ASKISTO. Kaavamerkintä. Rak.oik. as.tilaa k- Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite

Transkriptio

1 ASKISTO Kortteli Tontti Lähiosoite Kaavamerkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k- m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta ASKISTO Halkotie 20 Halkokuja 3 Halkokuja 5 Halkokuja 7 Halkokuja Halkokuja Halkokuja Halkokuja Halkokuja

2 AJANTASA-ASEMAKAAVA

3

4 MUUTA TONTEISTA: Askiston kaupungin osan korttelin tonteilla 19, 20 ja 21 on perustettu johtorasitteet. Edellä mainituilla rasitealueilla sijaitsee Vantaan kaupungin vesi-, jätevesi- ja sadevesiviemärijohtoja. Askiston kaupungin osan korttelissa tonteilla 11 ja 13 sekä korttelin tontilla 4 sijaitsee käytöstä poistuneita vesihuollon johtoja. Tontin ostaja poistaa omalla kustannuksellaan edellä mainitut vesihuollon johdot tontiltaan, jos johdot ovat rakentamisen tiellä.. Askiston kaupungin osan korttelin alueelta voi valua pintavesiä, jotka on tontin ostajan johdettava edelleen Halkotien tai Halkokujan hulevesijärjestelmään.

5 RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa Asemakaavamääräykset Asemakaava nro Erillispientalojen korttelialue. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee rakentaa kiinni kadun rajaan tai tontin kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan sekä 1 metrin etäisyydelle tontin pohjoisrajasta ja vähintään 3 metrin etäisyydelle tontin etelärajasta. 4. Kattokaltevuuden tulee olla 1:2. 5. Rakennuksen harjan tulee olla kadun suuntainen. 6. Julkisivujen tulee olla puuta. 7. Kattomateriaalin tulee olla kattotiili. 8. Rakennuksissa tulee olla avoräystäät. 9. Rakennusoikeudesta enintään 20 % saa käyttää sellaisina liike-, toimisto- ja työtiloina, jotka eivät häiritse asumista. 10. Asuntojen ulkokuoren ääneneristävyyden L lento- ja tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 db. Toimistotilojen ja vastaavien hiljaisten työtilojen ääneneristävyyden L lento- ja tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 28 db. 11. Tontit tulee rajata pensasaidoin. 12. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 2 autopaikkaa / asunto. Rakentamisohje 1. Alueelle saa rakentaa I- ja I½-kerroksisia rakennuksia. 2. Asemapiirroksessa esitetyt rakennukset ovat esimerkinomaisia. 3. Asuinrakennus sijoitetaan kaavamääräyksen mukaisesti kiinni kadun rajaan, tai jos rakennusala on irti kadusta, kiinni rakennusalan kadun puoleiseen rajaan. 4. Tiivis rakentaminen edellyttää rakennusmääräysten mukaisia paloeristyksiä tai paloseiniä, joista tulee neuvotella rakennusvalvonnan kanssa. 5. Suunnittelussa tulee huomioida tontin korkeuserot ja kadun tasaus. Rakentaminen tulee sovittaa maastoon ja kadun tasaukseen. 6. Kattotiilen värin tulee olla ruukunpunainen. 7. Kattoon saa sijoittaa poikkiharjoja, katto- ja lapeikkunoita, antenneja ja aurinkopaneeleja, joiden tulee sopia muodoiltaan ja väriltään kattoon. 8. Yläkerran ikkunoita saa sijoittaa kattolappeeseen sijoitettaviin ikkunalyhtyihin, jolloin räystään tulee jatkua ehjänä myös kattolapeikkunoiden kohdalla. 9. Rakennuksissa tulee olla vaaleat avoräystäät. 10. Julkisivujen tulee olla vaaleita, ei valkoisia eikä harmaita. 11. Sokkelin värisävyn tulee olla harmaa. Korkeat sokkelit tulee käsitellä muun julkisivun tapaan. 12. Kadun noin 1 metrin leveälle istutusalueelle saa sijoittaa perustuksia ja routaeristyksiä. 13. Korttelin Halkotiehen liittyvillä tonteilla rakentamista rajoittaa johtorasite, jolle ei saa sijoittaa rakennuksia eikä istuttaa puita, mutta jolle voidaan sijoittaa pensaita ja autopaikkoja. 14. Tontilla on yläpuolisten tonttien hulevesijohtorasite. 15. Tontille saa rakentaa autokatoksen tai autotallin, jota ei lasketa rakennusoikeuteen, jos se tontin käytön kannalta on mahdollinen. Asemapiirroksessa on esitetty autokatoksen tai autotallin ohjeellinen sijoitus. 16. Halkotien tonteilla auto tulee voida kääntää tontilla. Autokatoksen eteen tulee varata 7 metrin pituinen kivetty tai laatoitettu alue auton kääntämistä varten. 17. Halkokujan tonteilla autopaikat saa sijoittaa niin, että niiltä peruutetaan kadulle. 18. Autopaikat ja ajoalue tulee kivetä tai laatoittaa. Laatoituksen tulee ulottua Halkotiellä kevyen liikenteen raitin reunaan ja Halkokujalla ajoradan reunaan asti. 19. Tonteilla tulee olla puita ja pensaita. Pensasaitaa ei tarvitse istuttaa johtorasitteen päälle. 20. Hulevesien viivytyksessä voi käyttää hyväksi kerroksellista kasvillisuutta, puita ja muita istutuksia.

6 Havainnekuva

7

8 Halkotien ja Halkokujan kunnallistekniikka Halkotien ja Halkokujan kunnallistekniikan rakentamiseen on tehty tarkistus. Kunnallistekniikka rakennetaan Halkotien ja Halkokujan katualueille, mikä helpottaa tonttien rakentamista, kun johtorasitteet vähenevät ja viemäri sijoittuu tonttien rakennusalojen alapuolelle. Tällöin asemakaavassa kortteliin esitetystä johtorasitteesta on voitu pääosin luopua. Tonteille tulee vain viereisessä kuvassa esitetyt rasitteet korttelin tonteille 11, 14, 15, 19, 20 ja 21. Muut tontit ovat rasitteettomia. Johtorasitteet ovat 6 metriä leveitä, paitsi tonttien 20 ja 21 länsirajalla 5 metriä leveitä. Muita rasitteita ei tule. Tarkistetut rasitteet tullaan merkitsemään tonttikarttoihin ennen tonttien myyntiä. Vantaa Timo Kallaluoto Aluearkkitehti Vantaan kaupunki Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö

9 Alustava maaperätutkimus ja lisätutkimusten tarpeellisuus Kaupungin lähiympäristössä tekemien pohjatutkimusten avulla voidaan selvittää rakennuspaikan maaperä yleispiirteisesti alustavan perustamistavan määrittämiseksi. Rakennusten perustamiseen vaikuttaa rakennuspaikan lisäksi mm. rakennuksen runkomateriaali (puu, teräs, tiili jne.) ja pihatäyttöjen paksuus. Rakennuksen kohdalla tulisikin tehdä rakennuspaikkakohtainen pohjatutkimus silloin, kun rakentaja on päättänyt em. asioista. Tonttien pohjatutkimus edellyttää geoteknistä asiantuntemusta ja painuma-analyysiä sekä painumaerojen huomioonottamista suunnittelussa. Rakentamisen vaikutus rakennuspaikan stabiliteettiin tulee varmistaa laskennallisesti. Rakennuspaikkakohtaisen pohjatutkimuksen perusteella määräytyy lopullinen perustamistaparatkaisu. Maapohjan kuormitusta ei saa alueella lisätä. Askisto, tontit kortteleissa ja Maaperä Alueelta on olemassa pintamaalajikartta, lisäksi kaupunki on kairannut jokaiselta tontilta yhden painokairauksen. Katualueilla on myös suoritettu kairauksia. Tontit sijaitsevat moreenimäen itäpuolisella savirinnealueella. Maanpinta viettää korttelialueella K20035 voimakkaasti itäänpäin. Korttelialueella K20060 viettokaltevuus on loivempi. Kortteli 20035: Pintamaalajikartan mukaan korttelialueella K20035 on Si/Mr, Si, Si/Sa ja Sa-alueita. Painokairauksilla ollaan päästy tunkeutumaan noin 3-8 metrin syvyyteen. Hienorakeisten maalajien (savi, siltti) yhteispaksuus vaihtelee korttelialueella arviolta noin välillä 2,5-6m. Savikerrokset pehmenevät korttelialueen eteläosaan päin mentäessä. Kortteli 20060: Pintamaalajikartan mukaan korttelialue K20060 sijaitsee savialueella (Sa). Painokairauksilla on päästy tunkeutumaan noin 7-8,5 metrin syvyyteen. Hienorakeisten maalajien (savi, siltti) yhteispaksuus vaihtelee korttelialueella arviolta noin välillä 5-8,5m. Korttelialueella oleva savi on pehmeää savea. Rakennusten perustaminen alustavasti Rakennusten todennäköisin perustamistapa on paalutus. Maapohjan nettokuormitusta ei saa lisätä. Tonteilla ei voi tehdä lisätäyttöjä ilman pohjanvahvistusta (kevennys tai stabilointi). Rakennuspaikan stabiliteetti länsi-itäsuunnassa tulee tarkastaa. Paalutuspituuden alustavana arviona voidaan pitää painokairaussyvyyttä lisättynä muutamalla metrillä.

10 Maaperäkarttojen merkkien selitys