Kaupunkisuunnitteluseminaari II Oulu Kestävä kaupunki? Oulun (seudun) kaupunkirakenteesta Paula Korkala 1
Oulu noin 50 vuotta sitten. Meurmanin ja Ervin yleiskaava 1952 2
Suur-Oulun yleiskaava 1968 3
Kaupunkirakenteen perinteiset vyöhykkeet 1. Keskusta 2. Lähiövyöhyke 3. Asumakuntavyöhyke 4. Maaseutumainen alue 4
KARA - tutkimus Kaupunkirakenteen kehityspiirteet Suomen suurilla kaupunkiseuduilla Oulun seudun esiselvityksessä on tutkittu yhdyskuntarakenteen kehitystä: 1) Kaupunkirakennevyöhykkeiden avulla 2) Valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukaisen YKR -taajamarajausten avulla 3) Kvantitatiivisilla menetelmillä kaupunkirakenteen mittaaminen Tutkimusaineistona pääosin Tilastokeskuksen tuottama YKR-aineisto. Paikkatietopohjainen seurantajärjestelmä valtakunnallisesti ja ajallisesti vertailukelpoisiin yhdyskuntarakenteen analyyseihin. Perustana useita yhdyskuntarakennetta kuvaavia paikkatietoja vuosilta 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2002 ja 2005. 5
Karan kaupunkirakennevyöhykkeet - jalankulkuvyöhyke - kevyen liikenteen vyöhyke - joukkoliikennevyöhyke - autokaupunkivyöhyke Asuntokunnat Oulun seudun kaupunkirakennevyöhykkeillä (2005): - joukkoliikennevyöhykkeellä 45 % - autokaupunkivyöhykkeellä 34 % - jalankulkuvyöhykkeellä 15 % - kevyen liikenteen vyöhykkeellä 6 % 6
Oulun kaupunkirakennevyöhykkeet Asuntoalueet 7
Oulun seudun kaupunkirakennevyöhykkeet Autoistuminen 8
Oulun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen laajeneminen vuosina 1980-2005 YKR -taajama on vähintään 200 asukkaan alue, jossa rakennusten lukumäärä ja kerrosala muodostavat ympäröivää hajaasutusta selkeästi tiheämmän ryhmittymän. 9
YKR -taajama-alueet Oulun seudulla viiden vuoden välein 1980-2005 10
11
Kaupunkirakenteen mittaaminen kvantitatiivisilla menetelmillä (2005) 1. Väestötiheys: kasvanut 1980 lähtien (Oulu 14 as/ha, seutu 5,7 as/ha v. 2005) 2. Yhtenäisyys: kasvua Oulun ydinalueilla 1980 lähtien 3. Keskittyneisyys: tiheästi asutut ruudut lisääntyneet 4. Keskustaetäisyys: Oulussa keskietäisyys kasvanut 3,6 km 4,3 km 5. Sekoittuneisuus: Oulussa väestö ja työpaikat sijoittuvat eri alueille 12
Eri tiheyksillä asutut ruudut 1980 ja 2005 13
14
Keskustahakuisuus Väestömäärä etäisyysvyöhykkeillä Oulun keskustasta 1980-2005 25 000 20 000 Väestömäärä 15 000 10 000 5 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kilometriä 1980 1990 2000 2002 2005 15
Karan keskeisiä tutkimustuloksia 1)Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja eheytyminen erityisesti seudun ydinalueella 2) Taajama-alueen laajentuminen Kaupunkirakenteen hajautuminen 16
Tiivistymisen / eheytymisen etuja Eheä ja tiivis yhdyskuntarakenne lyhyemmät työssäkäynti- ja asiointietäisyydet palveluiden parempi saavutettavuus pienemmät infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannukset tukee julkista liikennettä vähäisempi autoriippuvuus, pienemmät liikkumiskustannukset ja liikennemäärät pienemmät kasvihuonekaasupäästöt 17
Hajautumisen vaikutuksia: Toimintojen hajautuminen ja eriytyminen omille alueille Kaupunkikuvan rikkoutuminen ja asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen Kaupunkiympäristön laadun heikkeneminen, lisääntyvät ympäristöhaitat Työmatka ja matkaan käytetty aika pitenevät työmatkat kuljetaan pääosin omalla autoilla Asuntokanta, asuntotuotanto ja asuinalueet eriytyvät mm. perhetyypin ja tulotason mukaan 18
Haasteita Oululle ja seudulle: Joukkoliikennevyöhykkeen laajentaminen (Oulu) Kaupunkirakenteen tiivistäminen joukkoliikennevyöhykkeellä (seutu) Hajautumisen pysäyttäminen (seutu) Seudullisia palveluja joukkoliikennevyöhykkeelle Elinkeinoelämän, erityisesti kaupan ohjaaminen oikeille kaupunkirakenteen vyöhykkeille (Oulu+seutu) Jalankulkukaupungin tiivistäminen ja monipuolistaminen (Oulu) Autoriippuvuuden vähentäminen Joukkoliikenteen voimakas kehittäminen (Oulu) Citybussiliikenteen laajentaminen (Oulu) Lähipalveluverkko kuntoon 19
Oulu noin 50 vuoden kuluttua? 20