010 kaupunki Arviointikertomus
Sisällys 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 2 TARKASTUSTOIMINTA 7 2.1 VUODEN 2009 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY 7 2.2 VUODEN 2010 TARKASTUSTOIMINTA 7 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 9 3.1 VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI 9 3.2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 10 3.3 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 18 4 kaupunkikonserni 23 5 MUUT HAVAINNOT KAUPUNGIN HALLINNOSTA 29 5.1 IT-TOIMINNAN ORGANISOINTI 29 5.2 PERUSTURVATOIMI 30 5.2.1 Toimipaikkaverkosto 30 5.2.2 Terveyskeskuksen yöpäivystystoiminta 31 5.3 PALVELULIIKELAITOS 32 5.4 SEUTUYHTEISTYÖ 33 5.5 JOUKKOLIIKENNE 34 6 ESTEELLISYYDET 35 7 ALLEKIRJOITUKSET 35 Julkaisija kaupunki, tarkastuslautakunta Valokuvat Niko Poskiparta (kuvat sivuilla 1, 2, 4, 5, 11, 13, 14, 16 17, 20 21, 30), Julia Hannula/Kumppania (sivuilla 6, 8, 26), Jouni Koivukoski (sivu 20), Vaula Toivanen (sivu 29), Linjat (sivu 33) Ulkoasu Kumppania Paino Kehityksen kirjapaino 2 kaupungin arviointikertomus
Tarkastuslautakunta Kuntalain mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Omaksutun käytännön mukaisesti arviointityön tärkeimmät tulokset annetaan valtuustolle kertomuksen muodossa. Lautakunnan tulee myös kiinnittää huomiota kaupungin toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tämän lisäksi lautakunnalle tehtäväksi on säädetty kaupungin ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta sekä tietyistä tarkastustoimen ohjaus- ja hallinnointitehtävistä. Tilintarkastaja antaa valtuustolle erikseen tilintarkastuskertomuksen. Kuntalaki edellyttää, että tilintarkastaja raportoi tilintarkastuskertomuksen ohella myös tilikauden aikana, mikäli epäkohtia havaitaan. Yksitoistajäseniseen tarkastuslautakuntaan ovat tilivuonna 2010 kuuluneet seuraavat jäsenet (suluissa varajäsenet): Oiva Kaltiokumpu, pj. (Pauli Puttonen) Olli-Pekka Johansson (Pauli Pihlajamäki) Reetta Uusitalo, vpj. (Marja Flinck) Ari Nordström (Tapio Rosnell) Aila Linnanketo-Anttoora (Kristiina Viljanen) Tarja Leppänen (Anne-Kaarina Lehto) Raimo Soukki (Toni Järvi) Mauno Virta (Markus Anttila) Ville Vettenranta (Jyrki Uusitalo) Mirjam Lindholm 21.3.2011 asti (Anne Granholm) Marjatta Lehtimäki (Seija Gröhn) Anne Granholm 21.3.2011 alkaen (Eeva Kangasniemi) Tarkastuslautakunta 2009 2012 vasemmalta oikealle: jäsenet Marjatta Lehtimäki, Anne Granholm, Mauno Virta, Aila Linnanketo-Anttoora ja Ville Vettenranta, puheenjohtaja Oiva Kaltiokumpu sekä jäsenet Ari Nordström ja Olli-Pekka Johansson. Kuvasta puuttuvat varapuheenjohtaja Reetta Uusitalo sekä jäsenet Raimo Soukki ja Tarja Leppänen. 4 kaupungin arviointikertomus 2010 5
Tarkastustoiminta Vuoden 2009 arviointikertomuksen käsittely Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 10.5.2010 vuoden 2009 arviointikertomusta ja päätti tuolloin kehottaa kaupunginhallitusta ottamaan huomioon esille tuodut näkökohdat. Talouspalvelut pyysi kaupunginvaltuuston toimeksiannon johdosta erikseen lausunnot niiltä yksiköiltä, joiden osalta tarkastuslautakunnan kertomuksessa oli esitetty kriittisiä arvioita toimintojen ja/tai taloudenhoidon osalta. Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan 29.11.2010 saadut lausunnot ja niiden käsittelyt tiedoksi sekä kehotti hallintokuntia, laitoksia, lauta- ja johtokuntia sekä hallituksia ottamaan vastaisuudessa huomioon arviointikertomuksessa esitetyt näkökohdat. Kaupunginvaltuusto merkitsi saadut lausunnot tiedoksi kokouksessaan 13.12.2010. Vuoden 2010 tarkastustoiminta Tarkastuslautakunta on pitänyt tilikautta 2010 koskevia kokouksia kaikkiaan 13 kappaletta. Kahdessa kokouksessa on ollut kuultavana kaupunginjohtajia ja neljässä kokouksessa johtavia viranhaltijoita. Lisäksi kuultavana on ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tarkastuslautakunnan tilivuoden 2010 työohjelma on koostunut tutustumisesta hallintokuntien toimintoihin. Lisäksi Painopistealueita ovat mm. IT, karhukuntayhteistyö ja perusturva. lautakunta on kokouksissaan kuullut asiantuntijoita ja hallintokuntien johtavia viranhaltijoita. Tavoite on ollut, että valtuustokauden aikana käydään läpi koko hallinto- ja palvelutuotantoorganisaatio keskeisimmiltä osiltaan. Tilivuoden 2010 aikana arviointityön painopistealueina ovat olleet IT-palvelut, karhukuntayhteistyö, perusturvatoimi, teknisen palvelukeskuksen toiminta, vapaa-aikatoimi ja palveluliikelaitos. Tytäryhteisöistä Linjat :n toimitusjohtaja on esitellyt yhtiön toimintaa lautakunnalle. Kaupungin tilintarkastuksesta on huolehtinut KPMG Julkishallinnon Palvelut (28.1.2010 saakka KPMG Kunta ) vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Kaupungin tilintarkastaja on toiminut erikseen nimetyissä tytäryhteisöissä yhtenä tilintarkastajana. Kyseessä on kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan kesken vuodesta 2001 voimassa ollut käytäntö, jossa tarkastuslautakunta kilpailuttaa sekä kaupungin että tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelut samalla kilpailutuksella. Tarkoituksena on ollut, että emolla ja tytäryhteisöillä on yhteinen tilintarkastaja. Mukaan otettavat tytäryhteisöt on päätetty kaupunginhallituksessa ennen kilpailutusta. Tilintarkastusyhteisö on kiinnittänyt tarkastustyössään huomiota muun muassa konsernitilinpäätöksen luotettavuuteen. Varsinaisen lakisääteisen tarkastustehtävän ohella tilintarkastusyhteisöllä on ollut toimintayksiköiden ja tytäryhteisöjen antamia konsultointi- ja koulutustoimeksiantoja. Viimeksi mainittuihin nähden tarkastustoimisto on suorittanut jälkikäteiskontrollia, jolla taataan sopimuksenmukaisuus ja vastuunalaisen tilintarkastajan riippumattomuus. Tilintarkastaja on säännöllisesti raportoinut lautakunnalle työohjelmansa etenemisestä ja keskeisimmistä havainnoista. Lisäksi tilintarkastaja on tehnyt EU-tukien maksatushakemusten varmennuksia ja laatinut toimeksiannon ulkopuolisia lausuntoja. Tarkastuslautakunnan hallinnollisista valmistelutehtävistä, lautakunnan arviointitehtävistä, tilintarkastuksen avustamisesta ja erillisselvityksistä on huolehtinut tarkastustoimisto. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on vastannut edelleen tarkastustoimisto tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen tarkastus on kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen alainen toiminto. Työn ohjelmoinnista vastaa kaupunginjohtaja, ja raportointi tapahtuu kaupunginjohtajalle. Vuoden 2010 aikana raportointia on laajennettu konsernijaoston jäseniin. Tarkastustoimistossa ovat vuonna 2010 työskennelleet johtava tarkastaja Hannu Liukonen (JHTT), vs. tarkastaja Satu Katajamäki (tarkastaja JHTT Kirsi Kangasharjun viransijaisena), tarkastaja Niko Poskiparta, tarkastussihteeri Liisa Kurki (31.8.2010 asti) ja tarkastussihteeri Tarja Suojala (1.8.2010 alkaen). Maaliskuusta 2011 alkaen Kangasharjun sijaisena on toiminut Johanna Jokelainen. 6 kaupungin arviointikertomus 2010 7
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vaativat edelleenkin selkeyttämistä ja konkretisointia. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Valtuuston asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Uuden 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. Kuntalain konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta ja toimintakertomusta koskevia pykäliä on ensi kerran ollut sovellettava jo vuonna 2009 laadittaessa vuoden 2008 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Vuoden 2010 tilinpäätös on käsitelty kaupunginhallituksessa 28.3.2011. Hallintokeskuksen talouspalvelutyksikkö antoi kirjeellään 13.1.2011 kaikille hallintokunnille, virastoille ja laitoksille ohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan tilinpäätös- ja toimintakertomus tulee kunkin hallintokunnan osalta sisältämään selvityksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja numeerisen aineiston henkilömäärästä, tunnusluvuista, suoritteista ja taloudesta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan talousarviossa vahvistettujen tavoitteiden pohjalta. Ohjeen mukaan tavoite merkitään toteutuneeksi (kyllä) vain silloin, kun se on täysin toteutunut. Tavoitteet ovat ohjeen mukaisesti tehdyssä talousarviossa jaoteltu keskeisiin tavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin, joiden molempien toteutuma on selvitettävä. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioitaessa on tarkasteltava käyttötalouden ohella myös investointibudjetin osuutta. Tilinpäätösaineisto tulee saattaa myös hallintokunnan oman lautakunnan käsittelyyn. Talousarvion ja taloussuunnitelman keskeinen työkalu on edelleen BSC-järjestelmä. Tulosalueiden raportoinnin taso vaihtelee. Toiminnallisten tavoitteiden ja niitä vastaavien määrärahojen yhteys ei nykyisessä suunnittelujärjestelmässä välity päätöksentekijöille kovinkaan hyvin. Toisin sanoen tieto siitä, mitä tavoitteita täytetään ja mitä tuotteita saadaan aikaan annettavilla panoksilla, ei välity nykyjärjestelmässä. Tarkastuslautakunta katsoo, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vaativat edelleenkin selkeyttämistä ja konkretisointia. Tytäryhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamismenettelyä ja toteutumisen raportointia on kehitettävä niin, että tytäryhteisöjen toimialakohtaisuus sekä se, mitä tehtävää varten ne ovat olemassa, tulee nykyistä paremmin esiin. 8 kaupungin arviointikertomus 2010 9
Tulosalueiden toiminnallisissa tavoitteissa on sekä valtuustoon nähden keskeisiä tavoitteita että yksityiskohtaisia tavoitteita. Jaottelua voidaan pitää asianmukaisena ja päätöksentekijöille annettavan informaation kannalta oikeansuuntaisena. Hallintokunnissa tulee nykyistä enemmän pohtia, mitkä tavoitteet luokitellaan keskeisiksi ja mitkä yksityiskohtaisiksi. Vuotta 2010 koskevassa arviointitehtävässä on pyritty tulosalueittaiseen kattavuuteen. Kun tarkastustoimen suorittamassa arvioinnissa on kyse sen arvioimisesta, miten valtuuston alun perin asettamat tavoitteet ovat toteutuneet, on vertailut tehty valtuuston vahvistaman alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen kesken. Tarkastuslautakunta keskittyy ennen muuta valtuuston asettamiin keskeisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen arviointiin. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointi on pääosin asianmukaista. Lautakunnan mielestä toiminnallisia tavoitteita tulee pyrkiä konkretisoimaan ja selkiyttämään niiden yhteyttä määrärahoihin. Konserniohjausta ja -raportointia tulee edelleen tehostaa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Yleinen kehitys Suhdannetilanne on muuttunut suotuisaksi, ja odotukset taloudellisen kasvun jatkumiselle myönteisenä vuonna 2011 ovat korkealla. Julkisen talouden voimakkaasta taloustaantumasta johtunut velkaantumiskehitys luo varjonsa koko julkisen talouden ylle. Kuntataloutta huolestuttavampi kehitys on valtiontaloudessa, koska säästötoimenpiteet ovat viivästyneet. Inflaatiovauhti on kiihtymässä - samoin korkotasossa ovat nousun merkit selkeinä näkyvissä. Vaikka verotulojen kasvu vuonna 2010 oli yllättävänkin nopeaa, ei yhtä hyvän tilanteen ennusteta jatkuvan. Työttömyysaste oli Porissa vuosikeskiarvona samalla tasolla kuin vuonna 2009. Työttömyysaste oli Porissa vuoden 2010 lopussa 13,6 prosenttia ja koko maassa 10,3 prosenttia. Työttömien absoluuttinen määrä samana ajankohtana oli 5 284 henkeä. kaupungin asukasluku kasvoi kuntaliitoksen ansiosta runsaalla 6 000 hengellä. Vuoden 2010 lopussa väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 83 029 henkeä. Rakenteellisesti tilanne on se, että tapahtunut väestönlisäys perustuu tulomuuttoon. Vuoden 2010 aikana toteutettiin merkittäviä hallinnon ja palvelutoiminnan rakenteellisia uudistuksia: Noormarkun kunnan ja kaupungin yhteenliittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustaminen, ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustaminen sekä toisen asteen koulutuksen ulkoistaminen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun hallintomuodon muutos osakeyhtiöksi. Lisäksi organisaatiouudistuksista on mainittava päivähoidon ja varhaiskasvatuksen siirtäminen koulutoimen yhteyteen ja palveluliikelaitoksen operatiivinen käynnistäminen huomattavine henkilöstösiirtoineen. Tarkastuslautakunnan kahden viime vuoden kertomuksissa on todettu: Kahden suuren hallintokunnan yhdistäminen yhdessä naapurikuntien kanssa sovitun palveluyhteistyömallin soveltamisen kanssa muodostaa merkittävän suuren johtamishaasteen sektorille. Perusturvatoimen yleisjohdon resursseja on lisättävä, jotta monet meneillään olevat muutosprosessit saadaan asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti päätökseen. Asiaa selvitetään lähemmin perusturvaa koskevassa osassa. Kaupungin budjettiohjauksen voidaan yleisesti ottaen katsoa toimineen hyvin huolimatta joistakin merkittävistäkin menoylityksistä. Kaupungin henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa toimintakertomuksen mukaan 7 416 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli 513 henkeä. Keskushallinto Kaupunginhallituksen tulosalueelle oli asetettu useita toiminnallisia tavoitteita. Kirjurinluoto Arenan perusinfrastruktuurin kehittäminen oli toteutunut tavoite. Samoin toteutuneita olivat ylioppilaspohjaisen tutkintokoulutuksen ja opiskelijataloon liittyvät tavoitteet. mainetta tapahtuma- ja elämyskaupunkina koskevaa seurantamittaristoa koskevaa tavoitetta ei saatu toteutettua. Hallintokeskuksen hallintopalvelujen keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli, että tarjottavat hallintopalvelut on yksilöity ja palveluiden toteuttamiseen tähtäävät prosessit on kuvattu pääpiirteittäin. Tavoite on toteutunut. Elinkeinotoimen ostopalvelut -tulosalueella toiminnalliset tavoitteet on esitetty muista poikkeavasti. POSEK tuottaa elinkeinopalveluja viidelle kunnalle. Elinkeinotoimen suoritelukuja on selostettu toimintakertomuksessa. POSEK :n tytäryhtiö Seudun Matkailu on otettu omaksi tulosalueekseen, mutta sen osalta ei ole noudatettu myöskään tilinpäätösinformaation muoto-ohjeita. Yhtiötä koskevana on ilmoitettu, että se on saavuttanut kaikki toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Elinkeinotoimessa on harkittava tilaajatahon nimeämistä, jotta saadaan nykyistä selkeämpi asetelma sille, mitä tilataan ja mitä saadaan ja mitkä ovat aikaansaannokset panostuksiin verrattuna. IT-palveluissa toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Tavoite, jonka toteutuminen on viivästynyt ja jäänyt näin ollen toteutumatta vuonna 2010 kuuluu Tietohallinnon uusittu johtamismalli käytössä. IT-palvelujen organisointia seudullisella tasolla on kehitetty jo pitkään. Asiaa selvitetään lähemmin toisaalla arviointikertomuksessa IT-palvelujen organisointia koskevassa luvussa. Seutuyhteistyön keskeisistä tavoitteista toinen oli PARASkaupunkiseutusuunnitelman rakennemallin laatiminen ja hyväksyminen kunnissa. Tämä tavoite on jäänyt toteutumatta, koska se ei ehtinyt käsittelyyn ennen vuodenvaihdetta. Toinen keskeinen tavoite, joka koski seudullisen palveluyhteistyön valmistelua, on toteutunut. Talouspalvelujen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet siltä osin kuin ne koskevat talousarvion, tilinpäätöksen, raporttien ja tilastojen valmistumisaikatauluja sekä pilottikokeilujen dokumentointia. Sen sijaan tavoite, joka koskee kaupunkistrategian osasuunnitelmien valmistumista ja strategista johtamisjärjestelmää, on jäänyt toteutumatta. Keskushallinnon johtamisjärjestelmän kehittämisessä on tehty useampia vähittäisiä toimenpiteitä. Omistajaohjauksen kehittämisvauhti on huolestuttavan hidasta. Controllerin viran perustaminen olisi osaltaan palvellut omistajaohjauksen vahvistamista, mutta virka päätettiin olla perustamatta valtuuston budjettikäsittelyssä. Perusturva Perusturvan keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan puoliksi toteutuneet. Yhtenä toiminnallisena tavoitteena oli, että sopimusohjausjärjestelmä vastuukunnan ja sopimuskunnan välillä on luotu ja käytössä. Tilinpäätöstietojen mukaan tavoite toteutui. Systemaattisen ja yhtenäisen asiakaspalautejärjestelmän luomista koskeva tavoite jäi toteutumatta samoin kuin laadulliseen mittaamiseen käytettävän mittausjärjestelmän mallinnus. Ennaltaehkäisevän työn lisäämistä koskeva tavoite on toteutunut samoin kuin itsehoitopisteiden lisääminen. Tasapainoisen talouden aikaansaamiseksi ja yhteistoimintaalueen talousarvioprosessin edelleen kehittämiseksi tarkoitetut vuosikohtaiset toimet eivät toteutuneet. Tuotteistamiseen ja yhtenäiseen raportointijärjestelmään sekä toimivaan talousjohtoryhmän aikaansaamiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin. Palvelutarpeiden kartoitukseen ja ydinprosessien tunnistamiseen sekä asiakkaan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäviin ja tukeviin, saumattomiin ja oikea-aikaisiin palveluprosesseihin Monet perusturvan palveluista olisi mahdollista sijoittaa monipalvelupisteisiin joukkoliikenteen ulottuville. Osa palveluista voitaisiin järjestää myös sähköisesti. liittyvät ydinprosessien kuvaukset on tehty ja tuotteistaminen aloitettu, mutta asiakaspalautetta ja vakuuttavuuden arviointia koskeva tavoite on jäänyt toteutumatta. Erilaisiin yhteistyö- ja verkostoitumistaitoihin liittyvät vuosikohtaiset tavoitteet on pääosin saavutettu. Suoritetietojen mukaan leikkausten arvioitu määrä oli 2 200 ja toteutuma 1 941 kappaletta. Hoitokäynnit avoterveydenhuollossa eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla, vaan kun arvioitu määrä oli 517 480, toteutuma jäi 93 260 pienemmäksi. Vanhainkotien arvioitu hoitopäivien määrä talousarviossa oli 181 495 ja toteutuma miltei samansuuruinen eli 178 768 kappaletta. Hammashuollon käyntimääräennuste oli 99 450 ja toteutuma 97 825. Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen suoritteiden määrää ja laatua ei riittävästi selosteta tilinpäätöksessä. Hoitoketjujen keskinäisistä suhteista ja volyymeistä ei välity ohjauksen näkökulmasta riittävällä tavalla tietoa. Kun perusturvan ostopalveluissa (T22) menot olivat 72,8 miljoonaa euroa, on kyse toimialan kannalta merkittävästä erästä. Perusturva pysyi asetetuissa tavoitteissa oman toimintansa (T20) suhteen. Perusturvan ostopalvelujen kohdalla ylimpien päätöksentekoelinten saama tieto on jäänyt puutteelliseksi. Ulkoa hankitut toiminnot, niiden määrät ja yksikköhinnat sekä yhteentoimivuus oman toiminnan kanssa olisivat ohjauksen kannalta asioita, joista informaation saanti on tärkeää. 10 kaupungin arviointikertomus 2010 11
Ostopalvelupanokset, niiden kehitys ja yhteys perusterveydenhuollon tuotantoon täytyykin voida kuvata paremmin. Kun erikoissairaanhoidon taloudellinen paino on suuri, on syytä edellyttää yksilöidympää raportointia. Perusturvalautakunnassa esitettiin elokuussa 2010 budjettiylityksiin liittyvinä näkökohtina muun muassa, että Eri palvelualueiden koko yhteistoiminta-aluetta kattava strateginen suunnittelu on edelleen kesken, johtuen muun muassa viivästyneestä lähipalvelualueiden johtamiseen liittyvistä näkemyseroista. Toiminnan tehokas kehittäminen vaatii palvelurakenteen muutosta. Tarkasteltavaksi otetaan ostopalveluiden ja oman palvelutuotannon suhde. Kyseessä ovat hyvin laajakantoiset asiakokonaisuudet, joissa strategiset linjaukset ovat kesken. Perusturvan hallintomallin kehittäminen on ollut hapuilevaa. Tämä on tullut esille erityisesti lähipalvelualueille suunnitellun johtamisportaan kohdalla. kaupunginvaltuusto perusti kokouksessaan 6.9.2010 kuusi lähipalvelualueen koordinaattorin virkaa. Eri vaiheiden jälkeen perusturvalautakunta päätyi ratkaisuun, että vastuualueita yhdistelemällä tullaan toimeen kolmen viran täyttämisellä. Lopullinen ratkaisu lautakunnassa (9.3.2011) oli se, että yhtään koordinaattorin virkaa ei täytetä. Johtamismallin sekavuus ja monitavoitteisuus on vuonna 2010 kuluttanut johdon voimavaroja ja haitannut perusturvan palvelujen sisällöllistä kehittämistä ja yhdenmukaistamista. Tämänhetkinen johtamismalli perustuu palvelulinjoihin. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ne tavoitteet, jotka aikanaan valtuusto asetti koordinaattorijärjestelmälle, tullaan toteuttamaan nykyisen järjestelmän puitteissakin. Jäsenkunnilla on ilmennyt aktiivisuutta suunnitella perusturvalle uusia toimitiloja itsenäisesti ilman, että pohjana on alueen yhteisesti sovittua linjausta siitä, millaisia toimintoja missäkin toimipisteessä ylläpidetään. Tämä on vastoin lainsäädännön ja yhteistyösopimuksen henkeä. Tarkastuslautakunta edellyttääkin, että perusturvalautakunta ohjaa jäsenkuntia siinä, mikä on jäsenkuntien rooli tilojen omistajana. Lautakunnan tulee etsiä keinot, joilla toimintojen suunnittelu ja ohjaus sekä tarpeellisten toimitilojen varaaminen keskitetään kunnilta perusturvalautakunnalle. Koulutus Perus- ja lukiokoulutuksessa tapahtui vuoden 2010 aikana melko suuria muutoksia. Ensimmäinen merkittävä muutos oli Noormarkun kunnan liittyminen ja siitä aiheutuneet henkilöstölisäykset ja toiminnan muutokset. Toinen merkittävä muutos oli varhaiskasvatuksen siirtyminen perusturvasta koulutoimeen. Kolmas muutos oli palveluliikelaitoksen perustaminen, johon siirtyi suuri henkilöstömäärä. Perus- ja lukiokoulutuksen keskeisiä tavoitteita oli esitetty yhdeksässä toimenpidekokonaisuudessa siten, että tavoitetasomittareita vuodelle 2010 oli 19 kappaletta. Viimeksimainitut toteutuivat kahta lukuunottamatta. Nämä kaksi olivat perusopetuksen kouluverkkosuunnitelman päivitys ja uudistuvan erityisopetuksen lainsäädännön soveltaminen. Tilinpäätösinformaatiossa koulutoimi esittää, että perusopetuksen Liikuntapaikkojen hoidossa ja ylläpidossa on tehostettavaa. Perusturvalautakunnan pitäisi ohjata jäsenkuntia etsimään keinot, joilla tilojen sekä toimintojen suunnittelu ja ohjaus keskitetään kunnilta perusturvalautakunnalle. kouluverkkosuunnitelman viivästyminen johtuu kuntafuusion aiheuttamista toiminnan järjestelyistä sekä päivähoidon suunnitelman aiheuttamasta lisätyöstä. Erityisopetuksen kohdalla kyse on lain viivästymisestä. Perusopetuksen oppilasmäärätavoite oli 7 368 ja toteutuma 7 364 oppilasta. Lukiolla vastaavat luvut olivat 1 545 ja 1 531 oppilasta. Opetustuntien määrän oli arvioitu olevan 15 423, kun toteutunut määrä oli 15 575 tuntia. Henkilömäärä oli 862. Palmgren-konservatorion kaikki toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Ammatillisessa koulutuksessa suoritettujen tutkintojen tavoite oli 12 ja toteutuma 17 tutkintoa. Kokonaishenkilöstömäärä oli 61. Työväenopiston kaikki toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Opiskelijamäärätavoite oli 3 500 opiskelijaa ja toteutuma 4 590. Opetustuntien lukumäärätavoite oli 13 500 ja toteutunut määrä 13 054. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kaksi keskeistä toiminnallista tavoitetta toteutuivat. Hoitopäivien määräksi ennakoitiin 477 670, kun toteutumaksi tuli 553 911 hoitopäivää. Tilinpää- tösinformaatiossa on mainittu, että talousarvioennusteisiin sisältyi virheellisiä tietoja. Ammattikorkeakoulun keskeiset tavoitteet on pääosin saavutettu lukuun ottamatta tehokkuutta ja taloudellisuutta koskevaa tavoitetta. SAMK:in opiskelijamäärä oli 4 905 henkeä ja suoritettujen tutkintojen määrä 3 324 kappaletta. Oppisopimuskoulutuksen kaikki toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Suoritelaskennan mukaan valtionosuuteen oikeuttavia opiskelijoita ennakoitiin olevan 1 550, kun toteutuneeksi määräksi tuli 1 727 opiskelijaa. yliopistokeskus on neljän emoyliopiston muodostama verkostomainen ja monitieteinen tiede- ja taideyhteisö. Yliopistokeskuksen kokonaishenkilömäärä oli kertomusvuonna 201, kun se edellisvuonna oli 229. Yliopistokeskuksen opiskelijamäärä oli 1 619, kun tavoite oli 1 751. Kirjasto ja kulttuurihallinto Kulttuuritoimi toimi toista vuottaan uudistetun johtosäännön ja organisaation puitteissa. Parin vuoden takaisen organisaatiouudistuksen lähtökohtana oli kulttuurisektorin toimintojen kokoaminen yhteen sekä kaupunkiorganisaation toimivuuden ja johtamisen parantaminen. Kulttuuritoimen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet yhtä lukuunottamatta. Kirjastopalveluissa käyntimäärätavoite oli 720 000 kävijää, mutta toteutuma 707 021. Lainauksia ennakoitiin olevan 1 860 000, kun toteutumaksi tuli 1 781 890 lainausta. Käyntejä www-sivuilla ennakoitiin olevan 510 000, kun toteutunut määrä oli 535 437. Pori Sinfoniettan kuulijamäärätavoite oli 17 000 kuulijaa ja toteutunut 12 112 kuulijaa. Esiintymismääräksi ennakoitiin 50, kun toteutuma oli 46. Satakunnan Museon näyttelyjen määräksi oli suunniteltu 42 kappaletta, kun toteutuma oli 27 kappaletta. Henkilömääräksi oli suunniteltu 36, kun toteutuma oli 43 henkeä. Taidemuseon suoritetilaston mukaan asiakaskontaktien määräksi ennakoitiin 30 000 kontaktia, kun toteutuma oli 33 161 kappaletta. Taidemuseon henkilömäärä oli 20 henkeä. Näyttelyjen lukumääräksi ennakoitiin 32 kappaletta, kun toteutumaksi tuli 41 kappaletta. Vapaa-aikahallinto Vapaa-aikatoimen tulosalueella keskeisiä tavoitteita ovat olleet liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen kohdentaminen sekä nuorisotoiminnasta, liikuntamahdollisuuksista ja liikunnan vaikutuksista tiedottaminen, nuorisotilatoiminta, erityisnuorisotyö, liikunnan edistäminen ja liikuntapaikkojen hoidon ja ylläpidon tehostaminen. Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ensimmäinen tavoite, joka ei ole toteutunut, oli tarkistukset liikuntapaikka- ja nuorisotilaverkostoon kaupunkirakenteen, asukaslähtöisyyden, toiminta-ajatuksen ja nuorten tarpeiden perusteella. Toinen toteutumaton tavoite oli liikunnan edistäminen, kuntoliikunta ja kolmas liikuntapaikkojen hoidon ja ylläpidon tehostaminen. Arvioinnin yhteydessä katselmoitiin virkatyönä liikuntapaikkojen yleisilmettä eri puolilla kaupunkia. Yleisilmettä voi luonnehtia keskusta-alueen ulkopuolisten liikuntapaikkojen ja -alueiden osalta nuhjuiseksi ja rakenteita vanhanaikaisiksi. Synergiamahdollisuuksia on teknisen palvelukeskuksen puistotoimen ja vapaa-aikatoimen teknisen yksikön kesken. Varsinkin kalustohankinnoissa, logistiikassa ja henkilöstökierrossa toiminnoissa on yhtäläisyyksiä. Molempien yksiköiden palveluksessa 12 kaupungin arviointikertomus 2010 13
Liikunnan edistämisen tavoite ei toteutunut suunnitellusti. on henkilöstöä samoilla tehtävänimikkeillä. Lisäksi tekninen osaamisympäristö on teknisen palvelukeskuksen piirissä laajempi ja monipuolisempi. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että vapaa-aikatoimen ja teknisen palvelukeskuksen yhteistyötä etenkin ulkoalueiden hoidon alalla kehitetään. tavoitteet ovat samoja kuin vuonna 2009 ja ne ovat heikosti toteutuneet. Tarkastuslautakunta katsoo, että tilapalveluyksikön toiminnalliset tavoitteet tulosalueen 75 kohdalla eivät ole asianmukaisella tavalla yhteydessä määrärahoihin. Teknisen toimen johdon tulee ohjata yksikköä asian korjaamiseen. Yhdyskunta- ja muut palvelut Ympäristöviraston tarkoitus on opastaa asiakkaitaan, käsitellä lain edellyttämät lupa- ja valvonta-asiat sekä edistää kaupunkilaisten asuin- ja elinympäristön terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Suoritemäärissä tavoitteet ylittyivät terveysvalvonnan tarkastuksissa, eläinlääkinnän käyntimäärässä sekä henkilöstömäärässä ja jäivät alle tavoitteen tai ennusteen rakennuslupien määrien kohdalla sekä ympäristönsuojelun tarkastuksissa. Vuodelta 2010 ei tehty ympäristöraporttia. Virastopäällikön mukaan ympäristönsuojelutarkastusten suunnitellusta lukumäärästä jääminen johtuu tarkastajien työmäärän lisääntynyt ohjaaminen neuvontaan ja tiedottamiseen johtuen muun muassa kiistanalaisen jätevesiasetuksen aiheuttamasta tiedontarpeesta. Eläinlääkinnän asiakaskäyntimääriä kasvatti huomattavasti tehostunut päivystystoiminta. Satakunnan pelastuslaitos hoitaa kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslain mukaiset pelastus- ja onnettomuuksien ehkäisytehtävät Satakunnan maakunnan alueella. Kaikissa satakuntalaisissa kunnissa on vähintään yksi toimipiste eli paloasema. Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitos hoitaa sopimusperusteisesti sairaankuljetusta ja Rauman ympäristöissä. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Satakunnan pelastuslaitos on asettanut useita keskeisiä toiminnallisia tavoitteita. Niistä melko suuri osa liittyy henkilöstön kehittämiseen ja johtamisvalmiuksiin. Kuudesta keskeisestä tavoitteesta toteutui puolet. Palotarkastusten määrä on kerran vuodessa ja kerran kolmessa vuodessa tehtävien tarkastusten osalta toteutunut tavoitteisiin nähden 92 172-prosenttisesti. alueen vastaavat toteutumisprosentit olivat 90 188 prosenttia. Kerran kymmenessä vuodessa tarkastettavien osalta tilanne ei ole lähellekään tavoitteen mukainen vaihdellen Satakunnan pelastuslaitoksen 32 prosentista alueen 42 prosenttiin. Pelastustoiminnassa pelastushälytyslähtöjen määrän oli Porissa arvioitu olevan 1 150, kun toteutunut määrä oli 1 580. Sairaankuljetusten määrän oli kohdalla arvioitu olevan 16 600, mutta toteutunut määrä oli 15 824. Sairaankuljetusten määrä on edelleen kasvussa. Teknisen palvelukeskuksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Raakamaan hankintatavoite oli 50 hehtaaria ja tonttien luovutustavoite 100 kappaletta. Raakamaata hankittiin 25 hehtaaria ja tontteja luovutettiin 121 kappaletta. Suoritemittarien mukaan kiinteistöjen rekisteröintimäärä toteutui 92-prosenttisesti. Toimitilayksikön tulosalueen 75 Tilapalveluyksikkö (ulkopuolinen vuokraustoiminta) toiminnallisiksi tavoitteiksi oli asetettu rakennusten jako ryhmiin (toteutunut), rakennusten myyntiohjelman päivittäminen (ei toteutunut), osallistuminen yhtiökokouksiin (ei toteutunut) sekä vuokrasopimusten laatiminen asiakkaiden kanssa (toteutunut). Tulosalueen keskeiset Tarkastuslautakunta pitää yhteishankkeiden koordinaatiota tärkeänä. Investoinnit Tarkastuslautakunta selvitti investointihankkeiden päätöksentekomenettelyä ja siinä esiintyneitä epäkohtia. Vuoden 2010 talousarvioon menokohdalle 72 Tekninen palvelukeskus oli eräiden yksilöityjen kohteiden kohdalle merkitty erityisperustelu, jonka mukaan teknisen palvelukeskuksen tulee hoitaa kohde sisäisin järjestelyin olevien määrärahojen puitteissa. Käytännössä hankkeita ei kuitenkaan ollut aloitettu kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti. Teknisen palvelukeskuksen johtajan ja talousarviopäällikön tulkinta nykyisistä ohjeista ja erityisperuste- lujen hallinnollisjuridisesta luonteesta ei ole yhteneväinen. Kun kyseessä on kaupunginvaltuuston päätös, tulee sitä noudattaa, ja kaupunginhallituksen tulee osaltaan valvoa sen noudattamista. Tarkastuslautakunta on myös arviointikertomuksessaan vuodelta 2008 esittänyt, että kaupunginhallitus tutkii mahdollisuudet uudistaa yhteishankkeiden budjetointijärjestelmää siten, että kohteet hankkeistetaan nykyistä tarkkarajaisemmin ja kohteille turvataan koko toteutusajan kattava riittävän tasoinen kokonaisrahoitus. Tuolloin esitettiin lisäksi, että sidonnaisuudet budjettikirjassa tulee saada näkyville, jotta poukkoilu ja byrokratia yhteishankkeiden rahoituksessa saadaan loppumaan. Johtaminen, koordinointi ja budjettivalmistelun valvonta tulee vastuuttaa hankkeittain projektihenkilölle. Tarkastuslautakunta pitää yhteishankkeiden koordinaatiota tärkeänä, kuten vuoden 2008 kertomuksessa on todettu. Mitä tulee erityisperusteluilla varustettuihin kaupunginvaltuuston investointipäätöksiin, on niitä noudatettava, ja kaupunginhallituksen tulee valvoa, että vastuutahot niitä myös noudattavat. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaikki ne vuoden 2010 investointibudjettiin sisältyvät hankkeet, joihin on talousarvioprosessin kuluessa lisätty erityisperustelu, valmistellaan erikseen toteutusasteelle tai raportoidaan niiden toteuttamistilanne kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. 14 kaupungin arviointikertomus 2010 15
Investoinnit olisi tarpeen hankkeistaa nykyistä tarkkarajaisemmin. Palveluliikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2010. Toiminta on lähtenyt käyntiin suunnitellusti. Liikelaitokset Sataman vuosiliikenne oli 4,9 miljoonaa tonnia, mikä on 0,4 miljoonaa tonnia alempi kuin talousarviossa esitetty tavoite. Yhtenä tärkeänä yksittäisenä toiminnallisena tavoitteena on ollut rakentaa Mäntyluotoon 12 metrin väylä ja 12 metrin laituri. Tällä hetkellä rakentamistyöt ovat käynnissä ja jatkuvat keväällä 2011 sääolosuhteiden lämmetessä. Muut toiminnalliset tavoitteet liittyivät Sataman organisaatiouudistukseen, Sataman oman markkinoinnin vahvistamiseen ja sataman esille tuomiseen, yhteistyön laajentamiseen asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa ja vuoden 2008 aikana tehdyn kannattavuusselvityksen pohjalta tehtävien toimenpiteiden tekemiseen. Nämä tavoitteet ovat vain osittain toteutuneet. Tunnusluvuista tulot/henkilömäärä oli 95,6 prosenttia ja toimintamenot/henkilömäärä 111,1 prosenttia suunnitellusta. Veden myymä vesimäärä oli 5,4 miljoonaa m 3, kun tavoite oli 5,3 miljoonaa m 3. Myyty vesimäärä oli edellisvuoden määrään verrattuna noin 0,3 miljoonaa m 3 :ä enemmän. Laskutetun jäteveden määrä oli 6,0 miljoonaa m 3 tavoitteen ollessa 6,5 miljonaa m 3. Yhtenä toiminnallisena tavoitteena oli parantaa toimintavarmuutta ja kriisitilanteisiin varautumista. Lukkarinsannan varavesilaitoksen rakentamisen aloittamisen myötä tavoite on toteutunut. Myös suurhanke alueellisen jätevedenpuhdistuksen keskittämiseksi Luotsinmäelle on toteutunut suunnitelmien mukaan. Toiminnallisena tavoitteena ollut taksarakenteen uudistaminen on toteutunut, kun kiinteiden maksujen osuus kokonaisvesimaksusta on nostettu 15 prosenttiin. Sen sijaan peruskorjausinvestointien lisääminen toiminnallisena tavoitteena ei toteutunut. Jätehuolto järjestää seudun asukkaiden jätelain mukaisen yhdyskuntajätehuollon sopimuksen mukaisesti. Hyödynnettävien jätteiden määrä oli 42 390 tonnia, kun tavoite oli 30 000 tonnia. Edellisvuoden luku oli 30 978 tonnia. Loppusijoitettu jätemäärä oli 24 474 tonnia, kun tavoite oli 22 000 tonnia. Jätehuollolle asetettuja keskeisiä tavoitteita oli kaksi. Ensimmäinen tavoite kehitetään yhdyskuntajätehuollon taloudellisuutta on toteutunut vain osittain, kun eko- ja jätemaksut ovat säilyneet ennallaan, mutta palveluja ei ole yhteistyöalueella tehokkaasti kilpailutettu. Toinen tavoite lisätään jätteiden energiahyödyntämistä ei ole toteutunut. Satakunnan Työterveyspalvelut, liikelaitos saavutti kokonaan tai osittain kaikki toimintasuunnitelmassa asettamansa tavoitteet vuodelle 2010. Toiminnallisia tavoitteita olivat ennaltaehkäisevän työn lisääminen, kumppanuusyhteistyön lisääminen ja työhyvinvointimittariston kehittäminen. Ennaltaehkäisevää työtä on lisätty erityisesti kunta-asiakkaiden mutta myös yritysasiakkaiden kanssa. Toiminnallisina tavoitteina myös olleet tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen ovat toteutuneet kohtuullisesti, mutta ammattiryhmien ja yksittäisten työntekijöiden välillä on ollut välillä suuria eroavaisuuksia tulostavoitteiden saavuttamisessa. Tulostavoitteiden saavuttamiskeinoista on keskusteltu liikelaitoksessa yhteisissä palavereissa ja kehityskeskusteluissa. Palveluliikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2010. Toiminta on lähtenyt käyntiin suunnitellusti. Myös laatujärjestelmä on saatu laadittua. Sen sijaan liikelaitoksen toiminnallisena tavoitteena ollut ydintoimintojen kehittäminen ja yhtenäistäminen ja synergiaetujen aikaansaaminen ei toteutunut, vaikka strategiatyöskentely onkin käynnistynyt. Myöskään toiminnallisena tavoitteena olleet prosessoidut palvelut ja tehokkaat rakenteet eivät toteutuneet, vaan palvelun prosesseja tuotteistetaan vielä siltä osin kuin ne ovat kesken. 16 kaupungin arviointikertomus 2010 17
Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvio vuodelle 2010 vahvistettiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatteeksi arvioitiin 25,0 miljoonaa euroa. Toteutunut vuosikate oli 29,7 miljoonaa euroa (35,1 miljoonaa euroa vuonna 2009). Porissa vuosikate oli 357 euroa/asukas vuonna 2010. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan keskimääräinen vuosikate oli kunnissa 400 euroa/asukas (sisältää eriytetyt liikelaitokset). kaupungin vuosikate/asukas oli siis 11 prosenttiyksikköä pienempi verrattuna ennakkotietoon kuntien keskimääräisestä vuosikatteesta asukasta kohti. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.11.2009.). Vuoden 2010 tunnusluku vuosikate poistoista oli 110 prosenttia (135 prosenttia vuonna 2009) ja vuosikate kolmen vuoden investointien omahankintamenosta oli 70 prosenttia. Tulorahoitus on vuosikate poistoista tunnusluvun mukaan riittävä. Manner-Suomen kunnissa sama tunnusluku Kuntaliiton tilinpäätösarvion mukaan oli keskimäärin 128 prosenttia poistoista. kaupungin poistosuunnitelmaa on tilinpäätöksen liitetietojen mukaan tarkasteltu kriittisesti. Poistotason poikkeama johtuu vuoden 2010 merkittävästi suuremmista investoinneista. Poistosuunnitelman tarkistamista ei ole näin ollen katsottu aiheelliseksi. Vuoden 2010 alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen vertailu: Käyttötalous Talousarvio milj. euroa Tilinpäätös milj. euroa Muutos - % Tulot 313,7 353,0 +12,5 Menot -657,8-702,6 +6,8 Netto -344,2-349,5 +1,5 Investoinnit Tulot 5,2 11,3 +117,3 Menot -60,9-74,8 +22,8 Netto -55,8-63,5 +13,8 Rahoitus Tulot 377,6 385,3 +2,0 Menot -8,4-6,1-27,4 Netto 369,2 379,2 +2,7 Lisäksi liitetietojen mukaan poistosuunnitelmaa tullaan kuluvalla tilikaudella edelleen seuraamaan. kaupungin tilikauden ylijäämäksi jäi 5,7 miljoonaa euroa (8,9 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tulos oli kaupunginjohtajan mukaan tyydyttävä, koska vuoden talousarvio oli tehty 1,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Liikelaitosten osuus ylijäämästä on 7,6 miljoonaa euroa, sillä ilman liikelaitoksia pelkän peruskaupungin ylijäämä (alijäämä) olisi ollut -1,9 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin vuosikate oli 62,6 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä 11,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä konserniyhteisöt vievät siis tulosta ylöspäin 5,9 miljoonaa euron verran. Tytäryhteisöistä suurin ylijäämä, eli 5,9 miljoonaa euroa, muodostui Pori Energia :lle. Tämä on merkittävä yksittäinen tekijä em. konsernituloksen muodostumisessa. kaupunkikonsernin peruspääoma on 426,0 miljoonaa euroa ja koko oma pääoma on yhteensä 491,7 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 253,2 miljoonaa euroa, mikä oli 9,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Kasvua edellisestä vuodesta oli 11,3 prosenttia (vuonna 2009 verotuloja kertyi 227,5 miljoonaa euroa). Tilinpäätösajankohtana kaupungin lainamäärä oli 158,3 miljoonaa euroa eli 1 906 euroa/asukas, kun se 31.12.2009 oli 1 647 euroa/asukas. Koko maan arvioitu keskiarvo vuonna 2010 oli 2 005 euroa/asukas. Vuoden 2010 lopussa kunnan antamia vastuusitoumuksia sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta oli annettu 165,1 miljoonaa euroa, mikä oli prosentin enemmän verrattuna vuoteen 2009 (vuoden 2009 lopussa 163,6 miljoonaa euroa). kaupungin ylijäämä, 5,7 miljoonaa euroa, on tyydyttävä tulos. 45 % KONSERNIYHTEISÖIDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄT Yli- ja alijäämän tehneiden konserniyhteisöiden osuus koko kaupunkikonsernista VUOSIKATE JA NETTOINvestoinnit 2006 2010 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0-10 000 000-20 000 000-30 000 000-40 000 000-50 000 000-60 000 000-70 000 000 % Ylijäämän tehneet konserniyhteisöt (24 kpl) Nollajäämän tehneet konserniyhteisöt (16 kpl) Alijäämän tehneet konserniyhteisöt (13 kpl) HUOM. Konserniyhteisöihin ei ole otettu mukaan emoyhteisönä olevaa kaupunkia. Laskelmat perustuvat oikaistuihin tilinpäätöstietoihin. 2006 2007 2008 2009 2010 Toimintakatteen muutos verrattuna verotulojen ja valtionosuuksien summan muutokseen 2006 2010 45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 25 % 30 % 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosikate Nettoinvestoinnit Vuosikate on käyttötaloudesta ylijäävä rahamäärä, joka voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Tulorahoitus on tunnusluvun mukaan riittävä. Toimintakate Verotulot + Valtionosuudet Toimintakate ilmoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää toimintatuottojen jälkeen verotuloin ja valtionosuuksin katettaviksi. 18 kaupungin arviointikertomus 2010 19
Liikelaitosten merkitys kaupungin ylijäämän muodostumisessa on keskeinen. Keskeiset valtuuston hyväksymät nettomenolisäykset käyttötalousosaan olivat seuraavat: Perusturva (T20) 3,1 miljoonaa euroa Perusturvan ostopalvelut (T22) 4,9 miljoonaa euroa Perusturvan velvoitetehtävät (T24) 3,4 miljoonaa euroa Käyttötalousosan merkittävimmät tulojen ylitykset (+) ja alitukset (-): Jakamaton valtionosuus -2,5 miljoonaa euroa Satama (T79) -1,1 miljoonaa euroa Vesi (T80) 4,7 miljoonaa euroa Verotulo 9,6 miljoonaa euroa Investointimenoissa suurin lisäys oli Veden 4,5 miljoonan euron sijoitus Luotsinmäen Puhdistamoon. Liikelaitoksen johtajan selvityksen mukaan teollisuuden ja naapurikuntien maksuosuudet puhdistamoinvestoinnista (noin 4,5 miljoonaa euroa) kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin ja vastaavasti investointeihin menoiksi. Kate Veden investointien näennäiselle noin 4,5 miljoonan euron ylitykselle löytyy siis liikelaitoksen tilikauden tuloksesta. Tulos- ja rahoituslaskelmassa ja taseessa ei ole esitetty vertailua edelliseen vuoteen Noormarkun kuntaliitoksen vuoksi. Menettely on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukainen. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kaupungin taseen siirtoveloissa esitettävää lomapalkkavelan määrää lisättiin 19 236 782 eurolla pienentämällä vastaavalla summalla kaupungin peruspääomaa. Syynä toimenpiteeseen oli lomapalkkavelan kirjausvirhe vuosilta 1997 2008. Kirjanpitolaki ja -asetus velvoittavat jaksottamaan menot ja tulot suoriteperusteisesti sille vuodelle, jolloin ne ovat syntyneet. Vuonna 2010 ei ole tehty muutoksia aikaisempaan tilikauteen. miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit olivat 17,3 miljoonaa euroa. Suurimpana investointikohteena 12-metrin väylähankkeeseen kustannukset eivät toteutuneet suunnitellusti. Valitusprosessista seurannut toimeenpanokielto nosti kustannuksia noin 2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi pitkä ja kylmä talvi viivästytti projektin alkua. Projekti keskeytyi myös aikaisen talven ja kovan pakkasen johdosta marraskuussa 2010. Vesi tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 1,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 19,0 miljoonaa euroa. Liikelaitoksen vuosikate oli 10,6 miljoonaa euroa, mikä oli 4,6 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Tilikauden ylijäämä oli 7,0 miljoonaa euroa, mikä oli 4,9 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Hyvä tulos johtui siitä, että teollisuuden ja naapurikuntien maksuosuudet puhdistamoinvestoinnista (noin 4,5 miljoonaa euroa) kirjattiin Veden liiketoiminnan muihin tuottoihin ja vastaavasti investointeihin menoiksi. Summa on sijoitettu Kiinteistö Luotsinmäen Puhdistamoon. Kate Veden investointien näennäiselle noin 4,5 miljoonan euron ylitykselle talousarvion mukaisesta löytyy liikelaitoksen tilikauden tuloksesta. Todelliset investoinnit olivat noin 7,0 miljoonaa euroa. Investoinneilla saatiin paljon aikaan. Viimeiset sekaviemärit poistettiin ja saneerauksia tehtiin eri puolilla kaupunkia. Honkaluodon kaava-alueen suuret kynnysinvestoinnit saatiin tehtyä ja muutkin kaupungin tonttituotannon vaatimat kohteet toteutettua. Lukkarinsannan varavesilaitoksen noin 7 miljoonan euron investointi aloitettiin ja Luotsinmäen keskuspuhdistamon suurinvestointi valmistui vuonna 2010. Se rahoitettiin Kiinteistö Luotsinmäen Puhdistamon kautta. Jätehuolto tuloutti kaupungille 0,04 miljoonaa euroa talousarvion mukaisesti. Liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa. Jätehuollon vuosikate oli 0,8 miljoonaa euroa eli noin 0,6 miljoonaa euroa arvioitua parempi. Talous toteutui hyvin, vaikka jäteneuvonnan menojen kasvu huolestutti koko vuoden. Satakunnan työterveyspalvelut, liikelaitoksen liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa. Vuosikate oli -0,07 miljoonaa euroa, mikä poikkesi 0,09 miljoonaa eurolla talousarviosta. Liikelaitos tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 0,02 miljoonaa euroa korvauksena peruspääomasta. Tilikauden alijäämäksi muodostui -0,07 miljoonaa euroa, mikä oli noin 0,09 miljoonaa euroa vähemmän kuin oli ollut tavoitteena. Vuodelle 2010 ei ollut budjetoitu investointeja. Henkilöstön määrän kasvun ja lomapalkkavelan kirjaamistavan muutoksen aiheuttaman noin 90 000 euron lomapalkkavelan muutoksen jälkeen tilikauden tulos jäi tappiolliseksi. Palveluliikelaitos aloitti varsinaisen liiketoimintansa 1.1.2010. Liikevaihto oli 33,7 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 0,4 miljoonaa euroa, mikä oli 0,2 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Liikelaitos tuloutti kaupungille 0,05 miljoonaa euroa korvauksena omasta pääomasta likimain talousarvion mukaisesti. Tilikauden ylijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa ja ylitti talousarvion odotukset 0,4 miljoonalla eurolla. Investointeja tehtiin 5,9 miljoonalla eurolla. Merkittävin investointi oli Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus. Kiinteistönhoidon investoinnit tehtiin suunnitellusti. Kaupunginsairaalan ravintokeskuksen peruskorjaus siirtyy vuodelle 2011. Tarkastuslautakunta toteaa, että taloudelliset tavoitteet saavutettiin, kun tarkastellaan koko kaupunkia. Budjettikuria voidaan pitää tyydyttävänä, joskin merkittäviä budjettiylityksiä tapahtui perusturvatoimessa. Tilikauden tulos oli 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Liikelaitosten merkitys kaupungin ylijäämän muodostumisessa on keskeinen. Kiinnitämmekin huomiota kaupungin perustoiminnan kustannustehokkuuden tarkkailemiseen. Myös tytäryhtiöiden tuloksentekokykyyn tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota. Liikelaitosten talous Satama tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 1,7 miljoonaa euroa. Sataman vuosikate oli 3,2 miljoonaa euroa, mikä oli 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Liikevaihto oli 12,6 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä oli 0,2 miljoonaa euroa, mikä oli 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Sataman kulu- ja rahoitusrakenteessa tapahtui suuri muutos vuonna 2010, kun talousarvioon tuli uusina kuluina aluevuokra kaupungille. Samaan aikaan Sataman laina kaupungille kasvoi väyläinvestoinnin myötä 12,7 Taloudelliset tavoitteet saavutettiin, kun tarkastellaan koko kaupunkia. Budjettikuria voidaan pitää tyydyttävänä - merkittävimpiä budjettiylityksiä tapahtui lähinnä perusturvatoimessa. Kaupungin perustoiminnan kustannustehokkuutta tulee tarkkailla. 20 kaupungin arviointikertomus 2010 21
Uusien yhtiöiden perustamisia on näköpiirissä vuoden 2011 alkaessa. Kaupunkikonserni Tytäryhteisöjen ohjauksen kannalta merkittävä asia on jo tilivuoden 2009 lopussa tapahtunut kaupunginhallituksen konsernijaoston perustaminen. Yhteinen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 16.11.2009 muuttaa kaupunginhallituksen johtosääntöä siten, että henkilöstöjaoston rinnalle perustetaan konsernijaosto. Sille kuuluvat kaupunkikonsernin omistajaohjauksen valmistelu sekä tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien valvonta ja hallinnointitehtävät. Konsernijohdon rakenteellista uudistamista jatkettiin vuonna 2010. Kaupunginvaltuusto vahvisti 6.9.2010 keskushallinnon johtosäännön, jolla kaupunginjohtajan välittömään alaisuuteen perustettiin muun maussa omistajaohjaus- ja rahoitustoiminto. Toimintasääntö tälle toiminnolle hyväksyttiin tammikuussa 2011. Uusina tytäryhteisöinä tilivuoden aikana aloittivat Länsirannikon Koulutus (Winnova), Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja Länsi-Suomen Pelastusharjoitussäätiö. Noormarkun kunnan liittyessä Poriin siirtyivät samalla Noormarkun kunnan tytäryhteisöt Noormarkun Teollisuuskiinteistöt, Kiinteistö Keskusmarkku, Noorlämpö ja Huolto sekä Hakalanpellon Talo. Seuraavalla aukeamalla on esitetty kaaviona kaupunkikonsernin tytäryhteisöt alakonsernirakenteineen. Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavat kaupunginvaltuuston määrittelemää omistajapolitiikkaa. Vuonna 2007 uusituissa kuntalain säännöksissä on määritelty kuntakonserni aikaisempaa yksityiskohtaisemmin ja samalla selkeytetty kuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Tarkastuslautakunta on aiempien vuosien kertomuksissaan korostanut valtuustolle annettavan tilinpäätösinformaation tärkeyttä. kaupungin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen informaatiosisältö on laajentunut muun muassa tilinpäätöksen laatimista koskevien ohjeiden tarkemman noudattamisen ansiosta ja toisaalta myös uusien erittelyvaatimusten vuoksi. Tavoitteena tulee olla vielä nykyistä selkeämpi konsernitilinpäätös, jossa ylimmän päättäjätason informaation laatuun ja ymmärrettävyyteen kiinnitetään enemmän huomiota normeista tulevien sisältövaatimusten ohella. Tilinpäätöshetkellä tilinpäätökseen oli yhdistelty 43 tytäryhteisöä, 5 säätiötä, 1 yhdistys ja 2 osakkuusyhteisöä. Yhdistelemättä oli 1 yhtiö ja 10 osakkuusyhteisöä. Tämän ohella tulevat kuntayhtymät, joita oli yhdistelty tilinpäätökseen 2 kappaletta. Uusia yhtiöiden perustamisia on näköpiirissä vuoden 2011 alkaessa. Tytäryhteisöjen lukumäärä on huomattavan korkea. Alakonsernirakennetta syntyy vähitellen erillisratkaisujen varassa ilman, että haluttua kokonaisarkkitehtuuria on sen enempää vahvistettu poliittisella tasolla. Konserniyhteisöjen ohjausta haluttiin lainsäätäjän taholla tiukentaa kuntalain vuoden 2007 muutoksilla ja sitä seuranneella ohjeistuksella. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 30.11.2009 tytäryhteisöjen toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Samassa asiakohdassa ilmoitettiin, että kaupunkikonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä koskevat talousarvioneuvottelut vuodelle 2010 käytiin 11.11.2009. Tarkastuslautakunta katsoo, että tytäryhteisöjen taloudellisten tavoitteiden asettamiskäytäntö on kehittymätön. Siihen nähden, mikä merkitys tytäryhteisöillä on kaupungin vastuissa, niiden näkyvyys talousarvioprosessissa on vähäinen. Arvioinnin yhteydessä selvitettiin vertailukaupunkien konserniohjeiden sisältöä. Selvityksen tuloksena voidaan todeta, että konserniohje ei nykyisellään ole riittävän velvoittava suhteessa tytäryhteisöihin. Kymmenen suurimman kaupungin konserniohjeista poiketen kaupungin konserniohjeessa tytäryhteisöille ei aseteta erillistä velvollisuutta tiedottaa konsernijohdolle tietyistä toimenpiteistä tai hakea suostumusta tai ennakkokäsitystä niihin. Tällaisia toimenpiteitä muiden kaupunkien konserniohjeiden mukaan voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan merkittävä laajentaminen tai merkittävä investointi, yhtiöjärjestyksen tai vastaavan muuttaminen, osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen, liiketoiminnan tai sen merkittävän osan myyminen, merkittävä lainanotto tai vakuuden antaminen, fuusio tai diffuusio, omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan, merkittävä henkilöstöpoliittinen asia, toimitusjohtajan/toiminnanjohtajan valinta, muu yhtiön tulokseen ja riskiin merkittävästi vaikuttava tapahtuma, olennainen laskentaperiaatteiden muutos tai muu yhtiön kannalta merkittävä asia. Tällaisia ohjekohtia on Tampereen, Espoon, Helsingin, Tu- 22 kaupungin arviointikertomus 2010 23