Juhani Palomäki sai täyden tuen

6 7 2008 Juhani Palomäki sai täyden tuen

super6 7 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Torniossa paha pula hoitajista 6 Tuottavuus ei saa vaarantaa palvelua 7 Vanhustenhuolto huolenaiheena 8 Kesä-heinäkuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 2008 10 Juhani Palomäki kolmannelle kaudelle 12 SuPerin visiotavoitteet 14 Työhyvinvoinnista pidettävä huolta 15 Illan kimallusta 16 Liittohallitus 2008 2012 17 Liittohallituksen uudet jäsenet 18 Edustajisto 2008 2012 21 Edustajiston puheenjohtajat 22 Tanska hoitaa vanhuksensa toisin 26 Kemijärvi avohoidon kärjessä 32 Tiina Ylinen paini EM-pronssia 36 Jokainen valloittaa oman elämänsä vuorta 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Pieniä uutisia 41 Runsaitten kuukautisten riesa 42 Käypä hoito 44 Tutkittua 46 Terveydenhoitoa Pietarissa 48 Koulutusmatka Cambridgeen 50 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Kummioppilaat valmistuivat 55 Muistojen aarrearkut avattiin 66 Jäsenrekisteri tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 P.S. 74 Kuulumisia 75 Arkistomme aarteita 55 Juhlavuoden kirjoituskilpailuun tuli runsaasti hyviä tekstejä. 36 Veikka Gustafsson kehottaa tähtäämään korkealle. 22 Tanskassa hoitokodin huonoimmatkin autetaan ylös ja heitä kannustetaan toimimaan. 26 Maisa Karjalainen on mukana, kun Kemijärvi pitää vanhuksista huolta. 10 Juhani Palomäki ja Henna Tuomikoski jatkavat SuPerin johdossa. 2 super 6 7 2008

super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax (09) 2727 9120 Ihan hyvä kesä leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) 2727 9174 Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) 2727 9176 Toimittajat Marjo Sajantola (09) 2727 9173 Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Tuula Koponen & Pentti Väistö, Elina Kujala, Antti Vanas Kannen kuva Juhani Palomäen kuvasi Jukka Järvelä Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos 72 800 kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 010 2727 140 Tilatut: toimitus (09) 2727 9175 Kirjapaino ISSN 0784 6975 Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SuPerin juhlavuoden kirjoituskilpailu on päättynyt. Määräpäivään mennessä saimme kymmeniä ja kymmeniä kirjoituksia eri puolilta maata. Kiitos niistä kaikista! Tekstit ovat sekä koskettavia että hauskoja, ja useassa myös tapahtumista kulunut aika antaa tarinalle oman nostalgisen lisänsä. Tarjoamme tässä lehdessä toistakymmentä sivua muistoja kaikkien superilaisten jaettaviksi. Vaikka tilaa on paljon, jää runsaasta kirjoitusten määrästä silti julkaisematta iso joukko ihan yhtä hyviä tekstejä. Olemme tallettaneet nekin huolella ja mahdollisesti muistojen tunnelmiin palaamme vielä myöhemmin. Liittokokous toukokuun lopussa antoi täyden tukensa liiton johdolle ja toimintalinjalle. Se sujui levollisesti ilman yllätyksiä, ja uusi nelivuotiskausi käynnistettiin vahvassa yhteishengessä. Tämä lehti jaetaan normaalia ilmestymisajankohtaa myöhemmin siksi, että saamme valinnat ja päätökset tuoreeltaan kaikkien tietoon. Lehti on kaksoisnumero, eli seuraava lehti ilmestyy elokuun alussa. Olemme siirtyneet kesään. Sään ennustaminen ei ole SuPerin ammattikunnan keskeistä osaamisaluetta, mutta ilmat ovat tärkeä peruslähtökohta ohjelmaa ja retkiä suunniteltaessa. Lieneekin parasta turvautua julkisuudesta tuttuun asiantuntijaan. Hyrynsalmelaisen sammakkoprofessorin Taisto Heikkisen virallisilta kotisivuilta löytyvien ennusteiden mukaan on odotettavissa seuraavaa: Juhannus on Heikkisen mukaan kolea, lämpötila on 10 18 asteen tienoilla, ja tuuli on reuhkaetelästä. Iso kesä alkaa juhannukselta, silloin saa jo tikkurin heittää pois. Tuo hellejakso kestää pari viikkoa, sitten heinäkuun alussa vettä tulla pötkii, ja se on hankalaa aikaa maatalouksille. Sitten alkaa taas pouvistua, ja heinäkuun lopussa on poutaa. Kuuma hellejakso on elokuun alussa, kolmisen viikkoa on 20 30 astetta lämmintä. On ukkosta, pyörremyrskyjä ja trombeja, jotka kaatavat metsää. Siis kesästä tulee kokonaisuudessaan Heikkisen mielestä ihan hyvä. Sitä jos mitä toivomme! 6 7 2008 super 3

Ajankohtaista superin toimiston kesäaukioloajat Toimisto on avoinna 1.6. 19.6. ja 28.7. 31.8. klo 8.30 15.00 Toimisto on suljettu 20.6. 27.7., jolloin kuitenkin: Edunvalvontayksikkö päivystää ma pe 9.00 11.30 ja 12.00 14.30 sekä Jäsenrekisteri päivystää ma, ke ja pe 9.00 11.00 SuPerin jäsenrekisterin palvelunumero muuttuu elokuun alussa lähtien 010-alkuisesta 09-alkuiseksi numeroksi. Uusi palvelunumero on 09 2727 9140. Uusi numero on jo nyt käytössä vanjäsenrekisterin palvelunumero muuttuu! han numeron (010 2727 140) rinnalla. Vanha numero poistuu käytöstä elokuun alussa. Numeromuutoksella Su- Per voi tarjota jäsenille aiempaa edullisemmat puheluiden hinnat. kansallista lähihoitajapäivää vietetään 27. tammikuuta Kesäkuu 13.6. 6.7. Loma-asuntomessut, Pori, Reposaari 20.6. Maailman pakolaisten päivä 21.6. Juhannuspäivä 23.6. Kansainvälinen julkisten palvelujen päivä 26.6. Kansainvälinen päivä huumeiden väärinkäytön ja laittoman huumausainekaupan vastustamiseksi Heinäkuu 4.7. 2.8. Savonlinnan Oopperajuhlat SuPer haluaa osoittaa arvostustaan lähihoitajien ammattikuntaa ja työtä kohtaan juhlimalla Kansallista lähihoitajapäivää 27. tammikuuta. SuPer valitsi lähihoitajapäiväksi liiton virallisen perustamispäivän. Suomen Apuhoitajayhdistys perustettiin 27.1.1948 Naistenklinikalla Helsingissä. Yhdistyksen tavoitteena oli valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä. Nämä tavoitteet ohjaavat edelleen SuPerin toimintaa. Vuonna 2008 lähihoitajia on valmistunut kaikkiaan yli 50 000. Lähihoitajia on tällä hetkellä kolmannes hoitoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneista. Ensimmäiset perushoitajat valmistuivat vuonna 1986 ja vuotta myöhemmin alkoivat perushoitajakoulutukset lähes kaikissa sairaanhoito-oppilaitoksissa. Lähihoitajakoulutus puolestaan syntyi 1990-luvun taitteessa ja alkoi kokeiluna vuonna 1992 kolmella paikkakunnalla. Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa syksyllä 1993. Lähihoitajakoulutus on kolmevuotinen, ja sen aikana voi erikoistua ensihoitoon, lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen, mielenterveys- ja päihdetyöhön, sairaanhoitoon ja huolenpitoon, suu- ja hammashoitoon, vammaistyöhön, vanhustyöhön, asiakaspalveluun ja tietohallintoon tai kuntoutukseen. 4. 6.7. Eukonkannon 13. MM-kisatapahtuma, Sonkajärvi 9. 13.7. Tangomarkkinat, Seinäjoki 11.7. Maailman väestöpäivä 11. 13.7. Ilosaarirock, Joensuu 12. 20.7. Kaustinen Folk Music Festival 12. 20.7. Pori Jazz, Pori 24. 27.7. Kalevan Kisat, Tampere valmistuvien opiskelijajäsenten liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. Nyt on aika... merkitä kalenteriin Lähihoitajatapahtuma 26.9. kusteluissa esille omat koulutustarpeet. tutustua oman työyksikön lääkehoitosuunnitelmaan tai vaikuttaa sen sisältöön, jos se ei ole vielä valmis. osallistua ammattiosaston kesärientoihin. ottaa kehittämiskes- seurata UVI-tiedotteita ja suojautua pahimmalta UV-säteilyltä. nauttia valoisista öistä. 4 super 6 7 2008

Yhteistyön voimaa puheenjohtaja juhani palomäki SuPerin liittokokous valitsi päättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Liittohallitukseen tuli kuusi uutta jäsentä. Edustajiston 40 jäsenestä 23 on uusia. Kiitän kaikkien valittujen puolesta jäseniä luottamuksesta. Liitokokous linjasi myös tulevien vuosien toimintaa. Haasteita meillä kyllä riittää. Käsittelen tässä vain muutamia niistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käynnistetyn Kaste-hankkeen yhtenä tavoitteena on laitospaikkojen tuntuva vähentäminen tukemalla kotona asumista ja palveluasumista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Jotta laitospaikkoja voidaan vähentää, on samassa suhteessa lisättävä tuetun palveluasumisen paikkoja. Samalla, kun vähennetään laitospaikkoja, on päätettävä henkilöstön lisäämisestä kotihoitoon ja tuettuun palveluasumiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon kehittämiseen. Terveyskeskustoiminta on monilla paikkakunnilla kriisissä. Terveyskeskukset eivät houkuttele lääkäreitä työhön. Pahimman uhkakuvan mukaan tulevaisuudessa terveyskeskuspalveluja käyttävät vain heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat kansalaiset. Tämä kehitys johtaisi toiminnan ja arvostuksen rapautumiseen. Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja vanhustenhuolto onkin saatava toiminnallisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Palvelut on suunniteltava potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Kuntien on yhdessä eri toimijoiden kanssa luotava terveyskeskuksista houkuttelevia työpaikkoja alan ammattilaisille ja mielekkäitä hoitopaikkoja potilaille ja asiakkaille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vanhustenhuoltoon. Henkilöstömitoitusta koskevat suositukset on saatava kuntia sitoviksi normeiksi. Ihmisyyden ja ihmisen arvon on ohjattava nykyistä enemmän yhteiskunnan toimintaa. Sopimustoiminnassa meidän on erilaisin järjestelyin varmistettava omat neuvotteluasemamme. Jo tulevana syksynä ryhdymme valmistautumaan reilun vuoden päästä alkaviin sopimusneuvotteluihin. Tavoitteemme on korottaa edelleen koulutetun hoitohenkilöstön palkkausta. Tällä haluamme turvata ammattitaitoisen henkilökunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja laadukkaat palvelut kansalaisille. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyötä. SuPerin päättäjät toivovat mahdollisimman läheistä ja välitöntä yhteistyötä jäsenten kanssa, jotta jäsenten ääni vaikuttaa liiton päätöksenteossa ja toiminnassa. Kesäloman jälkeen aloitamme energisinä ponnistelut kohti uusia tavoitteita. Rentouttavaa kesää kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille. 6 7 2008 super 5

Torniossa kymmenien hoitajien vaje teksti leena lindroos kuva vilma niskala SuPerin Tornion ammattiosaston puheenjohtaja Helena Piiparinen luovutti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Lankilalle 300 nimen adressin, jolla vaaditaan hoitoresurssien lisäämistä. Toisena oikealla sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Markku Ponkala ja oikealla SuPerin ammattiasiainsihteeri Raija Moilanen. Reilut 300 nimeä kertyi Torniossa adressiin, jolla vaaditaan terveyskeskukseen ja vanhainkotiin lisää hoitajia. Adressi luovutettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Lankilalle SuPerin ammattiosaston järjestämässä toritempauksessa torstaina 5. kesäkuuta. Tornion ammattiosasto teki Lapin lääninhallitukselle marraskuussa 2007 kantelun koulutetun henkilökunnan riittämättömyydestä Suensaaren vanhainkodissa ja sen aiheuttamasta kestämättömästä tilanteesta. Lääninhallitus vahvistaa, että henkilöstön jaksamisessa on ollut ongelmia eikä henkilöstömitoitus vastaa hyvälle hoidolle asetettavia mitoitusperusteita. Myöskään asiakashygienian osalta hyvä hoito tai välttämätön huolenpito ei ole toteutunut. SuPer jätti kohentumattomasta tilanteesta kyselyn Lapin läänin sosiaalitarkastaja Risto Harpelalle toukokuussa 2008. Harpela toteaa huolen henkilöstön riittävyydestä ja asianmukaisesta koulutuksesta olevan perusteltua. Seuraavan kerran tilannetta tarkastellaan syyskuun lopussa, kun Tornion kaupunki antaa asiasta selvityksensä. Suensaaren vanhainkodissa työskentelee kolme sairaanhoitajaa, 18 perushoitajaa ja 13 osastoapulaista. Työtä tehdään kolmessa vuorossa, jolloin koulutettua henkilökuntaa ei riitä edes yhtä henkilöä työvuoroa kohti. Myös terveyskeskuksessa tilanne on vaikea. Esimerkiksi tarkkaa hygieniaa vaativan osaston vahvuus on osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan lisäksi kolme sairaanhoitajaa ja 20 lähihoitajaa. Kotihoidossakaan kädet eivät riitä: kun asiakas maksaa 15 minuutin hoidosta, häntä ehditään hoitaa muutama minuutti, sanoo SuPerin ammattiasiansihteeri Raija Moilanen. Tornion toritapahtumaan oli kutsuttu myös kaupungin johto, mutta se ei saapunut paikalle. SuPerin liittokokous: tuottavuus ei saa vaarantaa palvelua SuPerin liittokokous toi toukokuun lopussa julki huolensa tuottavuuskeskustelusta, jossa tavoitteena on henkilöstön vähentäminen. Tällaiset puhtaat säästötoimet unohtavat palvelujen kuluttajien tarpeet. Tavoitteena tulee olla laadukkaiden ja riittävien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen turvaaminen kansalaisille. Sosiaali- ja terveydenhuolto haukkaa kuntien menoista noin kolme neljäsosaa. Väestön ikääntyminen tuo paineita kustannusten nousulle ja tarve tuottavuuden nostamiselle on ymmärrettävää. Tulevina vuosina ei työvoima riitä suomalaisten hoitamiseen, jos toimintatapoja ei muuteta. Vuoteen 2040 mennessä tarvitaan nykyisillä toimintatavoilla 200 000 hoitajaa lisää. Yhtälö on mahdoton, kun työikäisen väestön määrä vähenee. Tällä hetkellä tuottavuusohjelmat ovat käytännössä puhtaasti säästötoimia, joilla vähennetään henkilöstömäärää. SuPer ei tule hyväksymään sellaista tuottavuuskehitystä, joka revitään työntekijöiden selkänahasta. Alimitoitettu henkilöstömäärä heikentää palveluja pahimmillaan niin, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus vaarantuvat merkittävästi. Tästä on jo useita esimerkkejä muun muassa laitosten yövalvonnan osalta. Tuottavuuden parantamisen on lähdettävä toimintatapojen kehittämisestä. Tällä hetkellä yksi merkittävä tuottavuutta heikentävä tekijä sosiaali- ja terveydenhuollossa on, etteivät kaikki saa käyttää koulutuksensa ja kokemuksensa mukaista osaamista. Lääkehoidon toteuttaminen on yksi tällainen merkittävä osa-alue, jossa menetetään tuhansia työtunteja jatkuvasti. Vain julkinen sektori voi kouluttaa suuren joukon lähi- ja perushoitajia ja jättää sitten käyttämättä heidän osaamisensa. 6 super 6 7 2008

Suomalaiset huolissaan vanhustenhuollosta Suomen Gallup on tehnyt SuPerin toimeksiannosta kyselyn, jossa tiedusteltiin suomalaisten kokemaa huolta sosiaali- ja terveydenhuolto-, vanhustenhuolto- sekä terveyskeskuspalveluista. Kysyttäessä, mitkä kolme asiaa huolestuttavat eniten, sosiaali- ja terveydenhuollon tila nousi kärkeen (53 %). Köyhyys ja syrjäytyminen huolettivat lähes yhtä useaa (49 %). Kolmanneksi eniten kiinnitettiin huomiota luonnon ja ympäristön tilaan (42 %). TNJ voitti ylityöriidan Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ voitti työtuomioistuimessa riidan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä HUSia vastaan ylityön korvaamista koskeneessa asiassa. Työtuomioistuin vahvisti TNJ:n kannan, jonka mukaan kuuden viikon työaikajaksossa työntekijällä on oikeus sadalla prosentilla korotettuun tuntipalkkaan erikseen kummankin kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen eikä vasta koko kuuden viikon jaksossa laskettavan 36 ylityötunnin jälkeen. Työnantaja velvoitettiin maksamaan hoitajalle TNJ:n vaatima palkan menetys. Tuomio oli yksimielinen. Tuomio on merkittävä erityisesti sen vuoksi, että 90 prosenttia SuPerin jäsenistä työskentelee jaksotyössä. Lisäksi kasvavan työvoimapulan takia ylityötä Ikä vaikuttaa voimakkaasti näkemyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon tämänhetkisestä tilasta maassamme. Mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin asia huolestuttaa. Useat sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät yksityiskohdat huolestuttavat suomalaisia tällä hetkellä. Eniten ollaan huolissaan vanhustenhuollosta yleensä (83 %). Hoitohenkilöstön määrän riittävyys sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutetun hoitohenkilökunnan määrän riittävyys, kyseisen joukon saatavuus tulevaisuudessa sekä terveyskeskuspalvelut huolestuttavat useampaa kuin kolmea neljäsosaa. Kansalaiset ovat huolissaan monista asioista vanhustenhuollossa. Hoitohenkilökunnan, erityisesti koulutetun väen, määrä ja saatavuus tulevaisuudessa nousevat palvelujen laadun lisäksi suomalaisia vanhustenhuollossa eniten huolestuttaviksi asioiksi. Monia askarruttaa myös, kuinka vanhusten oikeudet turvataan ja potilasturvallisuus taataan. Myös kuntouttavan työotteen noudattaminen ja lääkitykseen liittyvät kysymykset (oikea lääkitys) herättävät huolta. Enemmistö esittää huolensa monista terveyskeskuksiinkin liittyvistä asioista. Useimmat kiinnittävät huomiota palvelujen saatavuuteen. Melkein yhtä moni on vähintään melko huolissaan sekä koulutetun että yleensä terveyskeskusten henkilökunnan riittävyydestä. Palvelujen korkealaatuisuus ja potilasturvallisuuskin mietityttävät, samoin suomalaisperäisten hoitajien riittävä määrä. teetetään vuosi vuodelta enemmän. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n mukaan jaksotyöaikamuodossa säännöllinen työaika on kolmen viikon työaikajaksolla 114 tuntia ja 45 minuuttia. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kahden perättäisen kolmen viikon aikana 229 tuntia ja 30 minuuttia. Säännöllinen työaika ei saa kummankaan kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 128 tuntia eikä kuuden viikon ajanjakson aikana 229 tuntia ja 30 minuuttia. Ylityöstä maksetaan kolmen viikon työaikajaksossa 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja tämän jälkeen sadalla prosentilla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su- Per ry toimii TNJ:ssä yksin Tehyn erottua neuvottelujärjestöstä viime syksynä. kunnallisvaalit lähestyvät super julkaisee tiedot ehdokkaista Kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa 2008. Vaaleilla on tärkeä merkitys kansalaisten jokapäiväiseen elämään: kunnassa päätetään hyvinvointipalveluista ja muista tärkeistä kuntalaisia koskevista jokapäiväisistä asioista. Myös sosiaali- ja terveysasioissa kunnallinen päätöksenteko tarvitsee alaa tuntevia ihmisiä. Sen vuoksi superilaisten kannattaa hakeutua ehdokkaiksi. Ehdokkaille jaetaan lautakuntapaikkoja, vaikka valtuutetuksi ei pääsisikään. SuPer-lehti julkaisee ehdokkaista nimi-, kunta-, ammatti- ja puoluetiedot sekä valokuvan lokakuun lehdessä. Ehdokkaiden tulee lähettää nämä tietonsa ja valokuvansa mielellään sähköisesti osoitteeseen super-lehti@superliitto.fi 12.9.2008 mennessä. Viestin huomiokenttään tulee kirjoittaa Kuntavaalit. Jos sähköpostia ei ole käytettävissä, tiedot ja valokuvan voi lähettää osoitteella SuPer-lehti, Kuntavaalit, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki. Ehdokkaan tiedot ja kuva julkaistaan noin 5,2 sentin levyisenä ja 2,5 sentin korkuisena vaali-ilmoituksena. Liitto lähettää ammattiosastoille ja ehdokkaille liiton tavoitteet ja muuta materiaalia. terveydenhuollon menot jatkaneet kasvuaan Suomen terveydenhuoltomenot olivat 13,6 miljardia euroa vuonna 2006. Inflaatio huomioon ottaen menot kasvoivat 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Terveydenhuolto maksoi asukasta kohti keskimäärin 2586 euroa. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet Suomessa vuodesta 1995 alkaen. Eniten vuosina 1995 2006 ovat kasvaneet lääke- ja hammashuollon menot. Maltillisinta menojen kasvu on ollut vanhusten ja kehitysvammaisten laitoshoidossa sekä perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidossa. 6 7 2008 super 7

kesä heinäkuun lyhyet koonnut jukka järvelä Pään melanoomat pahoja Päänahkaan tai niskaan kehittyviin melanooma-ihosyöpiin kuollaan useammin kuin muualle kehoon tuleviin, todetaan hiljattain julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa. On mahdollista, että pään ja niskan ihomuutokset jäävät hiusten alla huomaamatta ja siksi ehtivät pahemmiksi ennen diagnosointia. Tulosten perusteella lääkärien ja sairaanhoitajien olisi hyvä tutkia tarkoin myös potilaiden päänahka ja niska aina, kun he tutkivat potilaan ihon kauttaaltaan. uutispalvelu duodecim Vyötäröltä selkäkipua Vyötärölihavuus saattaa liittyä suurentuneeseen alaselkäkipujen todennäköisyyteen, käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Yhteys havaittiin 24 39-vuotiailla naisilla. Tulosten perusteella alaselkäkipuja olisi lähes kaksinkertaisesti naisilla, joiden vyötärön ympärys on yli 88 senttiä kuin naisilla, joiden vyötärö on alle 80-senttinen. Vyötärölihavuus ei liittynyt miesten selkäkipuihin. Tutkimusta johti Työterveyslaitoksen erikoistutkija Rahman Shiri. uutispalvelu duodecim Sosiaalisuutta työpaikoille Työpaikan vähäinen sosiaalinen pääoma ennustaa masennusta ja on yhteydessä koetun terveyden heikkenemiseen sekä unihäiriöiden lisääntymiseen. Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksessa havaittiin, että tavoitteet, avoin ilmapiiri ja tehtäväsuuntautuneisuus vaikuttavat sairauspoissaoloihin. Myös epäoikeudenmukainen päätöksenteko on yhteydessä huonoon terveyteen. Työkaluiksi käyvät kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset. työsuojelurahasto Kelaan verkossa Kelan asiakkaat näkevät verkosta sairaanhoitokorvaustensa ja lääkkeiden erityiskorvaustensa sekä vammaisetuuksiensa ja kansaneläkkeensä tiedot. Asiakkaat voivat seurata hakemuksen käsittelytilannetta tai omavastuuosuuden täyttymistä sekä tarkistaa, koska etuus seuraavan kerran maksetaan. Omia tietojaan voi katsoa Kelan asiointipalvelusta. Tunnistautuminen käy pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Palvelussa ovat mukana kaikki Kelan yleisimmät etuudet. Palvelussa voi myös tehdä etuuksiin liittyviä ilmoituksia, esimerkiksi ilmoittaa työttömyyspäivänsä tai opintotuen perumisesta tai palauttamisesta. www.edilex.fi Äiti työssä lapsi kärsii Yhteispohjoismaisen tutkimuksen mukaan vanhempien pitkät ja epäsäännölliset työajat heikentävät sekä naisten että lasten hyvinvointia ja vähentävät perheiden yhteistä aikaa. Erityisesti suomalaisten lasten terveyteen vaikuttaa äidin ylikuormittuminen työssä. Miehillä tulos ei ole yhtä selvä. Keskeisiksi syiksi, jotka estävät vanhempien ja lasten yhdessäolon, mainitaan työ, väsymys ja kotityöt. Naiset kokevat miehiä useammin, että lähimmät ihmissuhteet kuten perhe ja ystävät kärsivät työkiireitten vuoksi. Työajan pituus on Pohjoismaissa Euroopan keskiarvoa. Pohjoismaisilla naisilla on keskiarvoa parempi työllisyysaste, korkeampi työteho ja enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa ja työtahtiin. Toisaalta Pohjoismaissa suurempi osa työssäkäyvistä kokee stressiä, univaikeuksia ja ärtyisyyttä. www.edilex.fi Muksut laihemmiksi! Lasten ja nuorten lihavuuden kehitys huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia. 10 20 prosenttia kouluikäisistä suomalaislapsista on lihavia. Ravitsemusterapeuttien yhdistys on julkaissut asiasta uusitun aineistokokonaisuuden nimeltä Mahtavat muksut. Oppaassa korostuu ruokailun, liikunnan, unen, levon, kavereiden, harrastusten ja hyvän itsetunnon merkitys lapsen hyvinvoinnin tekijöinä. Käyttövalmis tehtäväaineisto on suunnattu vanhemmille ja lapsille. ravitsemusterapeuttien yhdistys Ekologinen äitiyspakkaus Kansaneläkelaitos on aloittanut uuden äitiyspakkauksen jakelun. Uuden pakkauksen tuotteita valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen ja ekologisuuteen. Äitiyspakkaukseen on jo kahden vuoden ajan kuulunut kestovaippasetti, nyt kestovaippojen määrää on lisätty. Äitiyspakkauksen voi ottaa myös rahana, jolloin Kela maksaa pakkauksen sijaan 140 euron verottoman rahasumman. Pakkauksen arvo on 274,15 euroa. Sen voi ostaa myös irrallisena Reima Oy:ltä. www.edilex.fi 8 super 6 7 2008

Mitä mieltä? Toukokuun kysymys oli: Saako Suomessa hyvää hoitoa? muut lehdet Joskus tuntuu, että mitä nopeammin syömme, sitä kyltymättömämpiä olemme. Koko ajan tekee mieli jotain suuhun pantavaa. Päätoimittaja Tarja Sampo diabetes 4/2008 Leikin aikaa pitäisi pidentää. Aikuisten huolet tulevat lasten maailmaan liian nopeasti. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula käsikädessä 2/2008 78 % 22 % Vauras Suomi torpedoi vanhushoidon kuntoon saattamisen vedoten rahan puutteeseen. Terveyden- ja vanhustenhoidon määrärahoja häipyy tuottavuusohjelmiin. Tuntuu, ettei päätösprosesseissa kuunnella lainkaan asiantuntijoita. Professori Sirkka-Liisa Kivelä työeläke 2/2008 kyllä ei 30 vuotta sitten Kyllä, koska tänne tullaan ulkomailtakin hoitoon. henkilökunta on osaava ja hygieniataso korkealla. jokaisella on mahdollisuus saada hoitoa ilman eri vakuutuksia. jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella on hoitamisen etiikka korkealla. on ajanmukaiset laitteet ja koulutus. täällä on tehokas laadunvalvontajärjestelmä ja hoitajat ovat hyviä. ketään ei jätetä oman onnensa nojaan vaan ohjataan jatkotoimenpiteisiin. ainakin omalla osastollani toteutuu hyvä perushoito ja ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen. Ei, koska asiakkaan on otettava palvelut pirstaleina, joten jokainen apu tulee eri taholta. odotusajat ovat liian pitkiä, on käytettävä yksityislääkäreitä. on liian vähän ammattitaitoisia, empaattisia hoitajia. usein määrätään hoitoa, vaikka vaivan aiheuttaja ei ole selvillä. Kiire? tekniset suoritukset ovat hyviä, mutta ihminen unohtuu. Potilaalle ei ole aikaa. terveyskeskukseen ei pääse, sillä puhelimet ovat aina varattu. potilaat saavat vain tärkeimmän perushoidon. Jos hoitajia olisi enemmän, aikaa jäisi keskusteluun ja virikkeiden järjestämiseen. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. Apuhoitajaliitto vietti apuhoitajien 30-vuotisen toiminnan juhlaa 23.5.1978. Liiton puheenjohtaja Mirjam Timonen toivotti vieraat tervetulleeksi Karjalataloon Helsinkiin. Jäsenjärjestöjen tervehdyksen juhlivalle liitolle esitti Lohjan seudun apuhoitajien puheenjohtaja Aune Ahopalo. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi opetusministeri Jaakko Itälä. Onnittelusähke tuli muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärveltä. Juhlassa lauloi kajaanilainen apuhoitaja Terttu Mikkonen kapellimestari George de Godzinskyn säestämänä. Apuhoitaja Leila Perho Hämeenlinnasta lausui. Lukuisten onnittelijoiden joukossa oli STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini, joka sanoi palauttavansa omenakynttilän muodossa sen hedelmän, jonka Eeva oli aikoinaan Aatamille antanut. apuhoitajalehti 6 7/1978 6 7 2008 super 9

SuPerin liittokokousvalinnoissa vain edustajiston varapuheenjohtaja vaihtui Juhani Palomäki kolmannelle kaudelle teksti leena lindroos kuvat jukka järvelä SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki valittiin yksimielisesti kolmannelle kaudelle liiton johtoon toukokuun lopulla Helsingissä järjestetyssä liittokokouksessa. 170 edustajaa sinetöi yksimielisesti myös Henna Tuomikosken varapuheenjohtajuuden. Edustajiston puheenjohtajana jatkaa Tiia Rautpalo. Edustajiston varapuheenjohtajaksi esitettiin kahta ehdokasta, ja äänestyksessä Sisko Metso voitti Hannele Hyvösen. Kiitän sydämellisesti luottamuksesta. Puheenjohtajan tehtävä on myrskyistä, hankalaa ja yksinäistä puuhaa, ei oikeaa elämää. Mutta se, että osaavien, upeiden ja rohkeiden jäsenten tuki on yksimielistä, antaa voimia käydä käsiksi vaikeisiinkin haasteisiin, kiitti Palomäki valitsijoitaan. Hän korosti yhteistyön merkitystä ja innostuksen arvoa: jos into sammuu, mistään ei tule mitään. Henna Tuomikoski jatkaa varapuheenjohtajana ja edustaa liittoa kansainvälisissä tehtävissä. Hän totesi luottamuksesta kiittäessään, että ei voi luvata muuta kuin tehdä parhaansa omien kykyjen ja taitojen mukaan: Merta pitää kunnioittaa. Kun on hyvä vene, taitava kippari ja asiansa osaava miehistö, uskaltaa lähteä. Keula pystyyn ja ulapalle, näin me selviämme, totesi länsirannikolla asuva Tuomikoski. Liittokokous oli myös liiton 60-vuotisjuhla. Sitä vietettiin Palomäen sanojen mukaan kotipiirin kesken. Mukaan oli kutsuttu kunniajäsenten ja liittokokousedustajien ohella vain keskeiset yhteistyökumppanit peruspalveluministeri Paula Risikko, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Avajaisjuhlan musiikista vastasi Lenni-Kalle Taipale. Avajaissanoissaan Juhani Palomäki totesi maassamme elettävän nyt kahtiajakautumisen aikaa, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Menossa on sekä kuntatalouden tehostamiseen tähtäävä kotipiirin juhla Uudelleen varapuheenjohtajaksi valittu Henna Tuomikoski saa onnittelut edustajiston varapuheenjohtajan tehtävät jättäneeltä Mika Rönnholmilta. 10 super 6 7 2008

Liittokokous on päättynyt ja puheenjohtaja Juhani Palomäki poistuu tyytyväisenä tyhjentyneestä salista. Paras-hanke että perusterveydenhuollon vetovoimaa tehostava Kaste-hanke. Vauhti hankkeiden toteuttamiseksi on kova ja niiden vaikutukset koskettavat käytännössä jokaista. Tämä vaatii energiaa ja myös ahdistaa monia. Palomäki toivookin, että kun nämä organisaatiot on saatu kuntoon, uusia uudistuksia ei heti käynnistetä, vaan annetaan osallisille työrauha viedä hankkeet läpi. Kaste-hankkeen yhtenä tavoitteena on laitospaikkojen puolittaminen tai reipas vähentäminen kun pyritään siihen, että ihmiset voisivat asua kotonaan elämänsä loppuun asti. Samaan tavoitteeseen pitää kuitenkin kytkeä päätös tuettujen palveluasuntojen ja kotihoidon resurssien lisäämisestä. Edelleen omaishoitajien asemaa tulee parantaa ja intervallipaikkoja tulee lisätä, jotta omaishoitajakin saa välillä levätä, Palomäki totesi. Hän korosti lääkäreiden keskeistä asemaa terveyskeskusten vetovoimaisuuden säilyttämisessä, etteivät terveyskeskukset jää hoitamaan vain huonompiosaisia. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon tulee muodostaa selkeä kokonaisuus, jonka onnistumiseksi hoitavien lääkäreiden tulee olla saman työnantajan palveluksessa. Juhani Palomäki otti kantaa myös alan tuottavuusvaatimuksiin. Toistaiseksi ei ole olemassa mittareita, joilla mitata terveydenhuollon tavoitteiden toteutumista. Eri tahot ovat näitä luomassa, ja Palomäki toivoo, että kuntatyönantaja ottaisi mittareiden koordinoinnin tehtäväkseen. Puheenjohtaja haluaa palauttaa työn ilon ja kaataa raja-aidat hoitajien väliltä, vihdoin ja viimein. Työt pitää pystyä organisoimaan niin, että hoitoalan hierarkiset järjestelmät voidaan räjäyttää pois. Jos johtaja ei tähän pysty, hänet on kylmän rauhallisesti siirrettävä muihin tehtäviin. potilasturvallisuuteen painoa Peruspalveluministeri Paula Risikko keskittyi puheenvuorossaan ikääntyneiden palveluihin ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Vanhukset ovat voimakkaasti kasvava asiakasryhmä terveydenhuollossa. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on puolta enemmän kuin vuonna 2005. Nykyisillä palvelurakenteen toimintatavoilla ei Risikon mukaan selvitä tulevaisuudessa, ja julkisen sektorin rinnalle tarvitaankin sekä yksityisiä että kolmannen sektorin palveluja. Hoivan ja huolenpidon ikäraja siirtyy myöhemmäksi, ja ikääntyneet nähdään aktiivisina toimijoina. Hallitusohjelman mukaan ikäihmisille on tarjottava monipuolisia, yksityiseen tarpeeseen liittyviä palveluja. Palveluasumista ja hoivapalvelua on kehitettävä niin, että jokaiselle löytyy loppuelämän koti muualta kuin terveyskeskuksen vuodeosastolta. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, Risikko totesi. Potilasturvallisuuden edistämisestä on tullut maailmanlaajuinen liike. Meillä se ei vielä ole yhtä pitkällä kuin muissa Pohjoismaissa mutta myös Suomessa on asiaan otettava uusi näkökulma. Joka kymmenennen potilaan arvioidaan kokeneen haittatapahtuman hoitojaksonsa aikana, ja puolet näistä voitaisiin ehkäistä ennalta. Samalla kus- 6 7 2008 super 11

SuPerin 60-vuotisjuhlakokous toi yhteen nykyiset ja entiset päättäjät. Vasemmalta Henna Tuomikoski ja Juhani Palomäki, kunniapuheenjohtaja Salme Pihl sekä kunniajäsenet Aune Ahopalo, Kaarina Muhli, Pirjo-Riitta Laitala ja Aulis Hämäläinen. tannukset vähenisivät, suurten sairaaloiden kuluista jopa viiden prosentin on arvioitu aiheutuvan haittatapahtumista. Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa. Läheltä piti -tapausten raportointi ja seurantatieto tulee käsitellä avoimesti moniammatillisena yhteistyönä vastaavien tapausten estämiseksi ja riskien minimoimiseksi. Ja pitää myös muistaa, että usein haittatapahtuman aiheuttaja on potilas itse, eivät henkilökunta tai sairaala. Risikko toivoi, että superilaiset ovat aktiivisia potilasturvallisuustyöryhmien perustamisessa työyksiköihin: Pitää muistaa, että potilas itse on oman tilanteensa paras asiantuntija ja heidät tulee ottaa mukaan oman hoitonsa suunnitteluun. tuloksellisuutta tuettava Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen totesi kuntakentän olevan suuressa muutoksessa, vuoden 2009 alusta kuntien määrä vähenee 65:llä ja yhteistoiminta-alueita muodostetaan lisää. Vaikka rakenteet muuttuvat, suhteellisen harvoin muutokset ulottuvat yksittäisten työntekijöiden toimenkuviin. Kuntatyönantajan palkanmaksukyvyn kannalta kuntien talous on ratkaiseva tekijä. Kunnat rahoittavat itse 80 prosenttia menoistaan omilla tuloillaan. Kuntien talous on keskimäärin kasvanut, mutta myös erot kuntien välillä ovat huomattavia, Jalonen sanoi. Hänen mukaansa työmarkkinamalli on muuttumassa. Harvoin kunta-alan neuvottelut ovat nousseet julkisuuteen kuten viime kierroksella. Poliittisten ja työmarkkinajärjestöjen rajojen hämärtyminen on huono asia. Näiden tulisi toimia erillään, ja työmarkkinoille tulisi taata rauha hoitaa omaa tehtäväänsä, Jalonen jatkoi. Hän puuttui myös työtaisteluiden pelisääntöihin. Ihmishenki ja potilasturvallisuus tulee Jalosen mukaan sivistysvaltiossa taata myös työtaistelutilanteissa. Hän totesi SuPerin olevan neuvotteluissa tiukka oman jäsenkunnan puolustaja ja etujensa eteenpäin viejä, mutta kunnioittavan samalla sovittuja pelisääntöjä. Kuntatyönantajan tavoitteena on edistää neuvottelurakennetta palvelemaan tuloksellisuutta eikä se halua lisätä alakohtaista sopimista, pikemminkin se pyrkii vähentämään sitä. Tuloksellisuutta tukevat toimet ovat tärkeitä. Haastankin SuPerin kartoittamaan niitä käytäntöjä kunnissa ja kuntayhtymissä, mitkä heikentävät tuloksellisuutta. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää näki ammattiyhdistysliikkeen SuPerin visiotavoitteet Liittokokous hyväksyi seuraavat visiotavoitteet alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Tavoitteet ovat osa toiminta-asiakirjaa. Jäsenten koulutus ja työ on entistä tunnetumpaa ja korkeaksi arvostettua Lähihoitajakoulutus on arvostettu, ja valmistuneet työllistyvät monipuolisesti sosiaali- ja terveysalalle. Työnantajat tuntevat superilaiset ammatit, ja superilaiset työskentelevät osana moniammatillista hoitotiimiä. Superilaiset saavat käyttää laaja-alaista koulutuksensa ja kokemuksensa mukaista osaamista potilaiden laadukkaan hoitamisen toteuttamiseksi. Palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyisellä tasolla Hoitoalan työvoimapula on jo nähtävissä. Huoltosuhteen muuttumisen myötä se väistämättä lisääntyy. Vastaavaa kehitystä tapahtuu myös muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa. Jotta suomalaiset työmarkkinat voisivat kilpailla pätevästä, koulutetusta työvoimasta, on välttämätöntä, että SuPerin jäsenryhmien palkkataso ja palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyisiä. Jäsenten työhyvinvointi on kohonnut Työhyvinvointi on työelämän keskeisimpiä haasteita. Erilaisilla työelämän kehittämistoimenpiteillä on vaikutettu jäsenten työn hallintaan ja työhyvinvointiin siten, että entistä useampi jäsen kokee työn mielekkääksi ja pystyy työskentelemään hyväkuntoisena eläkeikään sekä aloittamaan eläkeaikansa virkeänä ja halutessaan jatkamaan eläkkeellejäämisikää pitempäänkin työelämässä. Kirisyvä kilpailu koulutetusta hoitajatyövoimasta tarjoaa jäsenille vaihtoehtoisia työskentelymahdollisuuksia (esimerkiksi työaikojen valinta). Kaikki lähihoitajat ovat SuPerin jäseninä Lähihoitajaopiskelijat ja lähihoitajat ovat valinneet SuPerin ammattiliitokseen. SuPeriin on liittynyt myös merkittävä osa muista, aikaisemman kouluasteen tutkinnon (muun muassa 12 super 6 7 2008

isona kysymyksenä sen, miten markkina- ja mediavetoisessa maailmassa osaamme tehdä tuotteen, joka kiinnostaa ja vetää nuoria mukaansa. Ammattiyhdistyksellä on vaikea rooli olla samanaikaisesti aloitteellinen uudistaja ja turvaaja. Palkansaajaliikkeen on kuitenkin pakko olla yhteiskunnan muutoksessa mukana. Ellei se ole, rakentajia ovat jotkut muut, Mäenpää sanoi. Hän korosti, että EK:n ilmoitus tupojen loppumisesta on vain ilmoitus. Se osoittaa, että elinkeinoelämä keskittyy omien asioidensa hoitamiseen ja sulkee kansallisen intressin ulkopuolelle. Näyttää siltä, että korkki on otettu pois ja ollaan menossa vastakkainasettelun, ei yhteistyön suuntaan. Ja missä tilanteessa: kun tulisi panostaa rakennemuutoksen hallintaan ja tasapuolisuuteen. Mäenpään mukaan STTK-laiset liitot selviävät voittajina myös liittokierroksella. Raiteita vain pitää olla kaksi: oma esitys malliksi ja liittokierrosten jatkon mahdollisuus. Mäenpää korosti myös sitä, että ratkaisut tulee saavuttaa neuvottelemalla, ei lainsäädännön kautta. Liittokokouksen avaussanat vetivät vakavaksi. Vasemmalta kehittämisyksiön johtaja Arja Niittynen, keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, edunvalvontayksikön johtaja Anne Vaarno, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen, pääsihteeri Markku Silvennoinen sekä etualalla peruspalveluministeri Paula Risikko. mielenterveyshoitaja, lastenhoitaja) suorittaneista. Jäseninä on entistä enemmän myös muita tämän tason koulutuksen saaneita sekä muita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä. SuPer on johtava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitajien ammattiliitto SuPer edustaa kattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinnon suorittaneita ammattilaisia. Lisäksi Super edustaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita jäseniään. SuPerin ammattiosastot ja aktiivit näkyvät, kuuluvat ja vaikuttavat. SuPerin ja superilaisten toimijoiden mielipidettä kysytään ja kannanotot ja toiminta vaikuttavat myönteisesti jäsenten etuihin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin päätöksiin. SuPerin toiminnassa näkyy aikaisempaa enemmän yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden kanssa EU-asioissa. SuPerilla on oma rooli siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin tulevat maahanmuuttajat tulevat tasavertaisina työyhteisöihin ja liittyvät SuPerin jäseniksi. aloitteet ja päätökset Liittokokouksessa käsiteltiin kaksi ammattiosastoaloitetta. KYS:n ammattiosasto 522 toivoi, että SuPer ajaa enemmän sairaaloissa työskentelevien lähi- ja perushoitajien asiaa. Kolarin ammattiosaston aloitteessa toivottiin liiton vievän tietoa lähihoitajan koulutuksen sisällöstä päättäjille. Kumpaankin aloitteeseen saatiin laaja selvitys. Liittokokouksessa kuultiin selonteko erikoissairaanhoidon ammatillisesta edunvalvonnasta 2000-luvulla sekä tarkka kooste monipuolisista vaikutuskanavista, joita liitto on systemaattisesti käyttänyt pyrkiessään lähihoitajan ammatin tunnettavuuden kasvattamiseen. Liittokokous hyväksyi toimintakertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2007. Tilikauden ylijäämä päätettiin siirtää käyttörahastoon. 6 7 2008 super 13

John Vikström muistuttaa, että elämä on joukkuepeliä. Väkivallan kohtaamisessa ei ole kompromisseja. Joko sitä vastustaa tai on sen puolella, Tapani Kiminkinen toteaa. Huolehditaan toisistamme myös työpaikoilla teksti marjo sajantola Toisen liittokokouspäivän puhujavieraat pureutuivat työhyvinvointiin ja antoivat kokousedustajille paljon mietittävää. Emeritusarkkipiispa John Vikström ja terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkinen toivat esiin sen, kuinka tärkeää on pitää huolta myös työtovereista. Emeritusarkkipiispa John Vikström on huolestunut tästä yksilöllisyyden ja narsismin ajasta, koska monelle omasta minästä on tullut tärkein tekijä ja omat edut tärkeimmiksi tavoitteiksi. Yhteiskunnasta, työyhteisöstä ja jopa läheisistä ihmissuhteista voi tulla vain väline menestykseen. Hän muistuttaa kuitenkin, että jos ihminen ajattelee vain itseään, elämän ja työn mielekkyys häviää. Yhteisöön kuuluminen antaa elämälle ja työlle merkityksen. Meillä on toinen toistemme elämä käsissä tahdoimme tai emme. Olemme jatkuvasti toisistamme riippuvaisia, sillä omaan työpäivään vaikuttaa koko työyhteisö, kuten omaan perhe-elämäänkin vaikuttaa jokainen sen jäsen. Näin jokaisella on vastuu työpaikan hengestä, siitä että on hauska tulla töihin. Kaiken yhteistyön tärkeimmät edellytykset ovat keskinäinen luottamus ja avoimuus. Missä keskinäinen luottamus kukoistaa, siellä uskalletaan puhua asioista avoimesti. Missä on rehellisyyttä ja avoimuutta, siellä on luottamusta. Nämä kaksi vahvistavat toinen toistaan. Työlle antavat suuntaa myös arvot. On tiedettävä, mitä varten työssä ollaan ja mikä on oma tehtävä. Onko korkeampaa arvoa olemassakaan, kuin tehdä työtä ihmisen hyväksi ja ihmisen terveyden hyväksi? Vikström tuntee superilaisten työkentän sekä sivusta katsoneena lähiomaisena että potilaan näkökulmasta. Piispantarkastusten yhteydessä hän on vieraillut sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Kuitenkin vasta kun tulee omalle kohdalle, sitä ihminen tietää, mitä sairaus tai vanhuus on. Tämä on hyvä muistaa hoitotyössäkin. kiusaaminen koskee kaikkia Noin viisi prosenttia väestöstä on persoonallisuushäiriöisiä, osa heistä narsistisia. Kun esimieheksi päätyy henkilö, joka ei tunne häpeää eikä syyllisyyttä, joka on taitava manipuloija ja näyttelijä, on koko työyhteisön hyvinvointi vaarassa. Narsistinen esimies osaa hajottaa ja hallita. Hän valitsee suosikit ja syntipukit. Kun työyhteisöön on luotu riidan, kateuden ja vääristellyn tiedon ilmapiiri, saattaa kesää vuosikymmeniä, ennen kuin yhteisö tervehtyy, vaikka narsistisesta esimiehestä päästäisiinkin eroon. Arvot ja kierot käyttäytymismallit ovat jo juurtuneet niin syvään, ettei yhteisö selviä ilman voimakasta ulkopuolista työnohjausta. Narsu ei näe itsessään mitään vikaa, joten hän ei voi muuttaa käyttäytymistään. On muistettava, ettei niiden kanssa pärjää kukaan yksin, vaan on liittouduttava. Tavallinen työntekijä pelkää ja väistää narsuesimiestään, toisin sanoen työpaikalla katsotaan vierestä, kun toista hakataan. Jos mentäisiin apuun, kiusaamista ei olisi, Tapani Kiminkinen sanoo. Hän jatkaa, että jokainen työyhteisön jäsen on velvollinen ilmoittamaan, jos havaitsee työpaikallaan kiusaamista. Väkivalta vain raaistuu, jos siihen ei puututa heti jollain mekanismilla. Narsistinen ihminen osaa hämätä myös terveydenhuollon ammattilaisia, mutta jos jokainen kiusaamisepäily tutkitaan tosissaan, kaikki työyhteisön jäsenet haastatellaan kahden kesken, ongelman ydin kyllä löytyy. Työntekijöitä on uskottava. Jos ihmistä ei oteta tosissaan, jos hänen kertomaansa vähätellään, hän ei tule toista kertaa kertomaan mitään. Työsuojeluvaltuutettujen on myös opittava näkemään nämä tilanteet työpaikoilla ja puututtava niihin. Jos lähtee tehtävään, on oltava myös munaa hoitaa homma. 14 super 6 7 2008

Iltajuhlat palkitsivat teksti sonja kähkönen Liittokokouksen iltajuhlat vietettiin Helsingissä tunnelmallisessa Aleksanterin teatterissa, jossa puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä varapuheenjohtaja Henna Tuomikoski ottivat vieraat vastaan. Drag queen Osku Heiskanen viihdytti paikalle saapuvaa yleisöä illan esitystä silmälläpitäen. Kun juhlavieraat hakeutuivat näyttämösalissa paikoilleen, tiedusteli Heiskanen heiltä toinen toistaan kauniimpien iltapukujen alkuperää ja kertoi vastaukset toki muulle yleisölle kevyesti ironialla höystettynä. Illan aikana Heiskanen ja Jarkko Valtee viihdyttivät yleisöä reippailla musiikkiesityksillään. Tätisetien iltaa tähdittivät muun muassa Paula Koivuniemi, Katri Helena ja Danny sekä nuoremman artistisukupolven edustajina Hanna Pakarinen ja Kristian Meurman. Ohjelmanumeron jälkeen kilisteltiin maljat pyöreitä vuosia täyttäneen liiton kunniaksi ja nautittiin runsaan buffén tarjonnasta elävän musiikin säestämänä. Juhlavieraiden joukossa nähtiin SuPerin aikaisemmat puheenjohtajat, muiden ammattijärjestöjen johtoa, kansanedustajia sekä muita valtakunnan tason vaikuttajia. Osku Heiskanen ja Jarkko Valtee villitsivät yleisön esittämällä kotimaisia ja kansainvälisiä hittejä. Juhani Palomäki toivotti tervetulleeksi kollegansa, Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan. Entinen edustajiston jäsen Marie-Anne Saari (vas.) ja hallituksen varajäsen Aila Hänninen pitivät iltajuhlien ohjelmaa sopivan kepeänä raskaan kokouspäivän jälkeen. Iisalmen ammattiosaston puheenjohtaja Mervi Tiilikainen-Malassu, sihteeri Henna Rönkkö ja varapuheenjohtaja Riitta Lehto totesivat SuPerin pitävän heistä hyvää huolta. Viime vuonna 25 vuotta täyttänyttä ammattiosastoa on puhuttanut erikoissairaanhoito, jossa superilaisten aseman säilyttäminen on haaste. Kolmikko piti iltajuhlia mukavana hemmotteluna ja palkintona tehdystä työstä. 6 7 2008 super 15

superin liittohallitus 2008 2012 Dalén Jaana, Nousiainen Ehnström Solveig, Vaasa Halonen Paula, Oulu Heljakka Helena, Pori Juusola Mirja, Tampere Korhonen Tuula, Tuusula Mommo Raija, Rovaniemi Ollila Maaret, Hausjärvi Paavola Silja, Helsinki Puuskamäki Merja, Ilmajoki Tarvainen Anu, Jyväskylä Törmä Anja, Kannus Villman Anne, Pyhäselkä Väistö Eija, Elimäki 16 super 6 7 2008

Uutta voimaa liittohallitukseen teksti jukka järvelä SuPerin liittohallitus sai kaudelle 2008 2012 kuusi uutta jäsentä. Jyväskyläläinen Anu Tarvainen, 29, työskentelee kaupunkinsa pitkäaikaishoidossa varahenkilönä, ja kotiosasto löytyy Keljon vanhainkodilta. Tarvainen aloitti ammattiosastonsa hallituksen sihteerinä ja SuPer-opona vuonna 2002. Kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin edustajistoon. Ammattiosastonsa puheenjohtajana hän toimii kolmatta vuotta. Hallituspaikka on haastava. Kokeneilta konkareilta opin varmasti paljon. Toivottavasti pystyn antamaan heille jotain takaisin. Nuorena tuon varmasti nuorten näkökulmaa asioihin. Tarvainen on puhelias ilopilleri vapaa-ajalla ja työpaikalla. Työssä hän kuuntelee toisia ja pyrkii huolellisuuteen. Parasta osaamista on opiskelijan ohjaus. Vapaa-aikanaan Tarvainen puuhastelee kotitöitä ja antaa aikaansa avopuolison lisäksi koiralle. Yksin ollessaan hän viihtyy sisutuslehtien parissa. Ensihoitaja Anne Villman, 41, on neljän lapsen äiti Pyhäselästä. Työpaikka löytyy Joensuun kaupungin Kiihtelysvaaran lääkärin vastaanotolta. Hän johtaa Pyhäselän ammattiosastoa, toimi SuPerin edellisen edustajiston varajäsenenä ja hoitaa kunnallisia luottamustehtäviä. Jäsenten edunvalvonta ja ääni eivät saa hukkua kuntaliitosten ja yhä suurempien yksiköiden sekä yksityistämisen ja ostopalveluiden lisääntyvän käytön myötä. Villman toivoo, että SuPer on tulevissa neuvotteluissa yhtä hyvä neuvotteluosapuoli kuin viime syksynä. Itsenäisen liiton kannattaja olen ainakin vielä. Luonteeltaan Villman kertoo olevansa vaativa itseään kohtaan, joskus stressin ja väsymyksen uhallakin. Ikä on tuonut elämänkokemusta asioiden hoitoon. Polttopuiden teko, kalastaminen ja käsien työntäminen multaan rentouttavat. Perushoitaja Merja Puuskamäki, 47, Ilmajoelta on kolmivuorotyössä Seinäjoen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosastolla. Ammattiyhdistystoiminnan hän aloitti 1990-luvun alussa Härmän sairaalan luottamusmiehenä. Pienen tauon jälkeen hän jatkoi Seinäjoella ammattiosastonsa sihteerinä ja TNJ:ssä varapääluottamusmiehenä. Puuskamäki haluaa toimia superilaisuuden keulakuvana vaalipiirissään, ja hän kiittää liittoa mallikkaasta jäsenten asioiden ajamisesta. Hän painottaa lähihoitajan ammattikuvan laajaalaisuutta, ammattitaitoa ja osaamista. Palkkauksessa samanarvoisesta työstä pitää maksaa kaikille samaa palkkaa. Puuskamäki kuvaa itseään tunnepitoiseksi: seurallinen, rauhallinen, spontaani, joskus räväkkä, iloinen ja vilkas. Lenkkeily, koirat ja mökkeily kuuluvat vapaa-aikaan. Turun kupeesta Nousiaisista tuleva perushoitaja Jaana Dalén, 45, työskentelee TYKS:n aikuisten teho-osastolla ja kuvaa työtänsä monipuoliseksi sekä mielenkiintoiseksi. Ay-toiminnassa hän on ollut noin 15 vuotta. Dalén toimii useassa tehtävässä, muun muassa TYKS:n henkilökuntaneuvoston puheenjohtajana, sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa ja STTK:n aluetoimikunnassa. Tietenkin erikoissairaanhoidossa olevien superilaisten asiat ovat lähellä sydäntäni. Olemme taistelleet työpaikkojemme puolesta virkamuutoksia vastaan jo vuosikaudet. Myös riittävät työvoimaresurssit, uupumuksen estäminen, työhyvinvointi ja itsenäinen SuPer ovat Dalénille tärkeitä asioita. Seurallinen ja puhelias Dalén kertoo olevansa jämptin ihmisen maineessa. Kreikka on vienyt sydämen, ja kotimaa on tullut miehen kanssa tutuksi karavaanarilomilla. Maaret Ollila on 48-vuotias lähihoitaja Hausjärveltä. Työpaikka löytyy vanhainkoti Lehtimajoilta. Hän on työsuojeluvaltuutettu, yhdysjäsen ja ammattiyhdistyksensä sihteeri. Liiton jäsen Ollila on ollut 10 vuotta. Uutena liittohallituksen jäsenenä Ollila haluaa herättää tiivistä yhteistyötä lähikuntiensa ammattiosastojen ja jäsenten kanssa. Haluan tuoda esille jäsenistömme työhyvinvointiasiat eri työyhteisöissä. Jäsenet tulisi ottaa entistä paremmin huomioon eri toiminnoissa. Ollila kuvaa itseään työssä ja vapaaaikana pikkutarkaksi ja järjestelmälliseksi. Toimeliaisuus ja nopeus näkyvät myös kirjallisen materiaalin tuotossa. Ympäristön esteettisyys on tärkeää. Vapaa-aikanaan Ollila rentoutuu ja iloitsee siitä, kun vapaalle vaihtaessaan saa rauhassa olla oma itsensä omien ajatustensa kanssa. Silja Paavola, 51, on helsinkiläinen SuPerin pääluottamusmies ja paikallisosaston puheenjohtaja. Peruskoulutukseltaan hän on perushoitaja. Nykyisessä työssään hän on ollut 2,5 vuotta, sitä ennen hän toimi paikallisena luottamusmiehenä. SuPerin edustajistossa Paavola istui viime kauden. Liitohallitustyössä Paavola haluaa tehdä SuPeria edelleen tunnetummaksi. Lähihoitajan koulutuksen arvostuksen on noustava työnantajien mielessä. Koulutus antaa valmiudet toimia monissa paikoissa kasvattajana, lääkitsijänä, hoitajana tai kuntouttajana. On muistettava, että käyntikortin työnantajalle antaa aina viimeisenä työntekijä. Paavola on luonteeltaan työteliäs, mutta osaa priorisoida. Kunnianhimoisuuden ja kurinalaisuuden vastapainoksi hän pystyy jakamaan työt heti tehtäviksi ja ajan myötä hoidettaviksi. Vapaa-aikana hän osaa nauttia sekä tekemisestä että tekemättömyydestä. 6 7 2008 super 17

superin edustajisto 2008 2012 Yli puolet edustajistosta vaihtui SuPerin uuteen edustajistoon valittiin 40 henkilöä, joista peräti 23 on uusia kasvoja. Edustajiston keski-ikä on 41 vuotta, alle 30-vuotiaita edustajiston jäseniä on kolme. Edustajistoon valikoitui jäseniä kattavasti monenlaisista työpaikoista: yliopistolliset ja muut sairaalat, vanhainkodit, päiväkodit, yksityissektorin työpaikat, palvelutalot, terveyskeskukset ja kotihoito. Ammattiryhmistä edustettuina ovat lähihoitajat, perushoitajat ja lastenhoitajat. Edustajiston jäsenistä miehiä on nyt viisi, aikaisemmin heitä oli kolme. Eriksson-Gyllendahl Hilkka, Ahvenanmaa Hakala Marjut, Lahti Hakulinen Birgitta, Tampere Halonen Tiina, Kokkola Hynynen Soile, Kuusamo Hyvönen Hannele, Helsinki Ijäs Saija, Hämeenlinna Isosaari Heikki, Seinäjoki 18 super 6 7 2008

superin edustajisto 2008 2012 Juhola Sirkka-Liisa, Eurajoki Katajamäki Maija, Helsinki Kauppinen Teija, Kouvola Kesäläinen Tarja, Turku Kiljunen Marja, Varkaus Koski Jani, Oulu Koutonen Eeva, Nivala Kummunmäki Minna, Liperi Laurila Satu, Vantaa Lempinen Terttu, Kuusankoski Liikka Tuija, Lappeenranta Lindholm Gunilla, Vaasa Metso Sisko, Tampere Mäkelä Eero, Somero Niemi Salme, Tampere Nuutinen Paula, Helsinki 6 7 2008 super 19

superin edustajisto 2008 2012 Ohvo Merja, Kuopio Pelli Leena, Porvoo Piiparinen Helena, Tornio Piiroinen Markku, Kontiolahti Pohjola Merja, Turku Pynnönen Satu, Keuruu Rautpalo Tiia, Mikkeli Riihimäki Anne, Hyvinkää Roivas Katja, Tampere Rönnholm Mika, Turku Saarinen Heli, Jyväskylä Salmén Päivi, Helsinki Salonen Liisa, Porvoo Sivanne Minna, Jämsänkoski Säynäjoki Marita, Seinäjoki Timonen Maarit, Ii 20 super 6 7 2008