HATTULA PANSSARIPORTIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava koskee tiloja Aliniitty 82-418-1-31 ja Notkola 82-418-1-154 sekä osaa tiloista Soraharju 82-418-1-81 ja Soraharju I 82-418-1-80. Asemakaavan muutos koskee toimitilarakennusten kortteleita (KTY-3) 732 ja 733, osaa erillispientalojen korttelista (AO-3) 64, katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. KAAVASELOSTUS 29.9.2020 1
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...3 1.1 TUNNISTETIEDOT...3 1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA HANKKEEN TARKOITUS...4 2 TIIVISTELMÄ...6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...6 2.2. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS...6 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...7 3 LÄHTÖKOHDAT...7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...7 3.1.1 Luonnonympäristö...7 3.1.2 Kulttuuriympäristö ja maisema-arvot...8 3.1.3 Rakennettu ympäristö...9 3.1.4 Maanomistus...9 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE... 15 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 15 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 15 4.3.1 Osalliset... 15 4.3.2 Vireille tulo... 16 4.3.3 Hallinnollinen käsittely... 16 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 16 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 16 4.4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 KAAVAN RAKENNE... 17 5.1.1 Mitoitus... 18 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 18 5.3 ALUEVARAUKSET... 19 5.3.1 Korttelialueet... 19 5.3.2 Muut alueet... 21 5.3.3 Yleismääräykset... 21 5.3.4 Katualueet... 23 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 23 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 23 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 23 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 24 5.4.4 Liikenteelliset vaikutukset... 24 5.4.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen... 25 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 25 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 26 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 28 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 3. Hulevesien johtamisen ja hallinnan yleissuunnitelma (kartta) 4. Meluselvitys 5. Valmisteluvaiheen palauteraportti (Kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet) 6. Ehdotusvaiheen palauteraportti (Kooste lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet) 2
Tämä kaavaselostus koskee 29.9.2020 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Panssariportin asemakaava ja asemakaavan muutos Kunta: Hattula (82) Asemakaava koskee tiloja Aliniitty 82-418-1-31 ja Notkola 82-418-1-154 sekä osaa tiloista Soraharju 82-418-1-81 ja Soraharju I 82-418-1-80. Asemakaavan muutos koskee toimitilarakennusten kortteleita (KTY-3) 732 ja 733, osaa erillispientalojen korttelista (AO-3) 64, katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan laadituttaja ja alueen päämaanomistaja: Hattulan kunta Pappilanniementie 9 13880 HATTULA Asemakaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö: Arto Remes p. 040-1629193 sposti. arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille 16.5.2019. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 16.5.-14.6.2019. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 18.6. - 24.7.2020. Tämä asemakaava ja asemakaavan muutos on Hattulan kunnanvaltuuston hyväksymä. 2020 Voimaantulo:.2020 3
1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA HANKKEEN TARKOITUS Suunnittelualue sijaitsee Parolan taajamassa moottoritien länsipuolella moottoritien eritasoliittymän ja Parolan harjun välisellä Aliniityn alueella. Alue rajautuu itäosasta Paljassuontien katualueeseen, eteläosastaan Kanungintien katualueeseen ja länsiosasta Sahatien katualueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on 11,43 hehtaaria, josta asemakaavan muutosaluetta on 5,69 ha ja uuden asemakaavan aluetta 5,74 ha (Kuvat 1 ja 2). Asemakaavan laatimisen tarkoituksena on Aliniityn tilan 82-418-1-31 osalta kaavoittaa tontteja yritystoiminnan tarpeisiin. Muutoin Aliniityn tilan 82-418-1-31 osalta tarkoitus on kaavoittaa alueen länsiosaan Sahatien varteen erillispientalotontteja ja tarkastella ulkoilun ohjaamistarvetta Sahatien jatkeena Parolan harjun virkistysalueelle. Vanhan kaavan kortteleiden 732 ja 733 kaavamuutos koskee lähinnä kaavateknistä tonttirajojen päivitystä ja kaavan jäsentämistä uudelleen vielä toteutumattomien tonttialueiden osalta. Samalla vanhan kaavan alue liitetään kaavamuutoksella toiminnallisesti uuteen kaava-alueeseen mm. liikennejärjestelyjen osalta. Kaavamuutoksella on myös tarpeen päivittää KTY-3- aluevarauksen määräystekniikkaa vastaamaan paremmin nykyistä yritystonttien kysyntää. Osa vanhan kaavan mukaisesta korttelialueesta 64 (AO-3) on mukana kaavamuutoksessa kaavateknisistä syistä liittyen Sahatien loppuosan katualueen suunnitteluun Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty maastokartalla sinisellä ympyrällä. Kartta: KTJ 4
Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus taustakartalla. Kartta: KTJ. 5
2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireille tulo- ja valmisteluvaihe 12.2.2019 Panssariportin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille tulon käsittely teknisessä lautakunnassa. ( 7) 18.2.2019 Hattulan kunnanhallitus päätti kaavoituksen vireille tulosta. ( 31) 16.4.2019 Tekninen lautakunta päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ( 26) (OAS) ja kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. 16.5. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin julkisesti nähtävillä (valmisteluvaiheen 14.6.2019 kuuleminen). Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin 16.5.2019.Hämeen Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta esitettiin neljä mielipidettä. Viranomaista Hämeen ELY- keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Puolustusvoimien 2. Logistiikkarykmentin esikunta ja Hattulan kunnan rakennuslaitakunta antoivat lausunnon kaavaluonnoksesta. 29.4.2020 Kaavaa varten laadittu vesihuollon sekä hulevesien johtamisen ja hallinnan yleissuunnitelma valmistui. 15.5.2020 Kaavaa varten laadittu meluselvitys valmistui. Kaavaehdotusvaihe 2.6.2020 ( 40) 18.6. - 24.7.2020 Kaavaehdotuksen käsittely kunnan teknisessä lautakunnassa. Tekninen lautakunta päätti asettaa kaavaehdotuksen MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja että kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutettiin 18.6.2020 Hämeen Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus esittää kaavaehdotuksesta mielipide (muistutus). Kaavaehdotuksesta esitettiin kuusi muistutusta. Viranomaista Hämeen ELY- keskus, Hämeenlinnan kaupunginmuseo ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos antoivat lausunnon kaavaehdotuksesta. Lisäksi Hattulan Yrittäjät antoi lausunnon kaavaehdotuksesta. Hämeen liitto, Puolustusvoimat ja Hämeenlinnan kaupunki ilmoittivat, etteivät anna lausuntoa tai kaavaehdotuksesta ei ole lausuttavaa. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. 2.2. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava koskee tiloja Aliniitty 82-418-1-31 ja Notkola 82-418-1-154 sekä osaa tiloista Soraharju 82-418-1-81 ja Soraharju I 82-418-1-80. Asemakaavalla muodostuu erillispientalojen kortteli (AO) 744, erillispientalojen korttelialueen 64 osa (AO), osa toimitilarakennusten kortteleista 732, 742, 743 ja 745, niihin liittyvät suojaviher- ja katualueet sekä maa- ja metsätalousaluetta. 6
Asemakaavan muutos koskee toimitilarakennusten kortteleita (KTY-3) 732 ja 733, osaa erillispientalojen korttelista (AO-3) 64, katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu toimitilarakennusten kortteli (KTY-3) 733, osa toimitilarakennusten kortteleista 732, 742, 743 ja 745, erillispientalojen korttelialueen 64 osa (AO), niihin liittyvät suojaviher- ja katualueet sekä maa- ja metsätalousaluetta. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa alueen maanomistajien tarpeiden mukaisesti kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on pääosin jo rakentuneiden yritystonttien aluetta. Asemakaavan laajennusalue on pääosin peltoaluetta. Alueen pohjoisosassa on kaistale harjuista metsäaluetta. Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Paljassuon yksityinen luonnonsuojelualue. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. Suunnittelualue sijaitsee länsiosiltaan Kerälänharjun vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0408202). Kerälänharjun pohjavesialueen pinta-ala on 4,89 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 2,99 km2. Pohjaveden päävirtaus suuntautuu kohti etelää, jossa vedet purkautuvat Lehijärveen. Kerälänharjun pohjavedenpinnan keskimääräinen korkeustaso on noin +84 m, ja pohjaveden määrällinen sekä kemiallinen tila on hyvä. (Lähde: Ramboll, Keskeisten alueiden OYK: Selvitys suunnittelualueen pohjavesiolosuhteista.) Ympäristöhäiriöt Alueelle on osoitettu yleiskaavassa liikennemelusta johtuva meluntorjuntatarve (me-2) ja ampumamelualueen (65 db LAImax) merkinnät. Parolannummen ampumamelualueen rajaus perustuu vanhaan melualueiden rajaukseen (Asko Parri, MAAVE, 2010). Parolannummen ampumamelusta on määritetty uudet melualueiden rajaukset 2014 perustuen Akukon Oy:n laatimaan Parolannummen tarkistusmittausraporttiin 5.12.2013 (kuva 3). Uuden meluselvityksen (Asko Parri, MAAVE, 2014) mukaan Parolannummen ampumaratamelualueet 60dB(LAImax), 65dB(LAImax) ja 70dB (LAImax) eivät ulotu Panssariportin asemakaavan alueelle saakka. Muutos melualueiden rajauksissa johtuu Parolannummella 2012 toteutetuista mittavista meluntorjuntatoimista. Tämän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelun lähtökohtana käytetään Parolannummen ampumamelualueiden rajauksia 2014. Voimassa olevan asemakaavan mukaisille moottoritien varren tonteille rakentuneet yritysten toimitilarakennukset suojaavat nyt asemakaavoitettavaa Aliniityn aluetta moottoritien ajoneuvoliikenteen aiheuttamalta melulta. kaavoitusta varten on laadittu meluselvitys moottoritien meluvaikutuksen nykytilanteen selvittämiseksi. Meluselvityksen (Ramboll 15.5.2020) tuloksina todetaan, että kaavan tavoitteena olevilla Sahatien varren uusien AO tonttien piha- ja leikkialueilla melutason ohjearvot eivät laskentatarkkuuden rajoissa ylity eikä julkisivun ääneneristävyyteen (äänitasoero) liittyen ole tarpeen asettaa kaavamääräystä. KTY -kortteleissa julkisivuihin kohdistuva äänenpaine on lähellä moottoritietä noin 71 db ja kauempana luonnollisesti vähemmän. Liike- ja toimistohuoneissa ohjearvo on 45 db, joten julkisivun ääneneristävyysvaatimusta (äänitasoero) ei ole tarpeen 7
asettaa. Mikäli sellainen kuitenkin halutaan asettaa, oikea arvo on 30 db ja koskee ainoastaan lähinnä moottoritietä olevia rakennuksia ja niiden moottoritietä lähinnä olevaa julkisivua. Kuva 3. Uusi Parolannummen melualueiden rajaus, Asko Parri,MAAVE, 2014. 3.1.2 Kulttuuriympäristö ja maisema-arvot Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristön (RKY) alueisiin tai maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Suunnittelualue ei myöskään sijaitse valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella eikä alueella ole muita erityisiä maisemaarvoja. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu 10.2.2014 lainvoiman saaneessa Hattulan Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa tai 12.9.2019 voimaan tulleessa maakuntakaavassa 8
2040 asemakaavoituksessa huomioitavia kulttuuriympäristökohteita tai -alueita eikä maisemaalueita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Suunnittelualue sijaitsee Parolan taajamassa moottoritien länsipuolella eritasoliittymän ja Parolan-harjun välisellä Aliniityn alueella. Alueen itäosaan on jo muodostunut yritystoiminnan aluetta ja alue rajautuu etelä ja länsiosistaan katu ja pientaloalueisiin. Kyläkuva ja rakennuskanta Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee yrityskäytössä olevia rakennuksia ja alueen länsireunassa sijaitsee yksi asuttu asuinrakennuspaikka sekä yksi asumaton asuinrakennuspaikka. Kanungintien eteläpuolella ja Sahatien länsipuolella sijaitsee pientaloasutusta. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suurin osa kunnan kaupallisista ja julkisista palveluista sijaitsee Parolan taajamassa noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Virkistys Suunnittelualueella ei ole yleisen virkistyskäytön kannalta tärkeitä alueita/kohteita. Viereistä Parolan harjua käytetään yleiseen virkistyskäyttöön ja kaavan tavoitteena on tarkastella ulkoilun ohjaamistarvetta suunnittelualueen kautta jatkeena Parolan harjun virkistysalueelle. Liikenne Alue sijaitsee edullisesti lähellä valtatien 3 liittymää. Suunnittelualueelle saavutaan Parolan liittymästä maantien 3051 (Hattulantie) ja Kanungintien kautta. Alue rajautuu itäosasta Paljassuontien katualueeseen, eteläosastaan Kanungintien katualueeseen ja länsiosasta Sahatien katualueeseen. Alueelle on kevyenliikenteen yhteys Kanungintien varressa. Hattulan kunta kuuluu Hämeenlinnan seudulliseen joukkoliikennealueeseen. Hämeenlinnan seudun bussiliikenteen linja 5 (Turenki-Hämeenlinna-Parola-Parolannummi) kulkee Hattulantien kautta. Linjan 5 bussipysäkit (Kanunki A ja B) sijaitsevat n. 250 m etäisyydellä suunnittelualueen eteläosasta. Alue sijaitsee lisäksi n. 1,5 km:n päässä Parolan rautatieasemasta ja alue on hyvin saavutettavissa myös lähiliikenteen junia käyttäen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella eikä alue kuulu maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu 10.2.2014 lainvoiman saaneessa Hattulan Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa tai 12.9.2019 voimaan tulleessa maakuntakaavassa 2040 asemakaavoituksessa huomioitavia rakennetun kulttuuriympäristön tai rakennuskannan kohteita. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo, Museoviraston muinaisjäännösrekisteri. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Hattulan kunnan omistuksessa. Kunta omistaa tilat Aliniitty 82-418-1-31, Notkola 82-418-1-154, Haljami 82-403-2-172 ja Triangel 82-403-2-338. Tilat Soraharju 82-418- 1-81 ja Soraharju I 82-418-1-80 ovat yksityisessä omistuksessa ja tila Viima 82-403-2-336 yrityksen omistuksessa. 9
3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan 1.4.2018. Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. - Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. - Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri vä-estöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. - Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 2. Tehokas liikennejärjestelmä - Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetus-ketjuille sekä tavara ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. -Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. - Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. - Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. - Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. - Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. - Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. 10
- Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. - Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto - Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. - Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 alueeseen (Kuva 4). Maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, joka alueellisesti kattaa koko Kanta-Hämeen maakunnan. Maakuntavaltuuston 27.5.2019 hyväksymä maakuntakaava 2040 on 12.9.2019 kuulutettu tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa 2040 taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualueen länsiosa on pohjavesialuetta. Parolanharjun alue on osoitettu arvokkaan geologisen muodostuman alueena (ge) ja harjun alueelle on osoitettu ulkoilureitti. Kuva 4. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta 2040. 11
Yleiskaava Alueella on voimassa Keskeisten alueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.12.2013 ( 70) ja saanut valitusten ulkopuolisin osin lainvoiman 10.2.2014. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa pääosin uutena tai olennaisesti muuttuvana työpaikka-alueena (TP). Sahatien ympäristö on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Harjualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueelle on osoitettu liikennemelusta johtuva meluntorjuntatarve (me-2) ja ampumamelualueen (65 db LAImax) merkinnät. Pohjavesialueen (pv) rajaus kulkee suunnittelualueen keskellä. Kuva 5. Ote oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta. Asemakaava Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Hattulan kunnanvaltuuston 14.12.2011 hyväksymä asemakaava, joka on tullut voimaan 9.2.2012. Voimassa olevassa kaavassa korttelit 732-733 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-3). KTY-3- alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 30 % saa käyttää myymälöitä ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Ulkovarastointialueet tulee sijoittaa siten, etteivät ne näy moottoritielle suoraan. Tilojen Soraharju 82-418-1-81 ja Soraharju I 82-418-1-80 alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa pääosin erillispientalojen korttelin 64 sitovan tonttijaon mukaiseksi tontiksi 7. AO-3- korttelin 64 tontin 7 kerrosluku on ½ k I ja tontille on osoitettu 12
rakennusoikeutta 400 k-m 2. Asemakaavalla määrätään, että tontille on rakennettava 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Lisäksi kaavalla määrätään, että AO-3- korttelialueella 64 on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto niistä uusia asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävistä hankkeista, jotka sijaitsevat alueilla, joiden ampumamelutaso on välillä 60 db (LAImax) ja 65 db (LAImax). Asemakaavakartalla osoitettu ampumamelun 60 db (LAImax) vyöhyke ulottuu korttelin 64 tontin 7 eteläosaan. KTY-3- korttelin 733 länsipuolinen harjun reuna-alue on osoitettu asemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M). Sahatie on osoitettu asemakaavassa osittain katualueeksi ja korttelien 732 ja 733 väliin sijoittuu nykyään jo rakentunut katualue (Yrityspolku). Kuva 6. Ote voimassa olevasta Hattulan kunnan ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on esitetty sinisellä katkoviivalla. Rakennusjärjestys Hattulan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2013. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä ei ole valmisteilla tällä hetkellä muita kaavahankkeita. 13
Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit: Rakennettu kulttuuriympäristö - Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. (RKY-inventointi 2009) - Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen ELY-keskus, Koski, K. 2011. - Rakennettu Häme. Hämeen liitto 2003. - Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki: Vanajaveden laakson perusselvitykset Rakennettu kulttuuriympäristö (2001). - Ivars, Putkonen: Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan rakennuskulttuuriselvitys. - Ramboll Finland Oy, Hattulan kunnan maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys 16.6.2009 Kiinteät muinaisjäännökset - Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki: Vanajaveden laakson perusselvitykset Esihistoria (2000). - Museovirasto, Seppälä: Esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventointi (1999). - Museovirasto, Maiseman muisti valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset (2001) - Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Kanta-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset (1988) - Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri. Luonnonympäristö ja maisema - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993) - Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki: Vanajaveden laakson perusselvitykset Vanajaveden laakson maisemaselvitys (MA-arkkitehdit 2001). - Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki: Vanajaveden laakson perusselvitykset Vanajaveden laakson luontoselvitys (Vanajanlaakson kasvillisuus- ja kasvistoselvityksiä Hämeenlinnan Hattulan alueella kesällä 1999, Jutila H.). - Hämeen ympäristökeskus: Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto (2001). Alueelliset ympäristöjulkaisut 245. - Hämeen ympäristökeskus, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Kalvolan kunta, Rangon kunta, puolustushallinnon rakennuslaitos: Hattulan, Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 27.11.2006. Insinööritoimisto Paavo Ristola. - Ramboll Finland Oy, Hattulan kunnan Osayleis- ja asemakaava-alueiden luontoselvitys 12.6.2009. - Heli Jutila 2016: Hattulan luonnonmuistomerkit, Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 38. - Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA Liikenne ja melu - Hattulan liikennesuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy, Hattulan kunta ja Hämeen tie ja vesirakennuspiiri 1988 - Janakkala-Hämeenlinna-Hattula-Kalvola, Tie- ja katuverkkosuunnitelmat, Viatek Oy, Tie- ja vesirakennushallitus, tie- ja vesirakennuspiiri sekä kunnat, 1988 14
- Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Hämeen liitto 2009 - EU meluselvitykset 2012 Rautateiden meluselvitys - Liikenneviraton maanteiden meluselvitys 2012 - Maanteiden meluselvitys 2007, Tiehallinnon selvityksiä 34/2007 - Parolannummen ampumarata, meluntorjuntamahdollisuudet, Akukon Oy Helsinki 10/2010 - Raideliikenteen melualueet sekä Hämeenlinnan-Pälkäneen kantatien melualueet, Suunnittelukeskus Oy (osayleiskaavaan liittyvä selvitys 1998) - Vt 3:n meluselvitykset 2007, Tiehallinto/Hämeen Tiepiiri - Hattulan OYK Kaavakohteiden meluselvitykset (Ramboll 27.10.2010) - Parolannummen ampumaradan melualueet 2014, Asko Parri, MAAVE (Perustuu Akukon Oy:n laatimaan Parolannummen tarkistusmittausraporttiin 123034-1.1, 5.12.2013). Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtävät selvitykset - Vesihuollon sekä hulevesien johtamisen ja hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy, 29.4.2020) - Meluselvitys (Ramboll Finland Oy, 15.5.2020) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE Hattulan kunnalla on tarve kehittää aluetta yritystoiminnan ja asumisen tarpeisiin. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen on aloitettu Hattulan kunnan aloitteesta keväällä 2019. Kunnanhallitus teki päätöksen kaavan vireille tulosta 18.2.2019 31. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat naapuritilojen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Puolustusvoimat - Elenia Oy - Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy - Hattulan Yrittäjät Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) - Hämeen liitto - Museovirasto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hattulan kunnan hallintokunnat: rakennuslautakunta ja tekninen lautakunta 15
4.3.2 Vireille tulo Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan kunnanhallituksen päätöksellä 18.2.2019 ( 31). Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 16.5.2019. 4.3.3 Hallinnollinen käsittely Ajankohta Tela 12.2.2019 7 Kh 18.2.2019 31 Tela 16.4.2019 26 Tela 2.6.2020 40 Suunnitteluvaihe Panssariportin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille tulon käsittely teknisessä lautakunnassa. Kunnanhallitus päätti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Tekninen lautakunta päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Tekninen lautakunta päätti asettaa kaavaehdotuksen MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja, että kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 16.5. 14.6.2019 Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin julkisesti nähtävillä (valmisteluvaiheen kuuleminen). Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin 16.5.2019 Hämeen Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta esitettiin neljä mielipidettä. Kooste luonnosvaiheen mielipiteistä sekä vastineet niihin on esitetty liitteenä 5 olevassa palauteraportissa. 18.6. - 24.7.2020 Kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutettiin 18.6.2020 Hämeen Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus esittää kaavaehdotuksesta mielipide (muistutus). Kaavaehdotuksesta esitettiin kuusi muistutusta Kooste ehdotusvaiheen mielipiteistä (muistutuksista) sekä vastineet niihin on esitetty liitteenä 6 olevassa palauteraportissa. 4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 16.5. - 14.6.2019 Hattulan kunta pyysi viranomaisilta lausunnot kaavaluonnoksesta. Viranomaista Hämeen ELY- keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta- Hämeen pelastuslaitos, Puolustusvoimien 2. Logistiikkarykmentin esikunta ja Hattulan kunnan rakennuslaitakunta antoivat lausunnon kaavaluonnoksesta. Kooste luonnosvaiheen lausunnoista sekä vastineet niihin on esitetty liitteenä 5 olevassa palauteraportissa. 16
18.6. - 24.7.2020 Hattulan kunta pyysi kaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot. Viranomaista Hämeen ELY- keskus, Hämeenlinnan kaupunginmuseo ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos antoivat lausunnon kaavaehdotuksesta. Lisäksi Hattulan Yrittäjät antoi lausunnon kaavaehdotuksesta. Hämeen liitto, Puolustusvoimat ja Hämeenlinnan kaupunki ilmoittivat, etteivät anna lausuntoa tai kaavaehdotuksesta ei ole lausuttavaa. Kooste ehdotusvaiheen lausunnoista sekä vastineet niihin on esitetty liitteenä 6 olevassa palauteraportissa. 4.4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan laatimisen tavoitteena on Aliniityn tilan 82-418-1-31 osalta kaavoittaa tontteja yritystoiminnan tarpeisiin. Tarkoitus on kaavoittaa lisää itäpuolen vanhan asemakaavan mukaisia KTY-3 tontteja. Muutoin Aliniityn tilan 82-418-1-31 osalta tavoitteena on kaavoittaa alueen länsiosaan Sahatien varteen erillispientalotontteja ja tarkastella ulkoilun ohjaamistarvetta Sahatien jatkeena Parolan hajun virkistysalueelle. Vanhan kaavan kortteleiden KTY-3- kortteleiden 732 ja 733 osalta kaavamuutos koskee lähinnä kaavateknistä tonttirajojen päivitystä ja kaavan jäsentämistä uudelleen vielä toteutumattomien tonttialueiden osalta. Samalla vanhan kaavan alue liitetään kaavamuutoksella toiminnallisesti uuteen kaava-alueeseen mm. liikennejärjestelyjen osalta. Kaavamuutoksella on myös tarpeen päivittää KTY-3- aluevarauksen määräystekniikkaa vastaamaan paremmin nykyistä yritystonttien kysyntää. Osa vanhan kaavan mukaisesta korttelialueesta 64 (AO-3) on mukana kaavamuutoksessa kaavateknisistä syistä liittyen Sahatien loppuosan katualueen suunnitteluun. Osalle aluetta ulottuva pohjavesialue ja mahdolliset muut luonnonympäristön erityispiireet huomioidaan kaavoituksessa. Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan myös Puolustusvoimien toimintojen ja moottoritien liikenteen mahdollisesti aiheuttamat häiriöt. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaava koskee tiloja Aliniitty 82-418-1-31 ja Notkola 82-418-1-154 sekä osaa tiloista Soraharju 82-418-1-81 ja Soraharju I 82-418-1-80. Asemakaavalla muodostuu erillispientalojen kortteli (AO) 744, erillispientalojen korttelialueen 64 osa (AO), osa toimitilarakennusten kortteleista 732, 742, 743 ja 745, niihin liittyvät suojaviher- ja katualueet sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutos koskee toimitilarakennusten kortteleita (KTY-3) 732 ja 733, osaa erillispientalojen korttelista (AO-3) 64, katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu toimitilarakennusten kortteli (KTY-3) 733, osa toimitilarakennusten kortteleista 732, 742, 743 ja 745, erillispientalojen korttelialueen 64 osa (AO), niihin liittyvät suojaviher- ja katualueet sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on osoitettu yhteensä 16 ohjeellista toimitilarakennusten korttelialueiden (KTY-3) tonttia sekä 12 ohjeellista erillispientalojen korttelialueiden (AO) tonttia. KTY- 3- korttelien tonteista kolme on jo pääosin rakentunut ja kaavalla on osoitettu 13 uutta tonttia. Erillispientalojen korttelialueiden (AO) tonteista yksi on rakentunut ja kaavalla on osoitettu 11 uutta tonttia. 17
5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan 5,69 ha ja asemakaavan laajennusalueen pinta-ala on 5,74 ha. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on osoitettu yhteensä 16 ohjeellista toimitilarakennusten korttelialueiden (KTY-3) tonttia. KTY-3- tonttien tehokkuusluku e=0.5. KTY-3- korttelialueiden tonttien pinta-ala on yhteensä 7,1282 ha ja rakennusoikeus yhteensä 35641 m 2. KTY-3- korttelialueen pinta-ala lisääntyy asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella 2,7582 ha ja rakennusoikeus lisääntyy 13791 m 2. Asemakaavalla on osoitettu yksi vanha ja 11 uutta erillispientalotonttia (AO). AO- korttelialueiden tonttien kokonaispinta-ala on 1,3418 ha ja kokonaisrakennusoikeus 2577 k-m². AO- tonttien rakentamisen keskimääräinen tehokkuusluku e= 0.19. Asemakaavan seurantalomake liitteenä 2. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaava ja asemakaavan muutos on pääpiirteissään maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen maankäyttöratkaisu alueen kehittämiseksi. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisia tai maakunnallisia maisema-arvoja eikä suunnittelualue kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (rky) tai maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu 10.2.2014 lainvoiman saaneessa Hattulan Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa tai 12.9.2019 voimaan tulleessa maakuntakaavassa 2040 asemakaavoituksessa huomioitavia kulttuuriympäristökohteita tai -alueita, maisema-alueita eikä luontokohteita. Kaavaratkaisussa on huomioitu osalle aluetta ulottuva pohjavesialue. Rakennukset määrätään liitettäväksi vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon. Kaavalla ohjataan mahdollisten ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointia sekä pohjavesialueelle sijoittuvien tonttien lastaus- ja purkualueiden, varastointiin tarkoitettujen alueiden sekä pysäköintiin tarkoitettujen alueiden toteuttamista pohjavesialueen kannalta turvallisella tavalla. Lisäksi kaavalla määrätään tonttikohtaisesti hulevesien johtamisesta ja hallinnasta. Asemakaavan maankäyttöratkaisussa sekä merkintä- ja määräystekniikassa on myös huomioitu Parolannummen ampumamelualueiden muuttuneet rajaukset sekä kaavaa varten laadittu moottoritien meluselvitys. Parolannummen ampumaratatoiminnasta aiheutuva melu ei nykyisin ulotu tämän asemakaavan alueelle. Moottoritien ajoneuvoliikenteen melutaso ei ylitä kaavalla osoitettujen uusien erillispientalojen tonttien alueilla valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia melutason ohjearvoja. Kaavamuutoksessa on myös huomioitu moottoritien ajoneuvoliikenteen melu KTY-3- korttelialueilla määräämällä lähinnä moottoritietä olevien KTY-3- korttelin tonttien rakennuksille julkisivun ääneneristävyysvaatimus (30dBA) uuden meluselvityksen mukaisesti. Kaavalla ei ole vaikutusta Parolan harjun geologiseen arvoon tai virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Suunnittelualue on pääosin jo rakennettua yritystoiminnan aluetta sekä peltoaluetta. Alueella ei ole erityisiä luonnonympäristön tai rakennetun ympäristön arvoja. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen maankäytön toteutumisesta ei aiheudu merkittävää häiriötä rakennettuun ympäristöön tai luonnonympäristöön. 18
5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet (AO) Asemakaavalla muodostuu erillispientalojen kortteli (AO) 744 sekä asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella erillispientalojen korttelialueen 64 osa (AO, tontti 7). Kortteliin 744 on osoitettu 11 uutta tonttia, joista tontilla 6 sijaitsee vanha asuinrakennus pihapiireineen. Korttelin 64 tontti 7 on vanha rakentunut rakennuspaikka, joka on mukana kaavamuutoksessa kaavateknisistä syistä liittyen Sahatien loppuosan katualueen uudelleen rajaukseen. AO- korttelin 744 pinta-ala on 0,7256 ha ja korttelin 64 osan (AO) pinta-ala on 0,6162 ha. AOalueiden pinta-ala on yhteensä 1,3418 ha. Korttelin 744 tonttien kerrosluku on 1/2 k II ja rakentamisen tehokkuusluku e= 0.3. Korttelin 744 rakennusoikeus on yhteensä 2177 k-m². Korttelin 744 tontit ovat kooltaan 550 m 2-1201 m 2. AO- korttelien tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet on esitetty taulukossa 1. Korttelin 64 tontin 7 kerrosluku on 1/2 k II (muutettu1/2 k I > 1/2 k II). Tontin rakennusoikeus on 400 k-m 2 vanhan asemakaavan mukaisesti. Myös autopaikkojen lukumäärää ohjaava kaavamerkintä on osoitettu vanhan kaavan mukaisesti (2 autopaikkaa/asunto). Korttelin 64 tontille 7 vanhassa kaavassa osoitettu sitovan tonttijaon mukaisen tontinnumero on muutettu ohjeelliseksi, koska tonttijakoa ei tehdä alueella sitovana. Lisäksi vanhassa kaavassa tontin 7 eteläosaan osoitettu Parolannummen ampumamelun 60 db (LAImax) vyöhykkeen kaavamerkintä on poistettu nykyiseen ampumamelun selvitystietoon perustuen. Korttelin 64 tontin 7 aluevarausmerkintä on muutettu tonttiin kohdistuvien merkintä- ja määräysmuutosten vuoksi kaavateknisesti AO:ksi (AO- 3 > AO) erotuksena muista tämän kaava-alueen ulkopuolista korttelin 64 AO-3- tonteista. Kortteli Tontti Pinta-ala (m2) Rakennusoikeus (k-m2) AO 64 1 6162 400 AO 744 1 683 205 AO 744 2 616 185 AO 744 3 607 182 AO 744 4 598 179 AO 744 5 597 179 AO 744 6 1201 360 AO 744 7 601 180 AO 744 8 601 180 AO 744 9 601 180 AO 744 10 601 180 AO 744 11 550 165 Taulukko 1. AO- korttelialueiden tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-3) Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu toimitilarakennusten korttelialueet (KTY- 3) 732, 733, 742, 743 ja 745. KTY-3- korttelialueiden kokonaispinta-ala on 7,1282 ha. KTY-3- alueiden rakentamisen tehokkuusluku e= 0.5 ja rakennusoikeus on yhteensä 35641 m2. KTY-3- kortteleiden tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet on esitetty taulukossa 2. Kortteliin 732 on osoitettu kaksi tonttia, kortteliin 733 kolme tonttia, kortteliin 742 viisi tonttia, kortteliin 743 kolme tonttia ja kortteliin 745 kolme tonttia. Yhteensä 16 tonttia. Korttelin 732 tontti, korttelin 733 tontti 1 ja korttelin 745 tontti 1 ovat jo rakentuneet. KTY-3- korttelialueet on tarkoitettu pääasiassa toimistorakennuksien ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennuksien rakentamiseen. Alueelle voidaan sijoittaa myös rakennuksia ja tiloja palveluja, tilaa vaativaa kauppaa ja koulutustoimintaa varten. 19
Ulkovarastointialueet tulee sijoittaa siten, etteivät ne näy moottoritielle suoraan. KTY-3- korttelialueiden kaavamääräystä on muutettu siten, että kaava mahdollistaa alueen nykyistä kaavaa joustavamman ja monipuolisemman toteutuksen. Alue on kuitenkin tarkoitettu edelleen pääasiassa toimistorakennuksien ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennuksien rakentamiseen. Autopaikoista KTY- korttelialueilla määrätään vanhan kaavan mukaisesti 1 autopaikka/50 kerrosalaneliömetriä kohti. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on voitu täsmentää kaavaa varten laadittuun meluselvitykseen perustuen KTY-3 -korttelien kaavamääräystä koskien julkisivun ääneneristävyysvaatimusta (30 dba) ja määräys koskee ainoastaan lähinnä moottoritietä olevien tonttien rakennuksia. KTY-3- korttelin 733 tonteille 2 ja 3, korttelin 742 tonteille 3 ja 4 ja korttelin 743 tontille 1 on osoitettu uutena kaavamerkintä alueen osa rajaus, jolle saa sijoittaa yhden päärakennukseen sisältyvän huoneistoalaltaan enintään 80 m² asunnon (as). as- alueen osat on rajattu moottoritien melu huomioiden tonttien länsireunaan. Merkinnän tarkoituksena on monipuolistaa tonttien toteutusmahdollisuuksia mahdollistamalla esim. ns. talonmiehen asunnon rakentamisen. Kaavassa on osoitettu KTY-3- korttelialueiden tonteille ohjeelliset hulevesien imeyttämiseen tarkoitetut alueen osat (hu-1) ja ohjeelliset puhtaiden kattovesien imeyttämiseen tarkoitetut alueen osat (hu-2) kaava varten laadittuun hulevesien johtamisen ja hallinnan yleissuunnitelmaan perustuen. Lisäksi kaavan yleismääräyksien hulevesiä koskevassa osassa on määrätty hulevesien käsittelystä tonttikohtaisesti. KTY-3- korttelialueiden moottoritien ja Kanungintien puoleisiin reunoihin on osoitettu istutettavat alueen osat ja korttelin 733 pohjoisreunaan on osoitettu istutettava alueen osa, jonka puusto tulee säilyttää ja tarvittaessa istuttaa uutta puustoa suojaksi. Lisäksi KTY-3- alueille on merkitty olevat johtolinjat. Kortteli Tontti Pinta-ala (m2) Rakennusoikeus (k-m2) KTY-3 732 1 9290 4645 KTY-3 732 2 4091 2046 KTY-3 733 1 7047 3524 KTY-3 733 2 5031 2516 KTY-3 733 3 5086 2543 KTY-3 742 1 3220 1610 KTY-3 742 2 2717 1359 KTY-3 742 3 3071 1536 KTY-3 742 4 2768 1384 KTY-3 742 5 2677 1339 KTY-3 743 1 5877 2939 KTY-3 743 2 3366 1683 KTY-3 743 3 3125 1563 KTY-3 745 1 9988 4994 KTY-3 745 2 2053 1027 KTY-3 745 3 1875 938 Taulukko 2. KTY-3- korttelien tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet. 20
5.3.2 Muut alueet Suojaviheralue (EV) AO- korttelin 744 ja KTY-3- kortteleiden väliin on osoitettu suojaviheralue (EV). Suojaviheralueeksi on osoitettu myös hulevesien johtamiseen tarkoitettu kaistale KTY-3- korttelialueiden 742 ja 743 sekä 732 ja 745 väliin. Suojaviheralueen (EV) pinta-ala on 0,8687 ha. EV- aluetta voidaan käyttää hulevesien imeyttämiseen kaavan hulevesimääräyksien (yleismääräykset) mukaisesti. Alueelle voidaan sijoittaa hulevesien hallintaan tarvittavia rakenteita ja laitteita. Alueelle tulee istuttaa meluntorjuntaan sopiva monikerroksellinen kasvillisuus. Maa- ja metsätalousalue (M) Kaava-alueeseen kuuluvat Parolanharjun reuna-alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Maa- ja metsätalousalueen (M) pinta-ala on yhteensä 1,3311 ha. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv-1) Kerälänharjun pohjavesialue on osoitettu kaavassa tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi vanhan asemakaavan mukaisesti pv-1- viivamerkinnällä. pv-1 alueen kaavamääräys: Nuoli osoittaa sen puolen, jota merkintä koskee. Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) ja 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen eikä sinne tule sijoittaa pohjaveden puhtautta vaarantavia laitoksia tai toimintaa. Rakennukset tulee liittää vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon. Alueella ei sallita jätevesien imeyttämistä. Ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida maanpäällisissä säiliöissä, jotka voivat olla joko kaksoisvaippasäilöitä tai yksivaippaisia säiliöitä, jotka on varustettu suoja-altaalla tai vallitilalla, jonka tilavuus vastaa säiliön tai säiliöiden yhteistilavuutta. Säiliön kunnossapidosta tulee huolehtia ja niiden kunto varmistaa riittävän usein niin, että niitä voidaan käyttää turvallisesti. Lastaus- ja purkualueet, ulkovarastointiin tarkoitettavat alueet sekä pysäköintiin tarkoitettavat alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla, jolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava hulevesiverkkoon ja edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle. Katolta kertyvät sadevedet voidaan kuitenkin johtaa erikseen pohjavesialueelle. Asemakaavassa / asemakaavan muutoksessa ei ole esitetty vanhassa asemakaavassa osoitettua pohjaveden muodostumisalueen rajausta, koska pohjavesialueen kaavamääräys käsittää myös pohjaveden muodostumisalueen ja tällä kaavalla on ohjattu tonttien hulevesien käsittelyä vanhaa kaavaa yksityiskohtaisemmin. 5.3.3 Yleismääräykset Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on annettu seuravia yleismääräyksiä: - Tonttijako on ohjeellinen. - Alueella tulee huomioida valtatien liikenteen aiheuttama melu sekä pyrkiä rakennusten sijoittamisella muodostamaan suojaisia pihapiirejä. - Rakentamatta jäävät rakennuspaikan osat, joita ei käytetä liikenteeseen, on säilytettävä luonnonmukaisena tai istutettava sekä hoidettava. - Rakentajan tulee selvittää maaperän kantavuus maaperätutkimuksella. 21
- Rakennuslupavaiheessa tulee esittää rakennuspaikkojen ja rakennusten korkeusasema suhteessa naapureihin sekä viereisiin katuihin sidottuna kunnan viralliseen korkeus- ja koordinaattijärjestelmään. Rakennusten tulee soveltua viereisten katujen ja ympäröivien rakennusten korkeusasemaan. - KTY-3- ja AO- korttelien tonttien rakennusluvan yhteydessä on tontille esitettävä erilliset pintavaaitukset, pinnantasaussuunnitelmat ja tonttikohtaiset hulevesisuunnitelmat. - Alueen rakentaminen, rakennukset ja rakennelmat eivät saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. - Hulevesien käsittelyä koskevat yleismääräykset: KTY-3- korttelin 733 tontti 3 ja korttelin 742 tontit 1,2 ja 5: Puhtaat kattovedet on imeytettävä tontilla siten, että imeytysalueen lammikoitumistilaa varataan 2 m³ jokaista 100 katon pintaneliömetriä kohden. Imeytysjärjestelmästä on oltava suunniteltu tulvareitti tontin ulkopuolelle. Muut kuin puhtaat kattovedet tulee johtaa vesitiiviiseen huleveden viivytysjärjestelmään. Huleveden viivytysjärjestelmän hyötytilavuuden tulee olla 1 m³ jokaista 100 vettä läpäisemätöntä pihan pintaneliömetriä kohden. Viivytysjärjestelmän tulee tyhjentyä vähintään 2 tuntia ja enintään 12 tuntia. Tontille rakennettavasta vesitiiviistä viivytysjärjestelmästä hulevesi on johdettava kadun hulevesiverkostoon öljynerotusjärjestelmän kautta. Viivytysjärjestelmästä tulee olla myös suunniteltu ylivuoto kadun hulevesiviemäriin. KTY-3- korttelin 742 tontit 3 ja 4 sekä KTY-3- korttelin 743 tontti 3 : Puhtaat kattovedet voidaan johtaa tonttien ulkopuolelle EV-alueelle toteutetulle imeytysalueelle imeytykseen. Vaihtoehtoisesti puhtaat kattovedet/kattovesiä on imeytettävä tontilla siten, että imeytysalueen lammikoitumistilaa varataan 2 m³ jokaista 100 katon pintaneliömetriä kohden. Imeytysjärjestelmästä on oltava suunniteltu tulvareitti tontin ulkopuolelle. Muut kuin puhtaat kattovedet tulee johtaa vesitiiviiseen huleveden viivytysjärjestelmään. Huleveden viivytysjärjestelmän hyötytilavuuden tulee olla 1 m³ jokaista 100 vettä läpäisemätöntä pihan pintaneliömetriä kohden. Viivysjärjestelmän tulee tyhjentyä vähintään 2 tuntia ja enintään 12 tuntia. Tontille rakennettavasta vesitiiviistä viivytysjärjestelmästä hulevesi on johdettava kadun hulevesiverkostoon öljynerotusjärjestelmän kautta. Viivytysjärjestelmästä tulee olla myös suunniteltu ylivuoto ja tulvareitti, joka on liitettynä kadun hulevesiviemäriin. KTY-3- korttelin 732 tontti 2, KTY-3- korttelin 733 tontti 2 ja KTY-3- korttelin 743 tontit 1 ja 2 : Puhtaat kattovedet voidaan johtaa tonttien ulkopuolelle EV-alueelle toteutetulle imeytysalueelle imeytykseen. Vaihtoehtoisesti puhtaat kattovedet/kattovesiä on tontilla imeytettävä siten, että imeytysalueen lammikoitumistilaa varataan 2 m³ jokaista 100 katon pintaneliömetriä kohden. Muut kuin puhtaat kattovedet tulee imeyttää tontin siinä osassa, joka sijaitsee selkeästi pohjavesialueen ulkopuolella. Ennen imeytystä hulevedet tulee johtaa tarvittavien öljyn- ja hiekanerottimien läpi. Imeytysalueen lammikoitumistilaa tulee varata 2 m³ jokaista 100 vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Muiden kuin puhtaiden kattovesien imeytysjärjestelmästä tulee olla suunniteltu ylivuoto ja tulvareitti, jonka on oltava liitettynä kadun hulevesiviemäriin. AO- korttelin 744 tontit 1-11 : Hulevedet on imeytettävä tontilla tai ne on johdettava viereiselle EV-alueelle toteutetulle imeytysalueelle imeytettäväksi. KTY-3- korttelin 732 tontti 1, KTY-3- korttelin 733 tontti 1 ja KTY-3- korttelin 745 tontit 1-3 : Hulevesiä on tontilla imeytettävä siten, että imeytysalueen lammikoitumistilaa varataan 2 m³ jokaista 100 vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Ennen imeytystä hulevedet tulee johtaa tarvittavien öljyn- ja hiekanerottimien läpi. Imeytysjärjestelmästä tulee olla suunniteltu ylivuoto ja tulvareitti, jonka on oltava liitettynä kadun hulevesiviemäriin. 22
5.3.4 Katualueet Asemakaavalla jatketaan Sahatie-nimistä katuyhteyttä AO-korttelialueen 744 uusien tonttien kulkuyhteyden järjestämiseksi. Sahatien nykyisen katualueen jatkamiseksi katualueen jatko rajautuu osittain myös vanhan kaavan AO-3- korttelin tontin 7 alueelle, minkä vuoksi korttelin 64 tontti 7 on kaavateknisistä syistä mukana kaavan muutoksessa. Sahatien katualueen jatko mahdollistaa tarvittaessa myös virkistysyhteyden katualueen ja edelleen kaavassa osoitetun ohjeellisen ulkoilureitin kautta Parolanharjuun. Kanungintieltä osoitetaan uusi katuyhteys välille Kanungintie-Yrityspolku. Uusi katuyhteys haarautuu korttelin 742 tonteille 3-4 ja jatkuu pistokatuna Yrityspolun pohjoispuolelle. Uusi katuyhteys toimii useiden uusien tonttien kulkuyhteytenä, mutta parantaa myös kokonaisuutena yritysalueen liikenneyhteyksien toimivuutta. Uuden katuyhteyden päähän on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Katualueita muodostuu yhteensä 0,688 ha. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on pääpiirteissään huomioitu maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutus alueen maankäytön kehittämiseksi. Alueella ei ole valtakunnallisia tai maakunnallisia rakennetun ympäristön arvoja. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu 10.2.2014 lainvoiman saaneessa Hattulan Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa tai 12.9.2019 voimaan tulleessa maakuntakaavassa 2040 asemakaavoituksessa huomioitavia arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee yrityskäytössä olevia rakennuksia ja alueen länsireunassa sijaitsee yksi asuttu asuinrakennuspaikka sekä yksi autiotila. Kanungintien eteläpuolella sekä Sahatien länsipuolella ja Sahatien päässä sijaitsee pientaloasutusta. Korttelin 744 uusien erillispientalotonttien toteutumisella on eniten vaikutusta Sahatien länsipuoliseen ja Sahatien päässä sijaitsevaan vanhaan rakentuneeseen ympäristöön. Kaavan toteutuessa tapahtuva Sahatien itäpuolisen aiemmin pääosin rakentumattoman alueen muuttuminen erillispientalojen rakentamisalueeksi laajentaa nykyistä rakennettua ympäristöä. Taajamarakenteen laajenemisesta ja tiivistymisestä aiheutuu aina vaikutuksia vanhan rakennetun ympäristön kannalta. Myös Aliniityn peltoalueen uudet yritystontit muuttavat toteutuessaan alueen rakentunutta ympäristöä. Osayleiskaavassa on kuitenkin selvitetty kokonaisuutena alueen rakentamiseen liittyvät reunaehdot ja yhteensovitettu alueen uusi maankäyttö alueen vanhaan rakentuneeseen ympäristöön. Asemakaava toteuttaa osayleiskaavan mukaisen maankäyttöratkaisun. Asemakaavassa on huomioitu alueen vanha rakentunut ympäristö jättämällä uusien yritystonttien ja Sahatien alueen vanhan rakentuneen alueen väliin suojaviher- sekä maa- ja metsätalousaluetta suoja-alueiksi. Lisäksi Kanungintien varteen on osoitettu istutettavan alueen osan kaavamerkintä, jonka tarkoituksena on sopeuttaa yritystonttien rakentamista maisemaan Kanungintien varren pientalotonttien suunnasta tarkasteltuna. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Alue ei myöskään kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Paljassuon yksityinen luonnonsuojelualue. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu 10.2.2014 23
lainvoiman saaneessa Hattulan Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa tai 12.9.2019 voimaan tulleessa maakuntakaavassa 2040 asemakaavoituksessa huomioitavia luontokohteita. Kaava-alue on pääosin yritystonttien aluetta sekä peltoaluetta, eikä alueella ole erityisiä luonnonympäristön tai maiseman arvoja. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutumisella ei siten ole vaikutusta erityisiin luonnonympäristön tai maiseman arvoihin. Asemakaavassa on kiinnitetty erityistä huomioita kaavalla osoitettujen tonttien hulevesien johtamiseen ja hallintaan osalle aluetta ulottuvasta pohjavesialueesta johtuen. Kaavaratkaisussa on huomioitu osalle aluetta ulottuva pohjavesialue. Rakennukset määrätään liitettäväksi vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon. Kaavalla ohjataan mahdollisten ympäristölle vaaralliset kemikaalien varastoinnista sekä pohjavesialueelle sijoittuvien tonttien lastaus- ja purkualueiden, varastointiin tarkoitettujen alueiden sekä pysäköintiin tarkoitettujen alueiden toteuttamista pohjavesialueen kannalta turvallisella tavalla. Lisäksi kaavalla määrätään tonttikohtaisesti hulevesien johtamisesta ja hallinnasta siten, että pohjavesialueelle sallitaan ainoastaan puhtaiden kattovesien imeyttäminen. Arvioidaan, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutumista ei ole haitalista vaikutusta Kerälänharjun pohjavesialueeseen. 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Uusi rakentaminen muuttaa aina vallitsevia olosuhteita lähiympäristön kannalta ja muutos saatetaan joskus kokea naapurustossa myös häiriönä. Toisaalta kaavan uusien erillispientalotonttien toteutumisella saattaa olla myös alueen sosiaalinen elämän kannalta positiivisia vaikutuksia. Kaavassa on huomioitu mahdollinen virkistysyhteys ohjeellisella ulkoilureittimerkinnällä Sahatien jatkeena Pararolanharjuun, joka on osoitettu yleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Sahatien jatkeeksi osoitettu ulkoilureitti on yksi mahdollinen virkistysyhteys alueen läpi Parolanharjuun. Virkistysyhteyden toteutuminen parantaisi alueen asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia myös laajemmin tarkasteltuna. Arvioidaan, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutumisesta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 5.4.4 Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisu tukeutuu alueen olevaan katu- ja kevyenliikenteenverkostoon. Alue sijaitsee edullisesti lähellä valtatien 3 liittymää. Suunnittelualueelle saavutaan Parolan liittymästä Hattulantien ja Kanungintien kautta. Alue rajautuu itäosasta Paljassuontien katualueeseen, eteläosastaan Kanungintien katualueeseen ja länsiosasta Sahatien katualueeseen. Alueelle on kevyenliikenteen yhteys Kanungintien varressa. KTY-3- alueen yritysten toiminnan perusteella arvioidaan, että Kanungintien ja Paljassuontien liikennemäärää on 50-100 henkilöautoa vuorokaudessa ja raskasta liikennettä 10-20 ajoneuvoa vuorokaudessa kaavan mukaisten KTY-3- tonttien rakentamisen toteutuessa. Pääosan liikenteestä arvioidaan suuntautuvan Parolan taajaman ja moottoritien suuntaan. Arvioidaan, että alueen nykyiset liikenneratkaisut ovat riittävät kaavamuutoksesta aiheutuva liikenteen kasvu huomioiden eikä kaavan toteutuminen vaadi maantien 3051 (Hattulantie) liittymän tai tien parantamista. Hattulan kunta kuuluu Hämeenlinnan seudulliseen joukkoliikennealueeseen. Hämeenlinnan seudun bussiliikenteen linja 5 (Turenki-Hämeenlinna-Parola-Parolannummi) kulkee Hattulantietä pitkin. Linjan 5 bussipysäkit (Kanunki A ja B) sijaitsevat vain n. 250 m etäisyydellä lähimmistä Sahatien korttelin 744 uusista AO- tonteista. Alue sijaitsee lisäksi ainoastaan n. 1,5 km:n päässä Parolan rautatieasemasta ja alue on hyvin saavutettavissa myös lähiliikenteen junia käyttäen. 24
Arvioidaan, että nykyiset liikenteelliset ratkaisut ovat liikenneturvallisuuden kannalta riittäviä huomioiden asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteutumisesta aiheutuva liikennemäärien lisääntyminen. Kaavalla osoitetut tontit ovat hyvin saavutettavissa nykyisiä joukkoliikennevälineitä käyttäen. 5.4.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Suunnittelualue sijaitsee Parolan taajamassa moottoritien länsipuolella eritasoliittymän ja Parolanharjun välisellä Aliniityn alueella. Alueen itäosaan on jo muodostunut yritystoiminnan aluetta ja alue rajautuu etelä ja länsiosistaan katu ja pientaloalueisiin. Kortteliin 744 uudet erillispientalotontit sijoittuvat yhdyskuntarakenteellisesti edullisesti vanhan pientaloalueen viereen ja tukeutuvat olevaan Sahatien katualueeseen. KTY- korttelialueiden uudet yritystontit laajentavat vanhaa osittain toteutunutta yritysalutta. Kaavaratkaisu tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallistekniikkaan. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tiivistetään alueen yhdyskuntarakennetta. Kaava lisää ja monipuolistaa kunnan yritystonttivarantoa. Sijainniltaan eritäin hyvien yritystonttien toivotaan houkuttelevan kuntaan uusia yrityksiä, jotka tuovat kuntaan lisää työpaikkoja. Korttelin 744 uudet erillispientalotontit lisäävät kunnan omakotitalotonttivarantoa, mutta erityisesti kunnan tonttitarjonta monipuolistuu kaavalla osoitettujen pienten minitonttien myötä. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteutumisella voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämän ja kuntatalouden kannalta. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Nykytilanteessa alueen merkittävin ympäristön häiriötekijä on moottoritien liikennemelu. Kaavalla moottoritien varteen ja Aliniityn peltoalueelle osoitettujen yritystonttien rakennukset tulevat estämään liikennemelun leviämistä Sahatien varren vanhoille asuinrakennuspaikoille ja kaavalla osoitetuille uusille korttelin 744 erillispientalotonteille. Asemakaavan maankäyttöratkaisussa sekä merkintä- ja määräystekniikassa on huomioitu muuttuneet Parolannummen ampumamelualueiden rajaukset sekä kaavaa varten laadittu moottoritien meluselvitys. Parolannummen ampumaratamelualueet eivät nykyisin ulotu tämän asemakaavan alueelle saakka. Sahatien varren uusien AO tonttien piha- ja leikkialueilla melutason ohjearvot eivät myöskään laskentatarkkuuden rajoissa ylity eikä esim. julkisivun ääneneristävyyteen liittyen ole ollut tarpeen asettaa kaavassa määräystä. Kaavamuutoksella on myös voitu täsmentää KTY - korttelien kaavamääräystä koskien julkisivun ääneneristävyysvaatimusta koskemaan ainoastaan lähinnä moottoritietä olevia rakennuksia. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteutumisesta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä. 25
5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 26
27
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen. Kaavan rakentamisalueiden toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hämeenlinnassa 29.9.2020 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Niina Järvinen maanmittausinsinööri, FM Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK), YKS-617 28