Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

Transkriptio

1 Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

2 Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Oamk) Iin työikäisten kuntalaisten koettu hyvinvointi Induktiivinen laadullinen lähestymistapa Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimustehtävät: Aineiston keruu: Aineiston keräsivät Oamkin sairaanhoidon opiskelijat aikuisen hoitotyön käytännönharjoittelun jaksolla avoimella teema eli syvähaastattelulla yhdeksältä työikäiseltä kuntalaiselta. Opiskelijat nauhoittivat aineisto kännyköihinsä, joista he tallensivat ne tikuille. Aineiston käsittely eli litterointi: Oamkin SKJ2sy 4 opiskelijaa käsittelivät eli litteroivat aineistot tikuilta kirjalliseen muotoon. Analysoin aineiston aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.

3 Iin työikäisten kuntalaisten hyvinvointikäsitteen määrittelyjen lähtökohtia Alaluokat Pääluokat Yhdistäväluokka Perheen merkitys käsitteen (hvk:een) määrittelyssä Suvun merkitys käsitteen (hvk:een) määrittelyssä Ystävävien, merkitys käsitteen (hvk:een) määrittelyssä Yhteiskunnan merkitys käsitteen (hvk:een) määrittelyssä Määrittelyjen yksityiset lähtökohdat Määrittelyjen yhteisölliset lähtökohdat Hyvinvointikäsitteen määrittelyjen lähtökohdat KUVIO 1. Iin työikäisten kuntalaisten hyvinvointikäsitteen määrittelyjen lähtökohtia

4 Alkuperäisiä ilmauksia kokonaisuudessaan se tarkoittaa juuri esimerkiksi sitä, että meillä on perheessä kaikki asiat hyvin. (H 1. H2) se sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden. (H 3.) Se on hyvää oloa, henkistä ja fyysistä hyvinvointia, ei liikaa töitä (H5.) Se on myös sitä, että on vapaa aikaa ja aikaa jää perheelle, ei ole liikaa stressiä. (H6.) Se on sitä että perhe voi hyvin. Se puolestaan on perheen sisäistä harmoniaa, hyvää parisuhdetta, hyviä suhteita lapsiin ja hyviä ystäviä ja naapureita. Me ollaan sellaista sosiaalista porukkaa ja tämä meidän talo on tämmöinen hollitalli kokoajan on porukkaa. Ii on pieni kunta täällä on vielä sellainen kyläfiilis, vanhan ajan talkoohenki. (H 4.) Silloin kun muutettiin tänne Iihin niin kaikki sanoivat, että iiläiset ovat semmoista vähän sisääpäinlämpiävää porukkaa mutta kyllä minulla ainakin on taika mukavasti kavereita. (H6.) Saa elää vapaassa maassa ei ole poliittisia eikä uskonnollisia painostuksia. (H7.)

5 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja niihin liittyvistä palveluista Alaluokat Pääluokat Yhdistäväluokka Julkinen sosiaalinen infra Julkinen tekninen infra Julkinen sektori Yksityinen sosiaalinen infra Kolmannen s:n sosiaalinen infra Yksityinen sektori Kolmas sektori Koettu hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut Naapuruston sosiaalinen infra Naapuruston tekninen infra Naapurustosektori KUVIO.2. Iin työikäisten kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja niihin liittyvistä palveluista

6 Alkuperäisiä ilmauksia Terveyskeskus on Iissä pieni ja sinne on hankala päästä. Joten joudutaan käyttämään Haukiputaan ja Oulun yksityisiä palveluja. (H 3.) Tiet ja katuvalaistus huonossa kunnossa, ne vaikuttavat hyvinvointiin siten, että liikenneturvallisuus vaarantuu ja viihtyvyys huononee. Terveydenhuolto on hajautettu, palveluja tarjolla Iin keskustassa ja Kuivaniemellä röntgen on Haukiputaalla ja erikoissairaanhoidon palvelut Oys:.ssa. Hankalaa asiakkaan kannalta. Voi joutua käymään yhdellä kerralla kolmessa eri paikassa. (H 7.) Hiihto- ja lenkkeilymaastot ovat hyvät mutta retkeilypaikkoja ei ole vaikka luonto on lähellä polut, laavut makkarapaikat puuttuvat, eikä opasteita ole. (H 7.) Kulttuuripalvelut Iissä ovat hyvät on taidetapahtumia, kesäteatteria, kulttuurikuppila. Kulttuurivaikutukset heijastuvat kouluhinkin on taidepainotteiset lukio ja yläaste. Samoin kirjastopalvelut ovat hyvät (H 8.) Iissä ovat hyvät kelkkailu ja metsästysmaat. (H 9. H. 10)

7 Ideoita hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi Alaluokat Pääluokat Yhdistäväluokka Julkinen sosiaalinen infra esim. palvelujen saatavuus, laatu, vuorovaikutuksen luonne ym Julkinen tekninen infra esim. tilat, rakennukset, ympäristö Julkinen sektori Kolmannen sektorin sosiaalinen infra Naapuruston sosiaalinen infra Kolmas sektori Naapurustosektori Ideoita hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi KUVIO 3. Ideoita hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi

8 Alkuperäisiä ilmauksia Liikuntapalveluja voi kehittää. Kunnan yleisilmettä voisi kohentaa sillä keskusta on hoitamaton, ei viheralueita tai muita viihtyvyyttä lisääviä asioita, yleinen viihtyvyys Iin kunnan keskustassa on huono. Leikkikentät erittäin huonossa kunnossa esim. Iin Haminan koulussa 300 oppilasta, pihalla tarjolla 5 keinua ja yksi kiipeilyteline. (H 7.) Satsataan nuoriin ja heidän hyvinvointiin, huomioidaan lasten erityistarpeet lisätään liikuntamahdollisuuksia, urheilu- ja uimahalli ts. monitoimihalli tarvittaisiin, ei tarvitsisi lähteä Haukiputaalle Jatuliin tai Ouluun ja silloin kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus harrastaa. Koulukkaiden suhteen pitäisi aikaan saada tiiviimpi yhteistyö vanhempien välille. Yhteisvastuu lapsista ja nuorista. Kaikki vanhemmat yhdessä kasvattaisivat meidän lapsia. Silloin tulee turvallinen ja hyvä olo ja henkinen hyvinvointi lisääntyy. Kunnan virkamiehet keskustelemaan ja ideoimaan yhdessä kuntalaisten kanssa teema HYVINVOINTI Iissä vapaa sana. Henkisen puolen hyvinvointiin enemmän huomiota on aivan retuperällä. (H 8.)

9 Lisätiedot: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu: Elina Vuorio ( , Itä-Suomen SOHVI/Karelia-ammattikorkeakoulu:

10 Yhteistyössä SOHVI-hanke kuuluu Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen, jonka rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.