Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät 6.-7.10.2010 Seinäjoki Anneli Airola Pohjois-Karjalan amk anneli.airola@pkamk.fi Puh. 050 5020401 AHOT-SUOSITUKSIA AMMATTI- KORKEAKOULUJEN JA YLI- OPISTOJEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINTOIHIN
Kohti laadukasta tutkintoa - AHOT = Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - Kaikki osaaminen yhtä arvokasta: formaali oppiminen, non-formaali oppiminen ja arkioppiminen - Keskeistä vain opiskelijan osaaminen - Opiskelijalähtöisyys - Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat - HOPS-kulttuurin ja arvioinnin kehittäminen - Laatu AHOTissa: yhdenmukainen, läpinäkyvä, luotettava
Kansallinen viitekehys Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa (ARENE) Taso 6: AMK-tutkinnot: Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
Kansallinen viitekehys Taso 7: YAMK-tutkinnot: Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
AHOT KORKEAKOULUIHIN: OSAAMISTA HANKKEISTA - AHOT korkeakouluissa hanke (ESR) v. 2009-2011 - Turun yliopisto koordinoi http://ahot.utu.fi/ - Valtakunnallinen, poislukien Itä-Suomi ja Ahvenanmaa - Koulutuksellinen hanke: koulutukset, seminaarit - Syksyllä 2010-kevät 2011: AHOT osana HOPS-ohjausta, 6 op - Työryhmät (7 kpl): kauppatieteet ja liiketalous, kielet ja viestintä, kulttuuri (EI TOIMI), luonnontieteet, sosiaaliala, tekniikka, terveys - Kielet ja viestintä työryhmä : - 7 ammattikorkeakoulujen edustajaa ja 6 yliopistojen edustajaa - Anneli A pj, Petri Haltia (Haaga-Helia) sihteeri - Ammattikorkeakoulut: Tuija Kiviaho, Taina Juurakko-Paavola, Ulla Lax, Olli Ervaala, Sisko Mällinen, Minna Scheinin - Mukava ilmapiiri, helppo keskustella - Keväällä 2010 suositukset formaalioppimisesta
FORMAALISTI OPITUN HYVÄKSILUVUT 1. Kaikki tutkintoihin pakollisina opintoina kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot (ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito, vieraan kielen riittävä/hyvä taito sekä äidinkielen kirjallinen ja suullinen taito) voidaan suorittaa hyväksilukemisen kautta, lukuunottamatta korkeakoulujen määrittelemiä erityistapauksia. 2. Toisessa kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuun vastaavan tai soveltuvan alan kandidaatin, tai AMK-tutkintoon sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään sellaisenaan maisterikoulutukseen tulevilla opiskelijoilla.
FORMAALISTI OPITUN HYVÄKSILUVUT 3. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (eurooppalainen viitekehys), osaamistavoitteiltaan vastaavat ja saman laajuiset kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisenaan. 4. Jos opiskelija on suorittanut toisen koulutusalan kieli- ja viestintäopintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ja osoittanut niissä tutkintoon vaadittavaa osaamista, opintoja tulee täydentää alakohtaisen kieli- ja viestintätaidon osalta toisessa kotimaisessa ja vieraassa kielessä. Tutkintoon kuuluvan toisen kotimaisen kielen arvioinnin osalta noudatetaan edeltäneen korkeakoulun antamaa arvostelua. 5. Jos opiskelija on suorittanut ko. tutkintoon vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan koulutusalan saman laajuiset kieliopinnot ulkomaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, opinnot suositellaan hyväksiluettavaksi sellaisenaan. Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua pakollisiin kieliopintoihin.
AHOTin haasteita (=ongelmia) - Vaikea asia erityisesti yliopistoissa - Opintosuoritus/hyväksiluku - Resurssointi: yleensä ei resursoida - Terminologia: AHOT, hyväksiluku
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN KORVAAMINEN SISÄLLYTTÄMINEN MUULLA TAVOIN HANKITTU OSAAMINEN HYVÄKSILUVUN HAKEMINEN TODISTUS TODISTUS OSAAMISEN NÄYTTÖ TUNNISTAMINEN ESITYS TUNNUSTAMINEN = PÄÄTÖS HYVÄKSILUKU HYVÄKSILUKU OPINTOSUORITUS
Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa -hanke - Itä-Suomen yliopisto koordinoi, mukana PKAMK, Savonia ja MAMK - 2 v.
POHJOIS-KARJALAN AMK - PKAMK:n AHOT-ohjeistus hyväksytty hallituksessa 16.9.2010 - AHOT-koulutukset elokuussa keskuksissa - Opiskelijoille info - Sähköiset lomakkeet - AHOT-klinikat syksyllä 2010
AHOT käytännössä HOPSin tekemisen yhteydessä opiskelija tutustuu opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin ja pohtii omaa osaamistaan Korvaaminen ja sisällyttäminen: Korkeakoulutasoiset opinnot todistusten perusteella, jos vastaavat tasoltaan koulutusohjelman opintojaksojen tavoitteita Korkeakoulu luottaa toisen korkeakoulun arviointiin (ei tarvita näyttöä)
Muulla tavoin hankittu osaaminen Kuuluu näyttö Ohjauskeskustelu opiskelija/opo/aineen opettaja = arvioidaan onko AHOT-edellytyksiä Opiskelija valmistelee näytön: portfolio, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, osaamispäiväkirjat, työnantajan lausunto osaamisesta Portfolio: CV, itsearviointi, opiskelijan valitsemat keskeiset dokumentit (työssä laaditut asiakirjat, videot, valokuvat, työtodistukset, muut todistukset) Myönteinen kanta: opiskelija esittelee portfolion opettajalle: kaksi arvioijaa? Suullinen kielitaito Arviointisuositus: samat kriteerit kuin varsinaisella opintojaksolla, myös hyväksytty/hylätty Arviointikeskustelu
LOPUKSI - Suomessa AHOT on kiinnitetty koulutukseen - Opiskelijalle AHOT on voimaannuttava kokemus