Alan tulevaisuuden näkymiä

Alan tulevaisuuden näkymiä Elintarvikealan tutkintojen kehittämispäivä 21.3.2013, Opetushallitus Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto ry

ETL lyhyesti ETL on kasvun mahdollistaja. Edustamme noin 600 yritystä, pk-yritysten osuus 75 % Jäsenet kattavat suurimman osan elintarviketeollisuuden tuotannosta Suomessa Toiminnan painopisteet: Kilpailukykyiset työehtosopimukset ja rakentava neuvottelukulttuuri Menestyksellisen toiminnan mahdollistava säädösympäristö Elintarviketeollisuuden vahva asema ruokaketjussa 2

Avainlukuja elintarviketeollisuudesta Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala Tuotannon bruttoarvo 11,3 mrd. Työllistää 32 500 henkeä 1900 toimipaikassa Osuus jalostettujen elintarvikkeiden kotimaanmarkkinoista 79 % Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 82 % Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa noin 300 000 henkilöä eli 12 % työllisestä työvoimasta. 3

Suurimmat toimialat 2010 Osuus tuotannosta Osuus henkilökunnasta 1. Teurastus, lihanjalostus 24 % 24 % 2. Meijerituotteet, jäätelö 24 % 14 % 3. Juomien valmistus 11 % 10 % 4. Leipomotuotteet, makaroni yms. 10 % 25 % 5. Eläinten ruuat 5 % 2 % 6. Kasvikset, hedelmät 4 % 5 % 7. Suklaa, makeiset, kaakao 4 % 5 % 8. Einekset ja valmisruuat 4 % 5 % 9. Myllytuotteet, tärkkelys 3 % 2 % 10. Kalatuotteet 2 % 3 % 4

Paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä Elintarvike- ja juomateollisuudessa 63,4 %:ssa toimipaikoista työskentelee alle 5 henkilöä. Toimipaikkoja 1400 1185 1200 Lähde: Tilastokeskus, 2012 1000 800 600 400 200 0 220 200 122 73 44 25 0 4 5 9 10..19 20..49 50..99 100..199 200... Henkilökuntaa 5

Elintarviketeollisuuden kehitys 1998 2011 Tuotannon bruttoarvo 8,1 mrd. 11,3 mrd. Tuotannon jalostusarvo 1,9 mrd. 2,5 mrd. Henkilöstön määrä 42 000 32 500 Liikevoiton osuus liikevaihdosta 3,5 % 3,1 % Omavaraisuusaste 46,2 % 37,2 % Vienti 0,9 mrd. 1,6 mrd. Tuonti 1,9 mrd. 4,0 mrd. Lähde: ETL, Tilastokeskus, Tullihallitus 6

Merkittävimmät vientimaat 2011 % viennin arvosta USA 3,5 % Norja 2,9 % Ruotsi 16,3 % Venäjä 26,5 % Tärkeimmät vientituotteet 1. Juusto 2. Alkoholijuomat 3. Voi ja muut maitorasvat 4. Ohra Tanska 3,0 % Saksa 5,5 % Viro 8,8 % 5. Sianliha 6. Kaura 7. Sokerikemian tuotteet (esim. ksylitoli) 8. Suklaa 9. Kahvi 10. Vehnä 11. Makeiset 12. Jogurtti Lähde: Tullihallitus 7

1 2 Suomen elintarviketeollisuus ulkomailla Ulkomaan liiketoiminnot yli 4,2 mrd. euroa vuonna 2011 * Kiina USA Luvut kuvaavat vähintään 50-%:sti suomalaisomisteisten 1 1 2 1 3 ETL:n jäsenyritysten toimintaa. 2 2 12 1 2 2 7 2 2 2 3 2 2 3 2 3 1 1 34 19 6 3 1 2 1 4 7 6 2 5 4 4 8 6 1 1 1 1 1 9 7 3 2 yhteistyösopimusta Chile Equador Yhdistyneet Arabitasavallat 1 yhteistyösopimus Argentiina Australia Etelä-Afrikka Etelä-Korea Intia Indonesia Israel Japani Meksiko Papua - Uusi-Guinea Romania Thaimaa Turkki Uruquay Vietnam * Ei sisällä vientiä 2 2 2 1 1 2 2 1 1 1 1 1 2 = tuotantolaitos = myyntikonttori, pakkaamo tai varasto = osakkuus- tai yhteisyritys tai yhteistyösopimus 8

Tärkeimmät tuontimaat 2011 % tuonnin arvosta Norja 4,8 % Tärkeimmät tuontituotteet 1. Alkoholijuomat 2. Hedelmät 3. Raaka kahvi Brasilia 6,5 % Tanska 5,7 % Alankomaat 10,4 % Ruotsi 11,5 % 4. Juusto 5. Vihannekset 6. Tuore kala 7. Rasvat ja öljyt 8. Muunneltu tärkkelys 9. Kalasäilykkeet Espanj a 4,3 % Ranska 6,9 % Saksa 13,8 % 10. Öljysiemenet 11. Suklaa 12. Mehut Lähde: Tullihallitus 9

Elintarviketeollisuuden investoinnit Milj. (2010 2013 käyvin hinnoin) 4500 4000 3500 3000 2500 Elintarviketeollisuuden investoinnit Koko tehdasteollisuuden investoinnit Elintarviketeollisuuden kiinteiden investointien käyttötarkoitus v. 2013, % 2000 1500 1000 500 391 417 383 314 348 421 432 Kapasiteetin korvaaminen Kapasiteetin lisääminen 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* Rationalisointi Muu tarkoitus Lähde: Tilastokeskus ja EK:n investointitiedustelut *arvio 10

Elintarviketeollisuuden t&k-panostus Osuus Vuosi Milj. jalostusarvosta 2007 58,4 2,6 % 2008 62,9 2,8 % 2009 67,9 2,9 % 2010 64,5 2,6 % 2011 (arvio) 76,0 3,0 % Kuva: Raisio Lähde: Tilastokeskus 11

Kuva: Kasvis Galleria Elintarvikkeiden verotus kiristyy 2011 2012* 2013* milj. milj. milj. Arvonlisävero Elintarvikkeet, juomat, rehut 1 120 1 170 1 181 Alkoholijuomat (kaupat, Alko, ravintolat) 1 309 1 399 1 406 Ravintola- ja ateriapalvelut 452 482 495 Yhteensä 2 881 3 051 3 082 Valmisteverot Alkoholijuomavero 1 281 1 399 1 406 Makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomavero 133 181 202 Juomapakkausten valmistevero 15 13 15 Yhteensä 1 429 1 581 1 623 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2013 / *ennuste Verot yhteensä 4,7 mrd. euroa* 12

Ruuan osuus kulutusmenoista EU:ssa 2010 EU:n keskiarvo 13,0 % % 30 25 20 Kuva: Apetit Pakaste 15 10 5 Lähde: FDE 13

Toimintaympäristön muutokset Suomen elintarviketeollisuus on EU-jäsenyyden, raaka-aineen saannin, elintarvikekaupan, kansainvälisten sopimusten ja monen muun toimintaympäristön tekijän kautta sidoksissa kansainvälisiin elintarvikemarkkinoihin ja säädösympäristöön. Kansainväliset toimintaympäristön muutokset heijastuvat vääjäämättä kotimarkkinoillemme ja vaikuttavat koko elintarvikeketjun toiminnan perusedellytyksiin. Suomessa elintarvikeala nähdään myös kasvualana, joka todetaan Kansallisessa Ruokastrategiassa vuoteen 2030, ruokapoliittisessa selonteossa 2011 sekä hallitusohjelmassa. Kasvua on saatavissa yritysten kansainvälistymisen, viennin kasvun kautta sekä kotimarkkinoilla menestymisen kautta. 14

Elintarviketeollisuuden kilpailutilanteen kansalliset ja kansainväliset muutokset Koko elintarvikeketjun toimintaympäristön kansainvälistyminen jatkuu. Elintarviketeollisuuden rakenne polarisoituu. Liiketoimintaan kohdistuu uusia riskejä (väärennökset, alkuperän aitous...) Logistisiin järjestelmiin kohdistuu kehittämistarpeita kilpailun kiristyessä. EU-tasolla käynnistynyt keskustelu elintarvikeketjun toimivuudesta johtaa aloitteisiin sopimuskäytäntöjen epäkohtien poistamiseksi. Maailmanmarkkinahinnat heijastuvat tuotantopanosten hintoihin. Kustannuskehityksen hallinnassa korostuvat prosessien ja toimintojen kustannustehokkuus, yrityksen johtaminen, ennakointikyky, osaaminen, neuvottelutaidot sekä yhteistyökyky. 15

Asiakkaiden kilpailutilanteen kansalliset ja kansainväliset muutokset Pakkauskokotarjonta monipuolistuu. Hävikin hallinta paranee. Privat label tuotteiden määrä markkinoilla kasvaa brändituotteiden asema ja lukumäärä? Tiedon (kuluttaja-, markkina- ja tuotetiedon) oikeellisuuden, luotettavuuden, saatavuuden ja omistajuuden riippuvuudet korostuvat. Päivittäistavaraketjussa kulkeva tieto kiinnostaa myös yhä enemmän muita elintarvikealan sidosryhmiä ja vaatimukset arvoketjussa. Uusien kansainvälisten kaupanketjujen tuleminen kotimarkkinoillemme lyhyellä aikavälillä on epätodennäköistä. 16

Teknologian ja tiedon hyödyntämisen muutokset ruokaketjussa Elintarviketeollisuus on sidoksissa moniin eri teollisuuden aloihin, mm. teknologia-, kemia- ja metsäteollisuuteen. Se on myös tärkeä sovellutusalue bioteknologiassa, nanoteknologiassa ja tietotekniikassa. Sektori- ja toimialarajat ylittävässä biotalousajattelussa korostuu mm. ruokaturva, puhtaan veden ja muiden luonnonvarojen saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa. Elintarviketeollisuuden yhteys muihin tieteen- ja teollisuudenaloihin se tuo myös uusia osaamisvaatimuksia. Tutkimuksessa korostuu monitieteellinen lähestymistapa: yhteiskunnallisen ja ihmistieteisiin liittyvää osaamista yhdistetään bio-, ja terveystieteisiin, informaatiotekniikkaan ja viestinnän osaamiseen. Kulutuskäyttäytymisen ymmärtäminen on entistä tärkeämpää. Kuluttajan kokonaisvaltainen hyvinvointi on keskiössä. 17

Lainsäädännön ja politiikan muutokset Elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiin vaikuttaa laaja juridinen ympäristö mm. elintarvike-,ympäristö- ja kilpailulainsäädäntö, hankintalait sekä kotieläintuotantoon kohdistuva lainsäädäntö ja terveydensuojelulainsäädäntö. EU:n säädösympäristö uudistuu, lisääntyy ja tiukentuu jatkuvasti. Yksittäiset säädökset, kuten kuluttajatietoasetus saattaa tuoda uusien pakkausmerkintöjen lisäksi muutoksia myös elintarvikeketjun toimintaan. Elintarvikkeisiin kohdistuu yhä enemmän välillistä verotusta. EU:n yhteisellä sekä kansallisella maatalous- ja tukipolitiikalla on suuria vaikutuksia kotimaisen raaka-ainetuotannon kannattavuuteen sekä elintarviketeollisuuden raaka-aineen saantiin ja toimintamahdollisuuksiin. 18

Kulutuskäyttäytymisen muutokset Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän, missä, mistä ja miten ruoka on valmistettu ja miten se vaikuttaa omaan ja perheen hyvinvointiin. Kansanterveys on Suomessa parempi kuin koskaan. Silti polarisaatio kansanterveydessä kasvaa. Terveyden ja hyvinvoinnin korostuessa erilaiset muotiruokavaliot nousevat ilmiöiksi ja vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin. Osalla uusavuttomuus lisääntyy, toisaalla innostus ruokaa ja ruuanvalmistusta kohtaan kasvaa. Väestön ikääntyminen ja yhden hengen talouksien määrän kasvu muuttaa ruokaan liittyviä tarpeita. Kuluttajien tiedon halu ja tarve kasvavat ja reaaliaikaistuvat. Kuluttajien rooli interaktiivisena vaikuttajana ruokaketjussa vahvistuu. Yhä useammin kuluttajat kyseenalaistavat virallisen asiantuntijatiedon. 19

Elintarviketeollisuutta ohjaavat kuluttajatrendit Mielihyvä Ruuasta halutaan nauttia. Herkullisuus tärkeintä. Hyvinvointi Tuotteiden oltava sekä maukkaita että terveellisiä. Halutaan luonnollisuutta ja vähemmän lisäaineita. Mukavuus Arkeen halutaan helpotusta ja ruuanlaittoon vaivattomuutta. Eettisyys Toiminnan oltava läpinäkyvää ja eettisesti kestävää. Kuva: Maito ja Terveys ry 20

Vastuullisuuden merkityksen muutos Vastuullisuuden merkitys yritysten ja kaupan toiminnassa kasvaa ja muuttuu jokapäiväiseksi oletusarvoksi. Elintarvikealan vastuullisuuden haasteena on sen monialaisuus; sen sisältö ja merkitys vaihtelevat toimijoittain ja toimialoittain. Yritysten välinen kilpailu vie vastuullisuusajattelua eteenpäin. Keskustelu luonnonvarojen turvaamisesta ja kestävästä käytöstä lisääntyy, minkä vuoksi ympäristövastuuta jäsennetään ilmastonmuutoksen ohella myös monien muiden ympäristövaikutusten kautta. Näiden laskentaa ja niihin liittyvää viestintää varten kehitetään erilaisia menetelmiä (mm. vesijalanjälki, ravinnejalanjälki ja biodiversiteettijalanjälki). 21

Mitä on vastuullinen toiminta elintarviketeollisuudessa? 22

Raaka-aineisiin ja muihin tuotantopanoksiin liittyvät muutokset Globaaleilla raaka-ainemarkkinoilla epävarmuus jatkuu. Tuotannon ja kysynnän vaihtelut kasvavat. Hintatasot vaihtelevat suuresti, ja markkinoilla on vuoroin ylituotanto- ja saatavuusongelmia. Aasiassa, erityisesti Kiinassa, kotieläintuotteiden kulutus on kasvussa. Alkutuotannon säilyttäminen on jatkossakin tärkeää elintarviketeollisuuden tuotannolle. Suomessa maatilojen lukumäärä supistuu edelleen ja alkutuotanto tehostuu edelleen. Tuontivalkuaisen saannissa epävarmuus jatkuu ja esim. GMO-vapaan soijan saanti vaikeutuu. 23

Työmarkkinat Elintarviketeollisuuden automaatioaste lisääntyy ja teollisuuden prosesseja kehitetään jatkuvasti, mikä asettaa työntekijöille uusia koulutuksellisia ja ammatillisia vaatimuksia. Teollisuuden kyky reagoida tilauksiin ja toimitusvarmuuden turvaaminen kilpailutekijänä korostuu ulkomaisiin toimijoihin nähden. Kilpailukyvyn turvaaminen saattaa edellyttää joustoja työehtosopimuksiin. Väestön ikääntymisen vuoksi kilpailu osaavasta työvoimasta jatkaa kasvamistaan ja maahanmuuttajataustaisen työvoiman käyttö ja monikulttuurisuus lisääntyvät entisestään työelämässä. 24

Viestintäympäristön muutos Sosiaalinen media on muuttanut merkittävästi viestintäympäristöä ja muutos jatkuu edelleen. Vaikuttaa yritysten markkinointiin ja viestintään. Niin sanotun ansaitun myönteisen näkyvyyden merkitys kasvaa ja maksetun mainonnan merkitys supistuu. Toiminta sosiaalisessa mediassa edellyttää uudenlaista vuorovaikutusta kuluttajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutuksessa korostuu henkilökohtaisuus ja läpinäkyvyys. Onnistumiseen tarvitaan uudenlaisia resursseja. Lukijoiden siirtyessä verkkoon painettu media joutuu pohtimaan, miten säilyttää lukijansa. Ruokakohut ja yksisilmäiset totuudet nousevat herkemmin esille. Juttujen syvällisyys heikkenee ja monimutkaisetkin asiat saatetaan tiivistää muutamaan lauseeseen suuren uutistarjonnan ja verkkomaailman edellyttämän ytimekkyyden vuoksi. 25

Elintarviketeollisuuden toimintaympäristö Kilpailutilanne: kotimainen ja kansainvälinen kilpailu, keskittynyt kauppa, alhaiset katteet, tuotteiden lyhyt elinkaari Kulutuskysynnän hidastuminen, kustannustason nousu: kotitalouksien ja kansantalouksien velkataakka kasvaa, kotitalouksien tuloerot kasvavat, talouden ja ennustaminen vaikeutuu, tuotteisiin kohdistuvat kustannukset nousevat (verot, energia, työvoima) Vaativa ja heterogeeninen kuluttaja: tuoreus, terveellisyys, helppokäyttöisyys, paikallisuus, ekologisuus, vastuullisuus, uutuustuotteet ja innovaatiot, edullisuus Teknologian runsas hyödyntäminen: kehittyneet toiminnanohjausteknologiat, asiakastiedon hyödyntäminen avainasemassa (innovaatiot, valikoimanhallinta), uudet tuotteet,palvelut ja toimitusketjuratkaisut Jatkuvasti uudistuva ja laajeneva säädösympäristö: elintarvikelainsäädäntö, ympäristölainsäädäntö, kilpailulainsäädäntö ja hankintalait sekä kotieläintuotantoon kohdistuva lainsäädäntö ja terveydensuojelulainsäädäntö 26

Ruuasta keskustellaan kaikkialla Monia keskustelufoorumeita, monia teemoja Luomu, lähiruoka Ruokaturvallisuus Lisäaineet Terveys, rasvat, karppaus Eläinten hyvinvointi Pakkausmerkinnät, alkuperä Ilmastovaikutukset, vastuullisuus Haittaverot Ruuan hinnat, ruokakriisi Elintarvikeketjun toimivuus Elintarviketeollisuudelle tärkeintä Kuluttajien luottamuksen ylläpitäminen Suomessa valmistettuun ruokaan Hyvinvoinnin edistäminen vastuullisista toimintatavoista huolehtien Kasvun ja ruokaketjun tasapuolisuuden turvaaminen 27

Elintarviketeollisuuden tärkeimpiä menestystekijöitä Suomalaiset kuluttajat ja kuluttajien luottamuksen ylläpitäminen Kansainvälinen laajentuminen Vahvat brändit Osaavat ja ammattitaitoiset sekä motivoituneet tekijät, positiivinen imago työmarkkinoilla Kilpailukykyiset työehtosopimukset Toiminnan jatkuva tehostaminen ja tehokkaat logistiset ratkaisut Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimustyö ja tuotekehityksen kaupallistaminen Toiminnan peruslähtökohta: maistuvat tuotteet! 28

Maistuvia ammatteja tarjolla Ruokaa tarvitaan joka päivä, myös tulevaisuudessa! Elintarviketeollisuudessa aukeaa työpaikka arviolta 3500:lle suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle Tietävätkö nuoret tietävät elintarviketeollisuuden monipuolisista työmahdollisuuksista tarpeeksi? 29

Maistuva ammatti -hanke Tavoitteena varmistaa, että nuoret hakeutuvat alan koulutukseen ja työtehtäviin jatkossakin ja lisätä myös alalla työskentelevien ammattiylpeyttä Materiaalia verkkoon, oppitunneille, koulun käytäville ja ruokaloihin! Alan järjestöjen yhteistyön avulla viesti tavoittaa kohderyhmät paremmin 30

Verkkosivuilta maistuvaa tietoa www.maistuvaammatti.fi 31

Suomen suurin elintarvikealan koulutustapahtuma Elintarvikepäivä 2013 järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 7.5.2013. Tapahtuma kokoaa jälleen tuhat alan asiantuntijaa kuulemaan huippualustajia. Luvassa uusia ajatuksia, mielenkiintoisia caseja ja tiedon päivitystä kuudessa rinnakkaisohjelmassa. Olet lämpimästi tervetullut laadukkaaseen ja edulliseen tapahtumaan. Ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa www.elintarvikepaiva.fi 32