VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015
Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi satamiin ja satamista 2013 Luvut nettotonneja (1000 tonnia).
Rautatielogistiikan volyymikehitys (Mt) 50 2005-2014 (Mt) 45 40 35 30 25 40,7 3,4 12,9 43,6 4,2 12,6 41,9 40,3 4,8 3,5 9,9 11,2 32,9 4,4 6,8 35,8 36,4 37,0 34,8 35,3 4,8 5,0 5,0 5,4 6,0 7,4 6,1 6,7 8,1 8,2 Transito Itäinen 20 15 10 23,5 26,0 26,2 25,5 21,4 23,3 23,5 23,6 22,7 22,7 Kotimaa 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Rautatielogistiikka on voittanut markkinaosuutta 50,0 40,0 Kotimaa yhteensä, kaikki liikennemuodot yhteensä (miljoonaa tonni-km) 42,5 40,5 36,9 38,3 35,2 33,5 30,0 20,0 10,0 0,0 29,0 28,0 27,0 26,0 25,0 24,0 23,0 22,0 21,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Rautatieliikenteen markkinaosuuden kehitys (%) 28,2 26,3 25,3 24,1 24,1 24,5 2008 2009 2010 2011 2012 2013 8.11.2012, Rautatielogistiikka tehokkuusmittarit 10/2012, Nina Mähönen, sivu 4 Lähde: Liikennetilastollisen vuosikirjan taulukon 1.5.4 mukaan 4
Kehitys tulevaisuudessa Rikkidirektiivi, ratavero, väylämaksu, jne. Perusväylänpidon rahoitus Ukrainan kriisi, ruplan kurssi? Talouskehitys Suomessa ja Venäjällä Rautatielogistiikan kilpailukyky Suomen teollisuuden investoinnit ja rakennemuutos
YRITYSSALAINEN Nykyinen Venäjän talouskriisi poikkeaa luonteeltaan edellisistä kriiseistä -43% Öljyn hinnan muutos -46% BKT muutos, % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 8,5 5,2-35% Kriisi 2008/09: Globaali rahoitusmarkkinan ja sitä seuranneen kysynnän shokki -7,8 4,5 4,3 3,4 3,4 07 08 09 10 11 12 13 14E 15E 16E - 133mrd $596mrd Lähde: World Bank, IMF, CBR Ruplan arvo Dollariin Venäjän BKT - Optimistinen - Pessimistinen Maailman BKT Investointivirta Venäjältä Venäjän valuuttavaranto Nykykriisi: Venäjä eri tahdissa Öljyn hinnan lasku ylitarjonnasta johtuen Poliittinen tilanne ja Venäjän sanktiot 1,3-51% -3,0-7,0-152mrd $385mrd 3,0-5,0 Ennuste 2015-16: Edelleen huonompaan suuntaan 2015 Elpyminen aikaisintaan 2016 (ennusteet vaihtelevat paljon) vaatii öljyn hinnan nousun ja poliittisten jännitteiden laukeamisen Palautumisen ratkaisee: Makrotaloustekijät Mm. öljyn hinta, investoinnit, Venäjän vientikysyntä Poliittinen stabilisaatio Paikallisen teollisuuden suorituskyvyn parantuminen Mm. tuottavuus ja tehostaminen, perustuotteiden valmistuskyky, jalostusasteen nostokyky, valtion tukitoimet
Rautatielogistiikan ratavero on poistunut kolmeksi vuodeksi 1.1.2015-31.12.2017 Rataveron poistuminen alentaa rautatiekuljetushintoja ja parantaa merkittävästi rautatielogistiikan kilpailukykyä Ratavero muodostuu kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin haitta- ja lisämaksusta Rataveron muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat vetovoima (sähkö/diesel), kuljetusmatka, vaunujen paino (taara), kuljetettavan tavaran paino (nettotonnit) ja veturin paino Ratavero laskettu ja hyvitetty asiakaskohtaisesti kuljetushinnoissa Muutokset Jatkuu toistaiseksi Poistuu 1.1.2015-31.12.2017 Jatkuu toistaiseksi Vuoteen 2021 saakka 7
YRITYSSALAINEN Teollisuuden investoinnit ja itä tarjoavat mahdollisuuksia Kierrätys Rakentaminen Lisäpotentiaali metalleissa Kaivoshankkeet Uudet selluhankkeet Energia: kivihiili ja kivihiilen korvaajat (puupelletti, hake, turve, biohiili) Nykyvolyymi 8
Transito-liikenteessä Suomen satamat ja kuljetusreitit kilpailevat lähialueiden reittien kanssa Suomen satamat 49,2 Tallinna 28,3 Vysotsk 17,4 Sillamäe 7,5 Primorsk Viipuri 1,7 Ust-luga 75,7 53,7 Pietari 61,1 Murmansk 21,9 Ventspills 26,2 Liepaja 5,3 Riika 41,1 Klaipeda 36,4 Kaliningrad 13,9 MUUT KEMIA METALLI METSÄ Suomen, Venäjän ja Baltian satamien kokonaisliikenne noin 465 Mt 8.11.2012, Rautatielogistiikka tehokkuusmittarit 10/2012, Nina Mähönen, sivu 9 9
Raiteiden kehitystarpeita Menossa olevat hankkeet -2017: Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen ja Oulu-Kontiomäki päällysrakenteen uusiminen Oulu Kontiomäki Ylivieska Iisalmi Kontiomäki - hanke tulisi toteuttaa alkuperäisessä laajuudessaan (sähköistys, pitkät kohtauspaikat, Iisalmen kolmioraide) Kokkolan satama on pohjoisen Suomen rautatieliikenteen keskus. Vuonna 2014 sen kautta kulki rautateillä 6,4 miljoonaa tonnia Ylivieska Kokkola / Ykspihlaja Iisalmi Vartius 8.11.2012, Rautatielogistiikka tehokkuusmittarit 10/2012, Nina Mähönen, sivu 10 Kouvola-Kotka/Hamina reitille tarvitaan seuraavia ominaisuuksia: akselipaino 25 t, junapituus 1 100 m, turvalaitteiden rakentaminen Kotolahti/Mussalon sekä Haminan ratapihoille Luumäki Imatrankoski: poistetaan junaliikenteen pullonkaulat, kaksoisraideosuuksilla ja kohtauspaikoilla, suurin sallittu akselipaino 25 t Kaakon kulman liikenne: n. 8,4 Mt Kotka Kouvola Hamina Luumäki Imatra Vainikkala 10
Junakm r12kk (Milj.km) Kuljetetut tonnit (Milj. tn) Kuljetusjärjestelmä on muuttunut viidessä vuodessa 3500 3000 3226 19,0 18,5 18,0 42,0 41,0 40,0 2500 17,5 39,0 2000 17,0 38,0 1580 16,5 37,0 1500 16,0 36,0 1000 15,5 35,0 15,0 34,0 500 14,5 33,0 0 Henkilöstö / HTV 14,0 6 6 6 6 6 6 12 32,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2008/12 2014/12 Junakm Kuljetetut tonnit 6
Esimerkkejä uusista tehostamistoimenpiteistä: VR Groupin uudet sähköveturit VR Group tilaa 80 uutta sähköveturia saksalaiselta Siemensiltä - Sopimukseen sisältyy optio enintään 97 veturin lisätilauksesta - Optiolla varaudutaan rataverkon jatkosähköistykseen ja liiketoiminnan kehitysnäkymiin Testiveturi esitellään pääsiäisen jälkeen Ensimmäiset veturit aloittavat liikenteessä vuonna 2017 ja koko kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä Veturit mahdollistavat entistä nopeamman matkustaja- ja tavaraliikenteen ja parantavat junaliikenteen toimintavarmuutta Veturit tehostavat teollisuuden kuljetusjärjestelmän toimivuutta SrX, Vectron Huippunopeus 200 km/h Teho 6 400 kw Yhteiskäyttöinen Last mile ja radio-ohjaus Jarrutusenergian takaisinsyöttö
YRITYSSALAINEN Esimerkkejä uusista tehostamistoimenpiteistä: Optimointia uusien konseptien avulla Lähtöpää Määränpää Rail S L K Rail P S L K Rail Road P Rail + Road S L K Rail Road SK Road Rail P Rail + Road + Warehousing S L K Rail Road T Road Rail P S = suunnittelu L = lähettämö K = kuormaus SK = siirtokuormaus T = terminaali P = purku 13
Esimerkkejä uusista tehostamistoimenpiteistä: Uusi tuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä Kuljetussuunnittelu suoraan kysyntäennusteista Kaikkien resurssilajien suunnittelu ja ohjaus samassa järjestelmässä Junat Veturit Henkilöstö Vaihtoehtoisten tuotantoskenaarioiden vertailu Katkeamaton tiedonkulku suunnittelusta laskutusjärjestelmään 8.11.2012, Rautatielogistiikka tehokkuusmittarit 10/2012, Nina Mähönen, sivu 14 14