Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) filosofisessa tiedekunnassa

Transkriptio

1 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) filosofisessa tiedekunnassa Filosofisen tiedekunnan ohje täydentää Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin antamaa ohjetta aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintatavoista (Dnro: 1052/ /2012) ja koskee osaamisen hyväksilukemista korkeakoulututkintoihin ja kelpoisuusopintoihin. Tämä ohje korvaa annetun tiedekunnan ohjeen (varadekaanin päätös 468/2012) lukien. 1. Periaatteet Sekä aiempien opintojen että muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen kohdistuu tavoitteena olevaan tutkintoon tai opintokokonaisuuteen. Opiskelijan tavoitetutkinnon tai sen osan osaamistavoitteiden kannalta relevantti osaaminen tunnustetaan. Hyväksilukemismenettely käynnistyy vain opiskelijan aloitteesta. Hyväksilukemisen muodot ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Osittainen hyväksiluku on mahdollista AHOT-näyttöjen avulla. 1.1 Korvaamisessa opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja korvataan muualla suoritetuilla osaamistavoitteiltaan vastaavilla opinnoilla tai esimerkiksi työelämässä hankitun osaamisen perusteella. Arvostelu ja laajuus: Opiskelija saa merkinnän opetussuunnitelmaan kuuluvasta opintojaksosta siinä laajuudessa kuin se on ilmoitettu opetussuunnitelmassa. (Myös osittainen korvaavuus voidaan myöntää, jolloin opiskelijalta vaaditaan lisäsuoritus.) Korvaava merkintä arvostellaan asteikolla 0 5 siinä tapauksessa, että aiemman suorituksen arvosana vastaa yliopiston arvosteluasteikkoa. Muussa tapauksessa arvosanaksi annetaan hyväksytty. 1.2 Sisällyttämisessä toisessa suomalaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja liitetään osaksi tutkintoa esimerkiksi sivuainekokonaisuuksina tai vapaasti valittavina opintoina. Ne eivät suoraan korvaa mitään opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista ei voida sisällyttää tutkintoon. Arvostelu ja laajuus: Opiskelija saa merkinnän toisessa oppilaitoksessa suoritetuista opintojaksoista joko arvosanalla hyväksytty tai arvosteltuna asteikolla 0 5 siinä tapauksessa, että aiemman suorituksen arvosana vastaa yliopiston arvosteluasteikkoa. Opintopistemäärä arvioidaan tarvittaessa opintojen edellyttämän työmäärän perusteella (esim. ulkomailla suoritetut opinnot). 1.3 AHOT-näytössä opiskelijalle kirjataan korvattavasta opintojaksosta opintosuoritus (tai osasuoritus), joka arvostellaan 0 5 tai hylätty hyväksytty. Näyttöä voidaan käyttää, jos opiskelijan osaamista ei pystytä todentamaan esimerkiksi todistusten tai työnäytteiden perusteella. Näyttöjä ovat esim. esseet, tentit, portfoliot ja näyttökokeet. Opinto-oikeuden vaikutus osaamisen hyväksilukemiseen Osaamisen hyväksilukemista voivat hakea Itä-Suomen yliopistoon tai sen avoimeen yliopistoon läsnä oleviksi opiskelijoiksi ilmoittautuneet opiskelijat. Oppiaineissa, joissa sivuaineen opinto-oikeus ei ole vapaa,

2 opintoja voidaan korvata vain opiskelijalle, joka on saanut opinto-oikeuden ko. oppiaineeseen. Jos opintooikeutta ei ole, aiempia opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon muina opintoina, ja muuten kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista ei hyväksilueta. Esimerkiksi opiskelijalle, jolla ei ole venäjän kielen opinto-oikeutta, ei korvata venäjän kielen opintoja muodollisessa koulutuksessa tai muulla tavoin hankitun venäjän kielen taidon perusteella. Hänen aiemmat venäjän kielen korkeakouluopintonsa voidaan kuitenkin sisällyttää tutkintoon muina opintoina. Opintojaksot, jotka kuuluvat pakollisina useampaan opintokokonaisuuteen Jos sama opintojakso kuuluu pakollisena useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin filosofisen tiedekunnan opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta. Opinnot, joita ei voida hyväksilukea Osastot ja oppiaineet voivat rajata osan opinnoista hyväksilukemismenettelyn ulkopuolelle. Nämä rajoitukset mainitaan opetussuunnitelmissa tai osaston opinto-oppaassa. Osaston noudattamat koulutusalan kansalliset ja kansainväliset käytännöt kirjataan osaston opinto-oppaaseen. Toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritetut opintokokonaisuudet Jos toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritettu opintokokonaisuus vastaa Itä-Suomen yliopiston opintokokonaisuutta, se kirjataan korvattuna, jos oppiaineessa on vapaa sivuaineoikeus tai opiskelija on saanut opinto-oikeuden ko. oppiaineeseen. Korvaavuudesta päättää ko. oppiaineen vastuuprofessori. Jos Itä-Suomen yliopistossa ei järjestetä vastaavia opintoja, toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritettu opintokokonaisuus sisällytetään tutkintoon. Opintokokonaisuus voidaan sisällyttää myös siinä tapauksessa, että opiskelijalla ei ole ko. oppiaineen opinto-oikeutta. Sisällyttämisestä päättää osastonjohtaja. Toisessa kotimaisessa yliopistossa hyväksytystä opintokokonaisuudesta merkintä annetaan siinä laajuudessa ja sillä arvosanalla, jolla se on kokonaisuuden hyväksyneessä yliopistossa annettu. 2. Osaamisen osoittaminen ja arviointi Osaamisen arviointi perustuu opintojakson tai opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa asetettuihin osaamistavoitteisiin. Opiskelijalla on velvollisuus todistaa osaamisensa esimerkiksi opintotodistuksilla, näyttökokeessa, haastattelussa tai osaamisportfoliolla. Opiskelijalta voidaan vaatia lisäsuoritus siinä tapauksessa, että olennaisia opintojakson osaamistavoitteita jäisi muuten saavuttamatta; esimerkiksi työkokemus voisi korvata käännösseminaarin harjoitusten osuuden, mutta opiskelijalta vaadittaisiin lisäksi kääntämisen teoriaa koskevan osuuden tenttimistä. Saman opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksilukua voi hakea samoilla perusteilla vain kerran. Jos opiskelija myöhemmin hankkii lisää osaamistavoitteita vastaavaa osaamista, hän voi hakea hyväksilukua uudelleen. Opintosuoritusten vanhenemisesta määrätään opetussuunnitelmassa.

3 2.1 Muualla suoritetut opinnot (korvaavuudet ja sisällyttäminen) Osaamistavoitteiden täyttymisen lisäksi opintojen korvaaminen muualla suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että muualla suoritetut opinnot vastaavat sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan hyväksymän opetussuunnitelman vaatimuksia. Sisällöllisellä vastaavuudella tarkoitetaan opintojakson tai opintokokonaisuuden osaamistavoitteiden samankaltaisuutta; ellei aiemmin suoritetuissa opinnoissa ole määritelty osaamistavoitteita, arvioidaan opintojen tavoitteiden, sisällön tai vaadittavan kirjallisuuden samankaltaisuutta. Tutkintorakenteen vaatima opintojen taso tarkoittaa korkeakouluopintojen vaativuustasoa. Yliopisto-opintojen osalta voidaan ottaa huomioon lisäksi tutkintorakenteen vaativuustasot (perus-, aine- ja syventävät opinnot). Yliopisto-opinnot: Aiemmin suoritettuihin yliopistotutkintoihin liitetyillä opinnoilla voidaan korvata tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintojaksoja. Lisäksi tutkintoon voidaan sisällyttää aiempaan yliopistotutkintoon liitettyjä opintokokonaisuuksia, jotka eivät sisälly aiemman tutkinnon minimilaajuuteen pakollisina opintoina (esim. ylimääräiset sivuainekokonaisuudet). Opiskelijalla on tarvittaessa velvollisuus toimittaa lisäselvityksiä. Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja ei hyväksilueta ylempään korkeakoulututkintoon, poikkeuksena vanhan tutkintoasetuksen mukaiset kandidaatin tutkinnot. Ammattikorkeakouluopinnot: Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan hyväksilukea kieli- ja viestintäopintoja, joiden hyväksiluvusta vastaa yliopiston kielikeskus, sekä saman tai lähialan opintoja. Toisen asteen opinnot (lukio, ammattikoulu): Toisen asteen opinnoilla ei pääsääntöisesti voi korvata filosofisessa tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Mahdolliset poikkeukset ilmoitetaan osaston opinto-oppaassa. Toisen asteen opintoja ei voi sisällyttää filosofisessa tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Täydennyskoulutus: Täydennyskoulutuksen opinnoilla voidaan ainoastaan korvata tutkintoon kuuluvia opintoja. Niiden sisällyttäminen tutkintoon ei ole mahdollista. 2.2 Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen (vain korvaavuudet) Opiskelija voi osoittaa muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisensa esimerkiksi työtodistuksilla, työnäytteillä, näyttökokeessa, tenttimällä, osaamisportfoliolla tai haastattelussa. Osaamisen arviointia edeltää aina ohjauskeskustelu opintojakson opettajan kanssa. 3. Hakumenettely Hyväksilukemista haetaan lomakkeella, jonka saa tiedekunnan verkkosivuilta osoitteesta sekä tiedekunnan ja osastojen AHOTyhteyshenkilöiltä. Päätös ja muutoksenhakuohje toimitetaan opiskelijalle tiedoksi.

4 Liitteet korvaavuutta haettaessa: A. aiempien opintojen perusteella haettaessa: todistukset suoritetuista opinnoista, esim. virallinen, ajantasainen opintosuoritusote tai todistusjäljennös tarvittavat tiedot: o opintojakson nimi suomeksi ja englanniksi, o laajuus, arvosana ja suoritusaika, o oppilaitoksen nimi suomeksi ja englanniksi sekä o selvitys opintojen sisällöstä ja vaativuustasosta (esim. ote opetussuunnitelmasta tai opintooppaasta) B. muulla tavoin kuin koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella haettaessa: todisteet osaamisesta (esim. työtodistus, portfolio) Liitteet sisällyttämistä haettaessa: todistukset suoritetuista opinnoista, esim. virallinen, ajantasainen opintosuoritusote tai todistusjäljennös tarvittavat tiedot: o opintojakson nimi suomeksi ja englanniksi, o laajuus, arvosana ja suoritusaika, o oppilaitoksen nimi suomeksi ja englanniksi Jos aiemmat opinnot on suoritettu ulkomaisessa oppilaitoksessa, englanninkielisten tietojen sijaan voidaan antaa opintojakson ja oppilaitoksen nimi myös ko. maan kielellä. 4. Päätöksenteko Yksittäisen opintojakson kohdalla hyväksiluvusta päättää ko. opintojakson opettaja. Opettaja myös arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää osaamisen todistamisen keinoista. Tiedekunnassa opetettavien oppiaineiden opintokokonaisuuksien korvaamisesta päättää ko. oppiaineen vastuuprofessori, muulta osin opintokokonaisuuksien hyväksiluvusta päättää osastonjohtaja. Yksittäisten, tutkinnon kannalta relevanttien yleisopintojen hyväksiluvusta päättää osaston AHOT-vastaava. Hyväksilukemispäätöstä ei tehdä vaillinaisen hakemuksen perusteella. Jos hakemuksen käsittelyyn ei ole perusteita, esimerkiksi opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi Itä-Suomen yliopistoon tai sen avoimeen yliopistoon tai hänellä ei ole opinto-oikeutta oppiaineeseen, jonka opintoihin hän hakee hyväksilukua, AHOT-yhteyshenkilö hylkää hakemuksen eikä se etene käsittelyyn. Hakemusten käsittelyajat: aiempien opintojen perusteella hankitun osaamisen hyväksilukeminen: viimeistään kuukausi hakemuksen jättämisen jälkeen muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen: viimeistään kuukausi opettajan kanssa käydyn ohjauskeskustelun jälkeen; jos kuitenkin osaamisen todistaminen vaatii näytön, näyttö on järjestettävä kuukauden kuluessa ohjauskeskustelusta ja päätös tehtävä kolmen viikon kuluessa näytöstä. Loma-aikoina jätettyjen hakemusten käsittelyajat voivat olla edellä mainittua pidempiä.

5 Liite 1: Filosofisen tiedekunnan AHOT-vastaavat Filosofinen tiedekunta: opintopäällikkö Satu Kouki, amanuenssi Minna Surakka Humanistinen osasto: suomen kieli ja kulttuuritieteet: amanuenssi Tellervo Hirvonen vieraat kielet ja käännöstiede: amanuenssi Minna Surakka Kasvatustieteiden ja psykologian osasto: erityispedagogiikka: amanuenssi Päivi Walling erilliset erityisopettajan ja erityislastentarhanopettajan opinnot: suunnittelija Henni Nevalainen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus: amanuenssi Outi Tikkanen ohjaus: suunnittelija Mira Salminen psykologia: toimistosihteeri Birgitta Puustinen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto: Joensuu: amanuenssi Anne Pitkänen Savonlinna: amanuenssi Elli Putto Teologian osasto: läntinen teologia: amanuenssi Emma Metso ortodoksinen teologia: amanuenssi Eeva Raunistola-Juutinen Tiedekunnan jatko-opiskelijat: jatkokoulutusamanuenssi Kaisu Kortelainen