Synnytyspelko Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Evl Elina Juuma
Esityksen rakenne Yleistä synnytyspelosta Mikä synnytyksessä pelottaa? Synnytyspelon hoito Synnytyspelon hoito-erikoissairaanhoito Lähteet
Yleistä synnytyspelosta Voimakkaasta synnytyspelosta kärsii 6-10% synnyttäjistä. Synnytyspelkoa voidaan pitää hankalana, jos se aiheuttaa fyysisiä tai psyykkisiä oireita, jotka pitkittyvät ja estävät valmentautumasta vanhemmuuteen raskausaikana. Synnytyspelko altistaa avautumisvaiheen ongelmille, synnytystoimenpiteille, henkiselle synnytystraumalle, synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja varhaisen vuorovaikutuksen ongelmille hoitamaton synnytyspelko kuormittaa synnyttäjän ja hänen perheensä elämää enne ja jälkeen synnytyksen.
Yleistä synnytyspelosta Synnytyspelon taustalla on Psyykkistä sairastuvuutta: masennus, syömishäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt. Masennuksen lisäksi myös muita psyykettä kuormittavia tekijöitä (työttömyys, tukiverkon puute, yksinhuoltajuus). (Seksuaalista) väkivaltaa ja muita traumaattisia kokemuksia. Huonot kokemukset gynekologisista tutkimuksista tai potilaana olosta. Psyykkiset ominaisuudet: haavoittuvuus, ahdistuneisuus, neuroottisuus, huono itsetunto. Uudelleensynnyttäjillä pelon taustalla on usein aiempi traumaattinen synnytyskokemus.
Yleistä synnytyspelosta Synnytyspelko on yleisin elektiivisen keisarileikkauksen syy KSKS:ssa on tehty vuonna 2015 89 (/422 eli 21 %) sektiota, jossa yhtenä diagnoosina on ollut synnytyspelko. Synnytyspelon hoidon tavoite ei ole synnytystavan valitseminen, vaan synnyttäjällä tulisi olla mahdollisuus valmistautua vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen syntyvän vauvan kanssa, sekä nauttia raskausajasta ilman toimintakyvyn lamaavaa pelkoa. Lindroos et al. Raskaudenaikainen kiintymys sikiöön - äitiyshuollon mahdollisuus ja haaste. Duodecim 2015;131:143-9
Mikä synnytyksessä pelottaa? Oma ja syntyvän lapsen vammautuminen Kontrollin menettäminen En osaa synnyttää Kipu Uusi ennakoimaton ja hallitsematon tilanne Kommunikaatio-ongelmat henkilökunnan kanssa Edellisten synnytysten vaikeiden kokemusten uusiutuminen
Synnytyspelon hoito Synnytyspelkoa hoidetaan ensisijaisesti neuvolassa. Ajanmukainen tieto raskauden ja synnytyksen luonnollisesta kulusta riittää hoidoksi useimmille. Merkittävä osa synnytyspelkopotilaista ei ota asiaa omaaloitteisesti puheeksi neuvolassa hoitoon pääsy pitkittyy ja monimutkaistuu hoitoa ei ehditä antaa Synnytyspelon astetta eli odottajan ajatuksia synnytyksestä tulisi seuloa keskiraskaudessa. Apuna voi käyttää VAS-jana tyyppistä seulaa. Yli 5 pistettä VAS-janalla viittaa arviota vaativaan synnytyspelkoon. Seulonnan avulla hoito päästään aloittamaan tarpeeksi ajoissa.
Synnytyspelon hoito Synnytyspelkopotilas tarvitsee rauhallisen luottamuksellisen keskustelumahdollisuuden. Neuvolassa tähän on hyvät mahdollisuudet, koska tapaamisia odottajan kanssa on useita ja perhe voi olla muutenkin tuttu. Terveydenhuoltohenkilökunnan jakaman tiedon tulee olla ajantasaista ja totuudenmukaista, eikä annettu informaatio saa heijastaa omia kokemuksia. Tietoa tulisi saada myös kirjallisessa muodossa. Lähete Gravidaan, jos neuvolan keskusteluapu ei riitä synnyttäjällä on sektiotoive
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Gravidassa synnytyspelkoa hoitaa asiaan perehtynyt kätilö yhteistyössä obstetrikon kanssa kanssa. 1. tapaamiskerralle on varattu 1h keskusteluaika kätilön kanssa. KSKS:ssä vuona 2015 synnytyspelkopoliklinikkakäyntejä kätilölle 299 kpl. Loppuraskauden ja synnytyksen normaalin kulku, kivunlievitysmenetelmät ja sikiön voinnin seurantamenetelmät käydään läpi. Jos kyseessä on uudelleensynnyttäjä, käydään edellisen synnytyksen partogrammi läpi.
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Jos potilaalla on voimakas sektiotoive, 1. tapaamisessa sovitaan, että synnytystapaa ei päätetä tällä käynnillä, vaan odottajan pelkoa pilkotaan osiin ja normalisoidaan oikealla tiedolla ja potilaan huolta kuuntelemalla. Ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse, ja usein tämä tieto vapauttaa odottajaa keskustelemaan peloistaan. Synnytyslääkäri arvioi potilaan riskitekijöitä, synnytyshistoriaa, tarkastaa vauvan voinnin ja tekee painoarvion ultraäänellä, ja tarvittaessa arvioi potilaan lantion mittoja palpaatiotutkimuksella Edellytykset alatiesynnytykselle arvioidaan.
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Synnytyspelon hoitoon kuuluu asiallinen tiedonanto molemmista synnytystavoista. Sektion riskeillä ei tule pelotella, mutta alatiesynnytyksen edut ovat selkeät synnyttäjän ja syntyvän vauvan kannalta. Riskiprofiili on sektiossa ja alatiesynnytyksessä erilainen. Sektion hankaluudet ovat hoitohenkilökunnan käsissä, ja synnyttäjän rooli on passiivisempi. Alatiesynnytyksessä synnyttäjä itse on aktiivinen toimija ja pahimmillaan kärsijä. Sektion vuoto-, laskimotukos- ja infektioriski on suurempi kuin alatiesynnytyksessä. Leikattu kudos ei koskaan parane entisenlaiseksi ja potilaan kiinnikkeen- ja arpimuodostustaipumusta ei voi etukäteen arvioida. Sektion riskit voivat todentua seuraavissa raskauksissa: istukan kiinnittymishäiriöt, sektioarpiongelmat, kiinnikekivut, kohturuptuura, keskenmenot, kohdunulkoiset raskaudet ja sekundaarinen lapsettomuus on yleisempiä kertaalleenkin sektoiduilla potilailla.
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Varsinkin ensisynnyttäjien kohdalla tulee muistaa, että sektio komplisoi jatkossa tuleviakin raskauksia. Toisaalta kerran sektoiduista synnyttäjistä n. 80% synnyttää seuraavassa raskaudessa alateitse. Hyvällä ensisynnyttäjän synnytyspelon ja myöhemmin synnytyksen hoidolla ensisynnyttäjä muuttuu riskittömäksi uudelleen synnyttäjäksi. Synnytyspelkopoliklinikalla tehtyjä suunnitelmia synnytyksen hoidosta ja kivunlievityksistä tulee kunnioittaa.
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Alatiesynnytyksen luonteeseen kuuluu sen ajankohdan, kulun ja keston ennakoimattomuus. Osa synnytyspelkopotilaista hyötyy synnytyksen käynnistämisestä. Alatiesynnytys on turvallisin synnytystapa äidille ja syntyvälle lapselle. Alatiesynnytyksen käynnistyttyä synnyttäjät ovat käytännössä jatkuvassa KTG-seurannassa. KTGseurantaa tuetaan tarvittaessa laktaatti- ja ph-näyttein. Alatiesynnytyksessä uudelleen synnyttäjien kohdalla kivunlievityksen oikea ajoittaminen voi olla haasteellista. KSKS:ssä on harvoin ongelmia kivunlievityksen saatavuudessa.
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Odottajia tulisi kannustaa ajattelemaan myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä, jolloin sektion riskitkin ovat korkeammat kuin ennenaikaisessa alatiesynnytyksessä. Synnytyksen käynnistäminen sektion vaihtoehtona tulee ottaa tarvittaessa harkintaan. Jos synnyttäjällä on hoitamatonta synnytyspelkoa, on synnytyksen sujuminen huonompaa ja toimenpideriski kohonnut. Synnytyspelonhoidolla ei vaikuteta pelkästään synnytystapaan, vaan tuetaan normaalia äitilapsisuhteen kehitystä ja perheen hyvinvointia.
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Jos sektiotoive on edelleen vahva loppuraskaudessa asianmukaisesta hoidosta huolimatta, varataan sektioaika. Elektiiviset sektiot tehdään raskausviikolla 39, jolloin sikiö on kypsempi syntymään ilman supistelujen käynnistämään stressihormonien tuotantoa. Adaptaatiohäiriöitä esiintyy vielä rv 39 sektoiduilla vauvoilla. Hengitysvaikeuksien riski on edelleen x6 alatiesyntyneisiin verrattuna eli esiintyvyys on 1.8% rv 39 elektiivisissä sektioissa. Hypoglykemia riski on kohonnut. Matalan ruumiinlämmönriski on kohonnut.
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ei ole hoitopolkua synnytyspelkopotilaille. HYKS:ssä synnytyspelosta kärsivät ensisynnyttäjät ohjataan alkukartoituksen jälkeen psykologin vetämään psykoedukatiiviseen Nyytti-ryhmään. Psykologi haastattelee potilaat puhelimitse. Ryhmässä 6 synnyttäjää, jotka tapaavat 6 kertaa raskausaikana ja kertaalleen synnytyksen jälkeen.
Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito HYKS-alueella vuosittain 60-80 potilasta hoidetaan nyytti-ryhmissä. Tulokset ovat hyviä: 85% toivoo alatiesynnytystä ja 75% onnistui siinä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä synnyttäjämäärät ja etäisyydet voivat olla ongelma ryhmien kokoon saamiseksi. HYKS-alueella n. 75% ryhmiin ohjatuista pystyy sitoutumaan ryhmähoitoon. Synnytyspelkopotilaiden hoitoketjua kuitenkin kaivattaisiin.
Lähteet Rouhe, Saisto, Toivanen, Tokola: Kun synnytys pelottaa Rouhe: Synnytyspelko Duodecim 2013;129(5):521-7 Tiitinen: Synnytyspelko Duodecim 11.10.2015