kaupunkilehti 1/2015 24.1.2015 www.sykkeessa.fi Kari Rajamäki >>10 Jaakko Ikonen >>11 Nuoret taiteilijat valloittavat Väinölässä >>4 Mia Hahtala >>3 Tuntematon kesäteatteriin >>6 Neljä sivua urheilua! >>7 Reijo Vuorento >>12 Hyvää palvelua >>14
2 1/2015 24.1.2015 kaupunkilehti Tosiasiallisesti kannattava työ P oliittiset päättäjät ovat oppineet hokeman, jonka mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Mutta moniko tietää, mitkä ovat pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle? Kauppakamarin arvion mukaan pitkäaikaistyöttömyyden hinta on 400.000 euroa ja työelämän ulkopuolelle jäänyt henkilö maksaa kansantaloudelle noin 700.000 euroa. Vielä harvempi osaa hahmottaa säästöjä, joita syntyy, jos työtön työllistyy vaikkapa tuetun työn kautta avoimille markkinoille. Työllistämisen kustannukset hahmotetaan helpommin. Kuuntelemme keskustelua aina jostakin yhdestä näkökulmasta. Päävaihtoehdot ovat työntekijän, työnantajan tai yhteiskunnan. Kuitenkin kaikki nämä kolme toimivat omillaan ja ajavat eräällä tavalla asiaansa. Näkisin, että olisi aidosti pohdittava tosiasiallisesti kannattavaa työllistämistä, siis kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Suomessa hyväksytään syrjäytyminen liian kevein perustein. Meidän olisi pystyttävä yhdessä löytämään keinot työllistää ihmisiä. Tällä hetkellä yrittäjyydestä on tehty jokseenkin kannattamatonta. Samaan aikaan rohkeat yrittäjät joutuvat ottamaan usein uhkarohkeita riskejä, jotta voivat pyrkiä toteuttamaan strategiaansa. Liian usein seurauksena on konkurssi tai jokin muu maksukyvyttömyystilanne. Asetelmaa maassamme korostaa entisestään se tosiasiallinen seikka, että julkinen sektorimme on kasvanut liian suureksi. Tulevissa talkoissa ei ole vapaamatkustajille enää paikkoja. Työn luonne on muuttunut pysyvästi ja kaikkien työikäisten tulisi sisäistää tämä tosiasia. Emme saa enää mistään turvaa, vaan elämme jatkuvassa muutoksessa. Tuossa muutoksessa on se hyvä puoli, että kaiken saa ajatella uusiksi, jos uskaltaa. Ja tähän tarvitsemme yrittäjiä. Samaan aikaan tarvitsemme yrittäjälähtöistä ajattelua myös työntekijöille, jotta voimme luoda hyvinvointia ja turvaa pysyvämpien työpaikkojen muodossa. Menestyvä yritys pystyy tarjoamaan näitä molempia. Yhteiskunnan näkökulmasta työn kannattavuutta tulee mitata jatkossa tarkemmin. Tarvitsemme uusia mittareita, jotta voimme lopettaa tämän passivointikierteen. Yrittäjiä, jotka kykenevät työllistämään vaikeasti työllistettäviä, tulisi palkita. Luomalla aitoja kannustimia yrityksille rekrytointiin syntyy samalla uusia ideoita ihmisten aktivointiin. Samanaikaisesti syntyy kokonaistaloudellisesti positiivisia tuloksia. Tällä hetkellä rekrytointi riippuu yksin yrittäjistä. Tähän työhön pitää saada voimakkaammin yhteiskunta mukaan. Pitää pystyä uudelleen arvioimaan nykyiset keinot ja pohtia, miten oikeasti tekijäihmiset saadaan uudelleen omien vahvuuksien piiriin. Elämme valon vuotta 2015 ja talousalueemme eräs huippuosaaja Kari Kola on juuri valaissut YK:n Unescon päämajan Pariisissa. Meillä täällä Idässä on osaamista. Se on tuotava vain rohkeasti esiin Kari Kolan tavoin: Vaikeimmalla mahdollisella hetkellä tuodaan voimakkaimmat valot esiin! Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi Kannen kuva: Vesa Moilanen. Taikastudio tulee lisäämään kulttuuritarjontaa Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Varkauden kaupunginkirjastolle rakentuu taikastudio. Idean takana on nuorisonohjaaja Mohamed Hamed, jonka mielessä on jo usean vuoden ajan ollut ajatus saada kirjastolle lapsia ja perheitä yhteen kokoavaa toimintaa. Taikastudio on ollut tekeillä vuodenvaihteesta lähtien ja toteuttajana Mohamed, joka toivoo voivansa tehdä työtä alle 13-vuotiaiden lasten ja nuorten, perheiden ja kansainvälisen yhteistyön parissa. Toiminnan kautta saadaan erilaisia juttuja sirkustoimintaa, taikuritoimintaa, djja disco-toimintaa ne ovat hyviä työkaluja. Pelkät puheet eivät riitä, vaan tekemisen kautta saadaan ennalta ehkäisevää toimintaa, hän sanoo. Taikastudiota Mohamed on rakentanut pintaremontilla kirjaston lastenosaston satuhuoneeseen. Vain mielikuvitus on rajana ja tavoitteena on toteuttaa opetusta taikatemppuihin ja esiintymistaitoon pari kertaa viikossa. Mohamedilla on itsellään pitkäaikainen kokemus taikatempuista ja hän on myös valmistanut välineistöä taikatemppujen tekemiseen. Minä yritän tehdä sitä, mihin uskon. Taikatemput kiinnostavat lapsia ja aikuisia taikuus on koko perheen juttu. Isät ja äidit voivat tulla taikastudioon mukaan tai he tuovat lapsensa harjoittelemaan taikatemppuja. Jokaisella kerralla harjoiteltaisiin muutama taikatemppu ja vanhemmat voisivat olla minulle tukena, sanoo Mohamed ja jatkaa, että hän omalta puoleltaan voisi olla tukena perheille. Tämä on kulttuuria. Kulttuuri ei tee ihmistä, vaan ihmiset tekevät kulttuuria jotakin pysyvää. Kun taikastudio on valmis, se voi ottaa vastaan myös koululais- ja lapsiryhmiä. Taikastudion katsomoon sopii 30 40 lasta. Kun taikastudion kerholaiset ovat harjoitelleet taikatemput valmiiksi, kulttuuria on tarjolla. Toivottavasti lapset ja aikuiset kiinnostuvat. Kirjaston satuhuone saa uutta väriä seinilleen ja tila alkaa Mohamed Hamedin toimesta muotoutua taikastudioksi, jonka hän on suunnitellut ja käyttänyt paikalla asiantuntijoita, jotta tilasta saadaan kivannäköinen. Taidot esille Palataanpa ajassa taaksepäin. Aikoinaan kirjaston auditoriossa järjestettiin valtakunnallista nuorten kulttuuripäivää, joka hävisi Varkaudesta kokonaan. Kyseessä oli taidot esille -tapahtuma bändejä, tanssia, teatteria, sirkusta. Haaveenani on, että Varkaudessa voisi olla vaikka kokonainen kulttuuriviikko ja saada lisää kulttuurielämää. Esitykset olisivat kirjaston auditoriossa ja myös taikastudioon vuosi käydä tutustumassa. Nuorisonohjaaja Mohamed Hamedin mukaan nuorisotyö muuttuu koko ajan ja hänen mielestään työtä pitäisi tehdä koko kaupungin tasolla. Pohdinnan aiheena onkin, miten lapset ja nuoret saadaan mukaan toimintaan. Sirkuskerhoja Mohamed käy pitämässä kahdesti viikossa kouluajan jälkeen Könönpellon koululla ja kouluaikaan Kuoppakankaan koululla on touhupäivä. Nuorisotyö ei tarkoita välitunnilla nuorten kanssa olemista se ei riitä. Pitää tehdä ja me olemme työkaluja. Itse valmistettu, pyörillä oleva ja koottava taikurinpöytä, joka on helppo kuljettaa. Kansainvälisyysasioissa nuorten parissa hänellä on myös tälle vuodelle kehittymässä suunnitelmia. Kuvioissa ovat mukana mm. Suomen Nuorisosirkusliitto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja ulkoministeriö. Jäämme mielenkiinnolla kuulostelemaan, mitä on tulossa. Näiden asioiden kanssa on kiva elää ja työskennellä. Ei vaan itselle, vaan se on osa nuorisopalvelun työtä, Mohamed Hamed toteaa.
Mia Hahtala: 3 Tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja toisistamme välittämistä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, toisten ihmisten kunnioittaminen, uskallus olla suora ja rehellinen sekä muistaa katsoa itseään peiliin aamuin ja illoin. Muun muassa nämä asiat kumpuavat esille keskustelussa eduskuntavaaliehdokas Mia Hahtalan (42 v.) kanssa. Päivisin leppävirtalainen Hahtala opettaa tulevia lähihoitajia hoitotyön ja mielenterveystyön lehtorina Savon ammatti- ja aikuisopiston Varkauden toimipisteessä. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden maisteri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Perheeseen kuuluvat aviomies ja neljä poikaa. Politiikan saralla hän vaikuttaa demarina kunnallisissa ja maakunnallisissa luottamustehtävissä sekä SDP:n puoluevaltuustossa. Kiinnostus politiikkaan on ollut minulla jo pienestä pitäen, alkanut jo Nuorten Kotkien toiminnasta. Palo poliittiseen elämään on ollut aina, sanoo Mia, joka pienestä pitäen sai seurata isänsä työskentelyä politiikan parissa. Omia valintojaan hän kertoo tehneensä tietyin perustein. Ensimmäisiä kannanottoja oli kouluaikaan halu päästää Päiviönsaaren yläasteelta lukioon Kuoppakankaalle. Kaupungissa oli ehkä vielä tuolloin kahtiajako, jota aikuisen silmin nyt katsoo eri tavalla. Silloin oli tunne, että Päiviönsaari on parempien ihmisten lukio. Ja nykypäivää enemmän oli tuolloin merkitystä, missä urheiluseurassa lapset kävivät. Mia Hahtala toivoo, että pienituloisten ja apua tarvitsevien asemaa voitaisiin parantaa niin, että myös heillä olisi mahdollisuus olla täysipainoisesti mukana yhteiskunnassa. Hänen mielestään työn ja perheen yhteensovittaminen olisi tehtävä nykyistä helpommaksi. Yhteiskunnan tehtävä Poliittisen kodin hän kertoo löytäneensä Suomen Sosialidemokraattisesta puolueesta. Valintaa edelsi kuitenkin kaikkien puolueiden puolueohjelmien lukeminen. Eduskuntavaaliehdokkaana hän on kolmatta kertaa. Aina poliittisessa toiminnassa ja vaaleihin liittyen on muistettava, että kukaan ei voi tehdä hommia itsekseen. Töitä on tekemässä monta ihmistä ihan oikeasti vapaaehtoisesti, omalla halullaan ja täydestä sydämestään. Tukiryhmässäni on mukana ihmisiä myös täysin poliittisen elämän ulkopuolelta kyseessä on yhteinen projekti. Oman elämän- ja työkokemuksensa kautta Mia Hahtalalla on kristallinkirkas ajatus, että heikommista ihmisistä on pidettävä huolta. Pitää olla sellainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa pidetään huolta myös heistä, joilla itsellään ei ole siihen mahdollisuuksia ja jotka eivät itse pysty pitämään meteliä tai omista asioistaan huolta. Ja että olisi kotiin vietäviä palveluja tai matalan kynnyksen paikkoja, joihin ihmisten olisi helppo mennä. Onneksi maailma on muuttunut niin, että esimerkiksi masennuksesta puhutaan ääneen ja tuomitseminen on vähäisempää. Silti ihmisillä on paljon leimautumisen pelkoa. Pitäisi olla paikkoja, joihin voisi mennä ilman mitään diagnoosia tai lähetettä, sanoo Hahtala, jonka mukaan myös koulumaailmassa vallitsevaan pahoinvointiin pitäisi pystyä tarttumaan paljon aikaisemmin ja pystyä olemaan tukena ja turvana. onko vanhemmilla rahaa kustantaa harrastus mahdollisuuksien tasa-arvo tulisi olla kaikessa. Maailmasta on tullut yksilökeskeinen, korostetaan pärjäämistä. Kun puhutaan sivistyneistä ihmisistä, moni ajattelee lukeneita ihmisiä ja oppiarvoja. Koulutuksella ja ammatilla ei ole mitään tekemistä sydämensivistyksen kanssa. Vaan että olisi sydän paikallaan ja pystyisi arvostamaan toisia ihmisiä ihmisinä, eikä Mahdollisuuksien tasa-arvo lähtisi luokitteluun ja lokerointiin. SiivooMyös perheenäitinä Mia Hahtala pohdiske- ja ei ole huonompi ihminen kuin lääkäri lee nykypäivän asioita esimerkiksi paljon koulutus ei ole ihmisarvon mitta. meteliä nostanutta kodinhoidonkuviota. Toivon, että maailma jotenkin muut- Yhteistyön rooli tuisi niin, että toisaalta arvostettaisiin Mia Hahtala tähdentää yhteistyön merkienemmän isien kotona olemista. Hyvin tystä maakuntien tasolla kuten myös Varusein mies lähtee töihin, koska on parempi kauden seudulla. Olisi löydettävä yhteiset palkka. Ja tämä tarkoittaa naisen työuralla, asiat, joilla seutukuntaa kehitettäisiin. että hän häviää eläkkeissä ja työurassa, jou Kun yhteistä tahtoa löytyy, voisi tehdä tuu tekemään pätkätöitä. Naiset helposti myös yhteisiä asioita isommalla volyymilla. putoavat työelämän kelkasta. Kotihoidon- Taloudellisesti ja toiminnan kannalta se on tuella vähän pystytään säätelemään, mutta parempi. On monta asiaa, joita voisi tehdä enempi on kai kiinni asenteista. yhteistyön kautta, esimerkiksi elinkeinohoitoalalla työskennelleenä hän haluaa toimessa. alalle arvostusta, myös palkkauksen osalta. Varkauden seudun asiat hän näkee haas Lähihoitajat ja sairaanhoitajat ovat teellisena kuviona ja ei usko yhdenkään kohtuuttomassa palkkakuopassa verrattuna kuntaliitoksen syntyyn. Mutta kuntien tumiesvaltaisiin aloihin kun verrataan kou- lisi yhdessä miettiä, mitä konkreettista voilutuksen pituutta ja työn vaativuutta. Enkä si tehdä yhdessä, jotta kaikki hyötyisivät. haluaisi sellaista mallia, että ihmisten pitää On annettava edellytyksiä työpaikkoja tehdä useaa työtä pärjätäkseen. Perustoi- luoville yrityksille. Se onnistuu kehittämeentulon lisäksi elämässä pitää olla myös mällä yhteistyössä alueen koulutusta, infraa, sitä, että olisi mahdollisuus mennä vaikka elinkeinopolitiikkaa sekä sosiaali- ja terteatteriin ja lapsilla mahdollisuus harrastaa. veydenhuollon palveluita, Mia Hahtala toetteivät lapset eriarvostuisi sen mukaan, teaa.
4 Nuoret taiteilijat valloittavat Väinölässä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Taidekeskus Väinölän näyttelyvuosi on käynnistynyt kahden kuopiolaisnuoren, Carmen ja Robert Pennasen iloisilla maalauksilla. Carmenin ja Robertin debyyttinäyttely oli Väinölässä neljä vuotta sitten, jonka jälkeen he ovat pitäneet useita näyttelyitä, mm. Kuopiossa ja Savonlinnassa. Heidän teoksiaan on myyty kotimaassa ja myös ulkomaille. Carmen (11 v.) ja Robert (9 v.) ovat itseoppineita taiteilijoita. He ovat maalanneet 3-vuotiaista lähtien, mutta he myös urheilevat, tanssivat ja soittavat musiikkia. Pianokonsertti onkin mahdollista näyttelyjen yhteydessä. Carmenin ja Robertin unelmana on taidenäyttelyt Helsingissä ja ulkomailla. Taideharrastus on aika vapauttavaa. Voi laittaa tunteitaan ja ajatuksiaan sekä kokeilla kaikenlaista uutta. Töitä on tosi kiva laittaa esille nähtäväksi. Mutta on semmoinen huono puoli, että varsinkin Suomessa galleriat eivät halua lapsia vaan enemmän ammattilaisia tai ryhmiä, esimerkiksi kuvataidekoulusta, sanoo Carmen ja jakaa kiitosta galleristi Timo Hämäläiselle. Neljä vuotta sitten Väinölässä pidetyn debyyttinäyttelyn jälkeen ovia on avautunut myös muualle. Väinölän näyttelyssä on nyt esillä 42 työtä ja lisäksi Robertin hiilipiirustuksia postikortteina. Suurimmaksi osaksi näyttelytyöt ovat uusia, valmistuneet viimeisten viikkojen aikana ennen näyttelyä. Mukana on kuitenkin muutama työ, jotka olivat esillä ensimmäisessä näyttelyssä. Mistä kaikki sitten alkoi? Ollaan aina maalattu. Pienenä maalattiin vesiväreillä, mutta kun vesikippo aina kaatui maalauksen päälle ja lattialle, kukaan ei oikein tykännyt. Vaihdettiin väreihin, kertoo Carmen, jonka mukaan hänen ja Robertin juttu taiteen tekemisessä on abstrakti. Ja molemmilla roiskiminen on kaikkein parasta. Carmenin ja Robertin näyttely Väinölässä on tammikuun loppuun saakka. Nuoret taiteilijat sanovat, että esillä on aika monenlaista, mutta joissakin töissä on ihan teemakin mukana. On väriloistoa, mutta myös tummia sävyjä ihan niin kuin on elämässäkin. Itseoppineet taiteilijat Carmen ja Robert Pennanen vierustallaan Carmenin työ Eden Novi. Robertin hiilipiirustus postikorttina. Carmenin töitä Liike ja Bubble world. Robertin töitä Rautamiehen rinta, Pyörremyrsky ja poika palloineen ja Veri seinällä.
Varkauden museoiden näyttelyt 2015 Varkauden museoiden vuotta 2015 värittää Varkauden teollisuuden 200-vuotisjuhla, jota vietetään teemalla Teollisuuden tekijät. Vuonna 1815, huhtikuun 20. päivä vapaaherra Gustaf Wrede sai senaatilta luvan ruukin perustamiseksi. Tästä alkanut Varkauden teollinen historia on johtanut Keskisen Savon alueen nykyisiin energia-, metalli- ja metsäteollisuuden muotoihin sekä lähitulevaisuuden bioenergiaan. Teollisuus ja teollisuuteen liittyvä työ koskettavat tavalla tai toisella jokaista varkautelaista. Varkauden museoiden erityispainopistealue juhlavuodelle on kulttuuriperintökasvatus ja teollisuusperintötietoisuuden lisääminen osallistavilla keinoilla. Yleisölle avoin, teollisuuden juhlavuoden tapahtumakeskus tehtaan puutaloalueella sijaitseva Peltola avataan keväällä paikan adoptointi-menetelmällä. Tilaan keskitetään juhlavuoden tapahtumia, yleisöä kutsutaan myös mukaan järjestämään tilaan toimintaa. Rakennuksen piha-alueelle rakentuu kesän ajaksi Päivi Raivion kasvava Tunne+Tila-tilateos. Varkauden museoiden teollisuuden juhlavuoden 2015 päänäyttely Teollisuuden tekijät avataan elokuussa sekä Varkauden teollisuuden historiaa ja arkkitehtuuria valottavat näyttelyt Varkauden Panssarikeskus kesäkaudella Taipaleen kanavamuseossa, Alvar ja Aino Aallon suunnitelmia Varkaudessa esittelevä valokuvanäyttely varkaus aalto Ravintola Kahden Ruusun yläkerrassa on esillä huhtikuulta vuoden loppuun. Varkauden taidemuseon näyttelyissä Kuvan lähde: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Osakeyhtiön kokoelma/ivar Ekström. nostetaan esille paikallisia ja alueellisia taiteilijoita. Valtakunnallisesti tunnetun varkautelaisen Jäniksen valokuvaajasuvun edustajan, valokuvaaja Matleena Jäniksen sekä kuvataiteilija Minna Parkkisen ja professori, akatemiatutkija Outi Fingerroosin dokumenttimatka Meksikoon valokuvanäyttelynä Guadalupen ihme tekstei- neen jatkuu helmikuulle. Kuvataiteilija Mikko Juntura maalaa hapoilla metallille sekä tekee orgaanisia teoksia Vaiti-näyttelyssä helmikuusta huhtikuun lopulle, installaatio Oraakkeli ennustaa tulevaisuutta. Toukokuusta alkaen nähdään Itä-Suomessa ensi kerran omaelämänkerrallinen näyttely Liinatie, surutyö kuvataiteen kei- 5 noin Kuopion saaristossa kadonneesta Isästä. Kuvataiteilija, sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen yhdistää maalaustaiteeseen sarjakuvaa ja karjalaista perinnettä käspaikoista. 2015 tulee kuluneeksi 100 vuotta varkautelaisen Toini Hortensia Markkasen (1915 2004) syntymästä. Hortensia, työläisen tyttö Lehtoniemestä kertoo taiteilijan tarinan lisäksi taiteilijan värikkäistä vaiheista Varkaudessa. Näyttely alkaa samanaikaisesti Teollisuuden tekijät-näyttelyn kanssa. Marraskuussa nähdään pieksämäkeläisen Juha Lahtisen veistosten ja sulkavalaisen Tuomo Kukkosen maalausten näyttely. Molemmat lähestyvät ilmaisutapaansa abstraktisti ja uudistavasti. Lahtinen käyttää veistoksissaan eri puulajeja, hän yhdistää niihin metalleja tai käsittelee pintaa väripigmenteillä tai tervalla. Kukkonen maalaa akryylilevyjen taustapuolelle, työskentely tapahtuu käänteisessä järjestyksessä ja osittain peilikuvana. Teollisuuden juhlavuosi on tapahtumarikas myös museoiden työpaja- ja opastustoiminnassa. Museoiden perhesunnuntaita vietetään vuoden aikana neljänä sunnuntaina. Lisäksi koululaisten ja opiskelijoiden työpajatoimintaa järjestetään sekä Teollisuus200-teemalla, että muidenkin näyttelyiden osalta runsaasti vuoden aikana. Yleisöopastuksia järjestetään jokaiseen vaihtuvaan näyttelyyn jatkossakin. Lisäksi oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä liittyen näyttelytoimintaan ja taidekasvatukseen. Lisäksi Teollisuuden juhlavuoden teemaa tuodaan saataville mobiilireiteillä osoitteessa tarinasoitin.fi/varkaus
6 Tuntematon sotilas-merkkiteos kesäteatteriin Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä, Varkaus viettää teollisuuden 200-vuotisjuhlaa ja viime vuonna Väinö Linnan sotaromaanin Tuntematon sotilas julkaisusta tuli 60 vuotta. Nämä kolme asiaa yhdistyvät Teatteriryhmä Nimettömät ry:n ensi kesän teatteriesityksessä, joka saa ensi-iltansa Taipaleen Kanavamuseolla lauantaina 27.6. Taipaleen kanavan pihapiiri muotoutuu Linnan kuvaamaksi kasarmialueeksi ja taistelukentäksi. Historiallinen miljöö luo näytelmälle aidot puitteet ja antaa katsojalle mahdollisuuden palata ajassa taaksepäin. Teatteriryhmä Nimettömät on esittänyt hyvin erilaisia näytelmiä toimintansa 22 vuoden aikana draamasta komediaan. Mukaan on mahtunut myös muutama paikallishistoriaan vahvasti liittynyt tuotanto. Kaikkinensa 37 tuotannossaan Nimettömät on käsitellyt ihmiselämän eri puolia iloja ja suruja. Nyt teatteriryhmä on päättänyt ryhtyä koko toimintahistoriansa suurimpaan haasteeseen toteuttamalla yhden suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksen Tuntematon sotilas. Kirjassa äänen saivat tavalliset rintamamiehet. Kiiltokuvien esittelyn sijaan kirja sanoittaa suoraan rintamamiesten kokemuksia ja tuntemuksia ajasta, jolloin elämä saattoi katketa minä hetkenä hyvänsä. Kunnianosoitus Näytelmä on Mika Myllyahon dramatisoima ja sen ohjaa Riitta Pasanen, tiettävästi ensimmäisenä naisohjaajana kautta aikojen. Musiikista vastaa Varkauden soittokunta ja teatteriesityksen yhteydessä Nimettömät tekee myös yhteistyötä Varkauden museotoimen kanssa. Taipaleen Kanavamuseolla on mahdollisuus tutustua näytelmän esitysaikana paikalliseen sota-ajan historiaan Panssarikeskus-näyttelyn kautta. Varkaudessa toimi sota-aikana rintamalla vaurioituneiden panssarivaunujen korjaamo liittyen varkautelaiseen teollisuuteen. Sodan vaikutukset ovat näkyneet myös Varkauden teollisessa historiassa Suomen maksamien sotakorvausten muodossa. Näytelmän esittäminen Varkaudessa on kunnianosoitus sotaveteraaneille, sankarivainajille, lotille ja heidän omaisilleen kaikille, joita sota on eri tavoilla koskettanut. Ei pidä unohtaa, että rauha ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Näytelmä on ajankohtaista rauhantyötä ja puheenvuoro vuosikymmenten takaa, toteaa Teatteriryhmä Nimettömät ry:n puheenjohtaja Tommi K.J. Taskinen ja jatkaa, että sodilla on todettu olevan pitkälle ylettyvät, ylisukupolvelliset vaikutukset. Näytelmän toteutuksessa näkyy ja kuuluu jollakin tavalla myös paikallinen, autenttinen tieto. Teatteriryhmän toimesta on haastateltu muutamia sodankokeneita henkilöitä, jotka ovat kertoneet omia kokemuksiaan muistoksi jälkipolville. Meille on tärkeää, että on linkki paikallisuuteen ja miten asiat on koettu ja eletty päästä lähemmäs varkautelaisia ja alueen ihmisiä. Ohjaaja Riitta Pasanen sanoo, että häntä aina kiinnostaa ihminen kaiken takana. Näin myös näytelmässä Tuntematon sotilas. Jermumentaliteetti Ohjaaja Riitta Pasasen mukaan näytelmässä on hyvin monta tasoa, joita tarinan kautta kannetaan ja tuodaan esille. Koko ajan kulkevat persoonien tarinat ja yhteiskunnallinen tarina näytelmässä on iso ihmisen ääni. Rintamalla puhuttiin paljon ikäväntorjunnasta ja murheenmurjonnasta. Murheenmurjonta merkitsi elämän jatkumista rintamalla ja kotirintamalla. Radio soi, oli iskelmiä ja elokuvia se oli kommunikaatiota ja eläytymistä illuusiontaikaan, ikävänhallitsemiseen. Kotirintamalla vain kirjoja, lehtiä, elokuvalippuja ja gramofonilevyjä sai ostaa ilman säännöstelyä. Ruokaa säännösteltiin, ei kulttuuria. Näytelmän dramatisoinnissa on huumori ja inhimillinen lämpö vahvana tekijänä, sanoo Pasanen ja nostaa esille myös termin jermumentaliteetti. Se havaittiin miehissä ja vaikutti miesten ja naisten välisiin suhteisiin piti vain jotenkin selviytyä. Se heijastui parisuhteisiin ja ihmissuhteisiin arkielämässä. Näytelmän ohjaamisen Riitta Pasanen kokee isona, tärkeänä ja mielenkiintoisena haasteena. Nimettömien voimavarana on ryhmä, joka lonkeroituu laajasti. Harrastajateatterin voimavarana on aina yhteishenki, jolla asioita tehdään talkoohenki ja suunnaton yhteen hiileen puhaltaminen. Prosessiin ryhmän jokainen jäsen tuo omat juttunsa tullessaan, hän sanoo. Näytelmää on toteuttamassa kaikkinensa nelisenkymmentä henkilöä. Hankkeen aloituspalaveri on sunnuntaina 8.2. klo 17 Tehtaan koululla. Jos haluaa olla mukana kokemassa ja rakentamassa merkittävää teatteritapausta sekä saamassa oppimiskokemusta, kaikki ovat tervetulleita mukaan näyttelemisen, musiikin ja muiden osa-alueiden suhteen. Porukkaa tarvitaan, sanoo Taskinen.
7 Hukka-Pallon C-juniorit kolmanneksi HFC:ssä Salibandyseura Hukka-Pallon C-juniorit sijoittuivat kolmanneksi 2. 4.1. pelatussa Helsinki floorball cupissa. Suomen suurimmassa, kolme päivän salibandyturnauksessa oli mukana kaikkiaan 313 joukkuetta. Hukka-Pallon turnausjoukkueina olivat poikien ja tyttöjen D- ja C-joukkueet yli 50 junioria edustamassa Keski-Savoa. Ja kannustusjoukoissa satakunta ihmistä. Viime vuonna B-finaalin voittanut HuPa osoitti kehittyneensä vuodessa ja taisteli nyt tosissaan paikasta A-finaaliin. Joukkue osallistui C99-sarjaan yhdistelyllä C99- ja C00-miehistöllä. Kovatasoisen alkulohkonsa avausottelussa Hu-Pa kukisti Tapanilan Erän jännittävien vaiheiden jälkeen 3 1. Ensimmäisen erän jälkeen 0 1-tappiolla ollut Hu-Pa osoitti heti turnauksen avauspelistä saakka loistavaa taisteluasennetta ja nousi toisessa erässä ansaittuun 3 1-voittoon. Erän pelaajat sortuivat hermoiluun aktiivisesti pelanneen ja kurinalaisesti puolustaneen Hu-Pan puristuksessa. Alkulohkon toisessa ottelussa Hu-Pa otti ensimmäisen erän hurmion jälkeen 6 4voiton sveitsiläisestä Unihockey Club Avry Vikingsistä. Toisessa erässä Hu-Pa keskittyi turvaamaan johtoaan ja varmistelemaan riemukasta lohkovoittoa. Voiton takeena olivat vuorotellen kaikki kolme joukkueen maalivahtia. Lohkovoittajien jatkolohkossa ensimmäiseksi vastaan asettui viimevuotinen turnausvoittaja FC Yli-Utos. OLS:n C-nuorten SM-sarjajoukkueen pelaajia vilisevä Yli- Utos osoitti tänäkin vuonna ylivoimaisia otteita läpi turnauksen. Hukka-Pallo oli hyvästä yrityksestä huolimatta vailla mahdollisuuksia fyysisen, taitavan ja lujaa laukovan FC Yli-Utoksen käsittelyssä. 11 1 päättyneen ottelun loppupuolella Hu-Pa alkoi säästellä voimia lauantai-illan toiseen koitokseen, jossa ratkaistiin suora välieräpaikka. Yli-Utos voitti lopulta koko turnauksen häviämättä otteluakaan. Joukkueen ylivoimasta kertoo kuuden ottelun maaliero 57 7. Jatkolohkon toisessa otteluun Hu-Pa lähti sisuuntuneena reilun tunnin takaisesta höykyytyksestä. Vastassa ollut SC Hyvinkää tuli otteluun levänneenä, vahvasti latautuneena ja Hu-Pan pelityyliä tarkkailleena. Tarkasta skouttauksesta ei kuitenkaan ollut apua Hu-Pan esittäessä kauden parasta koko joukkueen puolustuspeliä. Huikean pelin pelanneen maalivahti Juhani Järveläisen johdolla Hu-Pa eteni välieriin salibandyssä harvinaisella 1 0-voitolla. Sunnuntain välierässä vastaan asettui alkulohkosta tuttu Tapanilan Erä. Hu-Pan epäonneksi joukkueeseen iski sunnuntain vastaisena yönä vatsatauti, joka jätti neljä pelaajaa suoraan pelin ulkopuolelle ja vei voimia muiltakin pojilta. Urhea taistelu riitti vielä siivittämään Hu-Pan erätauolle 1 0-johdossa. Loppuun asti pelikuntoisten voimat eivät kuitenkaan kantaneet, ja rutinoitunut Erä vei ottelun lopulta väkisin 3 1. Täysissä voimissa Hu-Pa olisi ollut tiukasti kiinni loppuottelupaikassa. Välierätappiota lievittämään Hu-Pan pelaajien kaulaan pujotettiin A-sarjan Hukkalauma vaihteeksi poseeraa. C-junnut palkintojenjakotilanteessa. pronssimitalit, jotka tuntuivat kiiltelevän viimevuotisia B-sarjan kultamitaleja huomattavasti enemmän. Valmennukselle suurinta iloa tuotti joukkueen sataprosenttinen sitoutuminen sovittuun taktiikkaan niin kentällä kuin kentän ulkopuolella. Hu-Pan tehomiehet HFC:ssä: Joni Asikainen 3+2, Aatu Jumisko 2+1, Aatu Vyyryläinen 1+2, Tuukka Kärkkäinen 2+0, Jesper Ikonen 1+1, Arttu Holopainen 1+0, Jasse Sikanen 1+0, Jani Suomula 1+0, Tatu Karvinen 0+1, Niko Sormunen 0+1, Veeti Hämäläinen 0+1 ja Teemu Karkoski (MV) 0+1. Kestävyysharjoittelu: huonosta kunnosta ylikuntoon on yleinen tarina A-P Lindberg/Varkauden Fysiokeskus Usein liikuntatottumuksemme pyrkivät pyörimään yksipuolisesti saman tyyppisten lajien ympärillä. Toiset tykkäävät harjoitella kestävyyttä, toiset voimaa ja nopeutta, yhdet taas liikkuvuutta. Tarvitsemme kuitenkin kaikkia noita ominaisuuksia elämässämme sekä lempilajeissamme. Aivan yhtälailla maratoonari tarvitsee voimaharjoittelua kuin voimannostaja tarvitsee kestävyystyyppistä harjoittelua. Yogan ja Pilateksen harrastaja tarvitsee sekä kestävyysettä voimaharjoittelua. Maratoonarit ja voimaharjoittelija Yoga- ja Pilates-tyyppistä harjoittelua. Jos erikoistumme liikaa eli harjoittelemme vain tiettyä ominaisuutta, luo se liikaa epätasapainoa kehoomme, mikä pitkässä juoksussa tulee aiheuttamaan vammoja. Liikkumisen ja urheilun tavoitteen pitäisi olla aivan päinvastainen. Siksi kestävyysharjoittelun pitäisi olla osa kaikkien lajien harrastajien harjoitteluvalikoimaa. Kestävyysharjoittelulla kehitetään liikuntakoneiston osia, jotka huolehtivat energian toimittamisesta lihaksille sekä kuona-aineiden poiskuljettamisesta lihaksista ja kehosta. Ylähengitystiet ja keuhkot huolehtivat siitä, että saamme riittävästi happea keuhkoihin sekä sitoutettua hapen verenkiertoon. Mitä enemmän kykenemme ottamaan happea sisään ja mitä tehokkaammin sitä sitoutuu vereen, sen punasoluihin, sitä enemmän on mahdollista toimittaa sitä li- haksille. Kestävyysharjoittelu etenkin ns. vauhtikestävyysharjoittelualueella eli 70 85 % maksimisykkeestä, kehittää hapen ottokykyä. Tämä on kuitenkin sen verran raskasta harjoittelua, että siitä ei kannata aloittaa kestävyysharjoittelua, vaan seuraavia ominaisuuksia kehittävästä harjoittelusta. Kun happi on saatu vereen, on aika kuljettaa se lihaksille. Siitä vastaa sydän ja verenkiertoelimistö. Mitä tehokkaammin sydän pumppaa, sitä nopeammin ja enemmän saadaan happea ja energiaa lihaksille toimia. Lisäksi energian perille toimittamisen tehokkuus riippuu siitä kuinka hyvin veri saadaan jaettua lihakselle eli siitä kuinka hyvin verisuonitettu lihas on. Peruskestävyysharjoittelulla kehitetään em. ominaisuuksia. Se on kuntomme kivijalka ja on sopivan kevyttä suurimmalle osalle, jotta siitä voi aloittaa kestävyysharjoittelun. Sykealue, millä sitä harjoitetaan, on 60 70 % maksimisykkeestä. Se on suhteellisen rauhallista ja hidastempoista, PPPP pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Jos omat tavoitteet ovat kilpailullisia tai oma työ vaatii äärisuorituksia, voi olla syytä kehittää myös maitohapon sietokykyä elimistössä, sitä kuinka hyvin maitohappoa puskuroidaan sen kertyessä lihaksiin kovassa suorituksessa. Tämän tyyppinen maksimikestävyysharjoittelu ei ole kuitenkaan suurimmalle osalle liikkujista oleellista, enemmänkin urheilijoille ja kilpailijoille. Sitä harjoitetaan sykealueella 85 100 % maksimisykkeestä. Kestävyystyyppistä liikuntaa VarkausPuolikasjuoksussa viime kesänä. (Kuva: Vesa Moilanen.) Peruskestävyysharjoittelua pitäisi olla 70 80 % harjoittelustamme, mutta erittäin harva malttaa tehdä sitä riittävän paljon, vaan on kiire mennä heti kovaa, jotta tuloksia syntyisi nopeasti. Jos ei malteta lähteä riittävän rauhallisesti liikkeelle, niitä tuloksia ei valitettavasti synny, vaan ajaudutaan huonosta kunnosta suoraan ylikuntoon, koska kuntotaso ei riitä vielä kovaan harjoitteluun. Siksi ajaudutaan vammoihin ja motivaation lopahtamiseen, eikä liikuntaharrastus yleensä jatku paria kuukautta pidempään. Ainoa tapa olla hyvässä kunnossa on liikkua säännöllisesti läpi elämän. Siksi ym. kaltaiset parin kuukauden mittaiset liikuntapyrähdykset ovat vain negatiivisia. Ne eivät nosta kuntoa eivätkä pidä kuntoa yllä, koska ovat lyhytaikaisia ja lisäksi ne aiheuttavat vammoja sekä pahinta kaikessa tuhoavat motivaation. Peruskestävyysliikunta on erittäin tär- keää myös sen takia, että se kevyenä liikkumisena samalla myös palauttaa rasittavimmista suorituksista. Se lisää veren ja imunesteen kiertoa kehossa raviten näin kudoksia, auttaen näin niitä kehittymään, sillä ilman ravintoa ei ole kehitystä. Samalla se poistaa lihaksiin ja muihin kudoksiin kertynyttä kuona-ainetta, joka aiheuttaa kireyttä ja tulehdusta kehoon. Siksi kaikki tarvitsevat paljon kevyttä peruskestävyysliikuntaa omaan liikuntarepertuaariin se ravitsee ja palautta, hellii kehoa. Sen harjoittaminen on helppoa. Mikä onkaan lajisi (uinti, pyöräily, kävely, sauvakävely, juoksu, kuntopiiri, jne.), harjoita kestävyysharjoittelua paljon kevyesti peruskestävyysalueella, sillä vanha totuus on, että tulokset tehdään palautuksen eli levon aikana, ei kuitenkaan passiivisen paikallaanolon vaan kevyen liikkeen seurauksena. Aloita siis liikkumisesi perustan luomisella, ensimmäiset kuukausi tai puolitoista enimmäkseen tai lähes ainoastaan peruskestävyysharjoittelua 45 90 minuuttia 2 5 kertaa viikossa, hiljalleen kertoja lisäten. Mutta mielellään eri lajeilla, jotta hommasta ei tule yksipuolista. Ala sitten lisätä 1 2 kertaa viikossa vauhtikestävyysharjoitteita, mennen hieman kovempaa 30 60 minuuttia. Aloita kuitenkin maltilla, sillä sinulla on loppuelämä aikaa kehittää kuntoasi Kestävyystyyppinen liikunta myös kehittää aivoja, auttaa oppimaan, palauttaa stressistä siksi sen pitäisi kuulua meidän kaikkien arkeen siitä lisää ensi kerralla!
8 Liikunnan monipuolisuus on avaintekijä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Annika Lahtinen sanoo hypänneensä liikkuvan junan kyytiin ja juna kiitää eteenpäin vauhdilla. LadyLinen Varkauden toimipisteen yrittäjänä hän aloitti joulukuun alussa. Täällä oli hyvä, innovatiivinen henkilökunta valmiina, hyvä asiakaskunta ja toimiva yritys. Henkilökunnan määrä lisääntyi yhdellä vuodenvaihteen jälkeen ja kehitystyötä tehdään mm. laajentamalla fysioterapiapalveluja. Uutta on myös S-bonus, jota alkaa saada vihreää korttia vilauttamalla. Kun liikkuu, saa itselleen rahaa takaisinpäin. Helmikuun alussa S-bonus saapuu meille, sanoo Lahtinen, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti ja on työskennellyt ryhmä- ja yksilöliikunnan puolella kuntokeskuksissa ja terveyskeskuksissa. Annika lupaa, että kuukausittain järjestetään jotakin tapahtumaa ja viikoilla pienempiä juttuja. Paikkaa ja sen palveluja tehdään tutuksi erityyppisille liikkujille. Monipuolisuutta tuodaan esille ja tapahtumissa on myös vierailevia tähtiä. Pyritään saamaan kokeiluun ja maistiaisiksi sellaisia lajeja, mitä ei vielä ole tuntitarjonnassa. Aina pyritään saamaan uutta ja monipuolisuutta pysyvästi lukujärjestykseen. Myös laitepuolelle tulee lisäyksiä ryhmäliikuntatarjonnan osalta. LadyLinen kuntosalilla kävijöille on muodostunut tiivis yhteisö. Se onkin sosiaalinen juttu, jolla on suuri merkitys. Ennen saliin menemistä vaihde- taan kuulumiset. Mitä enemmän on ikää, sitä suurempi on merkitys, Annika uskoo. Moni haluaa uutta alkua vuodenvaihteen jälkeen liikunnassa. Personal Trainerpalvelut ovat hieno juttu ja myös kurssitarjontaan sisältyy paljon ohjausta. On ihmistyypistä kiinni, mistä liikunnasta tykkää. Avainjuttuna on liikunnan monipuolisuus. Pelkästään kuntosaliliikunnalla saadaan lihaskunto pysymään hyvänä, mutta ei tule kehon monipuolista käyttöä. Ja jos käy pelkästään ryhmäliikunnassa, ei saa voimaa ja tukea tietyille nivelille ja lihasryhmille. Eli monipuolisuutta kuntosalia ja aerobista liikuntaa yhdessä paras hyöty saavutetaan sillä tavaleli vastuskumilla saadaan vastusta liikkeisiin, Tuubi on la, Annika Lahtinen Tuubilla monipuolinen väline ja sitä käytetään mm. Bodyvive-tunneilla, jotka käynnistyvät maaliskuun alussa, kertoo Annika Lahtinen. sanoo.
Liikuntaa kaikenikäisille, tasapainoa ja kehonhallintaa 9 Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Se alkaa kaatumisesta, jota harjoitellaan. Sitten hallintaliikkeitä matossa, heittoja, vahvistetaan avainlihaksia, tehdään lajitaidollisia harjoitteita ja yleiskunto nousee. Eli mikä kyseessä? Kuntojudo, jonka peruskurssi on hyvässä käynnissä liikuntatalolla kahdesti viikossa, sunnuntaisin ja tiistaisin. Järjestäjänä varkautelainen judoseura Yama-Arashi, joka on toiminut jo reippaasti yli neljän vuosikymmenen ajan. Judon peruskurssi huipentuu keväällä pidettävään vyökokeeseen. Puolentoista tunnin harjoituskertoja on peruskurssin yli 30. Kurssille voi vielä hypätä mukaan. Perusterve ihminen pystyy osallistumaan peruskurssille. Osa löytää itselleen jatkumoa lajin parissa, toteaa judoseuran puheenjohtaja Heikki Ropponen, joka suosittelee lajia sen hyvien vaikutuksien vuoksi mm. kehonhallintaan, tasapainoon, tukilihaksiin ja keskivartalolihaksien vahvistamiseen. Tässä tulee myös aivojumppaa, kun pariharjoittelussa kädet ja jalat liikkuvat eri tahtiin. Judossa on tietty etiketti, asiat tehdään säntillisesti, ei sooloilla ja opitaan toisen huomioiminen. Itsekseen tässä lajissa ei kehity, vaan tarvitaan sosiaalisia ja yhteisöllisiä asioita. Yhteisöllisyys on katoavaa kansanperinnettä, mutta lajin luonteen vuoksi se elää ja voi hyvin. Judo tulee sanoista ju = pehmeä, joustava ja do = tie, tapa. Japanilainen Jigoro Kano kehitti judon 1880-luvulla ju-jutsusta. Hän poisti ju-jutsun vaarallisina pitämänsä liikkeet, jotta vastustajaa ei vahingoitettaisi. Potkuja ja lyöntejä ei ole judossa. Liikkeet ovat hallittuja ja varsinkin peruskurssilla aluksi otetaan vauhtia tietoisesti pois. Judo on normaalia, hyvää toimintaa oman kunnon ja yhteisen hyvän periaatteen mukaan. Laji antaa valmiuksia myös ryhmädynamiikkaan. Meillä on todella hyviä nuoria apuvetäjinä, he saavat toteuttaa itseään ja heitä tuetaan. Nuoresta näkee, kun hän sitoutuu seuratyöhön. Ryhmien ohjaamisesta saadusta todistuksesta voi olla jopa arvaamatonta hyötyä nuoren hakeutuessa opiskelemaan ja myöhemmin myös työnhaussa, toteaa Ropponen ja jatkaa, että Judoliitolla on oma koulutusjärjestelmä, jota voi hyödyntää. Jos tykkää touhuta lasten ja nuorten kanssa, ohjaajan tehtäviä on aina tarjolla. Judon liikkeet ovat pehmeitä. Potkuja, lyöntejä ei ole eikä vastustajan vahingoittamiseen pyritä. Perusteet alkavat kaatumisen harjoittelulla. tullut jonkin verran. Totta kai kilpailuun annetaan mahdollisuus, mutta lajia voi harrastaa ilman kilpailua. Kuntoiluasiana judo on hyvä ja esimerkiksi tekniikoiden harjoittelussa matossa tulee lihaskuntoharjoitusta. Lähinnä aikuisten liikuttajana judon parissa on Raimo Pöysti toiminut puolenkymmentä vuotta. Kuntojudossa harjoitellaan aika paljon Positiivisia vahvuuksia tekniikkapainotteisesti eikä niinkään tähmustavöinen Esa Pesonen on harrastanut dätä kilpajudon uralle vaan siten, että osajudoa yli 35 vuoden ajan ja hän myös alle- taan liikkeitä muulloinkin kuin kilpailutikirjoittaa edellä kerrotun. lanteessa, sanoo Pöysti, jolla on vahva taus Yama-Arashissa on alun toistakym- ta itsepuolustuspohjalta, noin 25 vuoden mentä aktiivikilpailijaa ja menestystäkin on ajalta. Judo antaa mahdollisuuden itsensä haastamiseen. Yama-Arashin kuntojudossa on kokeneet ohjaajat, hyvin selkeät vastuuvetäjien roolit ja oikeaoppinen suhtautuminen lajiharrastajaan yksilönä. Etsitään positiivisia vahvuuksia harjoittelun kautta. Seuran nuorimmat harrastajat ovat esikouluiän paikkeilla ja varttuneimmat kuudenkympin kieppeillä. Ensi syksynä on tarkoitus laittaa käyntiin kurssitusta myös muksuille ja junioreille. Ja lajina judo on kohtuuhintainen halvin ainakin kamppailulajeista. Pehmeitä liikkeitä ja keskittymistä se imaisee mukaansa. Silloin mieleen eivät tule työasiatkaan se on judoa.
10 Kari Rajamäki: Työnteolla tulosta ja uskoa tulevaisuuteen Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Jo yli kolmen vuosikymmenen ajan työuraa kansanedustajana tehnyt Kari Rajamäki (sd.) haluaa luoda uskoa tulevaan ja tähdentää edunvalvonnan merkitystä paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti. Äskettäin Rajamäki nostettiin korkealle, kymmenenneksi vaikuttajien ja ministerien listalla. Sisäministerinä hän toimi huhtikuusta 2003 huhtikuuhun 2007. Meidät useasti leimataan savolaisiksi valittajiksi, jotka ovat vaatimassa julkisen puolen yhteisiä varoja enemmän kuin olisimme niitä keräämässä ja hankkimassa. Toki on niin, että ellemme olisi puoliamme pitäneet, ei helsinkiläisten tyrkyttämänä 5tien väliä Vehmasmäki-Hiltulanlahti, väliä Varkaus-Joroinen, Varkaus-Viinijärviosuutta ja Kallansiltojakaan olisi rakennettu tai tulevaisuudessa väliä Mikkeli-Juva. Ei ole kyse nurkkakuntaisuudesta, vaan alueellisesta ja kansallisesta kilpailukyvystä, kun edellytämme teollisten vahvuuksien turvaamista. Me nousemme kuitenkin framille myös Suomen ja kansantalouden selviämiseksi savolaisilla vahvuuksillamme, sanoo Rajamäki, jonka mukaan Pohjois-Savon on kyettävä myös hyödyntämään kansainvälistä huippua olevan Pelastusopiston ja Siviilikriisinhallinnan koulutuskeskuksen vaikutuksia. Kuopio ja Varkaus sijaitsevat Itä-Suo- men keskellä. Niiden logistista asemaa tulisi hyödyntää paremmin itäisen ja keskisen Suomen kuljetusjärjestelmille. Varkaudessa on aina ymmärretty, että savolaisten leipä on maailmalla. Siksi kansainvälistyminen ja elinkeinoelämän perusedellytyksinä ovat osaavan työvoiman saatavuus, toimiva palvelurakenne ja hyvät liikenneyhteydet. Varkauden alue on energiateknologian globaali yrityskeskittymä. Kärkialojen rinnalla ei saa unohtaa hyvinvointialan mahdollisuuksia yksityisille yrityksille tai pienten palveluyritysten yhteistoiminnan ja toimintaedellytysten turvaamista myös kaupungin toimenpiteissä, hän tähdentää. Joukkuepeliä Rajamäen mielestä Varkaudenkin tärkein voimavara on osaamiseensa ja työhönsä uskovat ja tahtovat ihmiset, yrittäjät. Menestyminen vaatii aina inhimillistä voimaa ja halua. Menestyvän yrityksen takana on aina voimakas persoona, tahto kasvuhakuisuuteen, motivaatio, sitkeys ja luova hulluuskin. Kärkisijoja ei saavuteta pelkästään kilpailuun ilmoittautumalla, eikä alueiden kehittämisessä ole kyse siitä, kuinka kakkua jaetaan, vaan siitä, kuinka me varkautelaiset ja savolaiset menestymme yhteen pelaavina, seudullisina ja alueellisina joukkueina. Uudenlaisella yhteistyönotteella ja tekemisellä suunta on vain ylös. Joka ihteensä uskoo, se kykysä tuploo, Jaakko Ikosen ja Kari Rajamäen mielestä Itä-Suomen yliopisto ja Savoniaammattikorkeakoulu ovat aluekehityksen ehdottomia vauhdittajia. Rajamäki sanailee pohjalaisittain, savolaista kansanviisautta lainaten. Kari Rajamäen mielestä Itä-Suomen yliopisto on aluekehityksen vauhdittaja. Yliopistojen rahoitus ei saa olla tohtorinhatulla kerjäämisen varassa. Tarvitsemme myös maakuntarajat ylittävää, teollisuutemme erityistarpeiden edellyttämää verkostoitumista muiden maakuntien yliopistoihin, mm. Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Teollisuuden ja avainalojen kehitystä tukee Savonian ja ammatillisen koulutuksen turvaaminen. Itä-Suomen kehityksen ja edunvalvonnan uskottavuuden kannalta on metsäteollisuuden toimintaedellytysten varmistaminen paalupaikalla. Metsäteollisuuden rakenteita ei ole varaa lyhytjänteisesti murentaa. Kyse ei ole vain Itä-Suomen aluekehityksestä, vaan kansallisesta asiasta. rustan tarpeen, sitä varmempaa on, että kykenemme varmistamaan Itä-Suomen elinkeino- ja infrastruktuurihankkeiden pärjäämisen sekä alueemme osaamisen kannalta keskeisten koulutuspaikkojen turvaamisen Suomen kansallisessa kilpailussa. Meidän on myös osattava panostaa ylimaakunnallisella otteella matkailuun, joka on maailman nopeimmin kasvava elinkeino. Kari Rajamäen mielestä Savossa on oltu ulkopuolisten poliittisten ja hallinnollisten Ylimaakunnallista otetta päätösten lähes passiivisena kohteena on Aluekehityksen kannalta nykyinen maa- ihmetelty tekemisen sijaan. kuntajako ei Rajamäen mukaan vastaa toi Jos olisi ajoissa ymmärretty ylimaaminnallisia tarpeita. kunnallisen yhteisen edunvalvonnan ja Mitä pikemmin Itä-Suomessa kyke- maakuntahallinnon tiivistämisen tarve, ei nemme näkemään uuden maakuntajaon ja Savoa olisi pirstottu laskimilla Helsingin uuden maakunnallisen kehittämisen pe- kabineteissa eri vaalipiireihin.
Jaakko Ikonen: 11 Itä-Suomen dynaamista kehitystä tulee vaalia Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Logistiikan pitää toimia. Muuten ei pärjätä globaalissa kilpailussa. Teiden kuntoon pystytään kansallisesti vaikuttamaan ja se on kilpailutekijä, jonka on oltava kunnossa. Eduskuntavaaliehdokas Jaakko Ikosen (sd) mielestä tiestön merkitys edelleen korostuu Itä-Suomessa. Viitostien ja valtatie 23 kehittämistä on jatkettava, mutta lisäksi pienempien teiden kunto pitää ottaa tarkkailuun Itä-Suomessa, koska puuta kuljetetaan paljon, sanoo Ikonen ja viittaa kansanedustaja Kari Rajamäen (sd) tekemään työhön tieverkoston kehittämiseksi. Ikosen mukaan Itä-Suomen metsäteollisuuden merkitys kasvaisi huomattavasti, jos onnistutaan luomaan startup- ja innovatiivista toimintaa pien- ja pk-sektoreilla jatkojalostuksen puolella. Nythän on aiempina vuosikymmeninä ollut hyvin mekaaninen metsäteollisuus. Kuitenkin on valtava potentiaali erilaisista lisätuotteista, joita yrittäjäkentän tulisi lähteä innovoimaan. Esimerkiksi puusta uutettavia erilaisia kemikaaleja voi käyttää kauneus- ja terveysbisneksissä, ja monessa muussa. Miksi Itä-Suomessa ei voisi olla tämän alan startup-yrityksiä, koska Itä-Suomen yliopistolla on tutkimusta tämän ympärillä, sanoo Ikonen ja huomauttaa, että Etelä-Karjalassa Lappeenrannan teknillinen yliopisto on valjastettu liike-elämän käyttöön molemmin suuntaisella yhteistyösuhteella. Nuoria opiskelijoita tuetaan startup- ja innovatiivisessa ajattelussa. Tällaista dynamiikkaa pitäisi saada ItäSuomessakin aikaiseksi. Tässä tietysti ItäSuomen yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu ovat avainasemassa. Nyt olisi kortieverkosto, niin valtateiden kuin myös pienempien teiden osalta, on tärkeässä roolissa nykypäivän ja tulevaisuuden Itä-Suomessa, kea aika Varkaudenkin aktivoitua osana Sa- Itä-Suomen sanovat Kari Rajamäki ja Jaakko Ikonen viitostien vierustalla Leppävirralla. voniaa ja tulisi kartoittaa Varkauden mahdollisuudet tehdä yhteistyötä laajemmin ItäSuomen yliopiston kanssa, hän tuumailee. Kaikkien mielestä yrittäjyyden merki- vestoinnit. Hän kuitenkin tähdentää pieny- laisena kaatolaarina. Vaikeat kysymykset tys kasvaa tulevaisuudessa. Tulisikin luoda rittäjyyden ja pk-sektorin yrittäjyyden kaadetaan kolmannelle sektorille liian pieyritystoimintojen todellisuus kannusteita niin, että ihmiset ryhtyisivät merkitystä lisätyöpaikkojen tuojana. nellä määrärahalla. Ja paikoitellen kolman Navitas Kehitys Oy ja Keski-Savon nen sektorin rahoitusta on ajettu alas ja palikosen mielestä olisi aiheellista pystyä tar- yrittäjiksi ja yrittäjinä näkisivät tuloksen kemmin erittelemään erilainen yritystoi- ei pelkästään verovelkaa, sanoo Ikonen, joka Uusyrityskeskus Wälkky ovat avainase- velut ovat kriisiytyneet vaikka ihmiset teminta. Kannattaisi miettiä, voisiko esimer- näkee liian korkeasta verotuksesta ja työ- massa pallottelemassa asioita yrittäjyyttä kevät työtä täydestä sydämestään. kiksi artesaanikäsityöntekijälle laittaa ar- eläkemaksuista johtuvien yritysten kaatu- harkitsevien henkilöiden kanssa ja rohkaijaakko Ikonen puhuu tasa-arvoisen ja vonlisäverovapaus tiettyyn summaan asti. misten olevan hyvinvointitappioita. Pa- semassa heitä eteenpäin. yhdenvertaisen hyvinvoinnin rakenteen Vai onko toisena vaihtoehtona harmaan ta- himmillaan työssä käyvät, työkykyiset ihpuolesta. Hän myös viittaa vanhaan afriklouden kasvu ei yrittäjyyden kasvu. miset ajautuvat masennukseen ja jopa itse- Sukupolvenvaihdostalkoot kalaiseen sanontaan ja muistuttaa, että me Yritystoiminnan pitäisi olla siinä mää- murhiin ovat poissa väestöpohjasta. Ikosen mukaan maamme hyvinvointiyh- emme omista tätä maata, vaan se on lainasrin kannattavaa, että voisi tehdä työtä ja Jaakko Ikonen puhuu kokonaistaloudel- teiskuntaa on osittain alettu ajaa alas. Hän sa meidän lapsiltamme. On aihetta miettinäyttää tulos ulospäin. lisesta ajattelusta. Paljonko yhteiskunnalle peräänkuuluttaa päätöksentekijöiden, po- miseen, millaisen perinnön oikeasti jätäm Yrittäjien olosuhteisiin pitäisi aidosti maksaa yksi työttömyyskortistossa oleva liitikkojen avointa keskustelua siitä, mihin me lapsillemme. kiinnittää huomiota. Verotus on siinä yksi henkilö tai jos hän yrittäjänä toimiessaan Suomessa jatkossa mennään hyvinvoin Varkauden talousalueella pitäisi aloitpuoli ja toisena puolena työeläkemaksut ja muodostaisi itselleen tuloa ja verotuloa val- tiyhteiskunta-ajattelussa. Mitkä osa-alueet taa pikavauhtia sukupolvenvaihdostalkoot, muut viranomaismaksut. tiolle. Sosiaaliturvan tulisikin hänen mie- valtio rehellisesti ottaa hoitaakseen kansa- tehdä alueesta houkutteleva nuorille, per Ne osoittautuvat monille yrittäjille niin lestään perustua ihmisten aktivoimiseen, laisten puolesta ja missä asioissa ihmisten heellisille ja koulutetuille ihmisille saada pitäisi itse pystyä huolehtimaan ja hankki- alueelle uutta veronmaksajapohjaa. Resursylitsepääsemättömiksi, että ne voivat toimia vastikkeelliseen työntekoon. tällä hetkellä yrittäjyyden esteinä. Kautta Suomessa on valtava kannustinongel- maan yksityisiä vakuutuksia. Mikä on kan- seja tulisi kohdentaa tehokkaammin posiaikojen on ollut päättäjien tiedossa Suo- ma varsinkin nuorten ihmisten keskuudes- salaisen tosiasiallinen turvantaso? tiivisen imagon luomiseen ja markkinoin On kansalaisten perusoikeus saada tie- tiin sekä luoda valmiudet ottaa uudet ihmimessa, että yrittäjät eivät pysty nostamaan sa. On opittu elämään sosiaaliturvan varasitselleen palkkaa. sa eikä edes aktiivisesti haeta töitä. Yliopis- tää todellinen tilanne. On ihmisiä, jotka set vastaan. Yksittäiset, konkreettiset Kari Rajamäen 1980-luvun ensimmäi- totutkimus on osoittanut, että itse asiassa saavat hyvinvointipalveluja ja ihmisiä, jot- porkkanat saattavat olla merkityksellisiä siä lakialoitteita oli aloite yrittäjien sosiaa- tällainen malli alkaa jopa periytyä. Olen ka eivät saa hyvinvointipalveluja itselleen. ihmisen muutostilanteessa. Ja Varkaus on liturvan parantamiseksi. Sama teema tois- huolestunut tästä kehityslinjasta. Alamme huolestuttavasti lähestyä Yhdys- mukavan kokoinen kaupunki lapsiperheen tuu edelleen, parannusta on tapahtunut, Varkauden talousalueen osalta Ikonen valtojen mallia. näkökulmasta. mutta myös olosuhteet Suomessa ja maail- näkee myös jonkinlaista viriämisenmerkkiä Kolmannen sektorin toiminta näyttäytyy malla ovat muuttuneet. tulossa on satojen miljoonien eurojen in- Ikosen silmissä monessa tilanteessa erään-
12 Kuntarakenneselvittäjä Reijo Vuorento: Alueelle tulisi saada lisäpotku ja uusi alku Teksti: Vesa Moilanen Viime vuoden loppupuolella esitelty Varkauden lähialueen kuntarakenneselvitys kiteytti nykytilanteen ja lähitulevaisuuden. Mukana selvityksessä olivat Joroinen, Heinävesi, Leppävirta ja Varkaus. Lopputulemana yhteinen, n. 40.000 asukkaan kaupunki, työnimeltään Keski-Savo. Kuntarakenneselvittäjä, Suomen Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento näkisi mielellään kuntien liitoksen, jotta pystyttäisiin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Selvityksen kautta voitiin osoittaa, että vahvempi Keski-Savon yhteenliittymä voisi olla tulevaisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin että kunnat toimisivat erillään. Vuorento arvelee mahdollisesti syntyvän kuntaliitoksen auttavan myös siinä, että Pieksämäki saattaisi suhtautua eri tavalla kuntien syventyneeseen yhteistyöhön. Jos Pieksämäki saataisiin mukaan, niin silloin oltaisiin vielä vahvemmalla ja laajemmalla pohjalla. Uskon, että vahvempi Keski-Savon kokonaisuus kiinnostaisi myös Pieksämäkeä, hän sanoo. Sovitussa aikataulussa toteutuneen selvityksen prosessia Vuorento luonnehtii kohtuullisen kovaksi rypistykseksi ja kiittelee päättäjien hyvää yhteistyötä asioista pystyttiin keskustelemaan. Kunta-alalle tulevien kannattaisi yksi tällainen mankeli käydä läpi. Silloin oppii kuntatalouden perusasiat syvennettyinä sekä hallinnosta ja poliittisesta, demokraattisesta päätöksenteosta, joka on aika syvään juurtunut monissa kunnissa. Alueen kehityksen osalta selvityksessä on nähtävillä positiivisia merkkejä. Esimerkiksi metsäteollisuuden investoinnit ja Riikinnevan jätteenpolttolaitos, molemmat investointeina yli 100 miljoonaa. Ja uuden yritystoiminnan saamiseksi Navitas Kehitys Oy ja Keski-Savon Uusyrityskeskus Wälkky toimivat pontevasti. Kuntarakenneselvittäjä Reijo Vuorento uskoo, että mahdollisen kuntaliitoksen myötä myös Pieksämäki saattaisi suhtautua eri lailla Keski-Savon yhteiseen asiaan. Positiiviset merkit eivät kuitenkaan muuta sitä kokonaistrendiä, joka on edelleen hitaasti näivettyvä jos mitään ei tehdä. Kokonaisuus on erityisesti ikärakenteen ja väestökehityksen osalta menossa alaspäin ja palvelutarpeet menossa ylöspäin. Myöskään työpaikkakehitys ei ole sitä luokkaa, että se houkuttelisi ihmisiä muuttamaan seudulle, joka varsinkin kesäisin on hienoa aluetta. On paljon tilaa, vesiväyliä ja nähtävyyksiä, sanoo Vuorento, jonka mielestä olisi saatava katkaisua jo monta vuotta meneillään ollut kierre ja alueelle pitäisi saada uusi alku. Hän myös tähdentää muistamaan historian ja menestyksekkäät vuosikymmenet. Suomessa on toki muitakin teollisuusalueita, jotka ovat olleet samanlaisessa tilanteessa ja nousseet. Status Kuntarakenneselvittäjä Vuorento toteaa, että kuntien voimavarat yhdistämällä olisi paljon potentiaalia ja osaamista. On hyviä jatkojalostusta ja koulutusta. Ja sitä kautta statusta, joka heijastuu tunnettuvuuteen. Yhteistyötä lisää Kuntarakenneselvityksessä mukana olleet kunnat käsitelevät asiaa päättävissä elimissään helmikuun aikana. Jos kunnat haluavat olla itsenäisinä, Vuorennon mukaan silloin tavallaan palataan lähtöruutuun. Selvityksen aikana on käynyt ilmi, että yhteistyötä tullaan joka tapauksessa tiivistämään ja muutama ehdotuskin on olemassa yhteistyön tehostamiseksi. Uskon, että varmaan alkukeväästä saadaan aikaiseksi yhteinen elinkeinopoliittinen seminaari, jossa katsottaisiin alueen elinvoimaa ja tehtäisiin yhteisiä päätöksiä. Vuorennon mielestä jo nykyisellään on elinkeinotoiminnassa yhteistyön siemeniä, mutta tiivistämisen tarvetta on. Tiivistyvän elinkeinopolitiikan lisäksi tehostamisen varaa on myös esimerkiksi hallinnon ja tukipalveluiden osalta. Vaikkapa teknisessä toimessa voisi olla yhteisiä virkoja ja toimia yhteistä maankäyttöä ja asumista. Voisi ajatella, että perustettaisiin yhteinen kiinteistöyhtiökin ja sitten alettaisiin katsoa toimitiloja ja kiinteistöjä. Monissa kunnissa alkaa olla ylimääräisiä kiinteistöjä ja toimitilaa. Käyttöasteet alenevat, jos kehitystä ei saa käännettyä. Ja siitä uhkaa toimijoita omine vahvuuksineen. Kuntien tulla kunnille vähitellen iso lasku. mahdollisen yhdistymisen myötä saatava 4,5 milj. yhdistymisavustus olisi hänen Jaloilleen noustaan mielestään hyvä pesämuna uudelle alulle. Reijo Vuorento muistuttaa, kuinka alueen On monia asioita odottamassa ratkaisua kuntataloudessa vallitsee valtionriippuvuus. ei vähiten liikenteen osalta. Muun muassa Tämä johtuu siitä, että aktiiviväestö on vesiliikenteen kehittämisasiat ja lentolii- muuttanut pois, tulotaso on keskimääräistä kenne. Hienoa lentokenttää voisi hyödyntää alhaisempi ja palvelutarpeet ovat korkeat. myös tilausliikenteessä ja harrasteliiken- Hänen mielestään valtionosuusriippuvuuteen ei pidä luottaa liikaa tulevaisuudessa. teessä, mikäli reittiliikenne lakkaa. Omalta osaltaan Vuorento on saanut Alueen aiemman valtaosaltaan metsäteollisuuteen perustuva strategia on vaihtu- puoltaa työssään Suomen Kuntaliitossa massa monipuoliseksi kokonaisuudeksi, Varkaudelle myönnettyä 1,6 miljoonan harjossa yhdistyvät ainakin kone- ja energia- kinnanvaraista avustusta. Hänen mielestään teollisuus, puunjalostus ja biotalous, elin- Varkaudessa on oltu asiassa aktiivisena ja tarviketuotanto, terveys ja hyvinvointi sekä eduskuntatasolla paikallinen kansaneduspuhdas luonto. Huippuosaamista edustaa taja on omalla toiminnallaan vaikuttanut Varkaudessa innovaatiokeskittymä Lap- siihen, että Varkaus on pysynyt otsikoissa ja peenrannan teknillisen yliopiston ja am- että kannattaa panostaa Varkauteen. Varkauden kaupungilla on hyvä tasamattikorkeakoulujen yhteistyönä. Mahdollisuus olisi saada houkuteltua painottamisohjelma, joka kirpaisee. Mutta kansainvälistäkin osaamista, korkeatasoista se luo uskoa siihen, että päästään jaloilleen. Varikko-hanke käynnissä Pohjois-Savossa ViaDia Pohjois-Savo ry on käynnistänyt Varikko Pohjois-Savo-hankkeen (ESR) vuosille 2015 2017. Varikko Pohjois-Karjala ja Varikko Etelä-Savo ovat käynnistyneet samanaikaisesti. Yhteistyössä kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa kehitetään uusia, syrjäytyneitä saavuttavia, omaehtoisia ja aktivoivia toimintamalleja ja asiakkaan tarpeista lähteviä matalankynnyksen palveluja. PohjoisSavosta hankkeessa ovat mukana Kuopio, Varkaus, Karttula, Siilinjärvi ja Suonenjoki. Varikoilla halutaan tukea erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista sekä sosiaalisen osallisuuden tukemista, ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on Varkaudessa ViaDian toimitilat sijaitsevat Päiviönsaaren torin ja Ahlströminkadun kulmauksessa, osoitteessa Ahlströminkatu 20. ViaDia Pohjois-Savo ry:n Varikko-hanke on käynnissä myös Varkaudessa. (Kuva: Harri Miettinen.) mahdollista. Näitä ryhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät ja asunnottomat, rikoskierteissä olevat, maahanmuuttajat, romanit sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevat henkilöt, kertoo ViaDia Pohjois-Savo ry:n toiminnanjohtaja Pekka Matilainen. Hankkeen tuloksena syntyvää Varikkoa matalankynnyksen päivä- ja työtoimintamallia sekä sosiaalista isännöintiä, on jatkossa tarkoitus tuottaa palveluna, jota kunnat voivat ostaa ViaDia-yhdistyksiltä. Varikko-mallia pystyy soveltamaan myös valtakunnallisesti.
Lukijakilpailu Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostiin: toimitus@sykkeessa.fi Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Kaupunkiaarteen Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostitse: toimitus@sykkeessa.fi Vastanneiden kesken arvomme ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Onnea aarteenmetsästykseen! 13
14 Hyvän palvelun asia on aina ajankohtainen Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Mieleen jäävällä palvelulla pystyy erottumaan. Ihmisten kohtaaminen on tärkeää ja hyvästä palvelusta jää jälki. Kiitos on pieni sana, mutta ihmiselle iso juttu. Annetaan hyvän kiertää! Vuoden 2014 Palvelun Helmet jaettiin joulukuun puolivälissä. Varkauden parhaaksi palveluhenkilöksi julkistettiin Minna Kauhanen-Castro Iloisen Tanssin Studiosta ja parhaaksi palveluyritykseksi Taulumäen apteekki. Warkauden Nuorkauppakamari ry:n ja Navitas Kehitys Oy:n matkailuyksikön järjestämän Palvelun Helmi-kampanjalla haettiin vuoden 2014 Varkauden parasta palveluhenkilöä ja talousalueen parasta palveluyritystä. Syksyn aikana järjestetyssä kampanjassa ehdotuksia parhaaksi palveluhenkilöksi tuli 155 kpl ja ehdotuksia parhaaksi palveluyritykseksi 166 kpl. Ehdotuksia tuli laaja-alaisesti kuitenkin hyvinvointi- ja liikuntapalvelut olivat erittäin vahvasti edustettuina. Lomakeäänestyksen kautta tuli ylivoimaisesti enemmän ehdotuksia verrattuna internetin kautta suoritettuun äänestykseen. Warkauden Nuorkauppakamarin toimesta Palvelun Helmi-palkintoa parhaalle palveluyritykselle on jaettu vuodesta 1989 lähtien. Varkauden matkailutoimijoiden perustama palkinto parhaalle palveluhenkilölle jaettiin nyt kuudetta kertaa. Palvelun Helmi-kampana ei vanhene ja se on aina ajankohtainen. Palvelun merkityksestä puhutaan ja hyvää palvelua saa Varkaudessa ja Varkauden seudulla. Asiakkaan saappaisiin Taulumäen apteekki on saanut Palvelun Helmi-palkinnon myös vuonna 2004. Helmi kuvastaakin nyt mainiosti mennyttä syksyä, kun Taulumäen apteekilla oli 85vuotisjuhlasyksy ja apteekki sai osaamisensa kehittämisestä valtakunnallisen Oppiva työyhteisö-palkinnon osoituksena koulutusmyönteisestä työyhteisöstä. Koulutuksessa ei paneuduta pelkästään lääketieteellisiin asioihin vaan myös asiakaspalvelukoulutukseen. Jokainen asiakas on meille ainutlaatui- nen ja palaute on meille tärkeää. Ruusuja on aina ihana saada, mutta risujen kautta saadaan kehitettyä toimintaa. Aina pitää muistaa viedä itsensä asiakkaan saappaisiin ja ajatella, miltä asiakkaasta näyttää, sanoi apteekkari Helena Toivakka. Alan ammattilaiset punnitsivat työyhteisöoppimista. Se on iso asia, jota on otettu innolla käyttöön onnistumisten kautta ja jakamalla tietoa työyhteisössä. Asiakkailta opitaan paljon palvelun kehittämiseksi. Taulumäen apteekki on myös opetusapteekki. Tulevana keväänä opiskelemaan tulee kaksi farmasianopiskelijaa. Opetusapteekkina pystytään siirtämään tietosisältöä uusille, alalle tuleville henkilöille. Taulumäen apteekki on mukana valtakunnallisessa Liikkujan apteekki-hankkeessa. Apteekista saa tukea terveyttä edistävän liikunnan aloittamiseen. Apteekissa asioi satoja ihmisiä päivässä ja näin ollen käytössä on hyvät väylät ottaa myös liikunta puheeksi. Kun asiakas on riittävän pitkällä omassa prosessissaan eli on valmis lähtemään liikkumaan, niin tarjoamme tietoa liikuntamuodoista kaupungin ja yksityisen puolena tarjonnassa, kertoi Helena Toivakka, joka toivoo hyvin paljon positiivisuutta Varkauteen ja luottamusta tulevaan. Kyllä kaupunki nousee jaloilleen. On jo hyviä esimerkkejä nähtävissä. Hinku tanssia Minna Kauhanen-Castro kertoi, että hänellä on hinku tanssia lisää ja tanssia hän on saanut sydämensä ja jalkojensa kyllyydestä niiden 15 vuoden aikana, jolloin hän on Varkauden seudulla ohjannut tanssia mm. kansalaisopistoilla. Musiikki päälle, niin murheetkin unohtuvat. Hänen yrityksessään, Iloisen Tanssin Studiolla tanssitunneilla käy enempi aikuisen naisen iässä olevia henkilöitä ja myös senioriryhmiä, mutta tanssia käy harrastamassa myös lukiotyttöjä. Zumbaa, salsaa, lattareita ihanan ja iloisen porukan kanssa. Kyseessä on liikuntatapahtuma ryyditettynä sosiaalisella asialla, toistensa kohtaamisella. Kun yrityksen työntekijällä on mukavaa, se välittyy myös yrityksen asiakkaille. Ja myös muille, kuten toriyleisölle Maaseutumarkkinoilla Taulumäen torilla viime elokuun lopulla. Esiintymässä Iloisen Tanssin Studion ryhmä vetäjänään Minna Kauhanen-Castro. Palvelun Helmi-kampanjan äänestyksen perusteella Minna Kauhanen-Castro (kuvassa vas.) on vuoden 2014 Varkauden paras palveluhenkilö. Talousalueen parhaaksi palveluyritykseksi tuli äänestyksessä Taulumäen apteekki, jonka puolesta palkitsemista olivat ottamassa vastaan Sari Maijanen, Helena Toivakka ja Anne-Maija Rossi. Lääkejätteen keräilypiste palvelee Taulumäen apteekissa. Apteekkari Helena Toivakka ja laitoshuoltaja Sirpa Mäkelä opastavat, kuinka helppoa on lääkejätteiden keräilypisteen käyttäminen. Kun työntekijällä on mukavaa, se välittyy asiakkaille. Ryhmäydyn asiakkaiden kanssa, ja on käyty esiintymässä mm. hyväntekeväisyyden asialla. Esimerkiksi vanhustenviikolla rollaattorimummot bailasivat Käpykankaan palvelukeskuksessa, kun seniorit olivat tanssimassa lavalla. Nämä esiintymiset tekevät meille vähintään yhtä hyvää kuin taholle, jonne mennään esiintymään. Iloisen Tanssin Studiolla on tarjonnassaan myös tanssia lasten ja aikuisten ryhmälle eli aikuiset voivat jumpata lastensa kanssa. On äiti-/lapsiryhmä ja miksei voisi olla myös isi-/naperojumppa. Yritän tarjota sellaista, jota muilla ei ole. Olen paljon ohjannut myös lapsia, joilta saa paljon energiaa. Iloisen Tanssin Studiolla on myös yksilötanssia ja yritys on järjestänyt runsaasti työpaikkaliikuntaa. Jostakin syystä miehet yleensä tarvitsevat pallon, sanoo Minna, jonka mukaan miehet kyllä mieluusti tulisivat paritanssikurssille. Motivaatio tanssimiseen voi hyvinkin olla se, että saa pitää kiinni naisesta. Minna Kauhanen-Castro on koulutukseltaan myös kieltenmaisteri. Uutuutena hänen yrityksessään on ollut espanjan-ryhmä eli käytännön espanjan opiskelu hänen tanssistudionsa tiloissa. Eikä tässä vielä kaikki huhtikuun lopulla Iloisen Tanssin Studio lähtee asiakkaidensa kanssa kulttuuri-, kieli- ja tanssimatkalle Espanjaan. Hyvä palvelu voi tulla hyvinkin pienistä asioista. Kun kaupan kassa hymyilee ja sanoo päivää se voi olla asiakkaalle iso asia. Ehkä välttämättä palveluhetkessä emme tajuakaan hyvää palvelua, vaan pidämme sen itsestään selvänä. Hyvä palvelu ei ole keneltäkään pois, vaan päinvastoin.
= 15 Perjantaina 30.1.2015 lähdetään katsomaan Salibandyliigaan viime kauden finaalin uusintaa: Happee (Jyväskylä) Classic (Tampere) Mystinen kirjakauppa Antikvariaatti Varkaudessa. Ahlströminkatu 1 0, takaoven kautta sisään. Alhaalla sinua odottavat yllätykset! Lähtö Salibandyseura Hukka-Pallon toimistolta klo 16. Matkan hinta 35 euroa, vanhempi+lapsi 50 euroa. Yhteydenotot Mari Nisonen, 050 410 8114. Uusi vuosi uudet kuteet! Joman 201 5 kuvasto on saapunut. Lisätiedot 040 849 6665. Tutustu Sykkeessäblogiin: sykkeessa.fi Sykkeessä-lehden menovinkkejä Guadalupen ihme Valokuvia ja kertomuksia Varkauden taidemuseo 7.11.2014 1.2.2015 Mestarin jälki -taidenäyttely Valamon luostari 1.1. 7.2.2015 Siivoton juttu kaupunkilehti Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. Y: 2206498 Osoite: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus Internet: www.sykkeessa.fi Julkaisija: VM-lehdet Oy Päätoimittaja: Jaakko Ikonen Varkauden teatteri 3.1. 16.5.2015 Taidenäyttely Kesä on jo mielessä Jäppilän kirjasto, Pieksämäki 5.1. 31.1.2015 Kuvia Islannista Camilla Wide Leppävirran kunnankirjasto 13.1. 31.1.2015 Entisöintiä ja puutöitä Juvan lukioteatteri: Pelkäätkö? Karaoke-kurssi Juvan lukio 25.1.2015 klo 15 ja 19 Otavan Opisto, Mikkeli 30.1. 1.2.2015 I Hired a Contract Killer Carmen ja Robert Pennanen Kalpa Ässät Valtakunnalliset Toto76-ravit Jokeri Pokeri BOX Ilopilleri RekryON 2015 Kuopion kaupunginteatteri 27.1., 28.1. ja 4.2.2015 DataGroup-areena, Kuopio 27.1.2015 klo 18:30 Koulukeskuksen auditorio, Juva 28.1.2015 klo 18 Kuopion kansalaisopisto, B059 4.2.2015 klo 18:30 20 Onko meillä varaa eläkkeisiin? Johanna Tuukkanen & Pirjo Yli-Maunula: Panopticon Myynti: Marja Pirilä Carried by Light Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Kuopion taidemuseo 23.1. 25.4.2015 Teatterivierailu: Minttu sekä Ville Painatus: Savon Paino Oy Puijon hiihdot, piirinmestaruusviestit Hard EDM Kuopio 2015 Mikkolehtinen.net aineisto@sykkeessa.fi Sykkeessä 2/2015 ilmestyy la 28.2. Puijon hiihtostadion, Kuopio 25.1.2015 klo 11 14 Hallitustori, Mikkeli 2. 6.2.2015 Otavan Opisto, Mikkeli 28. 30.1.2015 Vesa Moilanen toimitus@sykkeessa.fi Arja Lehtosalmi, 050 341 5339 Kuopion ravirata 31.1. klo 14 WordPress julkaise oma blogi ADHD neljä kirjainta, monta tai kotisivu totuutta Kuopion kaupungintalon juhlasali Varkauden Savonia-ammattikoulu (puutyö) 29.1. klo 13 14:30 24.1. ja 25.1.2015 Toimitus: Taidekeskus Väinölä, Varkaus 31.1. 30.1.2015 Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 29.1.2015 klo 19 Puikkari Discotheque 30.1.2015 Sotku, Kuopio 5.2., 7.2., 8.2.2015 Raja Varkauden teatteri 7.2. 23.5.2015 Jousien juhlaa Kuoppakankaan työkeskuksen kirkkosali 13.2.2015 klo 18
16 Mitä tapahtuu juuri nyt blogissamme sykkeessa.fi? Marraskuun teemana jutut asumisesta Aiemmin haastatellut eduskuntavaaliehdokkaat Kuvajuttu Tarinoiden Taulamäestä Vaikka metsäteollisuuden murros jatkuu edelleen, Suomi tulee jatkossakin turvautumaan vihreään kultaansa.