Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010
Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa taloudessa vallitsee kestävyysvaje: Säädetyin julkisin hoito- ja hoivavelvoittein sekä annetuin veroastein julkisen talouden alijäämä uhkaa kasvaa hallitsemattomasti seuraavien vuosikymmenien kuluessa. Tuore VM:n arvio on, että vaaditun ja vallitsevan rakenteellisen rahoitusaseman välinen ero eli kestävyysvaje yltää noin 5, 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis noin 12 mrd euroon Kestävyysvajeen taustalla on väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhushuoltosuhde (yli 65v/työikäinen väestö) kohoaa 25 prosentista liki 43 prosenttiin. Ikäsidonnaisten hoito- ja hoivamenojen BKT-osuuden arvioidaan kohoavan meillä vuoden 2007 tasosta noin 6 prosenttiyksiköllä 2035 mennessä Työikäisen väestön supistumisesta ja kansantuotteen kasvun hidastumisesta seurauksena verotulojen kasvun heikkenee. 2
Millä keinoin kestävyysvajeesta eroon? Työuria pidentämällä. Elinaikaodotteen kasvu lisää terveitä elinvuosia. Niiden kaikkien ei tarvitse olla eläkevuosia Kansantalouden tuottavuuden kasvun edistämisellä Julkisen sektorin erityisesti hoito- ja hoivapalveluiden tuottavuuden parantamisella. Tehokkaampi kestävyysvajeen ehkäisemisessä kuin yleinen tuottavuuden nousu. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kohottaminen 0,25 prosenttiyksiköllä pienentäisi kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Vastaavansuuruinen vaikutus edellyttäisi yleisen tuottavuuden 1,25 prosenttiyksikön nousua. 3
550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työlliset Tilastokeskuksen mukaaan vuosina 1975-2006 ja vaihtoehtolaskelmien mukaan vuoteen 2040, 1000 työllistä 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 0 Tilastokeskus NYKY-laskelma Työn tuottavuus 0%/v NYKY +0,5%/v MYÖHENN 0%/v MYÖHENNYS-laskelma Työn tuottavuus +0,5%/v 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 575 550 525 500 475 450 425 400 375 350 325 300 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 4
5
6
7
Tuottavuusindeksi Sairaaloiden tuottavuuskehitys 2003-2007 110 105 100 95 90 85 80 2003 2004 2005 2006 2007 Yliopistosairaalat Keskussairaalat Muut sairaalat Lähde: Häkkinen, Pirjo: Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003-2007. THL 13/2009 8
Mutta, entä vaikuttavuus? Vuosina 1999-2005 parantuneen vaikuttavuuden ansiosta on pystytty välttämään yli 2 300 kuolemaa, kun sydäninfarktipotilaiden hoidon kustannukset kasvoivat keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa Sydäninfarktipotilaiden lisäelinvuosien kustannukset olivat 1200 euroa, aivoinfarktipotilailla hieman yli 2000 euroa ja lonkkamurtumapotilailla noin 4000 euroa. Kaikki nämä ovat merkittävästi alhaisemmat, kuin mitä terveystaloustieteellisissä tutkimuksessa on käytetty maksuhalukkuutena lisäelinvuosille (75 000 $ tai 10 000 ) Alueelliset erot suuria. Jos kaikkialla kustannuksissa olisi päästy matalimman sairaanhoitopiirin tasolle, sydäninfarktipotilaiden hoidossa olisi säästetty 23 miljoona euroa, eli 29 prosenttia. Aivoinfarktipotilaiden hoidossa vastaavasti 34 miljoonaa euroa, eli 22 prosenttia 9
Kustannustehottomuus Terveyskeskusten kustannustehottomuus v. 2007 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 50 100 150 200 2007 10
Tuottavuusindeksi Terveyskeskusten tuottavuuskehitys v. 2001-2006 1,02 1,00 0,98 0,96 0,94 0,92 0,90 0,88 0,86 0,84 0,82 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kaikki terveyskeskukset Otoksen terveyskeskukset (perusmalli) DRG-painotetut hoitojaksot (otos) 11
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Terveyskeskusten tuottavuuskehitys 1980-2003 (1980=100) 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 12
Menot per asukas Kustannusten ja väestöpohjan välinen yhteys 850 800 750 700 650 600 550 1000 10000 100000 1000000 Väkiluku (logaritminen asteikko) 13
Kustannustehottomuus % Kustannustehokkuutta laadun kustannuksella? 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 Tyytyväisyysindeksi 14
Miten toimintaa voidaan tehostaa? Horisontaalinen integraatio: Samantyyppiset ja tasoiset organisaatiot tuottajayksiköt yhdistyvät (sairaaloiden yhdistäminen) Vertikaalinen integraatio: Organisaatiot toimivat väestövastuullisesti ja tuottavat kattavat terveydenhuollon palvelut (yhteiset hallintopalvelut, tietojärjestelmät) terveyspalveluiden painopistettä helpompi siirtää sairaalahoidosta perusterveydenhoitoon ja spesialistien klinikoille Yksikkökoon kasvattamisella horisontaalisen integraation avulla ei saada kovin merkittäviä tehokkuusetuja pelkkä horisontaalinen integraatio voi tuoda noin 1-3 % tehokkuuden lisäyksen erikoissairaanhoidossa (perusterveydenhuollossa ja vanhusten laitoshoidossa samaa luokkaa) Kansainväliset kokemukset näyttävät puoltavan koko hoitoketjun kattavien integroitujen palvelujärjestelmien luomista (integroitujen mallien käyttöönoton tehokkuushyöty voi olla 10-15 % erikoissairaanhoidossa). Näkökulma on esillä myös uudessa terveydenhuoltolakiehdotuksessa. Yhteiset tietojärjestelmät (mm. sähköiset potilasasiakirjat) avainasemassa, jotta mm. vertikaalisen integraation hyödyt saadaan esiin. Tietojärjestelmien tulisi kattaa riittävän suuria alueellisia kokonaisuuksia. Lähde: Miika Linna: Optimaalinen yksikkökoko, erikoistuminen ja käytännön organisointimallit. Julkaisussa: Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin 15
Miten perusterveydenhuollon tuottavuutta voitaisiin nostaa? Pienten terveyskeskusten väestöpohjaa kasvattamalla (25000-40000 optimiväestöpohja) Keskittämällä laboratorio- ja röntgenpalveluita Tehostamalla hallintoa Työoloja kehittämällä niin, että turvattaisiin lääkärien ja hoitohenkilöstön saatavuus, vähennettäisiin sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta, Tietojärjestelmien nykyistä paremmalla yhteensovittamisella Työvoiman kohdentamisella ruuhkatilanteiden mukaan 16
Johtopäätöksiä Hyvinvointipalveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttää tuottavuuden kohottamista Tarvitaan tuottavuustalkoita, kaikilla tasoilla toimintayksiköistä koko järjestelmän kehittämisen tasolle Teknologisen kehityksen suomiin mahdollisuudet on käytettävä täysimääräisesti hyväksi Resurssien suuntaamisessa on löydettävä uutta joustavuutta. Kaikkea entistä ei voida säilyttää, jos halutaan että uusiin kustannusvaikuttaviin hoitomahdollisuuksiin löytyy resursseja Terveydenhuollon rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä on kehitettävä niin, että taloudelliset kannustimet tukevat tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden edistämistä 17