Transforming strategies Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelma Loppuraportti 28.9.2012 Konsultit: Kimmo Kivinen, Martti Setälä, Nette Lehtinen Capful Oy Projektiryhmä: Viveka Lanne, Satakuntaliitto, Capful -yhteyshenkilö Ulla Koivula, Satakuntaliitto Maria Suni, Maisa (Porin seutu) Kirsi Sainio, Maisa (Porin seutu) Tomi Lähteenmäki, Porin kaupunki Irene Villanen, Rauman matkailu (varalla Jenna Ylipuranen) Johanna Sainio, Rauman matkailu Pirjo Jaakkola, Eurajoen matkailu Juha Vanhapaasto, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Jaana Mälkki, Karhuseutu ry
S I S Ä L T Ö OSA 1 OSA 2 OSA 3 OSA 4 OSA 5 OSA 6 Johdanto Satakunnan matkailun nykytila Satakunnan matkailun tavoitteet ja kehittämisteemat Satakunnan matkailun organisoituminen tavoitteiden saavuttamiseksi Seutukuntien matkailun profiilit ja kehittämisteemat A. Pohjois-Satakunta B. Porin Seutu C. Rauman Seutu Satakunnan matkailun tavoitteiden toimeenpanon ensimmäiset askelmerkit 2
OSA 1 Johdanto 3
Johdanto Tavoite- ja toimenpidesuunnitelmatyön taustatiedot Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmatyö tehtiin maakunnan matkailualan kentän toiveesta Satakuntaliiton vetämänä ja konsulttiyritys Capful Oy:n tuella maalis-syyskuussa 2012. Prosessin puitteissa lähetettiin nettikysely lähes 1000 alan toimijalle. Noin joka neljäs vastasi, heidän joukossaan reilusti yli 100 alueen matkailuyrittäjää. Lisäksi haastateltiin 20 alan keskeistä satakuntalaista toimijaa ja tehtiin seudulliset kuntajohtajien ryhmähaastattelut. Avoimia maakunnallisia työpajoja järjestettiin kaksi. Tämän lisäksi järjestettiin oma työpajansa jokaisella seudulla. Kymmenhenkinen työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Kaikki eri työvaiheiden tulokset sekä tiedot prosessin organisoitumisesta ja kutsut tilaisuuksiin ovat olleet läpi koko prosessin nähtävissä ja kommentoitavissa Satakuntaliiton sivuilla www.satakunta.fi/matkailu. Seuraavassa esitetään näiden eri vaiheiden havaintojen ja näkemysten pohjalta koostettu ja yhteinen tahtotila, jonka pohjalta Satakunnan matkailua tullaan jatkossa kehittämään. 4
OSA 2 Satakunnan matkailun nykytila 5
Nykytila Matkailualan keskeisiä trendejä Toimintaympäristöä kartoittavassa taustatyössä nousi esiin muun muassa seuraavat keskeiset matkailualan trendit ja ilmiöt: Suomen Matkailustrategia 2020:n mukaan matkailualan kasvua tukevia trendejä ovat: Vaurauden kasvu Vapaa-aikaan käytetyn rahan osuuden kasvu Palveluiden ja elämysten kulutuksen osuuden kasvu Ulkomaisten matkailijoiden määrä Suomessa on kasvussa. Suurin osa lisäyksestä on venäläisiä ostosmatkailijoita ja turisteja. Asiakasryhmät pirstaloituvat ja kuluttajakäyttäytymistä leimaa entistä suurempi hajanaisuus. Ympäristötietoisuuden merkitys kasvaa. Internet syrjäyttää perinteiset tietolähteet ja tarjoaa mahdollisuuksia uuden matkailun ekosysteemin luomiseen. Brändien merkitys korostuu. 6
Nykytila Satakunnan matkailualan palveluiden pyramidi vuonna 2012 Markkinoinnin kärkituotteet ja maakunnan erottautumistekijät Yksittäiset tapahtumat tai matkailukohteet Valtakunnallista tunnettavuutta Syy matkustaa alueelle Yyteri Jämi Vanha Rauma / Unescon maailmanperintökohteet kansainvälisessä markkinoinnissa Pori Tapahtumakaupunki mukaan lukien Pori Jazz Kehittyvät kärkituotteet Yksittäiset tapahtumat tai matkailukohteet Maakunnallisesti tunnettuja Potentiaali kehittyä valtakunnallisesti tunnetuiksi Erityisosaamisalueet Maakunnan matkailullinen perusta Vahvuudet Meri ja luonto Selkämeren kansallispuisto Kokemäenjoen uudet tuotteet Pyhäjärviseutu Arkkitehtuuri Kartanot: Vuojoki, Villilä, Anola, Kokemäen Sunniemi ja Köyliö Ruukit: Kauttua, Leineperi, Noormarkku Tapahtumat ja kulttuuripalvelut Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Erityisharrasteet ja erityisliikuntapalvelut Työ-, liike-, kokous- ja kongressimatkailu Luontopalvelut / Opastuspalvelut / Vierailukeskukset Ohjelmapalvelut ja ostosmatkailu Kansallispuistot Majoituspalvelut Kahvila- ja ravintolapalvelut / Lähiruokapalvelut Kokemäenjoki ja muut joet Vahvat ja tunnetut tapahtumat Kulttuuri ja historia Sijainti lähellä potentiaalista asiakaskuntaa 7
Nykytila Satakunnan matkailutulo ja työllisyys Lähde: Karppinen & Vähäsantanen 19.9.2012 Satakunnan matkailualan liikevaihto on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Liikevaihdon seutukuntajakauma on karkeasti arvioituna: Porin seutu 65 %, Rauman seutu 25 % ja Pohjois-Satakunta 10 %. Porin kaupungin osuudeksi arvioidaan karkeasti noin 50 % maakunnan matkailualan liikevaihdosta. Matkailualan potentiaalia kasvualana pidetään hyvänä sekä valtakunnan että maakunnan tasolla. Mikäli tämän suunnitelman asettama 60 % välittömän matkailutulon kasvutavoite vuosina 2010-2020 toteutuu, Satakunnan välitön matkailutulo on noin 366 miljoonaa euroa vuonna 2020. 8
Nykytila Satakunnan matkailun toimintatasot ja toimijat Matkailija ja asukas Yritykset ja yhdistykset Seutu/alue Yrittäjien yhdistys, seudullinen matkailuorganisaatio, Leadertoimintaryhmät, kehitysyhtiöt, muut yhdistykset Maakunta Satakuntalitto, ELY-keskus, ProAgria, Prizztech, yliopisto, AMK, ammatilliset oppilaitokset muut yhdistykset Valtio / suuralue MEK (Visit Finland), TEM, OKM, Lounaisrannikko -yhteistyö (LOURA), Metsähallitus, Museovirasto 9
Nykytila Satakunnan matkailualan organisoituminen Rahoitus Yritysten omarahoitus (myynti) Kunnat ja kaupungit MYYNTI MARKKINOINTI Yksittäiset yritykset ja matkailualan liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset Satakuntaliitto MAISA (Porin seutu) Kunnat ja kaupungit (Yhdistykset ja säätiöt) Rahoitus Valtio (ELY, OKM, TEM) EU:n rakennerahastot Säätiöt ja yhdistykset Kunnat ja kaupungit Metsähallitus Satakuntaliitto Leader-toimintaryhmät KEHITYS Yksittäiset yrittäjät ja matkailualan liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset MAISA (Porin seutu) Jämi Myynti Jämikeskus Kaupungit ja kunnat Yksittäiset yritykset ja matkailualan liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset (tuotekehitys, paketointi, ym.) Satakuntaliitto (Matkailufoorumi, maakunnallinen strategiatyö, rahoituksen koordinointi), MAISA (tuotteistaminen, paketointi) Leader-toimintaryhmät (tuotteistus, ym.) Prizztech ja PSKK (yleinen yritystuki) Oppilaitokset (yritysten tuki, selvitykset, tuotteistaminen) Kaupungit ja kunnat 10
OSA 3 Satakunnan matkailun tavoitteet ja kehittämisteemat 11
Tavoitteet ja teemat Satakunnan matkailun kehittämisen matriisi Tapahtumat Kulttuuri Luonto ja elämykset Elinvoima (teollisuus ja maatalous) Työ-, liike-, kokousja kongressimatkailu Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Yritysyhteistyö Ympärivuotisuus ja palvelujen laatu Osaamisen kehittäminen Matkailuun liittyvä infrastruktuuri Kaikille yrityksille suunnatut yrityspalvelut ja yrittäjyyskasvatus 12
Tavoitteet ja teemat Maakunnallisesti kehitettävät matkailukokonaisuudet TAPAHTUMIEN SATAKUNTA SuomiAreena Ilmailu- ja urheilutapahtumat Rauman pitsiviikot Pori Jazz ja PoriRock Masiinamessut Kokoukset ja kongressit KULTTUURIN SATAKUNTA Historialliset ja esihistorialliset kohteet Ruukit ja kartanot Kylät, kulttuurimaisemat ja matkailutiet Museot ja arkkitehtuuri (Alvar Aalto) Taiteilijat Teatterit LUONNON JA ELÄMYSTEN SATAKUNTA Merellisyys (Yyteri, Selkämeren kansallispuisto) Joet (Kokemäenjoki) Järvet (Pyhäjärvi) Luontomatkailu (Jämi, kansallispuistot) Liikunta ja elämykset (Jämi, Pesämäki) ELINVOIMAINEN SATAKUNTA TEOLLISUUS JA MAATALOUS Teollisuuden vierailukeskukset Maaseutumatkailu ja lähiruoka Ostokset Tehtaanmyymälät Torit ja markkinat 13
Tavoitteet ja teemat Keskeisiä matkailukokonaisuuksien kehittämistoimenpiteitä Tapahtumat Kulttuuri Luonto ja elämykset Elinvoima (teoll. ja maatal.) Työ-, liike- ja kokousmatkailu Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Yritysyhteistyö Ympärivuotisuus ja palvelujen laatu Osaamisen kehittäminen Kärkitapahtumien hyödyntäminen ja uusien tapahtumakärkien aktiivinen etsiminen Maakunnan tapahtumien yhteistyön ja - markkinoinnin edistäminen Suuret ja monipuoliset tapahtumat mahdollistava infrastruktuuri Arkkitehtuurin tunnettuuden nostaminen Kartanoiden ja ruukkialueiden hyödyntäminen Historiallisten ja esihistoriallisten kohteiden markkinointi Unescon maailmanperintökohteiden markkinointi erityisesti kansainvälisesti Maakunnan luontomatkailuinfran kytkeminen verkostomaiseksi kokonaisuudeksi muun matkailuinfran kanssa Opastusten kehittäminen Hyvinvointi- ja liikunta matkailun keskittymien kehittäminen Edistetään yhtenäisen maakunnallisen luontoreitityksen rakentamista Teollisuuden vierailukeskusten tuotteistaminen ja kehittäminen Lähiruokakonseptin kehittäminen ja markkinointi Ostosmahdollisuuksien kehittäminen (ml. tehtaanmyymälät, torit ja markkinat) Palvelukokonaisuuksien tuotteistaminen Ympärivuotisten tapahtumatilojen ja -infrastruktuurin rakentaminen Matkailupalveluiden markkinointi ja myynti työ- ja liikematkalaisille Matkailuun liittyvä infrastruktuuri 14
Tavoitteet ja teemat Satakunnan matkailun läpäisevät kehittämisteemat Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Yritysyhteistyö Ympärivuotisuus ja palvelujen laatu Osaamisen kehittäminen Matkailuun liittyvä infrastruktuuri Tapahtumat Kulttuuri Luonto ja elämykset Elinvoima (teoll. ja maatal.) Työ-, liike- ja kokousmatkailu Maakunnan yhteinen aktiivinen markkinointi- ja myyntityö mukaan lukien nettiportaali Maakunnallisessa markkinointi- ja myyntityössä paino kärkituotteissa sekä teemoitetuissa palveluissa Maakunnan matkailupalvelut tuotteistettu ja paketoitu yhdessä valittujen kärkituotteiden ja matkailukokonaisuuksien ympärille Lähimatkailun potentiaalin hyödyntäminen erityisesti alue- ja seututason toimin Vahvempi jalansija kansainvälisillä markkinoilla Seutu- ja maakuntatasolla yritysyhdistykset (alussa julkisten kehittäjätoimijoiden koordinoimana) Uusia laajempia palvelukokonaisuuksia synnytetty yritysten verkostoitumisen avulla Maakunnalla ympärivuotinen matkailubrändi Seudulla on tarjolla enemmän ja paremmin saavutettavia palveluita (esim. aukioloajat). Palvelut ovat laadukkaita, profiloituja ja turvallisia tuotteita segmentoiduille kohderyhmille Oppilaitosten (Porin yliopistokeskus, SAMK ja ammattikoulut ja kansalaisopistot), yritysten, kehittäjätoimijoiden ja viranomaisten aktiivinen yhteistyö osaamisen kehittämiseksi Toimiva maakunnallinen yhteistyö uusien työkalujen ja sovellusten kehittämiseksi (esim. Prizztech ja paikalliset ICT-toimijat) Pienyritysten korkeatasoinen sähköisen median ja -palveluiden osaaminen Kaavoitus ja aluesuunnittelu tukevat matkailua Yritys-, yhdistys, kunta-, puolue- ja kehitystoimijat kattava aktiivinen yhteistyö matkailun kannalta merkittävän rahoituksen saamiseksi maakuntaan Liikenneinfra (lähiliikenne, raide-, vesi- ja maantieliikenne), opasteet, luontoreitit ja perusinfra korkealla tasolla Kaikille yrityksille suunnatut yrityspalvelut ja yrittäjyyskasvatus Visio 2020 Satakunta on kärkituotteistaan tunnettu ympärivuotinen matkailukohde sekä kansallisesti että valikoiduilla kansainvälisillä markkinoilla. Maakunnan matkailualan menestys ja korkea laatu perustuvat yritysvetoiseen laajaalaiseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön. Maakunnan välitön matkailutulo on 60 % suurempi kuin vuonna 2012. 15
OSA 4 Satakunnan matkailun organisoituminen tavoitteiden saavuttamiseksi 16
Organisoituminen Keskeiset tahot muutoksessa Alueellinen matkailualan yhteenliittymä tai yhdisty Alueellinen matkailualan yhteenliittymä tai yhdisty Alueellinen matkailualan yhteenliittymä tai yhdistys Yritys Maakunnallinen matkailualan yrittäjien yhdistys Maakunnan strateginen koordinaattori Satakuntaliitto Maakunnan operaatiivinen koordinaattori ja toimija Satakunta Matkailu Oy Yritys Yhdistys Kunnat ja kaupungit Pohjois-Satakunnan organisaatio: Jämi matkailu Oy Leader-toimintaryhmät Rauman seudun organisaatio: (?) Porin seudun organisaatio: MAISA 17
Organisoituminen Maakunnan yrittäjäyhdistys Jäsenet: Satakuntalaiset matkailun ja sitä sivuavien toimialojen yritykset ja niillä liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset. Tavoite: Toimiva ja aktiivinen maakunnallinen yhdistys tai toimijoiden yhteenliittymä. Tehokas ja vaikuttava toiminta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla organisoituna. Yhteisten myynti- ja markkinointitoimenpiteiden määrän kasvu ja enenevässä määrin vastuu satakuntalaisten matkailualan yrittäjien yhteismarkkinoinnin koordinaatiosta. Tiivis vuorovaikutus Satakunta Matkailu Oy:n kanssa. Organisoituminen: Alkuvaiheessa Satakunnan Yrittäjien yhteyteen, tai suoraan omaksi yhdistyksekseen. Yrittäjäyhdistys voi hankkia osaomistajuuden Satakunta Matkailu Oy:stä. Tehtävät: Matkailualan yrittäjien yhteisen mielipiteen muodostus ja yrittäjien edustaminen yhdellä äänellä suhteessa muihin toimijoihin. Lisäksi mahdollisina tehtävinä hoitaa yhteisiä markkinointiasioita kuten messuosallistumista tarpeen tullen alihankkijoita käyttäen sekä kehittää sopimussuhteita ja palveluiden laatua. Yrittäjäyhdistys voi hyödyntää Satakunta Matkailu Oy:n palveluita mahdollisimman suuressa laajuudessa. Tarvittavat resurssit: Matkailualan ja sitä sivuavien toimialojen yritysten vahva tuki, osallistuminen ja sitoutuminen toiminnan kehittämiseen sekä julkisten toimijoiden vahva tuki erityisesti toiminnan alkuvaiheessa. Rahoitus: Alkuvaiheessa esim. ELY:n yritysten toimintaympäristövaroista. Oletusarvona on se, että yritysten rahoitus toiminnalle kasvaa ajan myötä selkeäksi päärahoitusmuodoksi. Alueellisten yrittäjäyhdistysten määrä ja roolit voivat kehittyä ajan myötä. Useampia yhdistyksiä on jo olemassa kuten Kokemäenjokilaakson Matkailuyrittäjät ry, Merikarvian Matkailu ry ja Karvian Matkailuyhdistys ry. Muitakin yhdistyksiä saatetaan muodostaa. Ne koordinoivat toimintaansa maakunnallisen yhdistyksen kanssa. 18
Organisoituminen Satakuntaliitto Tavoite: Koordinoi matkailualan kehittämistyötä maakuntatasolla. Ylläpitää nettiportaalin yleismarkkinointiosiota (www.satakunta.fi). Yleismarkkinoinnin ja Satakunta Matkailu Oy:n tekemän matkailumarkkinoinnin hyvä yhteensovittaminen. Organisoituminen: Matkailualan foorumin rakentaminen ja pyörittäminen: vetovastuuvirkahenkilö, jonka johdolla foorumitapaamiset 1-2 kertaa vuodessa sekä useammin tapaava työryhmä (yrittäjät, Satakuntaliitto, Satakunta Matkailu Oy, ELY, oppilaitokset, jne.). Mahdollisesti joustava foorumin organisoinnin siirto Satakunta Matkailu Oy:lle ajan myötä. Nettiportaalin ylläpito on sijoitettu liiton viestintätoiminnon yhteyteen. Tehtävät: Koordinoi ylätasolla eri toimijoiden toimenpiteitä Satakunnan matkailualan kehittämisessä ja markkinoinnissa. Esimerkiksi 2-4 vuoden välein laajempi maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelman päivitys (ja mahdollisesti ennakoivan vuosisuunnitelman laadinta). Ylläpitää ja kehittää nettiportaalia, joka kattaa maakunnan yleisen markkinoinnin ja sisältää vahvan monikielisen matkailuosion, josta on ketterä linkitys Satakunta Matkailu Oy:n ylläpitämään kaupalliseen maakuntaportaaliin sekä muihin sähköisiin myynti- ja markkinointijärjestelmiin. Toimii tarvittaessa sovittelijana ja ns. puolueettomana tahona maakunnan matkailukentässä. Tarvittavat resurssit: Viestintäpuolelta ¼-½ HTV portaalin ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluksi noin ½ HTV matkailufoorumin pystyttämiseen ja pyörittämiseen. Rahoitus: Ei lisäresursseja budjettiin, matkailufoorumin vetäjän ½ HTV:n allokointi. 19
Organisoituminen Satakunta Matkailu Oy Tavoite: Toimia maakunnan matkailun vahvana ja aktiivisena myynti- ja markkinointikanavana, joka täydentää matkailualan yritysten ja yhdistysten omaa myynti- ja markkinointitoimintaa sekä voi toimia kunnille alihankkijana yleismarkkinointitehtävissä. Vahvistaa Satakunnan matkailullista ja yleistä maakuntabrändiä sekä edesauttaa maakunnan voimavarojen yhdistämistä. Organisoituminen: Liiketoimintaa yleishyödyllisenä yhtiönä harjoittava toimija, jolla on tiiviit linkit kuntiin ja yritysmaailmaan mukaan lukien läheinen yhteistoiminta maakunnallisen yritysyhdistyksen kanssa. Yritysyhdistykset ja sellaiset kunnat, jotka eivät kuuluu Prizztechin omistajajoukkoon, voivat tulla osakkaaksi Satakunta Matkailu Oy:ön. Varsinaiseen toimintaan panostettavan rahan määrä määrittää vaikutusvallan ja näkyvyyden yhtiössä. Tehtävät: Maakuntatason myynnin ja markkinoinnin toteuttaja ja kehittäjä. Maakunnallisen myyntiportaalin ja nettivarausjärjestelmän ylläpitäjä ja kehittäjä. Matkailualan toimijoiden intranetin rakentaminen portaalin yhteyteen. Operatiivinen vastuu maakuntatason markkinointi- ja kehittämistavoitteiden toimeenpanossa. Maakuntatason yhteydenpito ja edustaminen MEK:n ym. ulkopuolisten toimijoiden suuntaan. Matkajärjestäjien ja lehdistön vierailujen hoitaminen. Mahdolliset tehtävät maakunnan ja kuntien yleismarkkinoinnissa. Mahdollinen rooli matkailuneuvontapalveluiden toteuttajana. Organisaatiolla ei ole maakunnan yrityskentän kanssa kilpailevaa toimintaa. Tarvittavat resurssit: Tarvittavalta osin uudistunut MAISA+ voisi olla selkein vaihtoehto ottamaan Satakunta Matkailu Oy:n vetovastuun. Kuntien, yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden tuki muutokselle ja riittävä kuntien perusrahoitus, yritysten kampanjapohjainen rahoitus. Rahoitus: Kunnilta tuleva perusrahoitus. Hankerahoitus. Oman myynnin tuoma rahoitus. Keskeisenä elementtinä suoraan yrittäjiltä sekä yrittäjien kautta kanavoitu rahoitus. Yritykset ja kunnat voivat ostaa lisänäkyvyyttä yksin tai yhdessä erilaisten kampanjoiden kautta. Myynnin kustannukset laskutetaan pääasiassa komissiopohjaisesti toteutuneesta kaupasta. 20
Organisoituminen Muut toimijat Toimijat osallistuvat maakunnallisten tavoitteiden laatimiseen ja sitoutuvat niiden toteuttamiseen. Toimijat ovat tiiviissä yhteistyössä Satakunta Matkailu Oy:n kanssa. Seudulliset organisaatiot: Tämä taso ei ole välttämätön, mutta voi olla hyödyllinen. Läheinen linkki alueen yritysten kanssa. Paikallinen tavoitteiden muodostaminen ja toiminnan kehittäminen, mahdollisesti myynti ja markkinointi. Seudullinen organisaatio on jo olemassa Porin seudulla. Rauman seudulla toimitaan tällä hetkellä kuntien välisillä sopimuspohjaisilla hankkeilla. Pohjois-Satakunnassa on pyritty rakentamaan yhteistyötä Jämi Markkinointi Oy:n ympärille. Leader-toimintaryhmät: Rooli ruohonjuuritasolla yritysten, yritysryhmien ja elinkeinojen kehittämistoiminnan ja investointien rahoittajana. Tärkeää saada hankkeissa koordinaatio pelaamaan maakuntatason ja seututason kanssa, jotta resurssit saadaan optimaaliseen käyttöön. Osallistuminen matkailufoorumiin ja suorat yhteydet Satakunta Matkailu Oy:ön. Ryhmien tiiviit yhteydet Eurooppaan voivat olla hyvä resurssi kohdennetun kansainvälisen yleis- tai matkailumarkkinoinnin vahvistuksena ja eri teemojen ympärille rakentuneena yhteistyönä. Kunnat ja kaupungit: Keskeistä kasvattaa yhteistyötä matkailutoimijoiden kanssa yli kuntarajojen. Painopiste infrakehityksessä ja kaavoituksessa. Soveltuvilta osin markkinointikoordinaatio. Mahdollisesti matkailualan tehtäviä ulkoistettu maakunnalliselle organisaatiolle. Osallistuminen matkailufoorumiin ja suorat yhteydet maakuntatason operatiiviseen toimijaan. Vastuu matkailuneuvonnan järjestämisestä. Oppilaitokset: Osallistuminen matkailufoorumin toimintaan ja sen, sekä tarvittaessa yritysten, Leader-toimintaryhmien, seutujen ja kuntien kanssa kehittämistoimet. Suorat yhteydet myös maakuntatason operatiiviseen toimijaan. Mahdollisesti matkailualan seuranta- ja mittarointitehtäviä. ELY-keskus: Keskeinen kehitys- ja investointihankkeiden rahoittaja sekä yhteistyötaho. Metsähallitus: Kansallispuistojen ylläpito, markkinointi ja kehittäminen. Museovirasto: Keskeinen kulttuuriperintökohteiden ja kulttuuriympäristöjen säilyttäjä sekä niitä koskevan tiedon kartuttaja ja jakaja. 21
Organisoituminen Roolit ja tehtävät Satakuntaliitto Maakunnan yleismarkkinointiportaali, maakuntatason tavoitteiden asettaminen, yhteistyön koordinointi (matkailufoorumi) Yrittäjät ja yrittäjä yhdistykset Satakunta Matkailu Oy Seututason toiminta Kunnat ja kaupungit Leader-toimintaryhmät Oppilaitokset Prizztech Myynti Tuotteet ja palvelut Maakuntataso Seututaso Tuote- ja palvelukohtainen markkinointi Maakuntatason yhteismarkkinointi Yleismarkkinointi Markkinointi Lähialuemarkkinointi Yleismarkkinointi Yleismarkkinointi Projektien tuottamat markkinointitoimenpiteet Kehittäminen Tuotteistus Palveluiden paketointi Laatu Maakuntatason tavoitteiden toimeenpano (ml. tuotteistus, palveluiden paketointi ja laatu) Seututason tavoitteet (ml. tuotteistus palveluiden paketointi ja laatu) Kaavoitus Infrastruktuuri (ml. opasteet) Liikennejärjestelyt Kulttuuripalvelut Paikallistasolla yritysten kehittämisen ja investointien tukirahoitus Osaavan työvoiman ammatillinen ja jatkokoulutus Osaamisen jalkauttaminen yrityksiin Matkailualan seuranta ja mittarointi Yleinen yritystoiminnan kehittäminen ja kehittämisosaaminen Hankkeiden omistajuus Rahoituksen tarve Markkinointi Myynti Tuotekehitys Myynti Myyntiportaali ja intranet Markkinointi Yhteismarkkinointikampanjat Kehittämishankkeet Markkinointi Myynti Tuotekehitys Matkailuneuvonta Yleismarkkinointi Kulttuurikohteiden ylläpito ja markkinointi Yritysten, yritysryhmien ja elinkeinojen kehittäminen Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet Rahoituksen lähde Asiakkaat Hankerahoitus Yritykset Kunnat Hankerahoitus Yritykset Kunnat Hankerahoitus Veronmaksajat EU Valtio Kunnat EU Valtio Kunnat Yritykset EU Valtio Kunnat Yritykset 22
OSA 5 Seutukuntien matkailun profiilit ja kehittämisteemat 23
Seutukuntatason kuvaukset Johdanto Seuraavat seutukuntatason kuvaukset on laadittu nettikyselyn ja alueellisten työpajojen työn pohjalta. Niitä ei ole vielä hiottu täysin valmiiksi. Siten ne toimivat suuntaa antavina aihioina ja lähtökohtina seudulliselle jatkotyölle. Lukuohje Nykytila / Kilpailutekijät sivuja varten (sivut 26, 30 ja 34) Oranssit (positiiviset) prosentit kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista on määritellyt kilpailutekijää sanoilla hyvä tai erinomainen. Siniset negatiiviset prosentit kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista on määritellyt kilpailutekijää sanoilla heikko tai erittäin heikko. Näiden prosenttien väliin jäävät vastaukset, joissa kilpailutekijä on arvioitu tyydyttäväksi. 24
OSA 5 a Pohjois-Satakunta 25
Nykytila Pohjois-Satakunnan matkailun vahvimmat ja heikoimmat kilpailutekijät V A H V I M M A T H E I K O I M M A T Yrittäjien, työntekijöiden ja päättäjien kyky haastaa olemassa olevat ajattelu- ja toimintamallit synnyttäen uutta +32% Uutena yhteistyön muotona Jämi Markkinointi Oy Erikoisharrastajien tuntema Elämyksellisyys Jämi Luonnonympäristössä on tunnettuuden lisäämisen mahdollisuuksia Kehittämisorganisaatioiden toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus - 38% + 24% Elinkeinoyhtiö, ProAgrian yritysneuvonta, Prizztech ja Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry toimivat saman katon alla Tampereen läheisyys Tampereen lentokenttä Kuntien taloustilanne heikentää mahdollisuuksia tehdä suuria investointeja matkailun innovaatioiden kehittämiseen? Imago, vetovoima, tunnettuus, mielikuvat, tapahtumat, nähtävyydet jne. +22% Suhteellisen pieni matkailullinen tunnettuus Ei vielä todellista brändiarvoa Kapea matkailullinen pohja Luonnonpotentiaalin hyödyntämättömyys Suhteellisen pieni matkailullinen tunnettuus Kehittäminen hankevetoista jatkuvuuden puute Liikenneyhteydet ja liikennevirrat - 50% Ei raideliikennettä Ei julkista liikennettä Yhteistyöprosessien ja vuorovaikutuksen määrä/laatu. Verkostojen vaikuttavuus - 39 % Jämin ympärillä ollut yhteistyöpyrkimyksiä Ollut hyviä hankkeita Matkailuun liittyvä infra: puistot, ostosmahdollisuudet, hotellit, satamat jne +29% Tehdään yleiskaavaa ja keskustan korjaavaa kaavamuutosta (Hiihtotunneli) (Jämijärvi) Osaava, kouluttautunut ja riittävä työvoima, joka asuu opiskelee tai käy töissä seudulla - 13% + 20% + Porin seudun AMK-tasoinen matkailualan koulutus + Kankaanpään 2. asteen matkailualan koulutus Jämi Markkinointi Oy:n tuomat mahdollisuudet seudulliseen markkinointiin Heikot ostosmahdollisuudet Markkinointiosaaminen ja markkinointikanavien käyttö - 55% Alueen matkailuyritysten koko, osaamisintensiivisyys ja yrittämisaktiivisuus - 24% + 19% Seutukunnalta on puuttunut vahva yhtenäinen matkailun kehittämiseen keskittyvä organisaatio Tällä hetkellä heikko ja pirstaloitunut seutukuntatasoinen markkinointi 26
Nykytila Pohjois-Satakunnan matkailuprofiilin luonnostelua Markkinoinnin kärkituotteet ja maakunnan erottautumistekijät Yksittäiset tapahtumat tai matkailukohteet Valtakunnallista tunnettavuutta Jämin ilmailu-, liikunta ja tapahtumapalvelut (erityisryhmissä: lento, hiihto, suunnistus) Karavaanarialue (Kuninkaanlähde) Kehittyvät kärkikohteet Yksittäiset tapahtumat tai matkailukohteet Maakunnallisesti tunnettuja Potentiaali kehittyä valtakunnallisesti tunnetuiksi Kuntoutuskeskus Kankaanpää Pesämäen moottoriurheilukeskus ja messualue (moottoriurheilu ja raskaskoneet) Hyvätasoiset matkailun peruspalvelut alueella Esteetön matkailu Jämin majoituskapasiteetti (korkeatasoiset mökit) Siikaisten Eteläpään matkailukapasiteetti Karviassa yksittäiset korkeatasoiset mökit Tehtaanmyymälät ja Kankaanpään toripäivät Alueen matkailullinen perusta Luontomatkailu: riista, linnut, kalastus Kansallispuistot seudulla ja naapuriseuduilla (Huidankeidas, Seitseminen ja Kauhaneva, Lauhanvuori) Merikarvian saaristo ja merellisyys Kulttuuri: Kyrönkankaantie, Kankaanpään taidemuseo, Karvian tapahtumat ym. Elämykset: Jämi, Pesämäki / Maaseutumatkailu ja lähiruoka 27
Tavoitteet Pohjois-Satakunnan matkailun läpäisevien kehittämisteemojen luonnostelua Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Yritysyhteistyö Ympärivuotisuus ja palvelujen laatu Osaamisen kehittäminen Matkailuun liittyvä infrastruktuuri Tapahtumat Kulttuuri Luonto ja elämykset Elinvoima (teoll. ja maatal.) Työ-, liike- ja kokousmatkailu Seudullisen matkailuprofiilin määrittely ja vahvistaminen Matkailukohteiden, tapahtuminen ja palveluiden kartoittaminen, kehittäminen, tuotteistaminen ja paketointi Seudullinen tulostavoitteellinen yrityspohjainen markkinointiorganisaatio Päävastuu myynnistä on yrityksillä itsellään seudullisella fokuksella Seututasoisen myynti- ja markkinointiyhteistyön kehittäminen Seudullisten kehittämisorganisaatioiden työ kärkiyritysten / kohteiden saamiseksi Nettisisältöjen tuottaminen: hakukoneoptimointi ja seudulliset virtuaalielämykset Seutukuntatasoinen lähimatkailun markkinointi- ja hoitovastuu Seutukunta- tai paikallistasoinen matkailuneuvonta Seutukuntatasoinen lobbaus ja kuntapäättäjien motivointi Seudullisen internetportaalin rakentaminen: materiaalit useilla eri kielillä Jämi markkinointi Oy:n työ brändin yhden luukun nettisivun luomiseksi: Yksi yhteinen nettisivu, jolta näkee alueen tarjonnan, varaustilanteen sekä selkeät linkitykset Keskeiset kohderyhmät on huomioidaan ja tavoitetaan oikeiden kanavien kautta (internet, SOME, osallistuminen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin työpajoihin ja eri kohderyhmille suunnattuihin messutapahtumiin) Jämin ympärivuotinen brändi tehdään tunnetuksi sekä kansallisesti että valikoiduissa kansainvälisissä kohteissa Seudullisen yhteistyön luominen yrittäjäyhdistyksillä, taloudellisella tuloksellisuudella ja luottamusta rakentavalla vuoropuhelulla Yhteistyötä koordinoivan ja koolle kutsuvan puolueettoman seudullisen toimijan valitseminen Matkailutuotteissa ja niiden paketoinnissa hyödynnetään yhteisiä seudullisia teemoja Seutukuntatasoinen yhteistyö rakennetaan kärkikohteiden ympärille Toimivien ja realististen pääyhteistyökumppaneiden tunnistaminen ja valinta Yritysyhteistyötä ympäröivien alueiden liittämiseksi Jämiin (Jämiland)?? Ympärivuotisten kohteiden, tapahtuminen ja palveluiden kartoittaminen ja kehittäminen Aukioloaikojen ja kysynnän kohtaannon parantaminen: Huomioidaan kansainväliset loma-ajat ja matkailijavirrat aukioloajoissa Luodaan seudullinen tai paikallinen laatuohjelma Seudun matkailua parantavien palveluiden kehittäminen ja lisääminen (mm. ravintola- ja ostospalvelut) Tunnistetaan paremmin kaikki alueellinen potentiaali ja lisätään seudun tunnettuutta Säännölliset kuntajohtajien ja matkailutoimijoiden tapaamiset, joissa käydään läpi mm. alueiden käyttöä, infrakysymyksiä ja markkinointia. Kaikille yrityksille suunnatut yrityspalvelut ja yrittäjyyskasvatus Visio 2020 Satakunta on kärkituotteistaan tunnettu ympärivuotinen matkailukohde sekä kansallisesti että valikoiduilla kansainvälisillä markkinoilla. Maakunnan matkailualan menestys ja korkea laatu perustuvat yritysvetoiseen laajaalaiseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön. Maakunnan välitön matkailutulo on 60 % suurempi kuin vuonna 2012. 28
OSA 5 b Porin seutu 29
Nykytila Porin seudun matkailun vahvimmat ja heikoimmat kilpailutekijät V A H V I M M A T H E I K O I M M A T Osaava, kouluttautunut ja riittävä työvoima, joka asuu opiskelee tai käy töissä seudulla +41% Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailualan koulutus, joka säilyi Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun matkailun sivuainekokonaisuudet Yrittäjien, työntekijöiden ja päättäjien kyky haastaa olemassa olevat ajattelu- ja toimintamallit synnyttäen uutta - 32% Pori Jazz ja sen ympärille nouseva toiminta Paljon uusia tapahtumia Yyterin esteettömyyden kehitys palkittu Kunnissa ei pidetä matkailualaa tärkeänä toimialana Ei välttämättä ymmärretty ideoita eikä syntynyt riittävää yhteistyötä, jossa ne huomattaisiin Liikenneyhteydet ja liikennevirrat - 36% Porin raideliikenne ja lentokenttä (Tukholma ja Finavian charterlomalennot esim. jazzeille) Tampereen ja Turun kaupungit ja kentät lähellä Ikärakenteen muutosten ja maassamuuton haasteet Matkailuun liittyvä infra: puistot, ostosmahdollisuudet, hotellit, satamat jne +38% Kirjuriluodon alueen ja vanhan teollisuuskaupungin tehdastiloissa oleva infra Puuvillan alueen suunnitelmat ostomahdollisuuksista ja hotellista? Kuntien taloustilanne heikentää mahdollisuuksia tehdä investointeja Yyterin heikko kunto (ei tarpeeksi panostuksia eikä yhden toimijan vastuullla) Korkeammasta ja erilaisesta hotellitarjonnasta pulaa eikä käyttöasteet ole riittävän korkeat Lentoyhteydet Porista Helsinkiin Paikallisliikenne esim. Yyteriin vaikeat tarvitaan värikäs esteetön kesäbussi Poikittaista joukkoliikennettä ei ole Imago, vetovoima, tunnettuus, mielikuvat, tapahtumat, nähtävyydet jne. +40% Vahva tapahtumatuotanto ja Pori Jazz tunnettuutta tuovana kärkenä Selkämeri, Kirjurinluoto, Merikarvia, Kokemäki, Luvia: Houkuttelevat etenkin lapsiperheitä ja mökkiläisiä Yyteri-brändi Suomiareena Alueen matkailuyritysten koko, osaamisintensiivisyys ja yrittämisaktiivisuus -21 % +19% + Pori Jazz on suuri ja korkean osaamisen tapahtuma Suomen mittakaavassa. - Pääsääntöisesti yritykset ovat pieniä - Investoinnin haastavia lyhyen kauden takia Yhteistyöprosessien ja vuorovaikutuksen määrä/laatu. Verkostojen vaikuttavuus - 35% Tapahtumien järjestämisessä Suomen parasta yhteistyötä Viranomaistyöskentely Suomen huippua MAISAn tuomat mahdollisuudet myyntiin tähtäävässä markkinoinnissa Kehitysorganisaatioiden toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus - 39% Ympärivuotisten matkailun kärkien puuttuminen. Matkailun keskittyminen lähinnä kesäkauteen Mahdollisuuksien hyödyntämättömyys ja resurssien tuotteistamattomuus Markkinointiosaaminen ja markkinointikanavien käyttö - 29% +18% + Kattavat matkailukohteita esittelevät internetsivut porinseudunmatkailu.fi ja maisa.fi - Sosiaalisen median ja median vahvempi hyödyntäminen markkinoinnissa Pirstaloitunut tekeminen Yhteistyötä tulisi kehittää matkailun toimijoiden ja kuntien/kaupunkien välillä Pirstaloituneet panokset ja tekeminen Koordinaation ja yhteisen pöydän puute kehittämisessä Liian pienet resurssit laajaalaiseen kehittämiseen 30