielämän+terveys Evira: Alkuperämerkinnät http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/pakkausmerkinnat_/ alkuperamerkinnat/ Dolceta Online Consumer Education: Kuluttajakasvatukseen sopivaa tietoa. Kestävä kehitys - > Ruoka ja juoma sisältää materiaalia opettajalle, oppilaille ja vanhemmille. http://www.dolceta.eu/suomi/mod5/- Ruoka- ja- juoma-.html Eviran pakkausmerkintä kampanja vuodelta 2009 http://www.tuoreetkasvot.fi Luomukoulu www.luomu.fi
12 Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Tuoreita vihanneksia saa nykyään kaikkina vuodenaikoina. Ei kuitenkaan ole aivan sama mitä syömme, sillä raaka- aineiden valikoima vaihtelee alueellisten satokausien mukaan ja sesonkituotteista laitetaan laadukasta sekä ympäristöä hellivää ruokaa. Kun syömme sitä, mikä on parasta juuri nyt meillä tai laivamatkan päässä, rakentuu ruokavalio, joka tuottaa vähän ilmastopäästöjä mutta sisältää paljon makuja. Kausiajattelu on suomalaisessa ruokakulttuurissa tuttua, mutta sen hyödyntäminen on kadonnut ruokapöydästämme, kun kaikkea on saatavilla koko ajan: espanjalaisia mansikoita jouluna, kotimaista kurkkua ja tomaatteja läpi vuoden. Valitettavasti usein unohtuu, että esimerkiksi tomaatit eivät talvella maistu juuri miltään. Suomen kasvukausi on lyhyt, mutta sesonkiajattelu ei ole vaikeaa, jos laajennamme ajattelua hieman kesää pidemmälle. Keväästä syksyyn saamme nauttia kotimaisen sesongin yltäkylläisyydestä: korvasieniä, raparperia, uusia perunoita, mansikoita, vadelmia... Loppukesää ja syksyä kohden kausi vaan paranee, kun metsät ovat pullollaan sieniä ja marjoja, omenat kypsyvät ja metsästyskausi alkaa, tuoretta kalaa nousee ja kasvimaiden satoa päästään nauttimaan. Talvikaudellakin on omat erityisherkkunsa, mutta vaati vähän viitseliäisyyttä ruoanlaittoon, jotta ei koko talvea syö samoja juuresruokia. Kuva: SRE / MMM Sre:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kausiruoasta, mutta sitä ei tunneta kovin hyvin. Monet kuluttajat ovat vieraantuneet perinteisistä suomalaisista raaka- aineista, ja nyt sesonkiajattelun myötä voisi ajatella, että suomalainen ruokakulttuuri nousisi vahvemmin esiin. Aikanaan ravinnon tuotannossa oltiin omavaraisia tai tuonti oli pientä. Ympärivuotinen ruoansaanti ratkaistiin säilömällä, kuivattamalla, suolaamalla, pakastamalla ja suosimalla pitkää säilyttämistä kestäviä raaka- aineita, kuten juureksia. Ruoka- aineiden valinnan lisäksi pitäisi siis kiinnittää
13 huomiota myös ruoan säilytykseen, valmistusmenetelmiin sekä muistaa vanhat kunnon säilöntätavat. Raaka- aineiden valinnassa kannattaa ottaa huomioida tarjonta ja vuodenaika. Suunnittelemalla saat tuoretta ja herkullista kausiruokaa edullisesti ja turhia kuormittamatta. Kesän ja syksyn kausiruokana voi huoletta syödä kaikkea mitä pellot ja metsät tarjoavat. Näitä herkkuja saat kaupasta, toreilta, kasvimailta ja metsistä. Talvella ja alkukeväästä ennen kotimaisen satokauden alkua voidaan ostoskoriin lastata kotimaisia juureksia sekä etelän hedelmiä, papuja ja Euroopasta rahtilaivoilla tuotuja kasviksia. Kaupassa kannattaa muistaa, että se mitä on paljon tarjolla ja mikä on edullisinta, on myös usein sesonkituote. Kuva: SRE / MMM Kausiherkut ovat maultaan ylivoimaisia ja monet niistä tuotetaan lähellä. Kausiruoka on myös tuoretta, kun sitä ei ole tarvinnut säilyttää pitkään. Lisäksi oikeana sesonkina raaka- aineet ovat edullisempia kuin sen ulkopuolella. Lähellä, avomaalla tuotettu ruoka on ilmastoystävällisempää kuin suurella energiamäärällä kasvihuoneissa tuotettu tai lentokoneella maailmalta tuotu ruoka. Hyvinsyöjä nauttii siis sesongista toiseen aina tuoreinta ruokaa ja pienentäen samalla ruoan haitallista vaikutusta ympäristöön. Sesonkiajattelua voidaan viedä myös raaka- aineiden valintaa pidemmälle: Jyrki Sukula on jakanut sesongit valmistustavan ja mausteiden perusteella (Glorian ruoka&viini 8/2009). Valoisana ja lämpimänä aikana on luontevaa ja järkevää grillata, savustaa ja syödä tuoretta raakaravintoa. Pimeänä ja kylmänä talvipäivänä uunin kuumentaminen lämmittää samalla koko asumusta ja pataruokien paksut tuoksut lämmittävät mieltä. Kesällä käytetään mausteena mm. lehtipintaisia ja hentoja yrttejä, kuten tilliä, kirveliä, korianteria, lehtipersiljaa, rakuunaa ja basilikaa, jotka lisätään ruokaan vasta juuri ennen tarjoilua. Kaamosaikaan repertuaariin kuuluvat hauduttaessa paranevat puuvartiset yrtit, kuten rosmariini, timjami, laakerinlehti ja kaikki kuivayrtit.
Opetuskerta 2: Vien sesonkiherkuista parhaat päältä 14 Tavoite ja tunnin sisältö: Tunnin tavoitteena on tehdä tutuksi sesonkiherkuttelun perusteet. Tunnin jälkeen oppilas osaa nimetä jokaiseen sesonkiin sopia ruoka- aineita ja osaa myös perustella valintansa. Miksi sesongilla on väliä ja miten sesonkiruoka on tuoreempaa sekä ympäristöystävällisempää kuin pitkälle jalostetut ja säilötyt tuotteet? Tunti aloitetaan ryhmätehtävällä, jossa pyritään sijoittamaan ruoka- aineita oikeaan sesonkiin. Tämän jälkeen voidaan yhdessä käydä keskustelua sesonkiruoasta ja sen merkityksestä Hyvinsyöjälle. Mitä opitaan? - Sesonkiherkut Mitä on sesonkiherkuttelu? Tunnin aluksi tehdään Sesonkiherkkujen sijoittelutehtävä (liite 6). Mikä kuuluu mihinkin sesonkiin? Tehtävän jälkeen keskustellaan vielä yhdessä miksi kausiajattelu ruokavalinnoissa on tärkeää ja miten sitä voidaan kehittää? Opettaja voi halutessaan näyttää internetistä Vien sesonkiherkuista parhaat päältä - videon (www.hyvinsyoja.fi/videot) Mitä kokataan? - Sesongin herkkuja Kerrataan perusohjeita ja ruoanvalmistusmenetelmiä samalla uutta oppien. Sesongin raaka- aineista tehdään tuttuja mutta silti uusia juttua. Molemmilla vuosiluokilla kerrataan ohukaistaikina sekä suurustaminen. 8-luokka: Porkkanaohukaiset, mummon kurkut ja Viinimarjakiisseli (liite 7) 9-luokka: Ohukaiset sienitäytteellä ja Omena-kanelikiisseli (liite 8) Vaihtoehtoja opetuskerran ateriakokonaisuudeksi: o Otava: Maistuu Hyvältä. Sieniohukaiset s. 234, salaatti ja Karpalokiisseli s. 104 o Otava: Erityisen Hyvää. Kasvispihvit s. 160, salaatti ja Puolukkakiisseli s. 218. o WSOY: Taituri 7-9. Keitetyt perunat, Sienimuhennos s. 127 ja Raparperikiisseli s. 195 (omenasta). o WSOY: Hyvää Pataa. Keitetyt perunat ja Sienimuhennos s. 193 ja Raparperikiisseli s. 265 (omenasta).
o Tammi: Kotitaloustaito 7-9. Täysjyväpastaa sienikastikeella s. 97 ja Omena- kanelikiisseli s. 150. o Tammi: Kotitaloustaito 8-9. Täysjyvä pastaa sienikastikkeella s. 204 ja Hedelmäkiisseli s 94. (vinkki: käytä kauden omenoita) 15 Muita vinkkejä ja linkkejä Viinimarjoja ja omenoita voi kysellä oppilailta. Jos omenasato on runsas, niin monen puutarhasta menee suuri määrä omenia kompostiin. Myös opettajahuoneessa kannattaa kollegoilta kysellä puutarhan ylijäämä omenia ja marjoja oppilaiden käyttöön. Raaka- aineita voit myös kysellä alueen pientuottajilta ja kaupoilta. Tulosta Tiesitkö tämän sesongeista? (liite 9) luokanseinälle tai esimerkiksi keittiöiden kaapin oveen. Jokaiseen sesonkiin kuuluu omat erityispiirteensä ja raaka- aineensa. Tässä vähän lisätietoja joistakin sesongin aiheista. Lähde marjaretkelle oppilaiden kanssa vaikka kerhomuotoisesti koulun jälkeen. Marjaretki on kaikkiin ikäluokkiin vetoava tapahtuma, joka rentouttaa ja virkistää mutta samalla opettaa selviytymään hengissä omilla taidoilla, nostaen siten itseluottamusta. Retken voi tehdä yhdessä vaikka biologianopettajan kanssa. Ulkoilu stressittömässä ympäristössä yksin tai kivalla porukalla vahvistaa mielenrauhaa ja opettaa kunnioittamaan luontoa. Metsässä voi hiljentyä aistimaan värejä, tuoksuja ja makuja sekä yhdessäoloa. (www.arktisetaromit.fi)
16 Linkkejä internetistä Vien sesonkiherkuista parhaat päältä- video http://www.hyvinsyoja.fi/videot Ruokatieto löytyy tietoa sesongin tuotteista, kuten marjoista, sienistä, kalasta ja riistasta. http://opetus.ruokatieto.fi/suomeksi/nuoret/luonto Arktiset aromit ry. Tietoa marjoista sekä Puuhanurkassa Marjamultimedia http://www.arktisetaromit.fi Marttojen vinkit Hyvään oloon http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/ Dolceta Online Consumer Education: Kuluttajakasvatukseen sopivaa tietoa. Kestävä kehitys - > Ruoka ja juoma sisältää materiaalia opettajalle, oppilaille ja vanhemmille. http://www.dolceta.eu/suomi/mod5/- Ruoka- ja- juoma-.html Lisää tietoa kaloista ja niiden sesongeista www.prokala.fi Kasvikset ja sesongit www.kasvikset.fi
17 Kasvissuhteeni kukoistaa Useampi kourallinen vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin pitää huolta niin terveydestä kuin elinympäristömme hyvinvoinnista. Parasta kasvisruokaa syntyy lähiseudulla tuotetuista, avomaalla kasvaneista tuoreista ja mehukkaista kasviksista. Avomaalla vihannekset kasvavat ilman runsaasti energiaa kuluttavaa sähkölämmitystä. Kuitupitoiset juurekset, kaalit ja sipulit säilyvät varastoinnissa pidempään kuin salaatit, tomaatit ja kurkut. Kotimaiset juurekset ovat siten ekologisin valinta talvikaudella verrattuna muualta tuotuihin tai kasvihuoneessa kasvatettuihin vihanneksiin. Kaikkein pienin hiilijalanjälki on luonnossa kasvavilla marjoilla, sienillä ja villivihanneksilla, kuten tuoreilla voikukanlehdillä sekä nokkosilla. Luomu on myös erinomainen ja laadukas valinta kasviksissakin (kts. opetuskerta alkuperästä). Ruokaa voi kasvattaa myös omassa pihassa, parvekkeella ja ikkunalaudalla. Kokeile omaa perunamaata tai perunoiden kasvattamista isossa ruukussa, amppelimansikoita, - tomaatteja ja - chilejä parvekkeella sekä yrttejä ja versoja ikkunalla! Itse kasvatettu ruoka on paitsi herkullista, tuo myös onnistumisen iloa ja mielihyvää kasvun Kuva: SRE/MMM seuraamisesta. Itse kasvatettuja, luonnosta kerättyjä tai torilta, maatilamyynnistä taikka lähikaupasta haettuja kasviksia voi säilöä monin tavoin: kuivaamalla, pakastamalla, säilykkeiksi taikka hilloiksi valmistamalla. Omatekoiset säilykkeet ilahduttavat pitkin vuotta ja ovat myös ihania lahjoja sekä tuliaisia. Paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on erinomainen valinta terveyden kannalta: vihanneksissa, juureksissa, hedelmissä ja marjoissa on vain vähän energiaa, mutta runsaasti kuituja, vitamiineja ja muita suojaravintoaineita. Pavuista, herneistä, linsseistä, siemenistä, pähkinöistä ja soijatuotteista saat laadukasta kasviperäistä proteiinia.
Yrttien avulla ruokaan tulee herkullista makua, eikä esimerkiksi suolaa tarvita niin paljoa. Kaappaa torilta mukaan korillinen täynnä elinvoimaa! 18 Kasvikset ovat energia- ja materiaalitehokasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, hukataan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Oheisessa taulukossa olevat luvut kertovat joidenkin raaka- aineiden kasvihuonepäästöistä, jotka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e). Luku sisältää hiilidioksidin lisäksi myös muiden tärkeimpien kasvihuonekaasujen, kuten Taulukko 1. Kasvihuonepäästät ruoka- aineittain / Demos Helsinki metaanin ja typpioksiduulin, ilmastoa lämmittävän vaikutuksen. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energiatehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältävät paljon ravintoaineita. Pitäisikö lihasta sitten luopua kokonaan, kun sen hiilijalanjälki on kasviksia suurempi? Ei välttämättä kokonaan, mutta kannattaa tarkkailla lihan määrää sekä alkuperää. Runsaasti eläinperäisiä tuotteita sisältävä ruokavalio kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kasvikunnan tuotteita sisältävä. Suosi siis etenkin täysjyväviljaa, suomalaista rypsiöljyä sekä vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Lautasmalli on erinomainen ohje aterian koostamiselle: täytä puolet lautasesta kasviksilla, yksi neljäsosa lihalla, kalalla, broilerilla tai kananmunalla, sekä viimeinen neljännes energialisäkkeellä (peruna, tumma pasta, ohratto, täysjyväriisi). Lautasmalli on sekä ihmisen hyvinvoinnin että ympäristön kannalta toimiva perusmalli. Aterian kuormitus tasoittuu, kun liha on kasvisten kumppanina. Naudan- sekä lampaanlihan hiilijalanjälki on vielä suurempi kuin kotimaisen sianlihan tai broilerin.
19 Kun mieli tekee kunnon pihviä, valitse kotimaista naudanlihaa. Pienin hiilijalanjälki on vapaana kasvaneella riistalla sekä kotimaisella luonnonkalalla. Kasvipohjainen ruoka myös vaatii vähemmän kylmäsäilytystä kuin eläinperäinen. Oikea jääkaapin lämpötila on 5 C, vihanneslaatikossa tulisi kuitenkin olla hieman lämpimämpää eli noin 8 C. Pakastimen oikea ja energiatehokas lämpötila on - 18 C. Myös ostoskärryn sisällön voi ruokakaupassa koostaa samalla tavoin kuin ruokaympyrän tai lautasmallin: valitse ensin puolet ostoskorista tai kärrystä kasviksia, ja täytä toinen puoli muilla terveellisillä ja elinympäristön kannalta hyvillä valinnoilla! Pienten jokapäiväisten valintojen vaikutus kertautuu ja niistä tuleekin suuria valintoja. Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Kasvikset lyhyesti Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät sisältävät: Energiaansa nähden runsaasti elimistön toiminnan, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä suojaravintoaineita sekä antioksidantteja ja flavonoideja. Niiden ravintotiheys on suuri. Aromi- ja väriaineita, jotka vaikuttavat ruoan makuun, tuoksuun ja näyttävyyteen. Vähän energiaa ja merkityksettömiä määriä rasvaa. o ei lainkaan kolestorolia Syö erivärisiä kasviksia sekä tuoreina että kypsennetyinä, sillä eri kasvikset sisältävät erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä. Älä korvaa kasviksia vitamiini- ja kivennäisainevalmisteilla, koska niiden käytöstä ei ole tutkimusten mukana ollut vastaavaa terveyshyötyä kuin runsaalla vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien käytöllä. Lähde Kotimaiset Kasvikset ry.
20 Opetuskerta 3: Kasvissuhteeni kukoistaa Tavoite ja tunnin sisältö: Kasvissuhteeni kukoistaa kerralla on tarkoitus oppia lisää kasviksista ja niiden ympäristövaikutuksista. Oppilaat saavat käsityksen siitä, mitkä kasvikset ovat hyviä mihinkin vuodenaikaan. Erilaiset ruokavaliot vaikuttavat kasvihuonepäästöihin eri tavalla. Kasvispainotteinen ruokavalio on sekä ympäristön että terveyden kannalta paras vaihtoehto. Tunnin aluksia kerrataan lautasmalli ja sen ympärillä lähdetään pohtimaan kasvisten terveellisyyttä. Syyskaudella on paljon tuoreita kotimaisia kasviksia ja niiden tunnistusta sekä käsittelyä on syytä kerrata joka vuosi. Opetuskerran ateriakokonaisuus on valittu siten, että mukana on paljon kauden kasviksia ja hedelmiä. Tuttua perusohjetta oppilaat kuitenkin pääsevät itse soveltamaan valitsemalla kasvikset opettajan antamista vaihtoehdoista. Omenajälkiruoka mukailee kautta ja on herkullinen sekä nopea jälkiruoka. Omenoita voi kysyä lahjoituksena lähialueen pientuottajilta, kaupoilta tai vaikka kotitalouksilta. Monen perheen ja opettajakollegan puutarhassa omenasatoa menee kompostiin, joten hyödynnä lähipiiriä. Oppitunnin lopussa jaetaan ennakkotehtävä seuraavaa kertaa varten. Tarkoituksena on seurata kodin roskista viikon ajan Roskis paastolle - tehtävän avulla (Liite 13). Roskispaastotehtävän avulla mennään seuraavalla kerralla uuteen teesiin: Laitan roskikseni pysyvästi paastolle. Liitteen lopussa on ratkaisuja kotitehtävän kysymyksiin seuraavaa kertaa varten. Oppilaat voivat tehdä tehtävän vihkoihin tai käytettyyn oppimisympäristöön (FONTER, OPIT). Tehtävää varten otettuja kuvia voidaan hyödyntää seuraavalla kerralla ja samalla opettaja voi kontrolloida kotitehtävien tekoa. Mitä opitaan? - Kasvissuhde kuntoon Lautasmallin kertaus (Liite 10). Miksi kasvisten osuus on niin suuri? Samassa liitteessä on vertailun vuoksi kahden erilaisen lounasannoksen kasvihuonepäästöt ja ravintosisältö. o Vertailkaa aterioita. Mitä huomaatte? Oppilaiden kanssa voidaan pohtia mitä muita vaihtoehtoja on keventää kuormaa ruokavaliota muuttamalla, jos lihaa ei halua jättää pois?