Kuntatalous osana kansantaloutta Mitä luottamushenkilön pitää tietää taloudesta? Pentti Meklin Emeritusprofessori Tampereen yliopisto 1
Oppi 1. Arkipäivässä esiintyviä talousasioita muutama käsite kansantaloudesta, julkisesta taloudesta ja kuntataloudesta yleensä 2
Julkinen sektori tarkoittaa kansantalouden osaa, joka on valtion tai kuntien omistuksessa. Laajimmillaan mukaan luetaan muun muassa julkiset sosiaaliturvarahastot (esimerkiksi Kansaneläkelaitos), kuntayhtymät, liikelaitokset ja valtionyhtiöt. Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan yksityiseen omistukseen ja yritystoimintaan perustuvaa osaa yhteiskunnasta. Vapaaehtoissektori (myös kolmas sektori) on yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset (yhteiskunnalliset) tavoitteet. Vapaaehtoissektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. 3
Bruttokansantuote (lyhenne BKT) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa. BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari. BKT:n muutoksen avulla voidaan tunnistaa taloudellisen kasvun määrä, taloudellinen taantuma ja taloudellinen lama 4
Talouskasvu on talouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen arvon lisääntymistä. Sitä mitataan tavallisesti reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) prosenttimuutoksella. 5
% 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 BKT:n määrän muutos Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 858687888990919293949596979899000102030405060708091011121314-10 Lähde: Vuodet 1985-2011 Tilastokeskus, vuosien 2012-2014 ennusteet VM 6
Julkisen sektorin (julkisyhteisöjen) osuus kansantaloudesta 7
70 70 60 60 50 50 40 30 Muut julkisyhteisöt (valtio ja sosiaaliturvarahastot) 40 30 20 10 Paikallishallinto 20 10 0 0 1975 80 85 90 95 00 05 10 15** Lähde: Vuodet 1975-2010 Tilastokeskus, vuosien 2011-2015 ennusteet VM ja Kuntaliitto 8
50 45 40 35 Veroaste 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Muut julkisyhteisöt (valtio ja sosiaaliturvarahastot) Kuntien valtionosuudet 30 25 20 15 10 5 0 1975 Kuntien verotulot 5 0 80 85 90 95 00 05 10 15** Lähde: Vuodet 1975-2010 Tilastokeskus, vuosien 2011-2015 ennusteet VM ja Kuntaliitto 9
Julkisen sektorin on taloudenpidossa pyrittävä tasapainoon. Tasapainossa julkisen talouden tulot ja menot ovat yhtä suuria. (vrt. kuitenkin kriteerit) Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon pitkällä aikavälillä esimerkiksi veroja tulee korottaa tai vastaavasti menoja leikata, jotta julkisen talouden tulot ja menot saadaan tasapainoon. 10
Alijäämä: julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % suhteessa BKT:een Julkinen velka: velka saa olla korkeintaan 60 % suhteessa BKT:een valuuttakurssien vakaus: valuuttakurssien on pysyttävä sallitussa vaihteluvälissä kahden vuoden ajan ennen euron käyttöönottoa hintojen vakaus: inflaatioaste ei saa ylittää niiden kolmen jäsenvaltion keskimääräistä inflaatioastetta, joissa inflaatio on ollut alhaisin, enempää kuin 1,5 prosenttia; korkotaso: pitkäaikaiset korot saavat vaihdella enintään 2 prosenttia suhteessa niiden kolmen maan keskimääräisiin korkoihin, joissa korkotaso on alhaisin 11
12
1. Kunta on alue, jolla on tarkat rajat ja jossa ihmiset elävät ja yritykset toimivat > paikallistalous > paikallisyhteisö 2. Kunta on organisaatio, joka käyttää a. kuntalaisten päätösvaltaa > demokratia b. järjestää verorahoituksella palveluja ja c. kehittää aluettaan MAL, elinkeinopolitiikka, vetovoimaisuus 13
Kunta a. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Kunta b. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Paikallisyhteisön kehttämistehtävä Paikallisyhteisön kehittämistehtävä Tulot - Verot, maksut ja valtionsouudet Menot Palvelut Erilaiset järjestämistavat Tulot - Verot, maksut ja valtionosuudet Menot - Palvelut Erilaiset järjestämistavat Vaalit Vaalit Kunta a. alueena: Paikallisyhteisö ja -talous Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Kunta b. alueena: Paikallisyhteisö ja -talous Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitikka Elämä yli kuntarajojen: pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike... Lähde: Meklin ja Paatelainen 2006 täydentäen. 14
Kunnissa on erotettava vielä 1. Kuntakonserni 2. Kunta - emokunta, peruskunta, ydinkunta... 15
Kuva kunnan taloudesta 1. Kunnan talouden tasapaino - tulojen ja menojen tasapaino rahoitusasema 2. Kunnan toiminnan tuloksellisuus? (tehokkuus, tuottavuus) Verrattuna muihin kuntiin Mihin kunta voi itse vaikuttaa mihin ei? 16
a. Kirjanpidollinen tasapaino tuloslaskelma>tase b. Todellinen tasapaino, miten kunnan tulorahoitus riittää pitkällä aikavälillä sekä käyttötalous- että investointimenojen kattamiseen - tulorahoitusjäämä 17
Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma tilikauden tuotot ja kulut Rahoituslaskelma tilikauden kassaanmaksut ja kassastamaksut Tase varallisuus, velat ja omapääoma Liitetiedot Toimintakertomus Konsernissa samat 18
VE 1. kunnan taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. VE 2. myös jos mainittujen tilinpäätösten mukaan kaikki alla mainitut täyttyvät 1. Kunnan vuosikate on ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia 19
Miten hyvin kunnan tulot riittävät pitkällä aikavälillä sekä käyttötalous- että investointimenojen (nettoinvestoinnit) suorittamiseen? Miten pitäisi suhtautua kuntien velkoihin? Kunta voi olla kirjanpidollisesti tasapainossa, mutta todellisuudessa ei 20
Tulorahoituksen eli tulojen on riitettävä pitkällä aikavälillä käyttömenojen lisäksi investointimenojen kattamiseen on monitulkintainen asia esim. kassavarojen käyttö, lainarahoitus Vuotuiset juoksevat Tulo- menot VUOSIKATE rahoitus Investointimenot inv. ka. v. 1 aika v. n 21
22
23
24
Tasapainossa on kaksi puolta: tulot ja menot Millaiset ovat tulevaisuuden näkymät? 25
Verotulot Kunnallisverot nimellinen veroprosentti, efektiivinen veroaste Kiinteistöverot Osuus yhteisöveron tuotosta 26
220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12** 13** Lähde: Vuodet 1997-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2013 arviot Peruspalvelubudjetti 17.9.2012/Kuntaliitto 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). 7.1.2013 /hp
Tulot menevät Päivittäisten menojen maksamiseen Investointien tekemiseen - rahoituksen kokoamiseen etukäteen - lainojen hoitamiseen 28
Kestävyysvajeen kasvu uhkaa - huoltosuhde heikkenee - Menopaineet kasvavat! 29
30
Palvelutarpeita (menot) on aina enemmän kuin käytettävissä olevia voimavaroja (tulot)! 1. Voimavarat on kohdennettava sinne missä ne tuottavat suurimman hyödyt! (allokatiivinen tehokkuus) 2. Voimavarat on käytettävä tehokkaasti > tuloksellisuusvaatimus 31
3 500 Nettokustannukset tehtävittäin, /as. Rovaniemi 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut 32
1 200 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia, /as. Rovaniemi 1 000 800 600 400 200 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Lasten päivähoito Vanhusten huolto ym. 1) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 1) Vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut 33
Oppi 9. Tuloksellisuus tarkoittaa hyvää vastiketta verorahoitukselle voimavarojen tehokas käyttäminen a. Järjestää palvelut taloudellisesti eli palvelujen kustannukset tulisivat olla mahdollisimman alhaiset ja b. Palvelujen pitäisi olla vaikuttavuudeltaan hyviä eli toteuttaa sitä tarkoitusta jota varten niitä tuotetaan 34
Toiminnan tuloksellisuuden osat Tuloksellisuus - organisaatiotaloudellinen Tuottavuus Vaikuttavuus Maksuton toiminta, osaksi reaali-, osksi rahatalouden mittarit Taloudellisuus=kustannustehokkuus Tuotannontekijät Kustannukset Tuotantoprosessi Tuotot Suoritteet Hyödyt Tarpeet + - Kannattavuus - organisaatiotaloudellinen Maksullinen toiminta, rahatalouden mittarit 35 35
Oman perusopetuksen nettokustannukset, /opp. 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Rovaniemi Pello Ranua Manner-Suomi 36
Toteuttaako toiminta sitä tarkoitusta, jota varten sitä tehdään? Koulutuksessa joka toinen euro menee hukkaan, ei vain tiedetä kumpi euro? Mikä osuus kunnan voimavaroista ei saa aikaan vaikuttavuutta? 37
Diabetes- hoitoon sitoutuu 55 %, Epilepsian lääkehoitoon 60 %, Verenpainetauti vähän alle 60 %, Osteoporoosin hoitoon 40 %, yleensä lääkehoitoon 60 % ja omia ponnistuksia kenties edellyttävään kuntoutukseen vain noin 30 %. Lähde: 38
39
Uusi valtuusto Onnistuneita allokatiivisia, taloudellisia ja vaikuttavuudeltaan hyviä päätöksiä! 40