KYTÖMAA ETELÄOSA A RAKENTAMISTAPAOHJEET KER AV A 7. Ylikeravan kaupungi n o sa K yt ömaa eteläosa A/ korttelit 4001-4004 KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut 6.6.2013
2(11) Kytömaa eteläosa A/ korttelit 4001-4004 rakentamistapaohjeet OHJEIDEN TARKOITUS JA SITOVUUS Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Kytömaa eteläosa A asemakaavaalueeseen ja sen ensimmäiseen toteutusvaiheeseen kortteleihin 4001-4004. Asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö sekä rakennusten luonteva sovittaminen maastoon ja toisiinsa. Asemakaavan kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä säädellään uudisrakentamisen sijoittumista tontilla, kerroslukua, rakennusoikeutta, lämmitystapaa, julkisivuja ja harjan suuntaa sekä tonttien aitaamista, istutuksia ja hulevesien käsittelyä. Rakentamistapaohjeet täydentävät kaavan määräyksiä. Nämä ohjeet liitetään sitovina tontin luovutusasiakirjoihin. Rakentajan tai suunnittelijan, rakennusvalvonnan ja tarvittaessa kaavoituksen väliset neuvottelut suunnittelun luonnosvaiheessa ovat rakennushankkeen joustavan läpiviennin kannalta tärkeitä. Näin menetellen voidaan aikaisessa vaiheessa puuttua asioihin, jotka kaipaavat jatkokehittelyä tai voivat olla rakennusluvan myöntämisen esteenä. Erityisen hyviksi todettujen suunnitelmien kohdalla on mahdollista tulkita rakentamistapaohjeita joustavasti rakennusvalvonnan ja kaavoituksen välisin neuvotteluin. Rakennussuunnittelun pohjana tulee käyttää tonttikarttaa. Tonttikartassa esitetään kiinteistöä koskevat yksityiskohtaiset tiedot kuten asemakaavamääräykset, tontin rajamitat ja tontin pinta-ala. RAKENTAMISALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen länsipuolella on Kytömaan taaja-asutusalue, joka on rakentunut vuosikymmenten aikana lakkautetun Kytömaan seisakkeen läheisyyteen. Taaja-asutusalueen ja uudisrakentamisen alueen väliin jää kapeahko viherkäytävä. Taaja-asutusalueen pohjoispuolella on n. 0,8 ha Myllypuron lehto, jonka keskellä virtaa Myllypuro. Luonnonoloiltaan Kytömaa eteläosa A asemakaava-alue on pääosin luonnontilaista metsää. Kytömaan alue on korkeusolosuhteiltaan vaihtelevaa. Maaperältään alue on pääosin routivaa savea ja silttiä. Osalla rinnealueen tontteja voi kallio olla melko lähellä maanpintaa. Kytömaan asemakaavoitettu alue liittyy itäreunaltaan moottoritien Vt 4 länsipuolella olevaan Koivunoksan asemakaavoitettuun työpaikkaalueeseen.
3(11) RAKENNUKSET Kerrosluku Alueen rakentamisen tavoitteena on toteuttaa tiivistä ja matalaa rakentamista. Kortteleissa 4001 ja 4004 on rakennusten kerrosluku kaksi alleviivattuna (II). Tämä tarkoittaa, että rakennuksen kerrosluku on oltava kaksi. Näissä kortteleissa olevien rakennusten toisen kerroksen seinät tulee olla täyskorkeat. Korttelissa 4002 on rakennusten kerrosluku alleviivaamaton kaksi (II), joka mahdollistaa rakennusten rakentamisen I - II -kerroksisina. Emännänkadun itäpuolella olevan korttelin 4003 kerrosluvuiksi on osoitettu osalle tonteista II ja (1/2) II sekä osalle tonteista ainoastaan (2/3) II, koska tontit sijoittuvat joko osittain tai kokonaan rinteeseen. Korttelialueiden 4001-4004 suurin kerrosluku on kaksi. Sulkeissa oleva murtoluku osoittaa kuinka suuren alan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Esimerkiksi jos rakennuksen suurin kerrosala on 100 k-m2 ja kerrosluku on (1/2) II, niin silloin ensimmäisen kerroksen sallituksi kerrosalaksi tulee 50 k-m2. Asuntosuunnittelu Alueella olevien rakennusten massoittelujen toivotaan olevan yksinkertaisia. Hyvänä lähtökohtana on, että katujulkisivu on selkeä ja mahdollisimman suoraviivainen yhdessä katujulkisivuun läheisesti liittyvän autotalli/varaston kanssa. Pihan puolella olevia oleskelutiloja voi jatkaa esimerkiksi terasseilla kuitenkin siten, että kiinteällä katolla olevat terassit eivät saa olla neljä metriä lähempänä naapuritontin rajaa. Rakennusten suunnittelu yksilöllisesti tonteille tuottaa parhaimman lopputuloksen, koska suunnittelussa joudutaan ottamaan monia asioita huomioon korttelialueiden tiiviin rakenteen ja alueen maastoon sijoittamisen vuoksi. Kuva 1 Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen loppuraportti sivu 84, KUUMA-Seutu ja Eriksson Arkkitehdit Oy (2012)
4(11) Kuva 2 Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen loppuraportti sivu 84, KUUMA-Seutu ja Eriksson Arkkitehdit Oy (2012) Kuva 3 Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen loppuraportti sivu 44, KUUMA-Seutu ja Eriksson Arkkitehdit Oy (2012) Asuntosuunnittelun määräykset ja ohjeet löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman G1-osasta. Rakennusten sijoittelu Rakentaminen ei saa aiheuttaa rakennuksen korkeusaseman nostamista yli luontevan korkeusaseman. Maanpinnan muotoilussa ja rakennusten sijoittelussa tulee huomioida naapuritontit siten, että tonteille ei muodostu ylikorkeita sokkeleita ja että hulevedet eivät johdu naapurin tonteille. Korttelissa 4001 asuinrakennukset on sijoitettava kiinni pääkadun, Kutinmäentien, puoleiseen rakennusalan rajaan ja kahden metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta. Kahden metrin etäisyys tulee olla tontin pohjoisrajasta, sillä silloin piha- ja oleskelualueet sijoittuvat rakennuksen eteläpuolelle. Korttelissa 4002 ja 4004 tulee asuinrakennuksen sijaita vähintään neljän metrin etäisyydellä naapuritontista. Varasto, talousrakennus ja autotalli voidaan rakentaa rajaan kiinni kuitenkin siten, että rakentaminen kohdistuu rajalla enintään n. 1/3 tontin pituudesta. Korttelissa 4002 asuinrakennusten sijoittaminen tonttikatuna toimivan Emännänkadun puoleiseen rakennusalan rajaan ja korttelissa 4004 asuinrakennuksen sijoittaminen kokoojakatuna toimivan Talonväentien puoleiseen rakennusalan rajaan mahdollistavat ilmansuunnallisesti parhaimmat piha- ja oleskelualueet.
5(11) Kortteleissa 4003 tulee asuinrakennuksen sijaita vähintään neljän metrin etäisyydellä naapuritontista. Varasto tai autotalli voidaan rakentaa rajaan kiinni. Rakentajan tulee teettää tonttikohtainen pohjatutkimus rakennusten sijaintien tarkentuessa. Kuva 4 Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen loppuraportti sivu 160, KUUMA-Seutu ja Eriksson Arkkitehdit Oy (2012) Kuva 5 Pohjana Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen loppuraportti sivu 160, KUU- MA-Seutu ja Eriksson Arkkitehdit Oy (2012) Katot Asuinrakennusten kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja kattomateriaalin värisävyinä tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Kutinmäentien ja Talonväentien viereisillä korttelialueilla 4001, 4002 ja 4004 tulee katon harjan suunta olla kohtisuorassa katutilaan. Harjan suunta voi olla kääntöpaikan tai katujen risteysten kohdalla myös kadun suuntainen. Korttelissa 4003 voi kattomuotona olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Määrätty kattokaltevuus mahdollistaa melkein kaikki katemateriaalit. Tarkemmat tiedot katemateriaaleille suositeltavista kattokaltevuuksista saa katteen valmistajalta. Autosuojan ja varaston kattomuoto voi olla pulpetti tai tasakatto. Katepinnaksi suositellaan viherkattoa. Viherkatto on osa hulevesijärjestelmää, sillä kattokasvillisuudella voidaan vähentää hulevesien määrää ja
6(11) hulevesien virtaamapiikkejä. Viherkatto on erityisen sopiva matalimmille rakennusosille myös miljööarvojensa puolesta, sillä niitä katsellaan monesta näkökulmasta, myös ylhäältä asuinrakennusten toisesta kerroksesta. Tietoa viherkattojen suunnittelusta, kasvien valinnasta ja rakentamisesta saa mm. Rakennustietosäätiön ohjekortista. Viherkattojen toimivuudesta ja rakenteista saa tietoa mm. kattovalmistajilta. Tietoa saa myös Kattoliitto ry:n tekemästä Toimivat katot -julkaisuista. Kuva 6 Toimivat katot 2013 sivu 39, Kattoliitto ry Julkisivut Rakennusten julkisivumateriaaleja ovat puu, tiili, rappaus tai slammaus. Julkisivuissa tulee pyrkiä suoralinjaisuuteen ja pitäytymiseen yhdessä julkisivumateriaalissa. Ikkunoiden sijoittelulla ja aukotuksen koolla voidaan vaikuttaa julkisivujen elävyyteen.
7(11) Julkisivumateriaalin ollessa puuta, tulee puuverhouksen olla vaakasuuntainen. Suositeltava puuverhous on ns. vaakalimilaudoitus. Rakennusten nurkkien tekemistä jiirin suositellaan. Ratkaisu edellyttää huolellista lautojen mitoitusta ja sahausta. Ikkunoita ja ovia voidaan korostaa vuorilaudoin. Jos nurkkaa ei tehdä jiiriin, niin nurkkalautojen on oltava julkisivun värinen. Vuorilaudat eivät saa olla leveitä eivätkä koristeellisia. Rakennusten julkisivujen päävärinä tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä ja valkoista. Suositeltavaa on, että julkisivujen pääväreinä käytetään erilaisia lämpimiä ja voimakkaita maavärien sävyjä punaruskeina, ruskeina, vihreinä tai keltaisena kuten sienna ja umbra. Julkisivun yksityiskohtien, vuorilautojen ja listoitusten väreissä vältetään käyttämästä julkisivun pääväristä liian poikkeavia sävyjä. Sokkeleiden tulee olla harmaita. Autosuojan ja varastorakennuksen väritys tulee olla sama kuin asuinrakennuksen. Aidan yhteyteen rakennettu varasto/talousrakennus tulee olla vaaleansävyinen lämmin vihreä. Kuva 7 Vaakalimilaudoitus (UYL), Puu-ulkoverhouksen asennusohje sivu 5, Puuinfo (2010) Kuva 8 Vaakalimilaudoitus, Puu-ulkoverhouksen asennusohje sivu 2, Puuinfo (2010) TONTTI- JA PIHARJÄRJESTELYT Palomääräykset Rakentamisessa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 ja E4 rakennusten ja autosuojien paloturvallisuuden määräyksiä ja ohjeita. http://plus.edilex.fi/content/virallistieto/rakentamismaaraykset/ Rakennusten etäisyys tontin rajasta määräävät palo-osastoinnin.
8(11) Palon leviämisen estäminen naapurirakennuksiin tulee huolehtia rakenteellisin tai muilla keinoilla, jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä. Autopaikat ja tonttiliittymät Autosuojan rakentamista suositellaan. Se voi olla erillinen tai kiinteästi yhteydessä asuinrakennukseen. Autopaikat on sijoitettava tontille kääntöpaikkoineen siten, että autoa ei tarvitse peruuttaa katualueelle. Tonttiliittymää suunniteltaessa tulee huomioida riittävät näkemäalueet ja katualueelle sijoitettavat valaisinpylväät sekä muut rakenteet. Tontille saa tehdä yhden ajoneuvoliittymän. Liittymän leveys ja sen sijaintiin vaikuttavat katualueelle sijoitettavat rakenteet sekä Keravan kaupungin rakennusjärjestys. Kadulle sijoitettavista rakenteista saa tietoa Keravan kaupunkitekniikasta. Postilaatikot Postilaatikot on ryhmiteltävä tontin rajalle Emännänkadun tonttikadun varteen. Postilaatikoiden hankinnasta, asennuksesta ja kunnossapidosta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa postinsaaja. Lisätietoja postilaatikoiden sijoittamisesta ja ryhmittelystä saa osoitteesta http://www.posti.fi/postipalvelee/jakelu/sijoittaminenjaryhmittely.html. Kuva 9 Postilaatikoiden sijoittaminen ja ryhmittely, Postin internetsivu Aidat Aita toimii pihatilan rajaajana sekä näkö-, melu- ja tuulensuojana. Korttelialueiden 4001, 4002 ja 4004 Kutinmäentien ja Talonväentien puoleinen aita tulee olla 1,7 metriä korkea umpinainen, portilla varustettu maalattu puuaita. Tontin rajalle rakennettu varastorakennus korvaa kohdaltaan
9(11) umpiaidan. Aidan värisävynä tulee olla vaaleansävyinen lämmin vihreä. Aidassa olevaa porttia tai sen pieliä voi korostaa aidan ja varaston väriin sopivalla sävyllä. Tonttien välisistä aidoista on sovittava naapurin kesken. Puisto- ja viheralueisiin rajoittuvat tontinrajat on aidattava. Rakennetun aidan korkeus saa olla tällöin enintään 1,7 metriä. Tonttikadun puoleinen aita tulee olla istutettu aita. Aidan rakentamisessa tulee huomioida näkemäalueet. Aidan rakentamisen ohjeita löytyy Keravan rakennusvalvonnan sivuilta http://www.kerava.fi/rakennusvalvonta_ohjeet.asp. Hulevedet Kaikkien tonttien tulee liittyä kunnalliseen hulevesijärjestelmään. Hulevesiä tulee viivyttää tonteilla. Pihapäällysteiden tulee olla vettä läpäiseviä. Vettä läpäiseviä pintoja ovat mm. sora- ja kivituhkapinnat sekä reikäbetonilaatat tai riittävän leveästi saumatut betoni- tai luonnonkivet. Saumoihin voidaan lisätä multaa ja kylvää esimerkiksi nurmea. Läpäisevät pinnat vähentävät huleveden kokonaismäärää, koska hulevesi varastoituu hetkellisesti karkeaan kiviainekseen. Maaperän ominaisuus, kuivien kausien pituus ja tietenkin myös maanpinnan kaltevuus vaikuttavat huleveden valuntaan yhdessä lisääntyneen sademäärän keston ja rankkuuden kanssa. Hulevesien valuntaa voidaan pidättää istutuksilla ja pihapainanteilla ns. sadepuutarhalla. Sadepuutarha on kasvillisuuden peittämä viivytys- ja suodatusalue. Sadepuutarhan kasvillisuuden valinnassa tulee huomioida kasvien sekä kosteuden että kuivuuden kestokyky. Sadepuutarha on tarkoitettu pienten ja normaalien sateiden hulevesien viivytykseen. Kasvien merkitys hulevesien vähentämisessä on merkittävä. Kasvit pystyvät pidättämään ja hyödyntämään vettä sekä lisäksi kasvit muokkaavat maaperää paremmin vettä läpäiseväksi. Sadehuippuja tasaavat painanteet eivät saa aiheuttaa ongelmia naapureille. Kuva 10 Kalajärveläinen Huolehdi vesistäsi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja ympäristökeskus 2011 Tonttien pihojen tasaukset on toteutettava siten, että mahdolliset ylivuodot ohjautuvat kunnalliseen sadevesijärjestelmään ja että hulevedet eivät nouse rakennusten perustuksiin.
10(11) Kuva 12 Hulevesiopas sivu 250, Kuntaliitto 2012 Kuva 11 Kalajärveläinen Huolehdi vesistäsi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja ympäristökeskus 2011 Korttelin 4003 tonteilla oleva hulevesien viivytysrakenteita mitoittava 1 m3/ 100 m2 vettä läpäisemätön maanpinta vastaa 10 mm sadetta. Hulevesiä viivyttävä viherkatto on kattosuosituksena varastolle ja autosuojalle sekä talousrakennukselle. Kasvillisuuden ansiosta osa katolle sataneesta vedestä haihtuu. Viherkattojen kasvillisuuden valinnassa tulee huomioida katoilla olevat ääriolosuhteet. Sadevesiä voidaan myös varastoida ja käyttää puiden ja kasvien kasteluun. Hulevesien hallinta tontilla tulee osoittaa rakennusluvan yhteydessä. Monipuolista tietoa hulevesien hallinnasta saa mm. Kuntaliiton tekemästä Hulevesioppaasta http://kuntaliitto_hulevesiopas_2012.pdf. Jätehuolto Kaikkien kiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätehuoltoon. Jäteastioille sopiva sijoituspaikka on tonttia rajaavan tonttikadun aidan läheisyyteen rakennettavassa aitauksessa tai katoksessa. Jäteastioiden sijoituspaikka tulee olla jätehuoltomääräysten mukainen. Jätehuolto tulee esittää asemapiirustuksessa.
11(11) Kunnallistekniikka Kaupunki tuo vesi-, jäte- ja hulevesiputket tontin rajalle. Sade-, sulamisja kuivatusvedet on johdettava hulevesiviemäriin. Katu- ja viemärikorkeudet saa Keravan Kaupunkitekniikasta. Lämpö ja sähkö Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Tärkeimpiä Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat mm. puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia. Lämmitysjärjestelmän valintaan saa tietoa Motivan sivuilta http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta. Sivulta löytyy myös "Muualla palvelussa" olevan otsikon alla muita Motivan julkaisuja mm. ohjekirjoja lämmitysjärjestelmistä. Ohjeita lämmitysjärjestelmän hankintaan löytyy http://www.motiva.fi/files/4155/ohjeita_lammitysjarjestelman_hankintaan.pdf. Tietoa kaukolämmön liittymismahdollisuuksista ja energian toimituksesta antaa Keravan Energia -yhtiöt. Tietoa saa myös Keravan Energian nettisivuilta http://www.keravanenergia.fi/yksityisasiakkaat/kaukolampo/. KUUMA-Laatuasuminen KUUMA-Laatuasuminen yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen hankkeen loppuraportista löytyy kestävän kehityksen mukaisia rakenne- ja laatukriteerejä sekä hyviä ohjeita rakentamiseen. Matalaresoluutioinen pdf-aineisto (16 Mb) web-versio http://www.eriarc.fi/kuuma-loppuseminaari/kuumalaatuasuminen_loppuraportti_web_20121123.pdf sisältää mm. A Ekotehokkuus -kortista energiatehokkaan rakennuksen suunnitteluperiaatteita sivulta 44. C Alue -kortista Kaupunkipientaloesimerkkejä sivuilla 113-120. D Lähiympäristö -kortista Ohjeita pienille tonteille sivuilla 157-162. Lisää aineistoa löytyy KUUMA-Laatuasumisen netti-sivuilta http://www.kuuma-laatuasuminen.net/aineistoa.