Työssä jatkaminen työelämän ja jaksaminen turvallisuusalan haasteena Tehtävävaatimukset ja työn henkinen rasittavuus
Työuria on pidennettävä, koska isona ongelmana julkisen talouden ylläpito sosiaaliturvan rahoituksen kestävyys työteon kannattavuus tuottavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen vähenevä työvoima ikääntyvä työvoima mitä nuoret suomalaiset odottavat!
Työeläkkeille siirtyneiden ikärajat 1996 2003 2004 2005 2006 2007 2008 49 583 56 979 58 154 67 088 63 714 66 722 72116 Keskiarvo Mediaani 63 62 61 60 59 58 57 56 55 Mediaani 58,6 58,4 57,3 57,5 57,8 58,4 58,8 1996 2003 2004 2005 2006 2007 2008 3
Huoltosuhde lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti demografinen huoltosuhde = alle 15 v ja 65+ täyttäneiden määrän suhde 15 64 vuotiaiden määrään 80 70 65,4 69,7 73 74,1 73,4 60 50 51,6 59,1 40 30 20 10 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 4
HS 24.11. Älytöntä puuhastelua kommentti: Harmittaa vain, että minä joudun nuorena maksumieheksi. Kaikkea maksettavaa eläkettä ei suinkaan ole tienattu työn ohessa eläkemaksuin, vaan kaksi kolmasosaa menee veroista. Kun maksaa verot, voisi kuvitella maksaneensa 100% eläkkeestään. Tilanne olisi tämä, jos Suomessa jokaista naista kohti syntyisi 2-2.1 lasta. Suuret ikäluokat unohtivat kuitenkin lisääntyä, eli minä nuorena maksan veroistani näiden eläkkeitä. Lisäksi näyttää siltä, että omaa eläkettäni leikataan eliniän pitenemisen vuoksi. Tämä on ihan ok, mutta sitä en ymmärrä, miksi minun pitää ryhtyä suurten ikäluokkien eläkkeiden maksumieheksi huomattavasti suuremmalla summalla, kuin mitä suuret ikäluokat maksoivat eläkettä vanhemmilleen. Työuria on pidennettävä, mutta pidentäminen pitää aloittaa nyt ja se pitää aloittaa pian eläköityvistä suurista ikäluokista, eikä kahdenkymmenen vuoden viiveellä niistä, jotka joutuvat kuitenkin maksamaan suurten ikäluokkien eläkkeen. 5
Kunnioitan kyllä suuria ikäluokkiakin, he rakensivat osan Suomea. Kuitenkin unohtivat lisääntyä, mikä on biologisesti jokaisen lajin ainoa elämäntehtävä. Miksi minun pitäisi maksaa tämän porukan töppäilystä siis enää yhtään ylimääräistä? Maksan joka tapauksessa paljon, joten mielestäni tilannetta pitäisi kompensoida lisäämällä työuria saman tien 2-3 vuodella. Tämä ei käy työmarkkinajärjestöille eikä suurille ikäluokille, joten nuoret ovat maksumiehiä. Sitten vielä joku kehtaa ihmetellä, mikseivät nuoret jaksa työelämässä ja miksi meillä on niin synkät arviot, ettei tulla toimeen kahden vuoden kuluttua. Joku ihmettelee nuorten masennus- ja työuupumustilastojakin, mutta kukaan ei viitsi tehdä mitään. Nuoret eivät äänestä, joten nuorten masennukseen ei satsata raha, vaan se pistetään suurten ikäluokkien eläkkeisiin, jotta eläkeläiset sitten äänestävät "oikein". Suuret ikäluokat ovat luoneet tilanteen, jossa heitä on paljon ja nuoria vähän, he saavat äänensä kuuluviin aina halutessaan ja kaikki vero riistetään nuorten selkänahasta. Tulokset ovat tulevaisuudessa katastrofaaliset, mutta minkäs teet. 6
Sitoutuminen työhön TNS Gallupin uutiskirje Marraskuu 2009 Työtänsä pitää loistavana noin viidennes vastaajista, Noin puolet sanoo nykyisen työpaikkansa vastaavan ihannetyöpaikkaa melko tai eritäin hyvin. Yleensä työhön ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. 3 / 4 Suomalainen työntekijä on keskimäärin yhtä sitoutunut kuin eurooppalaiset ja pohjoismaiset työntekijät yleensäkin. Sitoutuneimpia olivat yksityisellä sektorilla ja asiakaspalvelutehtävissä toimivat. Alempien toimihenkilöiden sitoutuminen on noussut erityisen paljon kahdessa vuodessa. Työntekijöitä motivoi erityisesti aktivoiva työ, jossa tapahtuu ja oppii uutta, omat työtoverit/työyhteisö, asiakkaat sekä palkka. Tyytymättömiä ja demotivoituneita on noin 15 % työntekijöistä. Tyytymättömintä 10%:a ei saa motivoitumaan millään. 7
Eniten tyytymättömyyttä kohdistui esimiesportaaseen/johtamiseen ja koko taloon, realistiseen tapaan johtaa toimintaa ja kohdella työntekijöitä. Esimiesasemassa olevat antoivat omille ylemmilleen kaikkein kehnoimmat arviot johtamisessa! Laskettu johtajuusindeksi oli yleensä matala. Kriittisimpiä kehittämiskohteita ovat esimiehen oman aktiivisuuden, sitoutuneisuuden ja jämäkkyyden parantaminen, työn organisoinnin ja suunnitelmallisuuden kehittäminen, ylimmän johdon käytännönläheisempi ote päätöksenteossa ja yhteen hiileen puhaltamisen sekä hyvinvointia tukevan innostuneen ilmapiirin aikaansaaminen huonompinakin aikoina. Sitoutumista ylläpitää tällä hetkellä erityisesti yhteisöjen hyvä ilmapiiri sekä työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu. Kaikkien mielipiteitä tulee kuulla ja työpanosta arvostaa. Merkkejä siitä, että paineet kasvavat ja jaksamisesta ollaan huolissaan, on nähtävissä. 8
Sosiaalipsykologi Jukka Tontti; Lääkärilehti 27.11.09: Masennus yhteiskunnallinen ilmiö, keinona selviytyä, ei sairaus vaan elämäntauti Jatkuva paine selviytyä ihmissuhteiden sekä työn, omien pyrkimysten ja tarpeiden, tunteiden ja kanssaihmisten asettamien odotusten ristivedosta niin, että pärjäisi, tuottaisi ja kehittyisi! Kun näin ei käykään Halu vetäytyä, hakea omaa aikaa, pysähtyä Kun tähän ei mahdollisuutta masentuu 9
Työn imu ja flow Csikszentmihalyita 1991 mukaillen Otala 2003,92 10 Vähäiset HAASTEET Korkeat AHDISTUS Korkeat haasteet Vähäinen osaaminen APATIA Vähäiset haasteet Vähäinen osaaminen Työn imu VIRTAUSTILA Korkeat haasteet Korkea osaaminen IKÄVYSTYMINEN Vähäiset haasteet Korkea osaaminen Vähäinen OSAAMINEN Korkea
Ammattiryhmittäiset eläkkeelle siirtyneiden keskiarvoiät Tkv-e V-e lkm ka i lkm ka i kaikki miehet 9608 53 6696 63 naiset 8883 53 8390 63 poliisit, palomiehet,tulli jne miehet 82 51 246 57 naiset 6 4 lekurit, proviis. miehet 33 53 107 63 naiset 43 53 71 63 11
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä vuonna 2008 9 8 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 8,0 Miehet Naiset Yhteensä 7 6 5,8 6,5 5 4,6 4,6 4 3 2,8 3,0 2 1 1,5 2,0 0 Teollisuuden työntekijät Teollisuuden toimihenkilöt Palvelualojen henkilöstö Lähde: EK:n työaikatiedustelu 4.6.2009 12 Saukkonen
TYÖAIKA JA SAIRAUSPOISSAOLO 2006 1889 tuntia = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 1 % = 18,89 TUNTIA ELI 18,89 : 7.5 = 2,52 PV Jos poissaolo-%= 4 4 x 2,52 = 10 päivää = 2 viikkoa Jos poissaolo - % = 6 6 x 2,52 = n 15 päivää = 3 viikkoa 13
ALKANEET SV-PÄVÄRAHAKAUDET Huom! > 1+7 ad 92 sen jälkeen vsta 93 > 1+9 62 700 22 500 TU-LE MIE-TE SY-VE 1985 1992 1995 1997 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1986: 416 430 1992-1993: - 50 000 2008: 362 661 14
Työkyvyttömyyseläkkeen saajat; % -osuus kaikista (v 2008: 263 199) 50 40 36 38,5 42,8 43,9 43,4 44,1 44,4 30 20 20 15 27 25,8 22,6 25,3 31,8 23,1 22,9 24,2 24,2 24,3 10 0 10 5 2,6 8,6 7,9 7,8 7 6,8 47 60 75 85 95 2001 2003 2005 2007 2008 Tub Sy-ves Tu-les Mie-tes 15
Kaikki työeläkettä saavat tkv-eläkkeet 1998 / 230 616 2007 / 219 586 2007 = 219 586: Miete 82 360; Syve 18 530; Tule 64 275; Muut 54 421 40 35 30 25 20 15 Mie-te Sy-ve Tu-le Muut 10 5 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 16
Ingegerd Wahl psykiater, gestaltterapeut, Falun iwahl@milsbo.se Det är de passiva sjukskrivningarna som är farliga! Min erfarenhet är att det ibland behövs riktigt långa sjukskrivningar, först på heltid, sedanpå deltid. Men de ska ju inte vara passiva! Sjukskrivningen ska eventuellt kombineras med medicinering men framför allt med någon form av psykologisk behandling. Vilken form och i vilken omfattning är individuellt och också beroende på var i tillfriskningsprocessen patienten befinner sig. Jag har många exempel på att en»aktiv«sjukskrivning enlig ovanstående leder tillbaka till arbete på hel- eller deltid, även om den varat under lång tid. Och jag vet att jag inte är ensam om den erfarenheten, det framkom bland annat vid Läkarstämman 2006. Jag har hittills under dessa 20 år skrivit två (2!) intyg för hel förtidspension; 17
Osasairauspäivärahakausi 100 % 75 95% 100 % Sairausajan palkka (tes) Osatyöaika = 40 60 % kokotyöajasta (=tehdystä työstä maksettu palkka) Osatyöaika = 40 60 % kokotyöajasta ja siitä työnantajan maksama palkka Kokoaikatyön palkka Osasairauspäiväraha max 35 % työnantajalle Osasairauspäiväraha max 35 % työntekijälle 1 + 9 päivää Sairausajan palkkajakso esim. 56 pv 72 osasairauspäivärahapäivää 18
Sv pv raha 2009 70 % 31 850 :n vuositulosta 40 % yli 31 850 :n vuositulosta ad 49 003 :n vuositulosta 25 % yli 49 003 vuositulosta Huom.! vuositulosta lakimääräisiä vähennyksiä ennen %!! (eli 70 % ei toteudu käytännössä!) Esim. Työtulo / kk Korvaus % tulosta 1000 66 2500 68.2 4000 60.9 5000 53.9 6000 49.3 19
Työuria on pidennettävä, jotta julkinen talous ja sosiaaliturvan rahoitus saadaan kestävämmälle pohjalle Keskimääräinen eläkkeille jääminen alle 59 vuotiaana ei voi jatkua Ydin on työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä Yli 1/3 eläkkeelle jäävistä siirtyy tkv-eläkkeelle keskimäärin 53 vuotiaana Mielenterveyssyistä keski-ikä n 48 vuotta Mutta myös muut varhennuseläkkeet Vuoteen 2025 mennessä työuria pidennettävä kolmella vuodella Työurien alkupää Työterveyshuolto Työhyvinvointi Ikääntyneiden erityiskysymykset Johtaminen Ajankäyttö Koulutus 20
21 Eläke-ehdotukset: eläkkeen karttuminen ikääntyneiden työntekijöiden karttumaprosenttien muuttaminen 53 v korkeampi karttuma (ja maksu) pois, 4,5 prosentin karttuman ikäalueen ja tason uudelleenmitoitus kannustinkarttumat lähemmäksi alinta vanhuuseläkeikää, muuttuva prosentti ikävälillä 60-65 siirrytään karttuman ja lykkäyskorotuksen yhdistelmään karttumat pienemmäksi, nykyistä anteliaampi indeksi 21
22 Eläke-ehdotukset: työnteko ikääntyneenä osa-aikaeläke Ikärajan noston peruuttaminen, houkuttelevuuden parantaminen lakkauttaminen tai kustannusneutraalisuus korvaaminen työelämän senioriohjelmalla tai osaaikatyöjärjestelmällä, jossa parempi karttuma varhennettu varhaiseläke lopetetaan osittainen vanhuuseläke käyttöön, varhennus ennen 63 ikää mahdollista vain tätä kautta ikääntyneille mahdollisuus vähentää työtä eläkekertymää vähentämättä vanhuuseläkkeellä tehdyn työn karttumien parannus ja kevyempi vero 22
Eläke-ehdotukset: eläkeikärajat 23 63 vuotta alemmista eläkeikäjärjestelyistä luovutaan joustava vanhuuseläkeikäraja 70 ikävuoteen alle 40 v työhistorialla eläkeikä 65 kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen ikärajan nosto pitkäaikaistyöttömän vanhuuseläkkeen ikäraja 63 vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto portaittain, vanhennusoikeus pysyy 62 ikävuodessa kaikkien eläkeikien nosto laman jälkeen, jos odotteen kehitys niin vaatii vanhuuseläkeikärajan nosto eliniän nousun tahdissa 23
24 Työhyvinvointiin liittyvät ehdotukset senioriohjelmat toimivien sairauspoissaolokäytäntöjen kehittäminen työn keventäminen työuran loppupäässä etätyömahdollisuuksien lisääminen mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi vuorotteluvapaajärjestelmän kehittäminen työhyvinvointitoiminta ymmärrettävä laajasti ikääntyneiden kokemuksen arvostaminen, mahdollisuudet vaikuttaa, lisäkoulutus, mentorointi, ikäjohtaminen 24
Työkyky ja terveys palo ja pelastusalalla Työolosuhteita ei juurikaan voi muokata!!! (toki yleiset rakennusmääräykset) Työhöntulotarkastuksen 3 kysymystä Estääkö vika, vamma, sairaus tai sen jälkitila erityistehtävien vaatimuksia Ilmeneekö seikkoja kovan fyysisen ja henkisen rasituksen vaaroista äkkikuolemaan, terveyteen ja olemassa olevan sairauden pahenemiseen Testaushetken kuntotestin vaara, esim. infektiotauti Työkykytarkastusten frekvenssi ja sisältö Syve He Tule Miete Näkö, kuulo, lääkkeet, raskaus 25
Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka poliisit, vartijat, muut turvallisuus töissä olevat Työolosuhteita ei voi muokata!!! Miete Työhöntulotarkastuksen 3 kysymystä Estääkö vika, vamma, sairaus tai sen jälkitila erityistehtävien vaatimuksia Ilmeneekö seikkoja kovan fyysisen ja henkisen rasituksen vaaroista äkkikuolemaan, terveyteen ja olemassa olevan sairauden pahenemiseen Testaushetken kuntotestin vaara, esim. infektiotauti Työkykytarkastusten frekvenssi ja sisältö Syve He Tule Miete Näkö, kuulo, lääkkeet, raskaus 26
Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 1976-2007 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2007 37 36 1,7 Yhteensä Työpaikalla Työliikenteessä 100 000 palkansaajaa kohden 27
Yksilöllinen hyvinvointi ( onnellisuus ) ja työ Taloustieteen perusnäkemys: yksilöllisen hyvinvoinnin positiivinen riippuvuus kulutuksesta ja vapaa-ajasta Lähde: 28 Kahneman et al., 1999