Osa 2 ASUMINEN KAAKKOISPIRKANMAALLA Marja Mönkkönen Pomoottori ry & KaakkoisPirkanmaan seutukunta 2008 Kannen kuva: Marja Mönkkönen, 2008
ASUMINEN JA ALUEKEHITYS Asuminen on yksi olennaisimmista alueen kehittämisen osatekijöistä. Asuminen on yksi ihmisen perustarpeista, ja siksi varsin olennainen tekijä hyvinvoinnin kannalta. Asumisessa on tapahtunut valtavia muutoksia viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Yleisesti ottaen asuinolot ovat parantuneet elintason nousun myötä. Vaikka elintaso nousi ja asumisolot kehittyivät voimakkaasti jo ennen Toista Maailmansotaa, asuintason nousu sotien jälkeen on ollut vielä suurempaa. Käytännössä asuintason nousu on tarkoittanut asuntojen varustelutason kasvua, asuntojen keskikoon kasvua, asumistiheyden laskua sekä ahtaasti asuttujen asuntojen määrän laskua. Koko maan tasolla tarkasteltuna voimakkaimpia asumisen muutoksen vuosikymmeniä ovat olleet 60 ja 70luvut. Näinä vuosikymmeninä asuinneliöiden määrä asukasta kohden kasvoi huomattavasti, asuntokuntien koko pienentyi, asuminen siirtyi yhä suuremmassa määrin taajamiin ja rivitalo ja kerrostaloasuminen yleistyi, samoin kuin vuokralla asuminen. Tällä hetkellä Suomen väestöstä 8 % asuu taajamaalueilla (Tilastokeskus 2008a). Yleisin asumismuoto on kerrostaloasunto ja niin ikään yleisimpiä ovat yhden tai kahden hengen asuntokunnat. Asuntokunnittain tarkasteltuna asunnon yleisin hallintaperuste on omistusasunto. (Tilastokeskus 2007, 2008b ja 2008c.) Nykyään, kun kilpailu asukkaista ja erityisesti työikäisestä väestöstä on kasvamassa voimakkaasti, asumisesta, asumisen laadusta ja asuinympäristöistä on tullut erittäin merkittävä alueellinen kilpailukykytekijä. Aiemmin alueiden kehittämisessä on painotettu hyvin paljon elinkeinoelämän tarpeita. Niiden huomioiminen on toki edelleen hyvin tärkeää, mutta Asumista voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta: kunnan, asukkaan tai elinkeinotoiminnan kannalta; yhdyskuntarakenteellisena tekijänä liikenteen, infrastruktuurin tai jätehuollon kannalta, ympäristökysymysten avaamista näkökulmista... nykyään myös asuinympäristön laatu nousee alueiden kilpailukykytekijöiden listalle tärkeimpien tekijöiden joukkoon. Asuminen on olennainen kilpailukykytekijä myös alueen elinkeinoelämän kannalta, sillä nk. hyvän asumisen alueille on helpompi houkutella uusia työntekijöitä (ja samalla ostovoimaa) kuin muille alueille. Elinkeinoelämän toimivuus edellyttää riittävää, laadultaan nykyistä kysyntää vastaavaa asuntokantaa alueilla, joilla uutta työvoimaa tarvitaan jatkossa muun muassa korvaamaan eläkkeelle 2
jäävät suuret ikäluokat tai vastaamaan kasvun mukanaan tuomiin työvoiman tarpeisiin. Myös yhdyskuntarakenteen toimivuus on menestyvän elinkeinoelämän perusehto. Vaikka alueen kehittämisestä puhuttaessa ja päätettäessä usein erotellaan toisistaan mm. liikenne, asuminen ja maankäyttö erillisiksi kokonaisuuksiksi, on huomattava että ne eivät todellisuudessa ole toisistaan irrallisia. Asuminen on yksi merkittävimmistä maankäyttömuodoista ja yksi tärkeimpiä yhdyskuntarakennetta määrääviä tekijöitä. Esimerkiksi liikenteestä irrallisena sitä ei voida pitää, sillä nykyyhteiskunnassa asuminen kuitenkin edellyttää mm. liikenne ja infrastruktuuriverkkoja. Suomessa asumisen suunnittelua alueella säätelee muun muassa maankäyttö ja rakennuslaki (MRL). Se edellyttää alueiden ja ympäristöjen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä siten, että niiden myötä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (Maankäyttö ja rakennuslaki, 1 ). Lisäksi asumista ohjaavat esimerkiksi erilaiset EU:n ja valtiotason ympäristö ja asumispoliittiset linjaukset ja säännöt. Varsinaisen asuntopolitiikan keskeiset tavoitteet sen sijaan määritellään aina hallitusohjelmassa ja esitetään yksityiskohtaisemmin asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa. Kuntatasolla katsottuna asumisen suunnittelu ja järjestäminen on kaikki siihen liittyvät tekijät huomioiden hyvin monitahoinen kokonaisuus. Tulevaisuudessa asuminen kokee muutoksia asumisen perustarpeet toki säilyvät ennallaan, mutta rakenteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset olot niiden ympärillä muuttuvat. Lähitulevaisuudessa yksi haasteista on väestön ikääntymisen aiheuttaman muuttuneiden asumistarpeiden kohtaaminen. Lisäksi asumiseen liittyvä elinkeinotoiminta on kehittymässä ja erilaisin hankkein kehitetäänkin jo uusia konsepteja esimerkiksi kuluttajalähtöiseen rakentamiseen tai käyttäjälähtöisten asumispalveluiden tarjoamiseksi. Myös energia ja ympäristökysymykset tulevat jatkossa saamaan asumiseenkin liittyvissä ratkaisuissa yhä suurempaa jalansijaa. ASUMINEN KUHMALAHDELLA JA PÄLKÄNEELLÄ NYT Sekä Kuhmalahti että Pälkäne luokitellaan maaseudun kolmijaossa ydinmaaseutuun. Tämän tyyppisille kunnille ominaista on selvästi kaupunkialueita tai kaupungin läheistä maaseutua pienempi taajamaaste. Kuhmalahdella taajamaaste on tuoreimman (v. 2005) tiedon mukaan 25,9%. Pälkäneellä vastaava luku on 52,1%. Taajamaasteen suhteen kunnat poikkeavat siis merkittävästi toisistaan. Mikäli tarkastellaan kyläalueilla asuvien osuutta hajaalueiden asukkaista, ero kuntien välillä ei ole aivan niin suuri. 3
Kuhmalahdella kyläalueilla asuvien hajaasutusalueiden väestöstä on,3%, Pälkäneellä 6,6%. Molemmissa kunnissa hajaasutusalueilla suvien väestöstä on pienentynyt hieman 2000luvun aikana. Samaan aikaan Kuhmalahdella kylissä asuvien on pienentynyt, mikä käytännössä merkitsee hajaalueilla olevan asutuksen suhteessa aiempaa suurempaa hajaantumista. Pälkäneellä kylissä asuvien on sen sijaan kasvanut. Asukkaiden lukumäärät taajama, hajaasutus ja kyläalueilla on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. ASUKKAAT KUHMALAHDEN TAAJAMA, HAJAASUTUS JA KYLÄALUEILLA Taajamien väkiluku Taajamissa asuvien Hajaasutusalueiden väkiluku Hajaasutusalueilla asuvien Kyläalueiden väkiluku Kyläalueilla asuvien hajaasutusalueiden väkiluvusta 2000 23 22,1 858 77,9 30 50,1 2005 286 25,9 818 7,1 362,3 Taulukko 2. ASUKKAAT PÄLKÄNEEN TAAJAMA, HAJAASUTUS JA KYLÄALUEILLA Taajamien väkiluku Taajamissa asuvien Hajaasutusalueiden väkiluku Hajaasutusalueilla asuvien Kyläalueiden väkiluku Kyläalueilla asuvien hajaasutusalueiden väkiluvusta 2000 3267 9,9 327 50,1 1256 38, 2005 39 52,1 3218 7,9 198 6,6
Asuinrakennuksia ja niiden rakennusvuotta tarkasteltaessa molempien kuntien osalta on havaittavissa tiettyjä samoja piirteitä, jotka ovat ominaisia kokeille alueille Suomessa. Alueella on hyvin vanhojakin asuinrakennuksia, mutta valtaosa asuinrakennuksista on rakennettu sotien jälkeen. Rakentamisessa näkyy kaksi selvää buumia, jolloin rakentaminen on ollut muita ajanjaksoja runsaampaa. Ensimmäinen buumi sijoittuu sotia seuraaviin vuosiin, pääasiassa 1950luvulle, jolloin nk. rintamamiestalotyyppisten pientalojen rakentaminen oli erityisen voimakasta. Toinen buumi sijoittuu 1980luvun lamaa edeltäneeseen nousukauteen. Tälle aikakaudelle ominaista ovat paitsi pientalot, myös rivitalojen yleistyminen maaseutumaisissa kunnissa. Niitä oli rakennettu jo 1970luvulla, mutta 1980luvulla ne yleistyivät huomattavasti. Siitä huolimatta, että maaseutumaisten kuntien asumismuodot ovat monipuolistuneet, asuinrakennuksista ehdottomasti yleisin tyyppi molempien on pientalo, eli omakotitalo. Kaikki asuinrakennukset huomioiden pientalojen asuinrakennuksista on Kuhmalahdella noin 79% ja Pälkäneellä 72%. Asuinrakennusten rakennusvuodet ajanjaksoittain sekä talotyypit on esitetty taulukoissa 3.a, 3.b,.a sekä b. Taulukko 3.a ASUINRAKENNUKSET KUHMALAHDELLA Kaikki asunnot Ikäkauden rakennuksia yhteensä Erillinen pientalo Rivi tai ketjutalo Rakennusvuosi Asuinkerrostalo Muu rakennus 1920 5 52 2 1921 1939 76 73 3 190 1959 110 101 9 1960 1969 36 31 5 1970 1979 63 32 31 1980 1989 111 59 51 1 1990 1999 86 68 18 2000 2007 30 30 rv tuntematon 21 20 1 rak. yhteensä 587 66 100 21 Lähde: Tilastokeskus 2008d. Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2007. 5
Taulukko 3b. Vakinaisesti asuttu ASUINRAKENNUKSET KUHMALAHDELLA Ikäkauden rakennuksia yhteensä Erillinen pientalo Rivi tai ketjutalo Muu rakennus 1920 2 2 1921 1939 68 65 3 190 1959 90 81 9 1960 1969 31 26 5 1970 1979 7 28 19 1980 1989 95 52 2 1 1990 1999 81 6 17 2000 2007 23 23 rv tuntematon 20 19 1 rak. yhteensä 99 00 78 21 Lähde: Tilastokeskus 2008d. Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2007. Taulukko 3.c Ei vakinaisesti asuttu ASUINRAKENNUKSET KUHMALAHDELLA Ikäkauden rakennuksia yhteensä Erillinen pientalo Rivi tai ketjutalo Rakennusvuosi Asuinkerrostalo Rakennusvuosi Asuinkerrostalo Muu rakennus 1920 10 10 1921 1939 8 8 190 1959 20 20 1960 1969 5 5 1970 1979 16 12 1980 1989 16 7 9 1990 1999 5 1 2000 2007 7 7 rv tuntematon 1 1 rak. yhteensä 88 66 22 Lähde: Tilastokeskus 2008d. Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2007. 6
Taulukko a. ASUINRAKENNUKSET PÄLKÄNEELLÄ Kaikki asunnot Ikäkauden Erillinen Rivi tai rakennuksia Asuinkerrostalo Muu rakennus Rakennusvuosi pientalo ketjutalo yhteensä 1920 359 313 9 16 21 1921 1939 270 256 5 9 190 1959 636 602 3 12 19 1960 1969 2 17 26 26 18 1970 1979 62 221 10 93 8 1980 1989 620 318 215 77 10 1990 1999 30 273 107 1 9 2000 2007 301 216 3 38 rv tuntematon 105 92 9 rak. Yhteensä 327 265 552 308 102 Lähde: Tilastokeskus 2008d. Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2007. Taulukko b. ASUINRAKENNUKSET PÄLKÄNEELLÄ Vakinaisesti asuttu Ikäkauden Erillinen Rivi tai Muu rakennuksia Asuinkerrostalo pientalo ketjutalo rakennus Rakennusvuosi yhteensä 1920 310 272 5 12 21 1921 1939 225 211 5 9 190 1959 531 501 3 8 19 1960 1969 212 155 22 17 18 1970 1979 17 201 127 81 8 1980 1989 563 296 188 69 10 1990 1999 398 252 100 37 9 2000 2007 281 203 37 37 rv tuntematon 103 92 8 3 rak. yhteensä 300 2183 90 266 101 Lähde: Tilastokeskus 2008d. Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2007. 7
Taulukko c. ASUINRAKENNUKSET PÄLKÄNEELLÄ Ei vakinaisesti asuttu Ikäkauden Erillinen Rivi tai Muu rakennuksia Asuinkerrostalo pientalo ketjutalo rakennus Rakennusvuosi yhteensä 1920 9 1 1921 1939 5 5 190 1959 105 101 1960 1969 32 19 9 1970 1979 5 20 13 12 1980 1989 57 22 27 8 1990 1999 32 21 7 2000 2007 20 13 6 1 rv tuntematon 2 1 1 rak. yhteensä 387 282 62 2 1 Lähde: Tilastokeskus 2008d. Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2007. Asumisväljyys kuvaa yhtä henkeä kohti käytettävissä olevaa keskimääräistä neliömäärää, eli asunnon asuinpintaalaa per henkilö. Asumisväljyys on tyypillisesti suurempi hajaasutusalueilla ja pienempi taajamaalueilla. Kaupungeissa asumisväljyys on keskimäärin maaseutumaisia kuntia pienempi. Asumisväljyys on kasvanut jo pitkään koko Suomessa, Kuhmalahti ja Pälkäne ovat tässä suhteessa trendin mukaisia. Esimerkiksi Kuhmalahdella asumisväljyys oli vuonna 2005 hieman yli 12 neliötä suurempi kuin vuonna 1985. Pälkäneellä asumisväljyys on kasvanut vuodesta 1985 vuoteen 2005 hieman yli kymmenen neliötä. Kuhmalahden ja Pälkäneen asumisväljyysluvut on esitetty taulukoissa 5. ja 6. Taulukko 5. ASUMISVÄLJYYS KUHMALAHDELLA [m² per hlö] Koko kunta Taajamat Hajaasutusalue 1980 28,6 1985 31,3 1990 3,2 1995 36,6 2000 38, 37 38,8 2005 1 38,5 1,8 8
Taulukko 6. ASUMISVÄLJYYS PÄLKÄNEELLÄ [m² per hlö] Koko kunta Taajamat Hajaasutusalue 1980 28,6 1985 31 1990 33, 1995 35,3 2000 37,8 36,5 39,1 2005 39,9 38,8 1 Asuntojen keskikoko vaihtelee molemmissa kunnissa taajama ja hajaasutusalueiden välillä. Kuhmalahdella ero ei ole merkittävä hajaasutusalueella sijaitsevien asuntojen keskikoko on noin 2 neliötä suurempi kuin taajamissa sijaitsevien asuntojen. Pälkäneellä hajaasutusalueilla ja taajamissa sijaitsevien asuntojen keskikoossa on suurempi eri hajaasutusalueilla asunnon keskikoko on keskimäärin 7 neliötä suurempi kuin taajamassa. Asuinmuotojen yleisyys vaihtelee selvästi taajamaalueiden ja hajaalueiden välillä. Kuhmalahdella taajamissa noin 52% asunnoista on erillispientaloja, rivitai ketjutaloissa asuntoja on hieman yli 38% ja muissa kuin asuinrakennuksissa sijaitsevia asuntoja on vajaa 10%. Sen sijaan hajaastutusalueilla asunnoista lähes 85% on erillispientaloja, vain 5,2% rivi tai ketjutaloissa ja hieman yli 10% on muissa kuin asuinrakennuksissa sijaitsevia asuntoja. Pälkäneellä puolestaan taajamissa sijaitsevista asunnoista hieman alle 50% erillispientaloja, noin 26% rivi tai ketjutaloissa sijaitsevia asuntoja, hieman yli 1% kerrostaloasuntoja sekä reilu 10% muissa kuin asuinrakennuksissa sijaitsevia asuntoja. Pälkäneen hajaasutusalueilla lähes 88% on erillispientaloja, vain hieman yli 2 % rivi tai ketjutaloissa, alle 1% kerrostaloissa sekä hieman yli 9 % on muissa kuin asuinrakennuksissa sijaitsevia asuntoja. Asuntojen keskikoot sekä asuintalotyyppien jakaumat on esitetty taulukoissa 7 ja 8. 9
Taulukko 7. ASUNTOJEN KESKIKOKO JA ASUINTALOTYYPIT KUHMALAHDELLA Asuntojen keskikoko [m²] Kerrostaloasunnot Rivi tai ketjutaloasunnot lkm % lkm % Koko kunta 2000 77,5 0 0,0 101 13, 2005 78,3 0 0,0 101 13,0 Taajamat 2000 67,5 0 0,0 70 3,2 2005 70,7 0 0,0 70 38,3 Hajaasutusalueet 2000 80,3 0 0,0 31 5,3 2005 80,6 0 0,0 31 5,2 Erillispientaloasunnot Muissa kuin asuinrakennuksissa sijaitsevat asunnot lkm % lkm % Koko kunta 2000 581 77, 69 9,2 2005 600 77,0 78 10,0 Taajamat 2000 7 5,7 18 11,1 2005 95 51,9 18 9,8 Hajaasutusalueet 2000 506 87,1 7,6 2005 505 8,7 60 10,1 10
Taulukko 8. ASUNTOJEN KESKIKOKO JA ASUINTALOTYYPIT PÄLKÄNEELLÄ Asuntojen keskikoko [m²] Kerrostaloasunnot Rivi tai ketjutaloasunnot lkm % lkm % Erillispientaloasunnot Muissa kuin asuinrakennuksissa sijaitsevat asunnot lkm % lkm % Koko kunta 2000 81,5 265 7,1 503 13,5 2005 82,9 287 7,2 537 13,6 Taajamat 2000 77,7 28 1, 53 26,3 2005 79, 273 1,3 91 25,6 Hajaasutusalueet 2000 85,2 1 0,7 50 2,6 2005 86,3 1 0,7 6 2,2 Koko kunta 2000 255 68,8 391 10,5 2005 2750 69, 388 9,8 Taajamat 2000 853 9,5 170 9,9 2005 95 9,8 197 10,3 Hajaasutusalueet 2000 1695 87,2 18 9,5 2005 1796 87,7 191 9,3 Kuten asumismuodoissa, myös asuntojen hallintasuhteissa on eroja taajama ja hajaastutusalueiden välillä. Ylivoimaisesti yleisin asunnon hallintasuhteen muoto on omistaminen. Kuhmalahdella taajamissa omistusasuntoja on yli 51% asunnoista, hajaasutusalueilla yli 70%. Pälkäneellä omistusasuntojen asunnoista on taajamissa lähes 5%, hajaasutusalueilla noin 71%. Toiseksi yleisin asumismuoto on vuokralla asuminen, joka on selvästi yleisempää taajamassa kuin hajaalueella. Muilla hallintaperusteilla käytössä olevia asuntoja on sen sijaan enemmän hajaalueilla. Muihin hallintaperusteisiin luetaan muun muassa sukulaisen omistamassa asunnossa asuminen, syytinki 11
(kiinteistöeläke) sekä asumisoikeusasuminen. Asuntojen hallintasuhteet Kuhmalahdella ja Pälkäneellä on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Taulukko 9. ASUNTOJEN HALLINTASUHTEET KUHMALAHDELLA Omistusasuntojen määrä Vuokraasuntojen määrä Muu hallintaperusteisten asuntojen määrä Hallintaperusteeltaan tuntemattomien asuntojen määrä Koko kunta 2000 515 131 53 52 2005 513 137 69 60 Taajamat 2000 75 72 7 8 2005 9 71 12 6 Hajaasutusalueet 2000 35 58 5 3 2005 19 66 57 5 Omistusasuntojen asunnoista Vuokraasuntojen asunnoista Muu hallintaperusteisten asuntojen asunnoista Hallintaperusteeltaan tuntemattomien asuntojen asunnoista Koko kunta 2000 68,6 17, 7,1 6,9 2005 65,9 17,6 8,9 7,7 Taajamat 2000 6,3,,3,9 2005 51, 38,8 6,6 3,3 Hajaasutusalueet 2000 7,9 10,0 7,7 7, 2005 70,3 11,1 9,6 9,1 12
Taulukko 10. ASUNTOJEN HALLINTASUHTEET PÄLKÄNEELLÄ Omistusasuntojen määrä Vuokraasuntojen määrä Muu hallintaperusteisten asuntojen määrä Hallintaperusteeltaan tuntemattomien asuntojen määrä Koko kunta 2000 272 821 2 176 2005 279 871 399 213 Taajamat 2000 970 63 79 1 2005 1030 673 131 81 Hajaasutusalueet 2000 181 172 162 128 2005 19 198 268 132 Omistusasuntojen asunnoista Vuokraasuntojen asunnoista Muu hallintaperusteisten asuntojen asunnoista Hallintaperusteeltaan tuntemattomien asuntojen asunnoista Koko kunta 2000 66,6 22,1 6,6,7 2005 62,6 22,0 10,1 5, Taajamat 2000 56,3 36,8,6 2, 2005 53,8 35,1 6,8,2 Hajaasutusalueet 2000 76,2 8,9 8,3 6,6 2005 70,8 9,7 13,1 6, Tarkasteltaessa asuntoja huoneluvun mukaan, huomataan että sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä yleisimpiä ovat vähintään neljän huoneen asunnot. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan yleisin asuintalotyyppi omakotitalo, joita harvoin rakennetaan etenkään yhden tai kahden huoneen asunnoiksi. Kuhmalahdella yksiöitä ja kaksioita on taajamassa enemmän kuin suurempia asuntoja. Pälkäneellä 13
Taajamissa on eniten vähintään neljän huoneen asuntoja, ja muutenkin erikokoiset asunnot jakautuvat taajama ja hajaasutusalueiden välillä tasaisemmin kuin Kuhmalahdella. Asunnot huoneluvun mukaan on esitetty taulukoissa 11 ja 12. Taulukko 11. KUHMALAHDEN ASUNNOT HUONELUVUN MUKAAN Asuntojen lukumäärä Yksiöt Kaksiot lkm % lkm % Koko kunta 2000 751 15 20,5 215 28,6 2005 779 152 19,5 218 28 Taajamat 2000 162 53 32,7 5 27,8 2005 183 56 30,6 7 25,7 Hajaasutusalueet 2000 581 98 16,9 170 29,3 2005 596 96 16,1 171 28,7 Kolmiot Vähintään huoneen asunnot Huoneluvultaan tuntemattomat asunnot lkm % lkm % lkm % Koko kunta 2000 158 21 196 26,1 28 3,7 2005 161 20,7 213 27,3 35,5 Taajamat 2000 29 17,9 32 19,8 3 1,9 2005 35 19,1 39 21,3 6 3,3 Hajaasutusalueet 2000 127 21,9 16 28,2 22 3,8 2005 126 21,1 17 29,2 29,9 1
Taulukko 12. PÄLKÄNEEN ASUNNOT HUONELUVUN MUKAAN Asuntojen lukumäärä Yksiöt Kaksiot lkm % lkm % Koko kunta 2000 3713 63 17,1 1055 28, 2005 3962 657 16,6 1093 27,6 Taajamat 2000 172 307 17,8 530 30,7 2005 1915 332 17,3 56 29,5 Hajaasutusalueet 2000 193 306 15,7 508 26,1 2005 207 325 15,9 529 25,8 Kolmiot Vähintään huoneen asunnot Huoneluvultaan tuntemattomat asunnot lkm % lkm % lkm % Koko kunta 2000 776 20,9 117 31,6 7 2 2005 828 20,9 1316 33,2 68 1,7 Taajamat 2000 32 19,8 530 30,7 15 0,9 2005 381 19,9 622 32,5 16 0,8 Hajaasutusalueet 2000 30 22,1 61 33 58 3 2005 7 21,8 69 33,9 52 2,5 Samaan kotitalouteen kuuluvat ja samassa asunnossa asuvat henkilöt muodostavat asuntokunnan. Kuhmalahdella on yhteensä 99 asuntokuntaa ja Pälkäneellä 300. Asuntokunnittain tarkasteltuna eniten on yhden hengen asuntokuntia. Eniten henkilöitä sen sijaan asuu molemmissa kunnissa kahden hengen asuntokunnissa. Kahden hengen asuntokunnilla on Kuhmalahdella yleisimmin käytössä neljän huoneen asunto (tosin erot kolmen tai kahden huoneen asuntojen yleisyyteen kahden hengen kotitalouksilla ovat hyvin pienet). Pälkäneellä kahden hengen asuntokunnalla sen sijaan on yleisimmin käytössään kolmen huoneen asunto. Kuhmalahdella toiseksi eniten ihmisiä asuu yhden hengen asuntokunnissa, joilla yleisin käytössä oleva asunnon huoneluku on kaksi huonetta. Pälkäneellä toiseksi eniten ihmisiä asuu neljän hengen asuntokunnissa, joilla on yleisimmin käytössään neljän huoneen asunto. Asuntokunnat henkilömäärän ja huoneluvun mukaan on esitetty taulukoissa 13 ja 1. 15
Taulukko 13. Kaikki asuntokunnat 1 henk. asuntok. 2 henk. asuntok. 3 henk. asuntok. henk. asuntok. 5 henk. asuntok. 6 henk. asuntok. 7+ henk. Asuntok. ASUNTOKUNNAT KUHMALAHDELLA 31.12.2007 Kaikki 1 h 2 h 3 h h 5 h Asuntokuntia 99 8 129 115 115 6 Henkilöitä 1056 60 216 231 269 153 Asuntokuntia 203 39 69 3 29 8 Henkilöitä 203 39 69 3 29 8 Asuntokuntia 16 7 5 6 7 7 Henkilöitä 328 1 90 92 9 1 Asuntokuntia 53 1 7 1 17 9 Henkilöitä 159 3 21 2 51 27 Asuntokuntia 3 1 6 6 16 11 Henkilöitä 172 2 2 6 Asuntokuntia 26 1 6 5 7 Henkilöitä 130 5 30 25 35 Asuntokuntia 7 1 3 Henkilöitä 2 6 18 Asuntokuntia 3 1 1 Henkilöitä 22 7 7 6 h 21 59 7 1 12 2 8 3 15 1 6 7+ h 9 35 2 2 1 2 Huoneluku tuntematon 16 33 9 9 8 1 3 1 3 15 2 12 1 5 1 8 16
Taulukko 1. Kaikki asuntokunnat 1 henk. asuntok. 2 henk. asuntok. 3 henk. asuntok. henk. asuntok. 5 henk. asuntok. 6 henk. asuntok. 7+ henk. Asuntok. ASUNTOKUNNAT PÄLKÄNEELLÄ 31.12.2007 Kaikki 1 h 2 h 3 h h 5 h Asuntokuntia 300 298 71 689 651 383 Henkilöitä 6823 0 1211 1519 1668 1160 Asuntokuntia 1083 226 19 207 11 8 Henkilöitä 1083 226 19 207 11 8 Asuntokuntia 1015 52 21 278 236 127 Henkilöitä 2030 10 82 556 72 25 Asuntokuntia 379 10 37 10 113 70 Henkilöitä 1137 30 111 312 339 210 Asuntokuntia 31 7 28 68 10 78 Henkilöitä 136 28 112 272 16 312 Asuntokuntia 160 2 12 25 5 0 Henkilöitä 800 10 60 125 225 200 Asuntokuntia 0 1 2 5 9 11 Henkilöitä 20 6 12 30 5 66 Asuntokuntia 22 2 2 3 9 Henkilöitä 169 15 17 21 70 6 h 13 7 13 13 39 78 19 57 30 120 21 105 10 60 2 1 7+ h 99 328 9 9 2 8 2 72 25 100 11 55 2 12 32 Huoneluku tuntematon 5 86 20 20 18 36 2 6 1 20 Kuten jo edellä todettu, eniten määrällisesti eniten on Kuhmalahden ja Pälkäneen alueilla on yhden hengen asuntokuntia. Ne ovat molemmissa kunnissa yleisin asuntokuntakoko tarkasteltaessa koko kunnan tasoa tai taajamaalueita. Kuhmalahdella ne ovat yleisin asuntokuntakoko myös hajaasutusalueilla. Pälkäneen hajaalueilla yleisin asuntokuntakoko on kahden hengen asuntokunta. Molemmissa kunnissa isoja asuntokuntia on suhteessa enemmän hajaasutusalueilla kuin taajamissa. Asuntokunnat henkilömäärän mukaan on esitetty taulukoissa 15 ja 16. 17
Taulukko 15. KUHMALAHDEN ASUNTOKUNNAT HENKILÖMÄÄRÄN MUKAAN Väkiluku Asuntokuntien määrä 1 henkilön asuntokuntien asuntokunnista 2 henkilön asuntokuntien asuntokunnista 3 henkilön asuntokuntien asuntokunnista henkilön asuntokuntien asuntokunnista 5+ henkilön asuntokuntien asuntokunnista Koko kunta 2000 1130 99 38,7 32,3 9,8 9,6 9,6 2005 1120 513 1,7 32,2 9,0 9,6 7,6 Taajamat 2000 23 120 50,0 28,3 5,0 6,7 10,0 2005 286 138 5,7 31,9 5,8 7,2 9, Hajaasutusalueet 2000 858 379 35,1 33,5 11,3 10,6 9,5 2005 818 375 0,3 32,3 10,1 10, 6,9 Taulukko 16. PÄLKÄNEEN ASUNTOKUNNAT HENKILÖMÄÄRÄN MUKAAN Väkiluku Asuntokuntien määrä 1 henkilön asuntokuntien asuntokunnista 2 henkilön asuntokuntien asuntokunnista 3 henkilön asuntokuntien asuntokunnista henkilön asuntokuntien asuntokunnista 5+ henkilön asuntokuntien asuntokunnista Koko kunta 2000 6682 2777 3,9 30,3 13,9 11,7 9,2 2005 6861 2961 35,6 32, 12,8 11,1 8,1 Taajamat 2000 3267 126 37,7 29,7 13,2 11,6 7,9 2005 39 1588 39,1 30,6 11,8 11,5 6,9 Hajaasutusalueet 2000 327 138 32,0 30,9 1,5 11,9 10,6 2005 3218 1373 31,5 3,5 13,9 10,6 9,5 18
ASUMISEN MUUTOKSET TULEVAISUUDESSA Asumisessa, sen suunnittelussa ja asumiseen liittyvän tulevaisuuden ennakoinnissa on pohjimmiltaan kyse tavallisesta ihmisestä hänen arjestaan; arjen sujuvuudesta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Asuminen onkin nähtävä hyvinvointitekijänä. Useiden tutkimustulosten korostama seikka on, asumisen merkitys on kasvamassa työn roolin purkautuessa. Yhä enemmän painopiste siirtyy arjen sujuvuuden tavoitteluun, työn ja perheelämän sekä vapaaajan yhdistämiseen sekä ajanhallinnan ja ajankäytön kytkentöihin asumiseen. (Heino& Ratvio 2007) Yksilötasolla tarkasteltuna asumiseen liittyvät tarpeet ja toiveet vaihtelevat kunkin henkilön ja hänen perheensä kulloisenkin tilanteen mukaan. Asumiseen ja asumisvalintoihin vaikuttavat muun muassa taloudellinen tilanne, perhekoko, henkilön ikä ja elämäntilanne. Yksilökohtaisten tekijöiden lisäksi asumiseen vaikuttavat laajat kansalliset ja ylikansalliset tekijät, joiden merkitys voi näkyä asumisessa hyvin nopeasti tai vasta pitkällä aikavälillä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi elämäntyylit, alueiden fyysiset rakenteet ja niiden muutos, alueiden sosiaaliset rakenteet ja niiden muutos, suunnittelussa tai rakentamisessa tehdyt innovaatiot jne. Näitä laajoja yhteiskunnallisia tekijöitä voidaan käsitellä kolmessa ryhmässä: megatrendit, trendit ja heikot signaalit. Megatrendit ovat yhteiskuntien rakenteita muuttavia, usein globaaleja tai kansainvälisiä ilmiöitä, joiden syitä on usein vaikea nimetä. Megatrendit vaikuttavat sekä kansainvälisellä, kansallisella että alueellisella tasolla. Trendit sen sijaan ovat megatrendien kaltaisia kehityskulkuja, mutta ne ovat vaikutukseltaan megatrendejä vähäisempiä. Heikot signaalit ovat muutoksen ensioireita tai ns. aikaista informaatiota. Ne sisältävät tietoa jostakin tulossa olevasta tapahtumasta tai ilmiöstä, joka ei vielä ole alkanut, mutta oireilee jo heikkoina signaaleina. Asumiseen liittyen on tunnistettu erityisesti megatrendejä, joista muun muassa seuraaviin teemoihin liittyvät tekijät tulevat näkymään ja korostumaan aiemmasta tulevassa asumisessa ja sen suunnittelussa Suomessa. energia ja ympäristökysymykset asumisen roolin muutos (mm. työn ja vapaaajan suhde) asumis ja elämäntyyleihin liittyvät kulttuuriset tekijät alue ja väestörakenteen muutokset asumiseen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet asuinympäristön laatu ja hyvinvointi asumisen ja rakentamisen viranomaisohjaus ja lainsäädäntö 19
asumisen ja rakentamisen teknologiat, innovaatiot ja toimintamallit. Edellä mainitut ovat niitä osaalueita, joihin syventyminen ja lisäselvitysten tekeminen trendien merkityksestä on tarpeellista myös KaakkoisPirkanmaan asumista suunniteltaessa ja kehitettäessä. LÄHTEET Building Futures, United Kingdom (CABE 200). Housing Futures 202. A Provocative Look at Future Trends in Housing. Saatavana http://www.buildingfutures.org.uk/assets/downloads/pdffile_29.pdf Burke, T., Zakharov, R. & C. Neske (2005). Longterm housing futures for Australia: using foresight to explore alternative visions and choices. AHURI Final Report No.77. Australian Housing and Urban Research Institute. Saatavana http://www.ahuri.edu.au/publications/p50225 Heinonen, S. & R. Ratvio (toim.) 2007. Asumisen tulevaisuutta ennakoimassa. VTT, tutkimusraportti VTT R002107. Saatavana http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster6_rakentaminen_yhdyskuntatekniikka/vttr0021 07_asumisen_ennakointi_.pdf Maankäyttö ja rakennuslaki 5.2.1999/132. Saatavana: Valtion säädöstietopankki Finlex, http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1999/19990132 Tilastokeskus 2007. Asuntokunnat ja asuntoväestö henkilöluvun ja hallintaperusteen mukaan 2005 ja 2006. Päivitetty 2.10.2007. Saatavana: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/asu/asuolo/asuolo_fi.as Tilastokeskus 2008a. Taajamissa asuu 8% väestöstä. Saatavana: http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2008/tiedote_001_20080115.html Tilastokeskus 2008b. Asuntokunnat ja asuntoväestö asuntokunnan koon ja asunnon huoneluvun ja talotyypin mukaan 20052007. Päivitetty 21.5.2008. Saatavana: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/asu/asuolo/asuolo_fi.as Tilastokeskus 2008c. Asuntokunnat koon ja asunnon talotyypin mukaan 19852006. Päivitetty 21.5.2008. Saatavana: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/asu/asuolo/asuolo_fi.as Tilastokeskus 2008d. Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2007. Päivitetty 21.5.2008. Saatavana: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/asu/asu/asu_fi.asp Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta. Luettu 1.7.2008. Luettavissa ainoastaan käyttöoikeudella. Järjestelmän tiedot Suomen ympäristökeskus Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke, sekä Tilastokeskus. 20