Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet

Transkriptio

1 Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Kyösti Orre

2 Yritysten logistiset tarpeet EK Rautateiden merkitys Asiakasnäkökulmia rautateiden käytöstä Tulevaisuuden hahmotelmia 2

3 Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 27 jäsenliittoa Noin 16,000 jäsenyritystä, joista 96 % on pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen bkt:stä Yli 95 % Suomen viennistä Noin työntekijää 3

4 Merikuljetukset ovat numero 1, mutta kaikkia kuljetusmuotoja tarvitaan Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista 0 % 2 % 2 % Kotimaankuljetuksissa maantiekuljetukset Ovat suurimmassa roolissa 8 % 0 % Rata Maantie Meri Ilma 68 % 24 % Rata Maantie Vesi Ilma 96 % 180 mrdtkm Ulkomaan tavaraliikenne, tkm, %-osuus, mrdtkm Kotimaan tavaraliikenne, tkm, %-osuus, Lähde: Tilastokeskus

5 Rautatiet, pituus ja tonni-km suhteet, maailma Length of lines (kilometres) Tonne-kilometres (billions) 22,0% 36,3% Europe * Africa 37,7% 27,0% Europe * Africa 36,8% 4,9% America Asia and Oceania 33,8% 1,5% America Asia and Oceania Lähde: Eurostat 5

6 Rautateitse kuljetettu tavara (milj. tkm), Lähde: Eurostat Germany Poland Austria United Kingdom France Czech Republic Italy Switzerland Sweden Latvia Romania Estonia Belgium Lithuania Hungary Slovakia Netherlands Finland Norway Turkey Spain Slovenia Bulgaria Croatia Portugal Luxembourg Denmark Liechtenstein Ireland

7 Rautatielinjojen pituus (km), Germany France Poland Italy United Kingdom Spain Sweden Romania Czech Republic Turkey Hungary Finland Bulgaria Norway Slovakia Belgium Denmark Netherlands Portugal Croatia Greece Latvia Ireland Lithuania Slovenia Estonia Republic of Macedonia Luxembourg Lähde: Eurostat 7

8 Kuljetusmuotojakauma, %-osuus maakuljetuksista, tkm, Rautatiet, Latvia Estonia *) Eurostat estimate Lithuania Sweden Austria Finland Czech Republic Germany Croatia Slovakia Poland Romania Norway European Union 27* European Union 25* Slovenia Belgium European Union 15* United Kingdom* Bulgaria Denmark Itay* Portugal Netherlands Spain Luxembourg Greece Ireland Lähde: Eurostat 8

9 Tavaraliikenteen tonnit ja tonnikilometrit vuosina Milj Tonnit Milj Tonnikilometrit Lähde: 9 9

10 Rautateiden tavaraliikenne tuoteryhmittäin ,0 Rautateiden tavaraliikenne tuoteryhmittäin milj.tonnia 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Mekaaninen metsäteollisuus Kemiallinen metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemian teollisuus Muut Vuosi Lähde:

11 Tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2010 Yhteensä 35,8 milj. tonnia ja 9,8 mrd tkm Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa pitkin kuljetettuja nettotonneja (1000 tonnia) Lähde:

12 Suomen satamat Satamat ja rautatiet elävät symbioosissa keskenään Solmukohdat ovat samalla haavoittuvaisia EU:n Komissio tulee ohjaamaan 31,7 mrd seuraavalla EU:n budjettikaudella ( ) varoja liikenneinfran rakentamiseen Euroopassa 12 Lähde:Ulkomaankaupan kuljetusten yhteistyöryhmä

13 Yritysten logistiset tarpeet - Asiakkaiden odotukset Toimintavarmuus ja häiriöttömyys logistiikassa Kustannuskilpailukyky Liikennejärjestelmä ja sen kehittäminen Energiatehokkuus 13

14 Toimintavarmuus ja häiriöttömyys logistiikassa Rautateiden kunto ja kapasiteetti Kapasiteetti alkaa olla välityskyvyn rajoilla, joissain reiteillä jo täynnä Ratojen kunto estää yritysten logistiikan kehittämistä Pisara rata, onko oikotie onneen vai viekö kehittämisrahat pitkäksi aikaa? Tekniset häiriöt vievät rautateiden luotettavuutta Kelirikkohäiriöt Hidastavat logistisia reittejä Voivat vaikuttaa kantavuuksiin Työmarkkinahäiriöt Työmarkkinahäiriöt solmupisteissä sotkevat logistiset ketjut 14

15 Kustannuskilpailukyky Akselipainojen nostaminen tuo kustannuskilpailukykyä aikataulut toimenpiteille pitkät Aito kilpailutilanne alalle tule hankalaa ja aikaa vievää Ammattitaitoisen työvoiman puute nyt ja tulevaisuudessa Meno-paluu kuljetukset? Yhdistetyt kuljetukset jääkö marginaalitekijäksi? 15

16 Liikennejärjestelmä ja sen kehittäminen Infrarakentamisen pitkäjänteisyys Runkoverkon määrittäminen ja sen kehittäminen Myös alempiasteisen verkoston kunnon ylläpito Liikennemuotojen tasapuolinen kohtelu 16

17 Perusparannushankkeita vuonna 2011 Päällysrakenteen uusiminen (kiskot, pölkyt, sepeli) Tornio Kolari Äänekoski Saarijärvi Päällysrakenteen osittainen uusiminen Turvalaitteet Muu parannus Kontiomäki Vartius Tampere Orivesi Iisalmi, Siilinjärvi Kirkkonummi Karjaa Ylivieska Vainikkala Kouvola Kotka/Hamina Espoo Turku stabiliteetti Huopalahti Vantaankoski siltakorjauksia Puuhuollon investoinnit; Seinäjoki, Pori, Kokemäki, Jämsänkoski Rauma Päällysrakenteen uusiminen Päällysrakenteen osittainen uusiminen Turvalaitteet Muu parannus Vaasa Kokkola Tornio Raahe Kolari Rovaniemi Laurila Oulu Vartius Ylivieska Kontiomäki Vuokat ti Porokylä Iisalmi Siilinjärvi Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Viinijärvi Pieksämäki Joensuu Ilomantsi Mäntyluot o Rauma Pori Kokemäki Huutokoski Jämsänkoski Savonlinna Orivesi Tampere Parikkala Toijala Imat ra Lahti Kouvola Lappeenranta Vainikkala Riihimäki Niirala 17 Lähde: Turku Hanko Karjaa Espoo Helsinki 17 Hamina Kotka

18 Kehittämishankkeita vuonna 2011 Seinäjoki Oulu Kehärata Seinäjoki Vaasa sähköistys Rovaniemi Kemijärvi sähköistys Ilmalan ratapiha Keski-Pasila Palvelutason parantaminen Tornio Kolari Rovaniemi Kemijärvi Kemi Raahe Oulu Pesiökylä Vartius Kokkola Ylivieska Kajaani Kontiomäki Vaasa Haapajärvi Talvivaara Iisalmi Kuopio Seinäjoki Joensuu Kaskinen Jyväskylä Pieksämäki Pori Rauma Uusikaupunki Turku Parkano Hanko Karjaa Tampere Toijala Riihimäki Lahti Jämsänkoski Mikkeli Kerava Kotka Hamina Kehärata Keski-Pasila Ilmala Helsinki Imatra Parikkala Kouvola Lappeenranta Vainikkala Luumäki Niirala Hyvinkää Kehärata Vantaankoski Riihimäki Kerava Tikkurila Keski-Pasila Ilmala Mäntsälä 18 Lähde: 18 Kirkkonummi Vuosaari Helsinki

19 Energiatehokkuus EU:n Komission Valkoinen Kirja Selviä ympäristö/ilmastotavoitteita , erityisesti henkilöautoille kaupunkiliikenteessä Yli 300 km pitkät maantiekuljetukset raiteille ja vesille 30 % vuoteen % vuoteen 2050 Hallinnollisilla päätöksillä ei voida toteuttaa tehokkuutta/energiatehokkuutta Maakohtaiset erot otettava aina huomioon Erilaisia laskelmia, onko kumipyörät vai rautapyörät energiatehokkaampi 19

20 Liikenteen energiakulutusjakauma Koko liikenne Tieliikenne Vesi 5 % Lento 3 % Rautatie 2 % P-auto 10 % L-auto 4 % MP+mopo 1 % Tie 90 % K-auto 25 % H-auto 60 % 20 Lähde: VTT

21 Liikenteen CO 2 -skenaario: optimistinen baseline (VTT) Liikenteen hiilidioksidipäästöennuste Skenaario 2 vaihe 1 "Teknologiaskenaario" Vaihtoehtoisten polttoaineiden aiheuttama vähenemä Teknologian kehittymisen ja muiden toimenpiteiden aiheuttama vähenemä CO2 (t/a) Ve. pa vaikutus Tmp. vaikutus Ilmaliikenne Vesiliikenne Junat MP+Mopot KA LA PA HA Lähde: VTT 21

22 Tulevaisuuden hahmotelmia Kilpailun lisääminen rautateillä, yksi EU:n Komission tavoitteista EU:n Komission ensimmäinen rautatiepaketti Yksityisraiteille ei samoja velvoitteita kuin koko rataverkon haltialle Käsittely menossa Neuvoston ja Parlamentin välillä Uudet rautatielinjat - uudet mahdollisuudet asiakkaille Suomesta etelään Rail Baltic Suomesta pohjoiseen Norjan kautta Suomesta pohjoiseen Venäjän kautta 22

23 Uudet rautatielauttayhteydet yli Suomenlahden Rail Baltic vaatii lauttayhteyttä Via Baltica vaatii lauttayhteyttä Sama raideleveys kuin Suomessa, Baltian maat Itä-Eurooppa ja Venäjä Onko nyt aika hyödyntää uusia mahdollisia yhteyksiä? 23 Lähde: ETLA

24 Mahdolliset uudet rautatieyhteydet Pohjois-Suomessa Onko pohjoisen yhteydet taas vakavasti otettava vaihtoehto? Uudet kaivokset tuovat uusia mahdollisuuksia kehittää yhteysvälejä? Onko aika hyödyntää menopaluu yhteyksiä Aasiaan? 24 Lähde: TEM

25 Tulevaisuuden reitit? Picture: Preliminary report: The Arctic Ocean railway 3/

26 26 KIITOS!