Ikääntyneiden ravitsemus Ravitsemus toimintakyvyn ylläpitäjänä 1
Sisältö Vanhusten ravitsemustila / aliravitsemus Tehostetun ruokavalion toteutus Ruoan rikastaminen Täydennysravintoaineiden käyttäminen Rakennemuutetut ruoat Ruoan ja ruokailun turvallisuus ja hygienia
3 Ravinnon nauttimisen säätelyyn osallistuvia tekijöitä
4 Ikääntymiseen liittyvät kehon muutokset ja niiden vaikutus terveydentilaan
5 Vanhenemisen aiheuttamia muutoksia elimistössä Purentakyky heikkenee Haju- ja makuaisti heikkenevät Syljen eritys vähenee Mahalaukku tyhjenee hitaammin Haiman ja sapen eritystoiminnot heikkenevät Entsyymitoiminta muuttuu
6 Energian ja ravintoaineiden tarve Ikääntymisen seurauksena energian tarve pienenee Paljon liikkuva tai levoton iäkäs ihminen kuluttaa energiaa lähes yhtä paljon kuin nuoremmatkin Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve ei pienene Sairastumisen ja toipumisen aikana energiantarve lisääntyy
7 Energian ja ravintoaineiden tarve Ravinnon proteiinin hyväksikäyttö elimistössä heikkenee iän myötä Vaikka lihasmassa pienenee, proteiinin tarve säilyy ennallaan Puutostiloista tavallisempia ovat D-vitamiini Foolihappo Rauta B 12-vitamiini D-vitamiinia ravintolisänä 20 mikrogrammaa päivässä
8 Nesteen tarve Häiriöt säätelyjärjestelmässä, nielemisvaikeudet ja toimintakyvyn heikkeneminen vähentävät nesteensaantia Nesteen tarve kuitenkin edelleen yhtä suuri kuin nuoremmilla Nesteen saantia seurataan tarvittaessa nestelistan avulla Ripuli- ja kuumetautien aikana sekä lämpiminä päivinä nesteen riittävän saannin seuranta on erityisen tärkeää
Energiantarvetta voidaan arvioida seuraavasti: kcal / paino kg Perusaineenvaihdunta (PAV ) 20 Vuodepotilas (PAV + 30 %) 26 Liikkeellä oleva/itse ruokaileva * (PAV + 50 %) 30 Sairaudesta toipuva tai levoton ja paljon liikkuva 36 9
10 Virheravitsemukseen johtavia teitä
11 Hyvän ravitsemustilan ylläpito Tavoitteena on riittävä energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti. Vajaaravitun tulee syödä säännöllisesti ja usein. Ateria tai välipala syödään 2 3 tunnin välein. Iltapalan ja aamuaterian väli saa olla enintään 10 11 tuntia. Ikääntyneen ruoansulatus ei pysty käsittelemään kerralla suuria ruokamääriä
Suositeltavat ateria-ajat Ateria kellonaika Osuus päivittäisestä energiansaannista % Aamupala 7.00 10.30 15 20 Välipala 9.30 10.30 5-10 Lounas 11.00 13.00 20 25 Päiväkahvi 14.00 15.00 10-15 Päivällinen 17.00 19.00 20 25 Iltapala 19.00 21.00 10 15 Yöpala Yöpalan voi tarjota levottomalle, yöllä heräävälle 12
Hyvän ravitsemustilan ylläpito Ravitsemusta tehostetaan yksilöllisesti > tehostettu ruokavalio Ruoan rikastaminen Täydennysravintovalmisteiden käyttäminen Tehostetussa ruokavaliossa ruoan hyvä maku korostuu Maistuva ruoka on usein tasapainoilua terveellisyyden ja makuasioiden välillä On tilanteita, jolloin ruoan maukkaus ja riittävä energiasisältö menevät terveellisyyden edelle 13
14 Tehostetun ruokavalion toteutus Tehostetussa ruokavaliossa on noin 50 % enemmän energiaa kuin perusruokavaliossa. Rasvan osuus kokonaisenergiasta saa olla yli 35% Proteiinin saannin tavoitteena on perusruokavalion yläraja eli 20 % energiasta. Ravintokuidun määrä on perusruokavaliota vähäisempi (alle 25-35 g/vrk).
15 Tehostetun ruokavalion toteutus Ruokavalioon lisätään runsaskuituisia ruokaaineita jos esiintyy ummetusta viljan kuitu lisää tehokkaimmin suolen sisältöä kuin kasvisten kuidut ravintokuitu sitoo runsaasti vettä, juotava riittävästi, vähintään 1-1,5 litraa nestettä päivässä Tarvittaessa käytetään vitamiini- ja kivennäisainelisiä tai täydennysravintovalmisteita
16 Tehostetun ruokavalion toteutus Ruokalistan suunnittelussa huomioitava riittävä energiansaanti > proteiinin hyväksikäyttö Ruokalista noudattaa soveltuvin osin perusruokavaliota Valmistetaan tarvittaessa rakennemuunnettuna tai erityisruokavaliona. Suolan ja mausteiden hieman runsaammalla käytöllä parannetaan ruoan maistuvuutta Ikäihmisille soveltuvia ruokalajeja Mieliruokia valmistetaan riittävän usein Hyvillä tuoksuilla voidaan herättää ruokahalua
17 Ruoan energiatiheyden lisääminen/ Ruoan rikastaminen Tarjottavan ruoan määrä pieni Ruoan energia- ja ravintoainetiheyttä voidaan lisätä yksinkertaisilla valinnoilla ja käyttämällä erilaisia ravintovalmisteita Energiatiheyttä lisätään rasva- ja kermalisillä tai maltodekstriinillä (muunnettu maissitärkkelys). Rasvan käyttö on tavallista runsaampaa ja laatutavoitteista tingitään Maitovalmisteiden ja juustojen rasvapitoisuus on kohtalainen tai suuri Ei käytetä kevyttuotteita
18 Esimerkki energian lisäyksestä
19
Ruoan rikastaminen (ruoan määrä ei muutu, energiasisällössä moninkertaisia eroja) 20
21 Täydennysravintovalmisteet Täydennysravintovalmisteet ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu täydentämään tavallista ruokavaliota. Kuuluvat kliinisiin ravintovalmisteisiin, joiden ravintosisältö määrittyy EU:n säätämän direktiivin mukaan. Voi ostaa vapaasti apteekeista. Aistinvarainen arviointi on erityyppisten täydennysravintovalmisteiden valinnan perusta hinnan ohella. Syömätön tuote on kallein tuote.
Täydennysravintovalmisteet voivat auttaa Antavat vaivattomasti lisää energiaa ja ravintoaineita. Tarjolla on runsaasti ravintosisällöltään, makuvaihtoehdoiltaan ja rakenteeltaan erilaisia täydennysravintovalmisteita. Valikoimassa on perustuotteita eri tarpeisiin ja toiveisiin sekä tuotteita, jotka on räätälöity sairauksien mukaan. Valmisteiden pääraaka-aineet ovat hiilihydraatti nimeltä maltodekstriini (peräisin maissista), maidon proteiinit, rypsi- ja auringonkukkaöljy, sokeri, vitamiinit ja kivennäisaineet. 22
23 Ruokiin ja juomiin lisättävät täydennysjauheet Täysipainoiset jauheet Energiaa sisältävät jauheet Proteiineja sisältävät jauheet Hiilihydraatteja sisältävät jauheet Kuituja sisältävät jauheet Sakeuttamisjauheet
24 Energialisät Resource energiajauhe Fantomalt Duocal Scandishake Mix Proteiinilisät Protifar Ravintolisät Nutrison jauhe Resource täydennysjauhe Rasvalisät Liguigen Calogen Kuitulisä Stimulance multi fibre mix Jauhemaiset kliiniset täydennysravintovalmisteet
25 Käyttövalmiit täydennysravintovalmisteet Ovat sellaisenaan juotavia, pirtelömäisiä tai mehumaisia valmisteita, jotka ovat 1,25 ja kahden desilitran pulloissa sekä 1,25 desilitran tetroissa Valikoimassa on myös lusikoitavia vanukkaita. Valmisteet antavat vaivattomasti lisää energiaa ja ravintoaineita
26 Käyttövalmiit kliiniset täydennysravintovalmisteet Energiarikkaita täydennys ravintovalmisteita Semper Teho Energia (400 kcal/tetra) Fresubin Energy Drink (Energy Fibre ja Protein Energy), Nutridrink (Multi Fibre), Semper Teho Proteiini (300 kcal/tetra) Proteiinirikkaita Cubitan, Fresubin Protein Energy, Fortimel (20 g/tetra) Semper Teho Proteiini (15 g/tetra) Kuitua sisältävät Fresubin Energy Fibre Drink, Nutridrink Multi Fibre, Semper Teho kuitu + hedelmä Syöpäpotilaiden erityisvalmisteet Forticare, Resource Support Muita sairauskohtaisia Diasip, Diben Drink, Respifor, Renilon
Ruoan rakennemuutokset Pehmeä Sileä sosemainen Karkea sosemainen Nestemäinen 27
28 Ruoan rakennemuutokset Rakennemuutetussa ruoassa luo haastetta ruokien vaihtelevuus ulkonäkö maku ravintosisältö tarjoilu lämpötila hygienia
Esimerkkejä vaikeasti pureskeltavista tai nieltävistä ruoista Säikeinen tai kuituinen rakenne, esim. lehtisalaatti, pavut, herne, maissi, varsiselleri, ananas, sienet Kova tai sitkeä kuori, esim. kuorellinen leipä, sitrushedelmät, viinirypäleet, kuivatut hedelmät, kokonaiset marjat, tomaatti, kurkku Kovat ruoat, esim. kokonaiset pähkinät, mantelit, siemenet Ruoka, joka ei pehmene nesteessä, esim. mysli, ohuessa kastikkeessa oleva liha, paloja sisältävä keitto 29
30 Ruokien nielemishelppous
Ruoan rakennemuutos Ruoan rakennemuutos ei saa vähentää energian tai ravintoaineiden saantia Sosemaisen ja nestemäisen ruoan energia- ja ravintoainepitoisuudet ovat aina pienemmät kuin tavallisessa ruoassa Mitä nestemäisempää ruokaa tarjotaan sitä tärkeämpää on ruoan täydentäminen kliinisillä ravintovalmisteilla tai runsaasti energiaa sisältävillä tavanomaisilla elintarvikkeilla Ruoan sopiva rakenne helpottaa syömistä, helposti pureskeltavaa ja nieltävää Kokoproteesi, osaproteesi, suun kuivuminen, sairaudet 31
32 Ruoan rakenne, ulkonäkö ja maku Jos pureminen on vaikeaa, helposti pureskeltava, tavallinen, pehmeä ruoka on parempi vaihtoehto kuin täysin sosemainen ruoka Nestemäistä ruokaa voidaan juoda tai imeä pillillä Mehuja, maitoa ja kahvia voi sakeuttaa apteekista saatavalla sakeuttamisaineilla nieleminen helpottuu Hienonna tai soseuta eri ruokalajit ja aineet erikseen, ei kaikkia sekaisin
Ruoan lämpötila ja hygienia Huolehdi rakennemuutetun ruoan sopivasta tarjoilu lämpötilasta Huolehdi ruoan hygieniasta Hyvät raaka-aineet Hyvä käsihygienia Elintarvikkeiden asianmukainen käsittely Ristikontiminaatio Hienontamis- ja soseuttamisvälineet Rakennemuutetun ruoan säilyttäminen > hienonnettuna pilaantuu herkästi 33
34 Tehostetun ruokavalion vaikutus Tutkimuksissa on todettu, että iäkkäiden ja monisairaiden toimintakyky on parantunut oikein ajoitetulla ja hyvin suunnitellulla ravitsemushoidolla. Tutkimuksissa on käytetty sekä runsaasti proteiineja ja energiaa sisältäviä täydennysravintovalmisteita että ruoan energiatiheyden lisäämistä. Energiansaanti on lisääntynyt 200 300 kcal vuorokaudessa, joka vastaa paria voileipää ja lasillista kevytmaitoa. Runsaasti proteiinia sisältävien täydennysravintovalmisteiden käyttö on vähentänyt sairaalahoitopäiviä ja kuolleisuutta sekä parantanut sairaiden vanhusten ravitsemustilaa.
35 Esimerkki kuiturikkaasta välipalasta Pehmeä mansikkajuoma 2 annosta 4 dl mansikoita 2½ dl piimää 2 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria ½ dl Sydänystävä-vehnäalkioita Mittaa kaikki aineet syvään kulhoon. Soseuta sauvasekoittimella tai monitoimikoneella. Nauti kylmänä.
36 Esimerkki runsasenergisestä välipalasta Marja-banaanismoothie 2 annosta 2 dl marjoja 1 pieni banaani 1½ dl banaanijugurttia 1 dl kermajäätelöä tai maitorahkaa 1 dl täysmaitoa (kermaa) 1 rkl marmeladia, tummaa sokeria tai hunajaa ½ tl vaniljasokeria Mittaa kaikki aineet syvään kulhoon. Soseuta sauvasekoittimella tai monitoimikoneella. Nauti kylmänä.
37 Lähteet Ravitsemussuositukset ikääntyneille 2010, VRN Aro, Antti Mutanen, Marja Uusitupa, Matti 2000: Ravitsemustiede. Heikkinen, Eino Rantanen, Taina (toim.) 2003: Gerontologia. Hiltunen Luukkonen 2006. Hyvinvointia oikealla ravitsemuksella. Hänninen, Rauma, Laaksonen & Mattila 2003. Käytännön kliininen ravitsemustieto Ikäihmisen ruokailu. www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/ Ravitsemushoidon nykytila ja käytännön haasteet sosiaali- ja terveydenhuollossa tutkimuksen valossa www.tedy.fi/tedy/index.php? www.ravitsemuskotona.fi Ravitsemussuositukset ikääntyneille. www.vrn.fi www.ravitsemusopas.fihttp://nutriciafi.nutricia.fi/taydennysravintoval misteet/