1510018818 16.4.2015 Loviisan kaupunki Generalshagens skola Kuningattarenkatu 21 07900, Loviisa Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611
Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 7 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Aluerakenteet (D) 10 2.3 Pohjarakenteet (E) 12 2.4 Perustukset (F1) 12 2.5 Rakennusrunko (F2) 12 2.6 Julkisivu (F3) 12 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 13 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 14 2.9 Sisäpinnat (F6) 14 2.10 Rakennetekniset valokuvat 16 3. LVI-TEKNIIKKA 19 3.1 Yleistä 19 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 19 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 20 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 21 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 22 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 22 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 22 3.8 LVI-tekniset valokuvat 24 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 26 4.1 Aluesähköistys (H1) 26 4.2 Kojeistot ja keskukset (H2) 26 4.3 Johtotiet (H3) 27 4.4 Johdot ja niiden varusteet (H4) 27 4.5 Valaisimet (H5) 28 4.6 Laitteet (H6) 29 4.7 Erityisjärjestelmät (H7) 29 4.8 Tietojärjestelmät (J) 29 4.9 Siirtolaitteet (F8) 30 4.10 Sähkötekniset valokuvat 31 5. ASBESTIKARTOITUS 34 5.1 Yleistä 34 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 34 5.3 Johtopäätökset 34 Ramboll Finland Oy 2 / 34
LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 10.9.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Risto Purtilo - LVIA Mikko Jääskeläinen - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 34
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Generalshagens skola nimisen, osoitteessa Kuningattarenkatu 21, 07900 Loviisa sijaitsevan koulurakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu koko kiinteistöön 16.4.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 34
1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 34
1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Generalshagens Skola -niminen koulurakennus (Kuningattarenkatu 21, 07900 Loviisa). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu 1951. Rakennuksessa on neljä maanpäällistä kerrosta ja osittain maan alla oleva kellaritila sekä ullakko. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennuksessa on tehty peruskorjaus 1989. Katto on uusittu n. vuonna 2000 ja viemärit on remontoitu samoihin aikoihin. Vuosien varrella on tehty muitakin pienempiä kunnostustöitä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala n. 3990 m 2, tilavuus n. 14 020 m 3. Pinta-alaja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Rakennuksen ympärystän maanpinnat eivät kallista kaikilta osin riittävästi rakennuksesta poispäin ja lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja ne suositellaan uusittaviksi vähintään ulkopuolisten puitteiden osalta. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusimista suositellaan. Puu- ja metallirakenteisten ulko-ovien kunnostus ja huoltomaalaus on ajankohtainen. Ramboll Finland Oy 6 / 34
Kaikkia sadevesiä ei ole viemäröity, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Havainnot sisäpuolelta: Magnesiamassalattioissa ja -portaissa on lohkeamia ja halkeamia, joista voi irrota asbestikuituja sisäilmaan. Ne tulisi korjata mahdollisimman nopeasti. Vanhimmat pinnoitteet ovat elinkaarensa päässä, varaus pinnoitteiden osittaiseen uusintaan. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen lämmitysjärjestelmä perustuu vesikiertoisiin lämmityspattereihin, jotka saavat lämmön kaukolämmön alajakokeskuksen siirtimeltä. Kohteessa tulee varautua alajakokeskuksen ja toimilaitteiden korjauksiin ja uusintaan seuraavan 10 vuoden kuluessa. Lämmityspatterit ja verkoston putkistot ovat silmämäärin arvioiden vielä tyydyttäväkuntoisia, mutta tulee harkita kuntotutkimuksen suoritusta tarkastelujakson lopulla. Käyttövesiverkoston putkistot on korjattu viime vuosina vain vuotokohtien alueelta. Siten osa asennuksista on 1990-luvun alusta ja niille olisi syytä suorittaa kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Valurautaiset jätevesiviemärit ovat uusittu kattavasti 1990-luvun alussa, mutta tämän jälkeen on suoritettu lisäkorjauksia, eniten vuonna 2008. Jätevesiviemärien kunto on pääosin tyydyttävä. Vesi- ja viemärikalusteista on uusittu runsaasti vuoden 2008 remontissa, mutta tiloissa on vielä vanhempia kalusteita etenkin 1990-luvun alusta. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, josta vastaa useita lämmön talteenotolla varustettua ilmanvaihtokonetta ja useita erillistä vesikatolle asennettua huippuimureita. Tulee varautua vanhempien ilmanvaihtokoneiden uusintaan jo tarkastelujakson alkupuolella ja uudempien korjaukseen tai uusintaan jakson loppupuolella. Tarkastuskäynnillä huomattiin useissa tiloissa päätelaitteiden sijoittelun olevan virheellinen tai päätelaitteen puuttuvan. Rakennuksessa on keskitetty kaukovalvottu automaatiojärjestelmä, johon kuuluu mm. kaukolämmön alajakokeskuksen ja ilmanvaihdon valvonta ja ohjaus. Osassa ilmanvaihtokoneita automaation alakeskuksen ohjausyksikkö on vanhentunut ja tulisi uusia. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on peruskorjattu 1991 TN-Sjärjestelmän mukaisesti. Pääkeskus ja useimmat muut sähkökeskukset ovat vuodelta 1991. Yleiskaapelointilisäysten yhteydessä vuonna 2009 on uusittu myös sähköpistorasioita. Ramboll Finland Oy 7 / 34
Vanhimmat autopistorasiat ja ulkopistorasiat sekä kosteiden tilojen pistorasiat tulisi varustaa vikavirtasuojin kohteen käyttötarkoitus huomioiden. Myös pohjoispäädyn entisten asuntojen vanhat ennen vuotta 1991 asennetut keskukset olisi syytä uusita. Osassa kaapelihyllyjä ja kellarin teknisiä tiloja havaittiin tarkastuskäynnillä runsaasti purkamattomia vanhoja käytöstä poistettuja asennuksia. Ne tulisi purkaa mahdollisimman tarkkaan tai päättää ja suojarasioida. Valaisimet ovat pääosin vanhoja loisteputki- tai hehkulamppuvalaisimia, joten niiden uusintaa tulee varautua seuraavan 10-vuoden jakson aikana. Poistumistiet ovat pääosin varustettu merkkivaloin, mutta joukossa on vanhoja hehkulampullisia poistumissuuntaa ilmaisemattomia valaisimia. Niiden uusintaan tulee varautua jo lähivuosina. Rakennukseen on asennettu 1990-lvuun alussa ajannäyttö-, äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmät sekä myöhemmin myös videovalvontajärjestelmä. Rakennukseen on asennettu osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, joka on kunnoltaan hyvä eikä todennäköisesti tarvitse merkittäviä korjauksia tai laiteuusintoja lähivuosina. Rakennukseen on asennettu ATK-verkko datajakokaapeilla ja ulkoisen tietoverkon kuituliitännällä. Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Suureen osaan huoneista on asennettu yleiskaapelointijärjestelmän mukaiset ATK-rasioinnit. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 34
2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 34
2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko koulun osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. 2.2 Aluerakenteet (D) Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä aikaisempia tutkimusraportteja ja suunnitelmia. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Aluerakenteet (D1) Ei ole. Alueen maakaivannot (D2) Piha-alueiden kallistuksien korjaamista suositellaan. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa. Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Sisäpihan puolella on asfaltointi, joka kallistaa riittävästi poispäin rakennuksesta. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole tiedossa. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Sisäpihan puolella katon sadevedet ohjautuu syöksytorvien kautta rännikaivoihin/ritiläkansikaivoihin ja muualla sadevedet on ohjattu betonikouruin n. metrin päähän seinästä. Puutteellisten betonikourujen kallistusten vuoksi osa vesistä päätyy kuitenkin sokkelin viereen, mikä lisää rakennuksen perustuksiin ja alapohjaan kohdistuvaa kosteusrasitusta. Suositellaan sadevesien ohjaamista vähintään 3m päähän rakennuksen seinälinjasta tai liittämään kaikki sadevedet sadevesiviemärijärjestelmään. Maakaivot alueella (D52) Ei ole. Kasvillisuus (D6) Alueella on istutettuja puita. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ramboll Finland Oy 10 / 34
Pintarakenteet (D7) Piha-alueella on pääasiassa sora- ja asfalttipintaa sekä nurmialueita. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on rakennuksen sivulla ja sen kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Lipputanko on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, mutta sen uusiminen ei ole kunnonpuolesta tarpeellista. Piha-alueella on metallirakenteisia pyörätelineitä. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastioilla on oma aitaus rakennuksen sivussa, ja sen kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ulkopuoliset rakenteet (D9) Rakennuksen sisäänkäynneillä on betonirakenteiset katokset. Sisäänkäynneillä A ja D katokset toimivat samalla parvekkeena. Sisäänkäynti C on isomman kiinteän katoksen alla ja sisäänkäynnillä B on oma erillinen betonirakenteinen katos. Lisäksi rakennuksen pohjoispäädyssä on betonirakenteinen parveke. Parvekkeiden tekninen käyttöikä on tullut vastaan, ja sisäänkäynnin D päällä olevassa parvekkeessa näkyy kosteusjälkiä ja murtuneista kohdista raudoitus on tullut näkyviin. Ehdotetaan betonisten parveke- ja katosrakenteiden kuntotutkimuksen tekemistä, niiden rakenteen ja kunnon selvittämiseksi. Betonisten parveke- ja katosrakenteiden kuntotutkimus tarkastelujakson toisella osalla. Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Aidat ja kaiteet (D91) Porras- ja parvekekaiteet ovat metallirakenteisia. Piha-alueilla ei ole aitoja. Kaiteiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. Parvekkeen kaiteen uusiminen muiden kunnostustöiden yhteydessä. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien portaat ovat graniittikiveä/teräsbetonia ja niiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Eteläpuolen sisäänkäynnin portaiden raudoitus on näkyvissä portaiden alapuolisessa tilassa. Ramboll Finland Oy 11 / 34
Raudoituksen laastikorjaukset. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Tilaajalta saadun tiedon mukaan salaojaputket ovat vanhoja tiilisalaojaputkia. Alkuperäinen salaojitus on teknisen käyttöikänsä päässä. Kohdekäynnin aikana portaiden alapuolisessa tilassa seisoi vettä. Salaojajärjestelmän uusimista suositellaan. 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä asiakirjatietoja. Rakennus on todennäköisesti perustettu maanvaraisesti. Kellarikerroksen sisäpinnoissa havaittiin ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia jälkiä. Salaojajärjestelmän uusimista suositellaan kohdassa 2.3. Toimenpiteet huomioitu kohdassa 2.3. Huomioitu PTS-ehdotuksessa. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on tiilirunkoinen. Kantavat vaakarakenteet ovat teräsbetonia. Ei arvioida tässä vaiheessa toimenpiteitä. Kuilut(F22) Ei ole tiedossa. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Ulkoseinät ovat puhtaaksi muurattua tiiltä ja rapattua tiilipintaa. Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksen ulkoseinien sisäpuolista rakennetta ei saatu tarkemmin selvitettyä. Rappauksen tekninen käyttöikä lähenee loppuaan tarkastelujaksolla. Rappauspintaa on paikoin korjattu. Tiilipinta on muuten tyydyttävässä kunnossa, mutta sen saumaukset ovat paikoin vajaita ja osittain murtuneita. Muuratun pinnan väri on paikoin muuttunut ja siinä on havaittavissa kulumaa. Muuten tiilimuurauksen kunto arvioidaan ikäänsä nähden hyväksi, paikallisia pieniä vaurioita lukuun ottamatta. Varaudutaan paikallisiin julkisivun pieniin korjauksiin. Ramboll Finland Oy 12 / 34
Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä sisään ja ulosaukeavia kaksipuitteisia ja kaksilasisia puuikkunoita. Tuuletusikkunat aukeavat sisäänpäin ja niissä on aukeamisrajoittimet. Katselmusajankohdan havaintojen perusteella ikkunoiden sisäpuoliset puuosat ovat rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta niiden pintakäsittelyt ovat paikoin hieman rispaantuneet. Ikkunat ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. Ulkopuolen maalaus hilseilee, kittauksia on irronnut ja metalliosat ovat ruosteessa. Vesipelleissä on epätiiveyksiä. Ulkopuolen ikkunat ovat välttävässä kunnossa ja ne tulee kunnostaa tai uusia. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät myöskään lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusimista suositellaan. Toimenpiteet ikkunoille suositellaan tehtäväksi tarkastelujakson toisella osalla. Ikkunoiden kunnostus tai uusiminen tarkastelujakson toisella osalla. Ikkunoiden uusiminen on otettu huomioon PTS-ehdotuksessa. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäynnin ulko-ovet ovat metallirakenteisia, lasi-ikkunoilla varustettuja käyntiovia. Lisäksi on puurakenteisia ovia, jotka ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Ovien normaalit kunnostustoimenpiteet toisella tarkastelujaksolla (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaita on useampia ja ainakin yhdet niistä ovat heikossa kunnossa, eivätkä ne ole kunnolla kiinni. Vähintään tulee korjata näiden tikkaiden kiinnitys asianmukaiseksi, tai tikkaat tulee uusia kokonaan. Tikkaiden kiinnityksen korjaus välittömästi, ja/tai niiden uusiminen kokonaan. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen yläpohja on havaintojen mukaan: - rivipeltikate - laudoitus - puurakenteinen vesikaton runko + tuuletettu ilmatila (ullakko) - eristekerros Ullakkotilat ovat kolmessa osassa. Rakennuksen nurkassa olevassa ullakkotilassa oli näkyvissä vanhat eristeet ja muuta orgaanista materiaalia. Yläpohjatiloissa oli varastoituna pieniä määriä puutavaraa ja yksittäisiä kalusteita, jotka tulisi poistaa. Yläpohjan Ramboll Finland Oy 13 / 34
rakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Katon vedenpoisto toimii rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Räystäät ovat betonirakenteiset. Räystäistä on lohjennut paloja pois ja raudoitus on tullut näkyviin. Varaudutaan betonirakenteisten räystäiden kunnostamiseen. Sadevesien hallittuun ohjaamiseen tulee kiinnittää huomiota. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puu- ja metallirakenteisia ovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Puuovien tekninen käyttöikä lähenee loppuaan tarkastelujaksolla. Vanhan kylmiön (1.15) oven pielissä on kestopuuta. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kevyet väliseinät (F52) Osa kevyistä väliseinistä on levypinnoitettuja ja pääosin tyydyttävässä kunnossa. Kaikkien väliseinien rakennetta ei tutkittu. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Sisäpuoliset portaat ovat pääosin betonirakenteiset, ne on yleisimmin päällystetty mosaiikkibetonilla, maalaamalla tai magnesiamassalla. Lisäksi on vaneripinnoitetut ja metallirakenteiset portaat. Magnesiamassapinnoissa on lohkeamia, muuten portaat ovat tyydyttävässä kunnossa. Magnesiamassa sisältää asbestia ja sitä voi irrota sisäilmaan rikkoutuneista pinnoista. Ne tulisi kunnostaa mahdollisimman nopeasti. Magnesiamassapinnoitteen korjaaminen niin ettei siitä voi irrota asbestikuituja sisäilmaan suositellaan tehtävän tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Kustannukset on huomioitu yhdessä lattiapinnoitteen kanssa PTS -suunnitelmassa. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Hormit olivat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.9 Sisäpinnat (F6) Sisäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Pintamateriaalit ovat eri-ikäisiä tiloista riippuen. Seuraavat rakennustekniset toimenpide-ehdotukset sisäpinnoille on tehty tekniseltä kannalta. Ramboll Finland Oy 14 / 34
Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat pääosin maalattuja rappauspintoja. Lisäksi on käytetty keraamisia laattoja ja lasikuitutapettia, Seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Maalin hilseilyä oli paikoin, aulatila 2.14 ja käytävä 2.21, porrashuone 3.02. Keittiön seinälaatoitus on paikoin lohkeillut. Kosteuden aiheuttamaa pinnoitteen irtoamista havaittiin kellarikerroksen tilassa 021, läpiviennin kohdalla. Ehdotetaan kosteuskartoitusta kellaritilaan ja hilseilevien maalien alueelle. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Lisäksi varaus vanhimpien seinäpinnoitteiden uusintaan. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin maalattuja betonikattopintoja ja rakennuslevypintoja. Liikuntasalin, tilan 4.03 ja porrashuoneen 3.02 katossa olevat vesivuotojäljet ovat tilaajan mukaan vanhoja. Katoissa on eri-ikäisiä akustolevyjä, osassa on avoimia villapintoja. Tilan 2.24 akustolevyissä on tummentumia, jotka ovat tilaajan mukaan vanhoja, tulleet poistoilmanvaihdon aikana. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein. Ei toimenpide-ehdotuksia. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty muovimattoa, vinyylilaattaa, keraamisia laattoja, magnesiamassaa ja vaneria. Liikuntasalissa on uusi joustolattia, näyttämön osalla on puulattia. Puutyösalissa on kumimattoa. Magnesiamassalattiassa on halkeamia. Massa sisältää asbestia ja sitä voi irrota sisäilmaan lattian halkeamista. Alkuperäiset vinyylilaatat ja keraamiset laatat ovat teknisen käyttöikänsä päässä. 90- luvulla asennettujen muovimattojen tekninen käyttöikä tulee vastaan tarkastelujakson loppupuolella ja maalatut betonipinnat ovat uusimistarpeessa. Tilojen lattiapinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida välittömiä uusintatarpeita tarkasteluajanjaksolle magnesiamassalattian korjausta lukuun ottamatta. Varaudutaan keittiön ja osan WC tilojen lattiapinnoitteiden uusimiseen vesieristeineen tarkastelujakson loppupuolella sekä varaus osan kuivien tilojen lattiapinnoitteiden uusimiseen. Magnesiamassapinnoitteen korjaaminen niin ettei siitä voi irrota asbestikuituja sisäilmaan suositellaan tehtävän tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Varaukset keittiön + osan WC tilojen pinnoitteiden uusimiseen vesieristeineen ja osan kuivien tilojen lattiapinnoitteiden uusimiseen tarkastelujakson loppupuolella. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 15 / 34
2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.10.1. Betoniräystäistä on irronnut paloja ja betoniraudoitus on tullut näkyviin. Kuva2.10.2. Ikkunoiden ulkopuolisten osien maali hilseilee, kittaukset ovat paikoin irronneet ja metalliosat ovat ruosteessa. Kuva 2.10.3. Tiiliverhous on pääsääntöisesti vielä hyvässä peruskunnossa. Kuva 2.10.4. Ikkunoissa on epätiiveyskohtia, jotka tulee korjata. Kuva 2.10.5. Sisäpihan katoksen betonirakenteiden pinnat hilseilevät. Kuva 2.10.6. Sisäkulman tikkaiden (jotka nousevat punaiselta katolta ylöspäin seuraavalle tasolle) kiinnitys tulee korjata. Ramboll Finland Oy 16 / 34
Kuva 2.10.7. Portaiden rungon raudoitus on näkyvissä, samassa portaiden alustilassa seisoi vettä kohdekäynnin aikana. Kuva 2.10.8. Parvekkeen kaiteen kiinnitys on poikki ja parvekkeen erillistä tutkimusta suositellaan. Kuva 2.10.9. Sadevesi jää rakennuksen viereen betonikourun puutteellisen kallistuksen vuoksi. Kuva 2.10.10. Vanhoja kosteusjälkiä liikuntasalin katossa Kuva 2.10.11. Asbestipitoisessa magnesiamassalattiassa on halkeamia. Kuva 2.10.12. Maali hilseilee ikkunan yläpuolella, rakennuksen pohjoispäädyssä. Kuva 2.10.13. Koneellisen poiston aikaisia tummentumia akustolevyssä. Kuva 2.10.14. Maali hilseilee aulatilan 2.14 seinässä. Ramboll Finland Oy 17 / 34
3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 18 / 34
3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen LVI-teknisiät järjestelmiä on uusittu merkittävimmin 1990-luvun alussa, vuosituhannen vaihteessa ja vuosina 2008 2010. Vanhat öljykattilat ovat korvattu kaukolämmön alajakokeskuksella, ilmanvaihtoon on saatu lämmöntalteenotto ja automaatiojärjestelmä muutettu kaukovalvotuksi. LVI-piirustuksista puuttui sähköisinä mm. päivitetyt uuden automaatiojärjestelmän, kattavat vesi- ja viemärijärjestelmien sekä lämmitysverkoston ja osin uusien tuloilmakoneiden ja ilmavaihtokanaviston dokumentaatiot. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaation täydentäminen tarvittaessa ja sen sähköisten versioiden olemassaolon varmistaminen. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on liitetty 2001 kattilahuoneeseen asennetun kaukolämmön alajakokeskuksen kautta Porvoon Energian kaukolämpöverkostoon. Vanhat öljykattilat ja viereiseen huoneeseen sijoitettu öljysäiliö ovat jätetty paikoilleen. Alajakokeskuksella on erillinen käyttöveden siirrin ja yhteinen lämmitysverkoston ja ilmanvaihtoverkoston siirrin. Jälkimmäisten lämmitysverkostojen lämpötilan säätöä ohjataan omin säätöpiirein. Patteriverkostolla on vielä kaksi erillistä säätöpiiriä. Alajakokeskuksen yhteydessä olevista pumpuista ja venttiileistä osa jouduttanee korjaamaan tai vaihtamaan lähivuosina. Myös siirtimien tekninen käyttöikä voi täyttyä seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua alajakokeskuksen ja toimilaitteiden korjauksiin ja uusintaan seuraavan 10 vuoden kuluessa. Lämmönjakelu (G12) Patteriverkostoa ja tuloilmakonetta palvelevat putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan tulee varautua seurantajakson aikana, tällöin on tarpeen suorittaa myös verkoston tasapainotus. Lämmitysverkoston putkien kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden tyydyttävältä, mutta paikoitellen on tarvetta putkiosuuksien huoltomaalaukseen. Suuremmalle kulutukselle altistuu ilmanvaihtokoneiden lämmityspattereita palveleva verkosto, jossa oli havaittavissa vuotojälkiä. Tarkastelujakson lopulla on syytä suorittaa verkoston kuntotutkimus. Ramboll Finland Oy 19 / 34
Lämmönjakeluverkoston kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. Patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinta ja verkoston tasapainottaminen tarkastelujakson aikana. Kuntotutkimuksen suoritus tarkastelujakson lopulla. Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään lähes täysin vanhoin jaeradiaattorein, joiden kunto vaikuttaa tyydyttävältä. Sisäpihan läntiseen eteiseen on asennettu uusi vesikiertoinen oviverhopuhallin. Lämmityspattereiden termostaattiventtiilit ovat osin jo parikymmentä vuotta vanhoja, joten niitä joudutaan uusimaan tarkastelujakson aikana. Kuten putkistojen yhteydessä on todettu, tarkastelujakson lopulla on syytä suorittaa myös pattereiden kuntotutkimus. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä tarkastelujakson kuluessa varautuminen ainakin osan termostaattiventtiilien uusitaan. Suoritetaan pattereiden kuntotutkimus tarkastelujakson lopulla. Eristykset (G14) Pääosa näkyvissä olevista eristyksistä ovat tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Kuitenkin jäljellä on vielä yksittäisiä kangaspäällysteisiä eristeitä sisältäen mahdollisesti asbestia. Eristeiden mahdollisista asbestiaineen olemassaolosta suoritetaan tähän raporttiin liitettävä erillinen osatutkimus. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu rakennuksen itäpäätyyn kellarin teknisen käsityön tiloihin. Rakennuksessa vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Käyttövesiverkoston putkistot on korjattu viime vuosina vain vuotokohtien alueelta. Siten osa asennuksista on 1990-luvun alusta ja niille olisi syytä suorittaa kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhojen sulku- ja kertasäätöventtiilien uusinta ja verkoston kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Varautuminen yksittäisten Ramboll Finland Oy 20 / 34
verkoston osien uusintaan tarkastelujakson aikana. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Valurautaiset jätevesiviemärit ovat uusittu melko kattavasti 1990- luvun alussa, mutta tämän jälkeen on suoritettu lisäkorjauksia, eniten vuonna 2008. Jätevesiviemärien kunto on pääosin tyydyttävä. Viemärien tuuletusviemärit ovat johdettu vesikatolle asti, mutta osa niistä voimakkaasti syöpynyt. Keittiön rasvaviemäri on johdettu sisäpihan rasvanerotuskaivolle asti. Pihalla sadevesiverkoston viemäristöön on liitetty pumppaamolla ja paineviemärillä salaojajärjestelmän perusvesikaivo. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tuuletusviemäröinnin yläpohjan yläpuolisen palosuojauksen sekä putkimateriaalin kunnon tarkastus ja korjaus tarvittaessa. Tulee tarkastaa keittiön rasvanerotuskaivon ja perusvesipumppaamon toimivuus ja hälytysten toiminta. Viemäriverkostojen kuntotutkimus on suoritettava tarkastelujakson lopulla. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteista on uusittu runsaasti vuoden 2008 remontissa, mutta tiloissa on vielä vanhempia kalusteita etenkin 1990-luvun alustaa. Rakennuksessa on myös pikapaloposteja ja ulkovesiposti. Kalusteet ovat silmämääräisesti arvioiden vielä toimintakuntoiset, mutta niistä iäkkäimpien uusimiseen tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen osan kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, josta vastaa useita lämmön talteenotolla varustettua ilmanvaihtokonetta ja useita erillistä vesikatolle asennettua huippuimureita. Puutyöluokassa on erillinen purunpoistopuhallin. Luokkahuone- ja salitilojen ilmanvaihtokoneet TK1/PK1 ja TK2/PK2 ovat asennettu jo vuonna 1990/1991 ja edellyttäisivät merkittävää peruskorjausta tai uusintaa. Samoin keittiön tuloilmakone TK3 ja poistopuhallin ovat iäkkäitä vaatien piakkoin vastaavia toimenpiteitä. Kellarin ilmanvaihtokone TK/PK4 ja paria luokkahuonetta palveleva TK/PK5 ovat asennettu 2008/2010 ja vaikuttivat hyväkuntoisilta. Ramboll Finland Oy 21 / 34
Samoin lounaispäädyn asuntohuoneiden kaksi ns. pakettikonetta vaikuttivat tyydyttäväkuntoisilta. Luokkatiloissa on käytetty ilmanvaihdossa syrjäyttäviä tuloilmapäätelaitteita. Niiden tuottaman ilman lämpötilan tulee olla riittävän korkea eikä saa osua heti oleskelualueelle. Tarkastuskäynnillä huomattiin useissa tiloissa päätelaitteiden sijoittelun olevan virheellinen tai päätelaitteen puuttuvan. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Lisätään puuttuvat päätelaitteet ja tarkistetaan huonekohtaiset ilmamäärät. Varmistetaan ilmanvaihdon tasapainotus koko rakennuksen osalta. Tulee varautua vanhempien ilmanvaihtokoneiden uusintaan jo tarkastelujakson alkupuolella ja uudempien korjaukseen tai uusintaan jakson loppupuolella. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla ei voitu tarkistaa, että kaikki kanavat ovat asiallisesti lämpö- ja paloeristettyjä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä kanavien lämpö- ja paloeristeiden tarkastukset ja tarvittaessa korjaukset ullakkotiloissa. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista ja pikapalopostista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Rakennuksessa on keskitetty kaukovalvottu Siemensin logiikkaan pohjautuva automaatiojärjestelmä, johon kuuluu mm. kaukolämmön alajakokeskuksen ja ilmavaihdon valvonta ja ohjaus. Osassa ilmanvaihtokoneita automaation ohjausyksikkö on vanhentunut ja tulisi uusia. Käytettävissä ei ollut kuitenkaan kattavia sähköisiä dokumentteja automaation toteutuksesta ja valvontojen kattavuudesta. Ramboll Finland Oy 22 / 34
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee tarkistaa onko automaatioon liitetty oleelliset hälytykset, valvonnat ja ohjaukset. Lisäksi on varauduttava osan kenttälaitteista ja keskusyksiköistä uusintaan tarkastelujakson aikana. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 23 / 34
3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Öljykattilat on korvattu kaukolämpöliittymällä siirtimineen. Kuva 3.8.2. Ilmavaihdon lämmitysputkiston ruostevaurioita. Kuva 3.8.3. Lämmityspatterit ovat iäkkäitä ja samoin niiden termostaattiventtiilit.. Kuva 3.8.4. Vanhan ilmanvaihtokoneen ruostevaurioita. Kuva 3.8.5. Syrjäyttävän tuloilmalaitteen sijoitus tulee tehdä harkiten. Kuva 3.8.6. Pikapalopostit palvelevat alkusammutuskalustona, jos letkun saa vedettyä kotelosta. Ramboll Finland Oy 24 / 34
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 25 / 34
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on peruskorjattu 1991 vuosina TN-S-järjestelmän mukaisesti. Pääkeskus ja useimmat muut sähkökeskukset ovat vuodelta 1991. Yleiskaapelointilisäysten yhteydessä vuonna 2009 on uusittu myös pistorasioita. Nuo uudet asennukset käsittivät myös sähkönjakelu- ja rasiointilisäyksiä. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Uusia ja myös vanhoja asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että uusimattomien osien määräaikais-tarkastukset on suoritettu ajallaan. Tulee myös tarkistaa, että dokumenteista on huollon ja ylläpidon käytössä myös sähköiset versiot. 4.1 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutama ulkovalopylväs ja rakennuksen seinään kiinnitettyjä valaisimia. Rakennuksen eteläseinällä on myös autolämmityspistorasiakoteloita. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Pistorasiakoteloiden kunnon tarkistaminen ja tarvittaessa uusiminen vikavirtasuojatuilla pistorasioilla. 4.2 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus (H22) Rakennuksen tulppavarokkein varustettu sähköpääkeskus on asennettu omaan tilaansa kellarikerrokseen. Pääkeskus ja useimmat sähkökeskukset ovat vuodelta 1991. Pääsulakkeet ovat 3x160A. Pääkeskus on tyydyttävässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Myös muut sähkökeskukset tyydyttävässä kunnossa, pois lukien vanhat ennen vuotta 1991 asennettuja keskuksia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Pohjoispäädyn entisten asuntojen vanhojen keskusten uusinta. Tarvittaessa vikavirtasuojien lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Ramboll Finland Oy 26 / 34
Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Lämmönjakohuoneessa ja ilmanvaihtokonehuoneissa on LVI- ja sähkölaitteiden LVI-ohjauskeskukset. Juhlasalissa on näyttämön sähkölaitteiden ohjauskeskus. Keittiön lämpökojeet ovat ohjattavissa emännänkytkimellä. Keskukset ovat vielä tyydyttävässä kunnossa, mutta niiden uusintaan tulee varautua IV-koneiden ja lämmön alajakokeskuksen uusintojen yhteydessä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua uusimaan IV-koneiden ja kaukolämmön alajakokeskuksen uusintojen yhteydessä. Kompensointi (H23) Sähköpääkeskushuoneessa on loistehon kompensointia varten estokelaparisto kappimallisessa kojeistossa. Silmämäärin arvioiden se on tyydyttäväkuntoinen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.3 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Vanhat asennukset oli tehty pääosin yläpohjassa ja rakenteissa, mutta uudemmat asennukset levyhyllyillä ja johtokanava- sekä pinta-asennuksina. Silmämäärin arvioiden ne ovat tyydyttäväkuntoisia, mutta osassa hyllyjä oli runsaasti purkamattomia vanhoja käytöstä poistettuja asennuksia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä turhien kaapeleiden poisto kaapelihyllyltä. Kaapeliläpiviennit (H33) Kartoituksen yhteydessä havaittiin yksittäisissä kohdin, pääosin kellaritiloissa puutteita läpivientien palokatkoissa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Läpivientien systemaattinen läpikäynti ja tarvittaessa tiivistäminen. 4.4 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x160 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ramboll Finland Oy 27 / 34
Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Pääkeskuksen vieressä on päämaadoituskisko. Vuoden 1991 peruskorjauksen yhteydessä uusitut keskukset ja niiden asennukset sekä vuoden 2009 asennukset ovat toteutettu TN-S-järjestelmän mukaisesti. Osa tätä ennen tehdyistä asennuksista on voitu tehdä ns. 2-johdinkaapelointeina TN-C -järjestelmän mukaisesti. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat pääosin MMJ-kaapeleita. Poistopuhaltimien turvakytkimet ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Osa vuotta 1991 vanhemmista asennuksista on voitu tehdä ns. 2- johdinkaapelointeina TN-C -järjestelmän mukaisesti. Normaalien käyttötilojen ulkopuolissa tiloissa kellarissa oli runsaasti purkamattomia vanhoja asennuksia. Asennukset em. pois lukien ovat silmämäärin arvioiden hyvä- tai tyydyttäväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN-S -järjestelmän mukaiseksi sekä tulee poistaa tarpeettomat vanhat asennukset. 4.5 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisätiloissa on pääosin noin 1990-luvulla asennettuja loisteputkivalaisimia ja ulkona seinä- ja pylväsvalaisimia. Joissain tiloissa oli tätä vanhempia asennuksia. Sisällä oli jäljellä vanhoja myös hehkulamppuvalaisimia. Valaisimien iän ja heikentyneen kunnon lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Ramboll Finland Oy 28 / 34
Tulee varautua osan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittamaan tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.6 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Ränneissä ja syöksyputkissa on asennettuna sulanapitolämmityksiä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Syöksytorvissa ja kattokouruissa olevien lämmityskaapeleiden kiinnitysten tarkistaminen. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.7 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa oli keskusakustolla varustetut poistumistiemerkkivalaisimet. Osa asennuksista oli uusittu 1991, mutta joukossa on vanhoja hehkulampullisia poistumissuunta ilmaisemattomia valaisimia sekä osa poistumisteistä on merkitty vain jälkiheijastavin kilvin. Vanhempien valaisimien kunto on heikko. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua uusimaan vanhat poistumistiemerkkivalaisimet ja täydentämään puuttuvia poistumisreittejä uusilla valaisimilla. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.8 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Puhelinsisäjohtoverkko on korvattu yleiskaapelointijärjestelmällä. Ramboll Finland Oy 29 / 34
Ei toimenpide-ehdotuksia. Antennijärjestelmä (J2) Kohde on liitetty kaapeli-tv-verkkoon. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on vastikään (2009) asennettu yleiskaapelointijärjestelmä omilla datajakokaapeilla ja valokuituun perustuvalla tietoliikenneliittymällä. Järjestelmän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennuksessa on ajannäyttö-, äänentoisto- ja kuulutus-, videovalvonta- ja osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä. Rakennuksessa on keskitetty kaukovalvottu automaatiojärjestelmä, jota on kuvattu lähemmin LVI-osuudessa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen korjauksiin ja laiteuusintoihin tarkastelujakson aikana. 4.9 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Rakennuksessa on porrashissi, jonka kunto näyttää silmämäärin tyydyttävältä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 30 / 34
4.10 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Yleiskaapelointeja oli asennettu ilman johtoteitä Kuva 4.11.2. Kellarin johtotiet olivat osin täynnä. Hyllyllä on myös käytöstä poistettuja asennuksia turhana palokuormana. Ramboll Finland Oy 31 / 34
Kuva 4.11.3. Maadoittamaton pistorasia, jonka kuori on hajonnut. Kuva 4.11.4. Pääkeskus ja kompensointilaitteisto. Kuva 4.11.5. Sisäpihan katos on varustettu paloilmoittimen lämpöilmaisimin. Kuva 4.11.6. Pohjoispäädyn entisten asuntojen keskukset kaipaisivat kosketussuojauksen korjausta ja uusintaa. Ramboll Finland Oy 32 / 34
5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 33 / 34
5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset Näytteitä otettiin yhteensä viisi kappaletta. Näytteet otettiin ruokalan magnesiamassalattiasta, toisen kerroksen käytävän vinyylilaatasta, kolmannen kerroksen käytävän vinyylilaatasta, sekä ulkorappauksesta ja maalista. Kellarikerroksen käytävällä on massaputkia, joissa voidaan todeta olevan asbestia. Niistä ei otettu näytettä. Magnesiamassalattiasta löytyi asbestia nimeltä antofylliitti, toisen kerroksen vinyylilaatassa on krysotiilia sekä antofylliittiä, ja kolmannen kerroksen vinyylilaatasta löytyi antofylliittiä. Ulkopuolen näytteet eivät sisältäneet asbestia. Näytteenottopisteet sekä asbestia sisältävät materiaalit on merkitty pohjakuvaan. 5.3 Johtopäätökset Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 34 / 34
Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Kuningattarenkatu 21, 07900 Loviisa Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Generalshagens Skola Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) Sadevesien viemäröinti 15 15 Pihantasaussuunnitelma 2 2 Portaiden alapuolisen raudoituksen korjaus 2 2 Pohjarakenteet (E) Salaojajärjestelmän uusiminen 2 35 10 47 Perustukset (F1) Perusmuurin kosteuden ja lämmöneristys 2 40 10 52 Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Ikkunoiden uusinta 25 25 50 Puurakenteisten ulko-ovien uusinta 8 8 0 Yläpohjarakenteet (F4) Räystäsrakenteiden korjauksiin varaudutaan 5 20 25 Täydentävät sisäosat (F5) 0 Sisäpinnat (F6) Vanhimpien lattiapintojen uusinta 15 25 40 Varaus vanhimpien seinäpinnoitteiden uusintaan 10 15 25 magnesiamassalattian poistaminen asianmukaisesti ja uuden pinnoituksen rakentaminen 2 20 22 Yhteensä 6 177 105 288 LVIA-järjestelmät LVI-järjestelmät (G) LVIA-järjestelmien dokumentaation täydennykset. 2 2 Kaukolämmön alajakokeskuksen ja toimilaitteiden korjaukset Lämmitysjärjestelmät (G1) ja uusinnat 25 3 28 Lämmitysjärjestelmät (G1) Patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinta sekä putkiston kuntotutkimus. 5 8 13 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vanhojen termostaattiventtiilien uusinta sekä vanhojen lämmityspatterien uusinnat 5 8 13
Kuningattarenkatu 21, 07900 Loviisa Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vanhojen käyttövesiverkoton sulku- ja kertasäätöventtiilien uusinta, verkoston kuntotutkimus, verkoston osien korjaus ja uusinta 4 8 12 Tuuletusviemäröinnin ullakon palosuojauksen tarkastus ja korjaus, keittiön viemäröinnin ja perusvesipumppaamon tarkastus, viemäriverkoston kuntotutkimus, verkoston osien korjaus ja uusinta 2 4 6 12 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärikalusteiden korjaukset ja uusinnat 3 6 9 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Huonekohtaisten ilmamäärien säätö ja ilmanvaihdon tasapainotus, vanhojen ilmanvaihtokoneiden ja poistopuhaltimien korjaukset ja uusinnat 2 90 30 122 Automaatio (J6) Kenttälaitteiden ja keskusyksiköiden uusinnat 10 15 25 Yhteensä 6 146 84 236 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Alusähköistys (H1) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset ja mahdollinen määräaikaistarkastus 2 3 5 Ulkovalaisinten korjaus ja uusinta sekä mahdolliset autopistorasioiden korjaukset 3 3 6 Sähköjärjestelmät (H2) Ryhmäkeskuksien ja sen vanhojen kaapelointien korjaukset ja uusinnat, mahdolliset vikavirtasuojauslisäykset 40 25 65 Valaistusjärjestelmät (H5) Valaisinten tarkastuksia, puhdistuksia, korjauksia ja uusintoja 1 10 10 21 Johdot ja niiden varusteet (H4) Asennusten korjaukset ja läpivientien palokatkokorjaukset, vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN- S -järjestelmän mukaiseksi sekä tulee poistaa tarpeettomat vanhat asennukset. 3 12 3 18 Laitteet (H6) Sulanapitojen kiinnitysten tarkistaminen ja korjaukset 1 3 3 7 Erityisjärjestelmät (H7) Poistumistiemerkkivalojen uusinnat. 1 5 5 11 Turvallisuusjärjestelmät (J5) Yksittäisten kojeiden uusinnat. 1 5 5 11 Yhteensä 9 81 54 144 YHTEENSÄ ALV 0% 21 404 243 668 YHTEENSÄ ALV 24 % 828