Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1
Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) 25 64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 1996 2005 Nuorilla oppilaitostyyppien välillä eroja koetussa terveydessä Terveytensä keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) oppilaitostyypin mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 2007 2008, lähdeaineisto: Kouluterveyskysely
Lihavuus yleisintä vähiten koulutetuilla Lihavien (BMI 30) ikävakioitu osuus (%) 25 64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 1996 2005. Liikkumiskyvyn ongelmat yleisimpiä vähiten koulutetuilla pohjoispohjalaisilla Liikkumiskyvyn ongelmien (ei pysty 500 m juoksuun) ikävakioitu yleisyys (%) 25 64-vuotiailla koulutusvuosien mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 1996 2005.
Vähän kouluttautuneiden äitien lapsilla päivittäinen tupakointi yleisempää kuin korkeasti kouluttautuneiden äitien lapsilla Päivittäin tupakoivien osuus (%) peruskoulun 8. 9.-luokkalaisista äidin korkeimman koulutuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 2007 2008, lähdeaineisto: Kouluterveyskysely Ammattioppilaitoksissa opiskelevilla päivittäinen tupakointi jopa neljä kertaa yleisempää kuin lukiolaisnuorilla Päivittäin tupakoivien osuus (%) toisen asteen opiskelijoista oppilaitostyypin mukaan Pohjois- Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 2007 2008, lähdeaineisto: Kouluterveyskysely
Päivittäinen tupakointi vähän koulutusta suorittaneilla selvästi yleisempää kuin korkeimmin kouluttautuneilla Päivittäin tupakoivien ikävakioitu osuus (%) 25 64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 1995 2005. Valtaosa päivittäin tupakoivista pohjoispohjalaisista on suorittanut enintään 12 vuotta koulutusta Päivittäin tupakoivien pohjoispohjalaisten koulutustausta
Terveyserojen kaventamisen potentiaali, esimerkkinä tupakointi Pohjois-Pohjanmaalla Joka viides työikäinen pohjoispohjalainen nainen tupakoi päivittäin, miehistä joka kolmas Kaikista näistä tupakoivista naisista 72 % ja miehistä 81 % on enintään keskiasteen koulutuksen suorittaneita Jos esim. puolet perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneista lopettaisi tupakoinnin, vähenisi naisten tupakointi 37 %, miesten 36 % vastaavasti jos puolet korkeakoulutetuista lopettaisi, vähenisi naisten tupakointi 13 % ja miesten 16 % Toiminnan onnistuneessa kohdentamisessa olisi täten n. 2,5-kertainen ero 11 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 12
Diabeteksen kustannusten kaventamisen potentiaali Vuoden 2002 tietojen pohjalta lasketut diabeteksen suorat kustannukset terveydenhuollolle ovat arviolta 505 milj. euroa/vuodessa. Komplisoitumattoman diabeteksen aiheuttamat kustannukset ovat 342euroa/potilas/vuosi. Komplisoitunut diabetes, jossa potilaalla esiintyy muita lisäsairauksia, on kustannuksiltaan 24- kertainen eli 8332 euroa/potilas/vuosi (Kangas 2002). Väestöryhmien välisten erojen kaventumisen myötä 30 % tapauksista vähenisi, mikäli vähemmän koulutetut saavuttaisivat korkeammin koulutettujen diabeteksen yleisyyden (Koskinen & Martelin 2007). Diabeteksesta aiheutuvat suorat kustannukset vähenisivät karkeasti arvioiden 353,5 milj. euroon. Näin ollen säästö olisi 151,5 milj. euroa. Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2002 diabeteksen suorat kustannukset terveydenhuollolle olivat noin 37,9 milj. euroa (Kangas 2002). Erojen kaventumisen myötä diabeteksesta aiheutuvat kustannukset leikkautuisivat karkeasti arvioiden Pohjois-Pohjanmaalla 26,5 milj. euroon, jolloin säästöä tulisi 11,4 milj. euroa (Kaikkonen ym. 2008). Kuolleisuus sepelvaltimotautiin vähemmän koulutetuilla selvästi korkeammin koulutettuja yleisempää 25 74-vuotiaiden kuolleisuus sepelvaltimotautiin (/100 000 henkilövuotta) koulutuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 1992 2003
Terveyden huollon toimin vältettävissä olevissa kuolemissa koulutusryhmien välisiä eroja 25 74-vuotiaiden ikävakioitu kuolleisuus terveydenhuollon toimin vältettävissä oleviin kuolemansyihin (/100 000 henkilövuotta) koulutusryhmittäin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 1992 2003. Sepelvaltimotoimenpiteissä koulutusryhmien väliset erot pieniä Esimerkiksi elintapojen sekä sepelvaltimotaudin riskitekijöiden ja sepelvaltimotautikuolleisuuden perusteella arvioituna sepelvaltimotoimenpiteiden tarve on vähän koulutetuilla huomattavasti suurempi kuin korkeammin koulutetuilla. 25 84-vuotiaiden sepelvaltimotoimenpiteet (/100 000 henkilövuotta ) ikävakioituina Pohjois- Pohjanmaalla ja koko Suomessa vuosina 1992 2003.
Pohjois-Pohjanmaan haastatteluista Sosiaalinen syrjäytyminen, työttömyys Palvelujärjestelmän tasa-arvo Vanhukset Kolmannen sektorin roolin vahvistaminen Liikunnan harrastaminen yhtenä selkeänä keinona terveyden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn kaikissa ikäryhmissä, vauvasta vaariin Monissa eri konteksteissa: koulut, työpaikat jne. myös työttömille mahdollisuus liikuntaan Miten saada perunat liikkeelle Seurantatiedolla suuri merkitys KIITOS! Lisätietoja: Jukka Murto Tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos p. 020 jukka.murto@thl.fi