Salassapidettävä Yhtiöittämisselvitys Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut 29.6.2012
Tiivistelmä Kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisömuotona tulee todennäköisesti olemaan jatkossa osakeyhtiö. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat päättäneet valmistella ylläpitämiensä ammattikorkeakoulujensa yhdistämistä yhteen perustettavaan osakeyhtiöön. Osakeyhtiön osakkaiksi tulevat ainakin Kemin, Rovaniemen ja Tornion kaupungit sekä pienemmillä osuuksilla mahdollisesti Lapin yliopisto ja nykyiset ylläpitäjäkuntayhtymät. Selvityksen tarkoituksena on tukea elinkelpoisen ammattikorkeakouluosakeyhtiön perustamista. Taloudelliset ja rahoitukselliset näkökohdat Selvityksessä on havainnollistettu erilaisia yhtiöittämisvaihtoehtoja ja niiden taloudellisia, verotuksellisia ja juridisia vaikutuksia perustettavalle yhtiölle sekä osakkaille ja nykyisille ylläpitäjäkuntayhtymille. Skenaariotarkastelussa mallinnettiin nykyisten ammattikorkeakoulujen taloudellisia ennusteita erillisinä, sellaisina kuin niiden johto tulevaisuuden näkee ja yhdistettynä. Tarkastelun kohteena olivat tuloslaskelma-, tase- ja rahoituslaskelmat vuosille 2012-15. OKM:n aloituspaikkaleikkaukset ja niihin liittyvät sopeutustarpeet on pyritty alustavina huomioimaan laskelmissa. Laskelmiin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Laskelmissa ei ole huomioitu niitä synergiahyötyjä, jotka yhdistymisellä tulee saavuttaa. Mikäli ammattikorkeakoulut yhdistetään siten, että merkittävä osa niiden omassa toiminnassa käytetyistä toimitiloista siirretään pääomapanoksina (apporttina) korvauksetta yhtiöön, näyttäisi yhtiö elinkelpoiselta. Toimintaan liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita taloudellisesta toimintaympäristöstä ja edellä kuvatuista tehostamistarpeista johtuen. Mikäli kaikki ammattikorkeakoulun toimitilat olisivat vuokratiloja nykyisellä tai korkeammalla vuokralla, yhtiön elinkelpoisuus vaikuttaa kriittiseltä ilman muita tukitoimia. Minimikassana yhtiön aloittaessa toimintansa voidaan pitää vähintään yhden kuukauden maksuja vastaavaa noin neljän miljoonan euron kassaa. Jotta yhtiön omistusrakenteessa päästään tavoiteltuun lopputulemaan, tulee yhtiöittämisen vaiheistusta ja siirtyvien omaisuus- ja velkaerien määrää ja sisältöä arvioida vielä tarkemmin. 29.6.2012 Page 2
Tiivistelmä Verotus Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kaavailtu täysimääräinen arvonlisäverokompensaatio on edellytys elinkelpoisen osakeyhtiön syntymiselle. Mikäli arvonlisäverokustannukset kompensoidaan yhtiölle nykyisen mallin mukaisena, syntyy yhtiölle arviolta noin 1 1,5 miljoonan euron vuotuinen lisäkustannus. Kunta tai kuntayhtymä saa ns. kuntapalautuksena takaisin maksamansa arvonlisäverot myös ammattikorkeakoulutoiminnan ja kiinteistöjen osalta. Yhtiömuodossa harjoitettava ammattikorkeakoulutoiminta ei ole arvonlisäverolain tarkoittamaa arvonlisäverollista toimintaa, joten lähtökohtaisesti yhtiö ei sää vähentää mitään arvonlisäveromenojaan. Erityisen raskaaksi nykyiseen tilanteeseen verrattuna arvonlisäverokustannukset muodostuvat mm. kuntayhtymältä tai ulkopuoliselta tapahtuvien palveluhankintojen, investointien ja toimitilakustannusten osalta. Ammattikorkeakouluyhtiön toiminta on lähtökohtaisesti yleishyödyllistä ja siten tuloverosta vapaata toimintaa. Yhtiö joutuu kuitenkin maksamaan tuloveroa elinkeinotoiminnastaan (nykyinen verokanta 24,5%) sekä mahdollisesta kiinteistötulosta (noin 7,5%). Mahdolliset kiinteistöjen siirrot yhtiölle voitaisiin toteuttaa apporttiluovutuksena varainsiirtoverotta nykyisen määräaikaisen varainsiirtoverohuojennuslain puitteissa. Määräaika päättyy kuitenkin 31.12.2012 ellei sitä jatketa. Henkilöstö Yhtiöittäminen on liikkeen luovutus, jolloin henkilöstön edut lähtökohtaisesti siirtyvät muuttumattomina. Osakeyhtiössä ei kuitenkaan ole virkasuhteita vaan ne muuttuvat työsuhteiksi. Yhtiöittämisprosessi Yhtiöittämisprosessi on syytä vaiheistaa siten, että ensin esimerkiksi 2013 aikana perustetaan pöytälaatikkoyhtiö, joka rekisteröidään ja jolle valitaan toimielimet, jotka voivat yhtiön nimissä käynnistää varsinaisen toiminnan siirtämiseen liittyvät valmistelutoimet. Varsinainen toiminnan ja varojen siirto tapahtuisi sovitulla hetkellä (1.1.2014). Tällöin ammattikorkeakoulun toiminta voisi yhtiömuotomuutoksesta huolimatta jatkua häiriöttä. Yhtiöittämistä varten tulee molempien ylläpitäjien ja ammattikorkeakoulujen inventoida sopimuksensa sekä valmistella tarvittavat sopimustensiirrot yhtiölle sekä laatia uudet sopimukset yhtiön ja koulutuskuntayhtymien sekä mahdollisesti osakaskuntien ja yhtiön välillä. 29.6.2012 Page 3
Tiivistelmä Vaikutukset ylläpitäjille Taloudellisten vaikutusten arviointi ylläpitäjille on riippuvainen siitä toimintamallista joka yhtiöittämisessä valitaan. Yhtiöittäminen voidaan toteuttaa joko niin että koulutuskuntayhtymät perustavat yhtiön ja siirtävät sille ammattikorkeakoulujen omaisuuden ja velat ja kaupungit tulevat yhtiöön osakkaiksi esimerkiksi rahapanoksin yhtiön minimikassan turvaamiseksi. Toinen vaihtoehto on se, että ammattikorkeakoulutoiminta joko (sen tase) kokonaisuudessaan tai sen keskeiset varallisuus- ja velkaerät irrotetaan koulutuskuntayhtymästä ja palautetaan kuntayhtymän jäsenkunnille kuntayhtymän omaa pääomaa vastaavasti alentaen. Tämän jälkeen ao. jäsenkunnat luovuttavat ammattikorkeakouluomaisuuden tai merkittävän osan siitä perustettavalle yhtiölle, saaden vastikkeeksi yhtiön uusia osakkeita (apportti). Molempiin vaihtoehtoihin liittyy myös osakkaiden välisten omistussuhteiden saattamiseksi tavoitellun mukaisiksi, mahdolliset (rahana maksettavat) tasauserät. Riskiarvio Alustavasti on yhtiöittämishankkeen keskeisimmiksi riskeiksi arvioitu seuraavat elinkelpoisen ammattikorkeakouluosakeyhtiön toteutumista uhkaavat tekijät: Yhtiö ei kykene tarvittaviin sopeuttamis- ja tehostamistoimiin ja kustannukset ylittyvät. Arvonlisäverokompensaatio ei toteudu. Yhtiön maksuvalmius vaarantuu. Yhtiön tulopohja pettää, OKM:n rahoitus tai omatoiminen tulojen hankinta ei toteudu suunnitellusti. Palvelukeskus ja ITC-järjestelmäteivät toimi muutosvaiheessa ja sen jälkeen häiriöttömästi. Yhtiön sopimusten siirto ei tapahdu häiriöttömästi, kriittisiä toimintoja katkeaa. Yhtiö ja ylläpitäjät/osakkaat eivät pääse sopuun keskinäisten liiketoimien ehdoista. Kriittiseksi arvioidut riskit tulisi priorisoida muutosprosessin johtamisessa, niille tulisi laatia riskienhallintasuunnitelma, asettaa vastuuhenkilöt ja niiden kehittymistä tulisi raportoida ja seurata säännöllisesti prosessin aikana esim. ohjausryhmätasolla. 29.6.2012 Page 4
Sisältö 1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset 4. Yhtiöittämisen vaikutukset yhtiöön siirtyvän henkilöstön asemaan 5. Yhtiöittämisprosessin kuvaus 6. Arvio yhtiöittämisen taloudellisista, toiminnallisista ja oikeudellisista riskeistä 7. Arviot taloudellisista vaikutuksista entisille ylläpitäjäkuntayhtymille 29.6.2012 Page 5
1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset 29.6.2012 Page 6
1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Toimeksiannon tausta Ammattikorkeakoulu-uudistuksen taustalla on vuonna 2010 valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen ohjauksen ja rahoituksen uudistamista koskeva selvitystyö ja sitä seuranneet linjaukset. Selvityksen perusteella ammattikorkeakoulujen taloudellinen ja hallinnollinen itsenäisyys katsottiin välttämättömäksi ja ensisijaiseksi oikeushenkilömuodoksi selvityksessä esitettiin osakeyhtiötä. Tulevan uudistuksen tulee tukea ammattikorkeakoulujen perustehtäviä; työelämälähtöistä koulutusta ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Uudistuksen tavoitteena on entistä laadukkaampi, vaikuttavampi ja kansainvälisempi ammattikorkeakoulujärjestelmä. Tarkoituksena on myös tehostaa ammattikorkeakoulujen toimintaa siten, että vuoteen 2020 mennessä ammattikorkeakoulujen yhteismäärä on nykyisen 25 sijaan 18. Hallituksen iltakoulu on marraskuussa 2011 päättänyt ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen periaatteista. Sivistyspoliittinen ministeriryhmä on linjannut 24.2.2012 ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistamiseen liittyvät reunaehdot, jotka sisältävät myös periaatteet ja kriteerit ammattikorkeakouluille sekä aikataulun uudistuksille. Uuden ammattikorkeakoululain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan siten, että uuden ammattikorkeakoululain mukainen toiminta voi alkaa 1.1.2014. Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten itsenäisiä oikeushenkilöitä. 29.6.2012 Page 7
1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ylläpitävät Kemi- Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluja. Molemmat ammattikorkeakoulut ovat erillisten koulutuskuntayhtymien ylläpitämiä ja ovat osa Lapin korkeakoulukonsernia. Ylläpitäjät ovat päättäneet valmistella mainittujen ammattikorkeakoulujen yhtiöittämistä ja yhdistämistä yhteen osakeyhtiöön. Tähän liittyen ylläpitäjät ovat 19.3.2012 sopineet Ernst & Young Oy:n kanssa toimeksiannosta laatia yhtiöittämisselvitys valmistelun tueksi. Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla on toimipisteet Kemin lisäksi Torniossa ja Rovaniemen ammattikorkeakoululla Rovaniemellä. Henkilöstöä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on noin 250 ja opiskelijoita noin 2.400, Rovaniemen ammattikorkeakoulussa henkilöstöä on noin 270 ja opiskelijoita noin 3.000. Tavoitteena on perustaa osakeyhtiö, joka ylläpitää uutta, yhdistettyä ammattikorkeakoulua. Omistajavalmistelun lähtökohdaksi on 16.5.2012 otettu kaksi vaihtoehtoista omistajapohjaa: 1. Vaihtoehdossa osakkaat ja osuudet olisivat: Rovaniemi 44 % Kemi 22 % Tornio 22 % KkyLappia 5 % RKK 5 % Lapin yliopisto 2 % 2. Vaihtoehdossa osakkaat ja osuudet olisivat: Rovaniemi 48 % Kemi 24 % Tornio 24 % Lapin yliopisto 4 % 29.6.2012 Page 8
1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Saadun toimeksiannon mukaan olemme selvittäneet yhtiöittämiseen liittyviä näkökohtia erityisesti seuraavilla osa-alueilla: 1.Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa siten, että yhtiön peruspääoma ja vakavaraisuus ovat tasolla, joka varmistaa yhtiön toimintakyvyn taloudellisesti 2. Yhtiöittämisen veroseuraamukset erityisesti arvonlisäveroon liittyen 3. Yhtiöittämisen vaikutus yhtiöön siirtyvän henkilöstön asemaan - Kuntayhtymä vs. osakeyhtiö työnantajana -Virka- ja työsuhteet sekä TES-asiat -Eläkejärjestelyt -Muut etuudet ja selvitettävät asiat 4. Yhtiöittämisprosessi -Yhtiöittämisprosessin kuvaus -Osakeyhtiön hallinto ja päätöksenteko -Voimassa olevien sopimusten kartoitus 5. Arvio yhtiöittämisen taloudellisista, toiminnallisista ja oikeudellisista riskeistä 6. Arviot taloudellisista vaikutuksista entisille ylläpitäjäkuntayhtymille a) ammattikorkeakoulukiinteistöjen luovutusten vaikutukset ja luovutusmenettely / kiinteistöjen vuokraus yhtiölle; ja b) verovaikutukset, erityisesti arvonlisävero. Toimeksianto on suoritettu haastattelemalla koulutuskuntayhtymien johtoa ja ammattikorkeakoulujen edustajia, perehtymällä liikelaitoksen taloutta ja hallintoa koskeviin asiakirjoihin sekä laatimalla liikelaitokselta saatuun aineistoon perustuen erilaisia laskelmia ammattikorkeakoulun taloudellisista tulevaisuudennäkymistä. Lisäksi toimeksiannon yhteydessä on perehdytty ammattikorkeakoulun lakiuudistusta käsittelevään hallituksen iltakoulun mietintöön 16.11.2011 ja Sivistyspoliittisen ministeriryhmän linjauksiin 24.2.2012. 29.6.2012 Page 9
1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Toimeksiannon rajaukset Selvityksen tiedot ja johtopäätökset perustuvat huhtitoukokuussa 2012 voimassa olleeseen lainsäädäntöön sekä huhti-toukokuussa 2012 tiedossa olleisiin seikkoihin sekä ylläpitäjiltä ja ammattikorkeakoulujen johdoilta saatuihin tietoihin. Emme ole erikseen varmentaneet saamiemme tietojen tai muun aineistoin oikeellisuutta. Tulevaisuutta koskevat laskelmat on laadittu ylläpitäjien antamien tietojen ja arvioiden perusteella pelkistetysti ja esimerkinomaisesti kuvaamaan mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joten niihin sisältyy epävarmuutta. Emme ole suorittaneet saatuihin tietoihin kohdistuvaa tilintarkastusta. 29.6.2012 Page 10
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Omistus- ja oman pääoman rakenne 29.6.2012 Page 11
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Lähtökohta tarkastelulle Selvitystyön tavoitteena on tuottaa tiedot yhtiön talouden ja rahoituksen järjestämisestä perustamisvaiheessa siten, että yhtiön peruspääoma ja vakavaraisuus ovat tasolla, joka varmistaa yhtiön toimintakyvyn. Ammattikorkeakouluyhtiön elinkelpoisuuden arvioimiseksi molemmista ammattikorkeakoulusta ja niiden yhdistelmästä (yhtiöstä) on laadittu kuvitteelliset skenaariolaskelmat vuosille 2012 2015. Laskelmat käsittävät taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman. Laskelmien perusteella on suoritettu avaintunnuslukujen analyysi yhtiön elinkelpoisuuden arvioimiseksi. Laskelmat on laadittu kummassakin ammattikorkeakoulussa niiden laadintahetkellä tiedossa olleiden näkymien pohjalta. Laskelmat on pyritty yhteismitallistamaan yhteisissä keskusteluissa selvitystyön tekijän kanssa. Perustana laskelmille on vuoden 2011 toteutuma sekä vuosille ammattikorkeakouluissa laaditut 2012-15 ennusteet. Yhtiöittäminen on arvioitu tapahtuvan 1.1.2014, mutta laskelmat on laadittu yhtiömuotoon jo 1.1.2012 alkaen ennakoidun taloudellisen kehityksen havainnollistamiseksi. Näitä lukuja ei ole tilintarkastettu. Ennusteisiin sisältyy merkittävä epävarmuus sekä jäljempänä esitetyt toimintaa koskevat olettamat. 29.6.2012 12
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Skenaariotarkastelun tavoitteet Tavoitteena on varmistaa elinkelpoisen ammattikorkeakouluyhtiön syntyminen, jonka kriteereinä ovat mm. Kannattava toiminta, yhtiö ei tavoittele voittoa, ylijäämä käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Riittävä maksuvalmius, yhtiön tulee kaikissa tilanteissa suoriutua maksuvelvoitteistaan. Vahva omavaraisuus, yhtiön tulee selviytyä tuloksen heilahteluista ja vastaisten kehitys- ja investointitarpeiden rahoituksesta omin voimin. Osakkaat eivät lähtökohtaisesti tule rahoittamaan yhtiön toimintaa jatkossa. Laskelmien oletukset Ammattikorkeakoulutoimintaan kohdistuvat taseerät on irrotettu kuntayhtymistä 31.12.2011 (taulukossa 1.1.2012) kirjanpitoarvoista. Siirtyvien varojen ja velkojen erotus on kohdistettu omaan pääomaan. Tuloslaskelmaennusteet 2012 2016 on laadittu Ramkissaja KTamkissaOKM:n leikkauslinjausten vaikutuksen alustavan ja karkean arvion perusteella, joten niihin sisältyy merkittävää ajallista ja määrällistä epävarmuutta. Toimitilakiinteistöt ja KTamkissamyös niihin kohdistuvat ulkoiset velat on siirretty yhtiöön kirjanpitoarvoista. Siirtyvää lainaa oletetaan lyhennettävän 0,6 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäverokompensaatio on oletettu saatavan täysimääräisenä. Investointitarpeeksi on arvioitu karkealla tasolla á 0,5 miljoonaa euroa/amk. Ammattikorkeakoulujen yhdistämisen synergiaetuja ei ole tässä erikseen huomioitu. 29.6.2012 13
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu kysymyksiä ja vastauksia (valmisteluryhmä 25.5.2012) Ylläpitäjien ja osakkaiksi tulevien tahojen tuli ottaa kantaa seuraaviin asioihin: 1. kuntayhtymältä amkoy:lle siirtyvä käyttöomaisuus ja sen arvo, lähinnä rakennukset: onko suuruusluokka oikein ja järkevä? 2. siirretäänkö yhtiölle kuntayhtymiltä niiden mahdollisia rakentamislainoja tai vastaavia? 3. ovatko muut siirtyvät tase-erät olennaisilta osin oikein? 4. mitkä ovat lähivuosien investointitarpeet? Toisaalta opetus- ja muun kuluvan kaluston korvausinvestointitarpeet ja toisaalta mahdolliset toimitilojen korjaus- ja laajennustarpeet. 5. miten investoinnit rahoitetaan? Yhtiön ottamilla lainoilla ja/tai omistajien pääomasijoituksilla 6. mitkä ovat yhdistymisen synergiaedut, eli miten uuden amkoy:n vuosikulut tulevat poikkeamaan nykyisten amkien vuosikuluista (säästöt kuntayhtymien yhteisissä palveluissa ja muissa)? Vastauksia (valmisteluryhmä 25.5.2012) Lähtökohtaisesti yhtiölle siirretään nyt käytössä olevat tilat. Ammattikorkeakoulujen johdolla tuotetaan selvitys, miltä osin nykyiset tilat ovat ylimitoitettuja yhdistetylle amk:lle. Kuntayhtymät toimittavat selvityksen vuokrien jakautumisesta pääoma- ja hoitovuokraan sekä lappilaisten kuntayhtyminen vuokratason vertailun kansallisesti. Kuntayhtymien toimiessa vuokraisäntänä uudelle ammattikorkeakoululle, vuokriin kohdistuu korotuspaine. Lappian arvion mukaan neliövuokra tulisi olemaan noin 13e/neliö. Arvonmäärityksessä käytetty kirjanpitoarvo on tässä vaiheessa perusteltu. Konsultin pohjaesityksen mukaiset lainat (Lappia). Investointitarpeet tarkistetaan kiinteistöpuolien toimesta ja muuttuvat tiedot toimitetaan selvittäjälle. 29.6.2012 14
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu kysymyksiä ja vastauksia (valmisteluryhmä 25.5.2012) Investointien rahoitusmuodot jäävät uuden yhtiön harkittaviksi. Todettiin, että synergiaetujen huomioimiseen on kaksi vaihtoehtoista tapaa: 1) ennakoida (karkeasti) päällekkäisyyksien ja palveluiden uusien tuottamistapojen tuomat säästö tai 2) sopia osakassopimuksessa kulujen alentamistavoitteista (määrä, aikataulu). Ryhmä mielestä on tärkeää, että kaikkien kululajien kohdalla toimitaan samalla tavalla (ennakoidaan synergiaedut tai jätetään synergian tuomat säästöt laskelmista huomioimatta). Lisäksi ryhmä totesi seuraava: kahden ammattikorkeakoulun ja niiden ylläpitäjien laskelmat on tarkistettava/sovittava yhteismitalliseksi RAMK:n/RKK:n kohdalla ei oltu huomioitu investointilisää ryhmä suosittelee ohjausryhmälle, ettei ammattikorkeakoulujen yhdistymisessä oteta käyttöön nk. henkilöstön siirtosuojaa. Siirtosuoja ei ole perusteltu tilanteessa, jossa ammattikorkeakoulujen toimintarahoitusta ollaan vähentämässä korkeakoulujen toimista riippumattomista syistä. 29.6.2012 15
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat (6.6.2012) Laskelmien laadintaperiaatteet Versioon 0 (24.5.2012) tehdyt täsmennykset: 1. Ramkin investointilisä 0,8 miljoonaa euroa/v lisätty tuloihin 2. Pääomavuokran osuus poistettu vuokrakuluista 1. Ramk 889 te/v 2. Ktamk 825 te/v 3. Korkokulut lainoille on laskettu 2,5% korkokannalla. Kassavaroille ei ole tässä laskettu korkotuottoa. 4. Poistot on nostettu vastaamaan vakioitua investointitasoa noin 1 miljoonaa euroa vuodessa. 5. Koska yhtiön kassavirta näyttäisi näin riittävän investointeihin, ei yhtiö ole nostamassa uusia lainoja tarkastelukaudella. 6. Minimikassana voidaan pitää noin 1 kuukauden kassamenojen määrää (eli noin 4 miljoonaa euroa). 29.6.2012 16
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Ramk Tuloslaskelma TA-2012 TA-2013 TA-2014 TA-2015 TA-2016 Toimintatulot 24 116 111 23 465 000 23 066 000 22 697 000 23 707 000 Yksikköhinnat 19 880 111 18 900 000 18 700 000 18 100 000 18 600 000 Muut tulot 3 070 000 3 500 000 3 300 000 3 500 000 4 000 000 Vuokratulot 237 000 250 000 260 000 300 000 320 000 Sisäiset tulot ja investointilisä 929 000 815 000 806 000 797 000 787 000 Toimintamenot 22 217 768 21 535 083 21 112 336 20 698 756 21 689 318 Henkilöstökulut 15 500 000 14 500 000 13 900 000 13 554 500 14 375 000 Palvelujen ostot 2 450 000 2 500 000 2 600 000 2 420 000 2 500 000 Aineet, tarvikkeet 352 845 664 149 674 699 700 000 700 000 Avustukset 200 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Vuokrat 2 695 703 2 803 531 2 887 637 2 974 266 3 063 494 Yleishallinto Rkk 979 220 907 402 900 000 900 000 900 000 Muut menot 40 000 60 001 50 000 49 990 50 824 Korkokulut 2 803 2 803 2 803 2 803 2 803 Suunnitelmapoistot 185 000 300 000 400 000 500 000 500 000 Tilikauden tulos 1 710 540 1 627 114 1 550 861 1 495 441 1 514 879 29.6.2012 17
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Ramk Tase 1.1.2012 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 Pysyvät vastaavat yht 7 669 684 7 984 684 8 184 684 8 284 684 8 284 684 8 284 684 Saamiset 3 312 967 3 312 967 3 312 967 3 312 967 3 312 967 3 312 967 Rahat 0 1 395 540 2 822 654 4 273 515 5 768 955 7 283 834 Vaihtuvat vastaavat yht 3 312 967 4 708 507 6 135 621 7 586 482 9 081 922 10 596 801 Vastaavaa yhteensä 10 982 651 12 693 191 14 320 305 15 871 166 17 366 606 18 881 485 Peruspääoma 8 644 114 8 644 114 8 644 114 8 644 114 8 644 114 8 644 114 Edellisten tilikausien tulos 0 0 1 710 540 3 337 654 4 888 515 6 383 955 Tilikauden tulos 0 1 710 540 1 627 114 1 550 861 1 495 441 1 514 879 Oma pääoma yhteensä 8 644 114 10 354 654 11 981 767 13 532 628 15 028 069 16 542 948 Pitkäaikaiset velat 112 123 112 123 112 123 112 123 112 123 112 123 Lyhytaikaiset velat 2 226 414 2 226 414 2 226 414 2 226 414 2 226 414 2 226 414 Velat yhteensä 2 338 537 2 338 537 2 338 537 2 338 537 2 338 537 2 338 537 Vastattavaa yhteensä 10 982 651 12 693 191 14 320 304 15 871 165 17 366 606 18 881 485 29.6.2012 18
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Ramk Rahoituslaskelma 2012 2013 2014 2015 2016 Tilikauden tulos 1 710 540 1 627 114 1 550 861 1 495 441 1 514 879 Suunnitelmapoistot 185 000 300 000 400 000 500 000 500 000 Tulorahoitus yhteensä 1 895 540 1 927 114 1 950 861 1 995 441 2 014 879 Investoinnit (netto) -500 000-500 000-500 000-500 000-500 000 Lainojen nostot 0 0 0 0 0 Lainojen lyhennykset 0 0 0 Rahoituserät yhteensä -500 000-500 000-500 000-500 000-500 000 Rahavarojen muutos 1 395 540 1 427 114 1 450 861 1 495 441 1 514 879 Alkukassa 0 1 395 540 2 822 654 4 273 515 5 768 955 Loppukassa 1 395 540 2 822 654 4 273 515 5 768 955 7 283 834 29.6.2012 19
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - KTamk Tuloslaskelma TA 2012 Ennuste 2013 Ennuste 2014 Ennuste 2015 TOIMINTATUOTOT 23 067 469 21 874 623 20 753 093 19 403 072 Myyntituotot 19 780 894 19 013 959 17 899 429 16 536 847 VOS-tulot 19 239 544 18 233 328 17 124 746 15 762 164 Muut 541 350 547 298 567 298 577 298 Maksutuotot 232 939 232 939 232 939 245 000 Tuet ja avustukset 2 579 725 2 229 725 2 229 725 2 229 725 Vuokratuotot 15 000 16 000 16 000 16 500 Muut toimintatuotot 63 063 32 000 35 000 35 000 Sisäiset tuotot 395 848 350 000 340 000 340 000 TOIMINTAKULUT 21 714 010 20 547 275 19 482 465 18 210 428 Palkat ja palkkiot 11 688 973 11 023 081 10 459 241 9 765 590 Henkilösivukulut 2 800 796 2 662 636 2 537 181 2 382 844 Palvelujen ostot 2 120 477 1 992 236 1 816 820 1 736 578 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 630 197 608 965 570 260 536 443 Avustukset 106 500 101 597 95 153 87 285 Muut toimintakulut 672 895 649 966 608 726 572 178 Sisäiset kulut (sis. Vuokrat yms.) 1 710 747 1 710 747 1 710 747 1 579 230 Sisäiset vyörytykset (Yhtymäp., IT) 1 983 425 1 798 047 1 684 337 1 550 281 TOIMINTAKATE 1 353 458 1 327 348 1 270 628 1 192 644 Korkokulut 134 082 119 082 104 082 89 082 Poistot 490 164 500 000 500 000 500 000 TILIKAUDEN TULOS 729 213 708 266 666 546 603 562 29.6.2012 20
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - KTamk Tase 1.1.2012 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Pysyvät vastaavat yht 14 461 397 14 471 233 14 471 233 14 471 233 14 471 233 Saamiset 3 224 391 3 224 391 3 224 391 3 224 391 3 224 391 Rahat 500 138 619 515 727 781 794 327 797 889 Vaihtuvat vastaavat yht 3 724 529 3 843 906 3 952 172 4 018 718 4 022 280 Vastaavaa yhteensä 18 185 926 18 315 139 18 423 405 18 489 951 18 493 513 Peruspääoma 10 078 727 10 078 727 10 078 727 10 078 727 10 078 727 Edellisten tilikausien tulos 0 0 729 213 1 437 479 2 104 025 Tilikauden tulos 0 729 213 708 266 666 546 603 562 Oma pääoma yhteensä 10 078 727 10 807 940 11 516 206 12 182 752 12 786 314 Pitkäaikaiset velat 5 663 269 5 063 269 4 463 269 3 863 269 3 263 269 Lyhytaikaiset velat 2 443 930 2 443 930 2 443 930 2 443 930 2 443 930 Velat yhteensä 8 107 199 7 507 199 6 907 199 6 307 199 5 707 199 Vastattavaa yhteensä 18 185 926 18 315 139 18 423 405 18 489 951 18 493 513 29.6.2012 21
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - KTamk Rahoituslaskelma 2012 2013 2014 2015 Tilikauden tulos 729 213 708 266 666 546 603 562 Suunnitelmapoistot 490 164 500 000 500 000 500 000 Tulorahoitus yhteensä 1 219 377 1 208 266 1 166 546 1 103 562 Investoinnit (netto) -500 000-500 000-500 000-500 000 Lainojen nostot 0 0 0 0 Lainojen lyhennykset -600 000-600 000-600 000-600 000 Rahoituserät yhteensä -1 100 000-1 100 000-1 100 000-1 100 000 Rahavarojen muutos 119 377 108 266 66 546 3 562 Alkukassa 500 138 619 515 727 781 794 327 Loppukassa 619 515 727 781 794 327 797 889 29.6.2012 22
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Yhdistelty Lamk Tuloslaskelma TA-2012 TA-2013 TA-2014 TA-2015 Toimintatulot 47 183 580 45 339 623 43 819 093 42 100 072 Toimintamenot 43 931 778 42 082 358 40 594 802 38 909 184 Suunnitelmapoistot 675 164 800 000 900 000 1 000 000 Rahoituskulut (netto) 136 885 121 885 106 885 91 885 Tilikauden tulos 2 439 753 2 335 380 2 217 407 2 099 003 29.6.2012 23
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Yhdistelty Lamk Tase 1.1.2012 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Pysyvät vastaavat yht 22 131 081 22 455 917 22 655 917 22 755 917 22 755 917 Saamiset 6 537 358 6 537 358 6 537 358 6 537 358 6 537 358 Rahat 500 138 2 015 055 3 550 435 5 067 841 6 566 844 Vaihtuvat vastaavat yht 7 037 496 8 552 413 10 087 793 11 605 199 13 104 202 Vastaavaa yhteensä 29 168 577 31 008 330 32 743 710 34 361 116 35 860 119 Peruspääoma 18 722 841 18 722 841 18 722 841 18 722 841 18 722 841 Edellisten tilikausien tulos 0 0 2 439 753 4 775 133 6 992 539 Tilikauden tulos 0 2 439 753 2 335 380 2 217 407 2 099 003 Oma pääoma yhteensä 18 722 841 21 162 593 23 497 974 25 715 380 27 814 383 Pitkäaikaiset velat 5 775 392 5 175 392 4 575 392 3 975 392 3 375 392 Lyhytaikaiset velat 4 670 344 4 670 344 4 670 344 4 670 344 4 670 344 Velat yhteensä 10 445 736 9 845 736 9 245 736 8 645 736 8 045 736 Vastattavaa yhteensä 29 168 577 31 008 329 32 743 709 34 361 116 35 860 119 Omavaraisuus 64,2 % 68,2 % 71,8 % 74,8 % 77,6 % 29.6.2012 24
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Yhdistelty Lamk Rahoituslaskelma 2012 2013 2014 2015 Tilikauden tulos 2 439 753 2 335 380 2 217 407 2 099 003 Suunnitelmapoistot 675 164 800 000 900 000 1 000 000 Tulorahoitus yhteensä 3 114 917 3 135 380 3 117 407 3 099 003 Investoinnit (netto) -1 000 000-1 000 000-1 000 000-1 000 000 Lainojen nostot 0 0 0 0 Lainojen lyhennykset -600 000-600 000-600 000-600 000 Rahoituserät yhteensä -1 600 000-1 600 000-1 600 000-1 600 000 Rahavarojen muutos 1 514 917 1 535 380 1 517 407 1 499 003 Alkukassa 500 138 2 015 055 3 550 435 5 067 841 Loppukassa 2 015 055 3 550 435 5 067 841 6 566 844 29.6.2012 25
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat Johtopäätöksiä Yhtiön toiminnan tuotot pienenevät näillä oletuksilla 47 miljoonasta eurosta (2012) 42 miljoonaan euroon (2015), mutta tulos olisi joka vuosi yli 2 miljoonaa euroa voitollinen. Rahoitustulos ennen investointeja ja lainojen lyhennyksiä on vuosittain yli 3 miljoonaa euroa ja kassan kasvu vuosittain noin 1 miljoona euroa. Yhtiö ei näillä oletuksilla tarvitse uutta lainaa. Minimikassana voidaan pitää noin 1 kuukauden kassamenojen määrää (eli noin 4 miljoonaa euroa). Näillä oletuksilla yhtiö olisi vakavarainen, omaa pääomaa noin 64 78 % taseen kokonaismäärästä. Mikäli yhtiöittäminen tapahtuisi esitetyillä luvuilla, muodostuisi Kky Lappian osuudeksi 10,1 miljoonaa euroa eli 54 % ja RKK:n osuudeksi 8,6 miljoonaa euroa eli 46% yhtiön omasta pääomasta. 29.6.2012 26
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Yhtiön muodostaminen Osakeyhtiö voidaan muodostaa joko niin, että koulutuskuntayhtymästä irrotetaan ja luovutetaan suoraan perustettavalle yhtiölle vain ne ammattikorkeakoulutoimintaan nimenomaisesti kuuluvat varallisuus- ja velkaerät, jotka halutaan luovuttaa yhtiölle. Netto-omaisuuden luovutus voidaan toteuttaa joko kaupalla tai sitten niin että koulutuskuntayhtymä saa vastineeksi yhtiön osakkeita (ns. apporttiluovutus). Tai näiden yhdistelmänä. Toinen vaihtoehto muodostaa yhtiö olisi se, että koulutuskuntayhtymän koko tase jakautuisi ammattikorkeakouluksi ja muuksi koulutuskuntayhtymäksi. Tällöin kuntayhtymän voidaan katsoa alentavan pääomaansa ja palauttavan varojaan jäsenkunnille. Tämän jälkeen ammattikorkeakoulutoimintaa edustava tase luovutetaan kuntayhtymän jäsenille, jotka luovuttavat taseen edelleen perustettavalle yhtiölle. Jakautumismallissa kuntayhtymä ei tule osakkaaksi uuteen yhtiöön. Kky Luovutus Kky omistus Amk jäsenkunnat Amk Luovutus 29.6.2012 27
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Osakkaat Osakaspohjaa on kaavailtu (16.5.2012) kahden vaihtoehdon pohjalta 1. vaihtoehto Rovaniemi 44 % Kemi 22 % Tornio 22 % KkyLappia 5 % RKK 5 % Lapin yliopisto 2 % 2. vaihtoehto Rovaniemi 48 % Kemi 24 % Tornio 24 % Lapin yliopisto 4% Tavoiterakenteeseen pääsemiseksi ja yhtiön minimikassan turvaamiseksi tulee yhtiöön tulevien kaupunkien laittaa yhtiöön rahaa ja/tai apporttiomaisuutta. Vastaavasti kuntayhtymien osuuden laimentamiseksi (5 / 0 %), tulee niiden nettovarojen määrää pienentää tai niiltä tapahtuvat varojen ja velkojen siirrot kierrättää jäsenkaupunkien kautta. 29.6.2012 28
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, vuokrakiinteistöt - kuntayhtymiltä Teoreettisia esimerkkejä toteutusmalliksi, vaihtoehto 1. a) Kiinteistöjen omistusta ei siirretä yhtiöön, vaan yhtiö tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset tarvitsemistaan toimitiloista kuntayhtymien kanssa. Oma pääoma 4,5 M. a) KTamkinkiinteistöjen kirjanpitoarvo 31.12.2011 on 13,3 M ja niihin kohdistuva velka 5,7 M. KTamkinnettoapportin arvo olisi siten 2,5 M ilman kiinteistöjä. b) Ramkinkiinteistöjen kirjanpitoarvo 31.12.2011 on 7,4 M. Lainoja niille ei ole kohdistettu. Ramkinnettoapportin arvo olisi vastaavasti 1,2 M ilman kiinteistöjä. c) Yhtiön minimikassaksi on arvioitu 4 M, jonka kaupungit laittavat yhtiöön (suhteessa 2:1:1). d) Yhtiön oma pääoma muodostuisi seuraavasti Rovaniemi 44 % rahapanos 2,0 M Kemi 22 % rahapanos 1,0 M Tornio 22 % rahapanos 1,0 M KkyLappia 5 % apportti 0,2 M (yhtiö jää velkaa Kky:lle2,3 M ) RKK 5 % apportti 0,2 M (yhtiö jää velkaa Kky:lle1,0 M ) Lapin yliopisto 2 %rahapanos 0,1 M Oma pääoma yhteensä 4,5 M Vaikutukset edellä esitettyihin skenaariolaskelmiin Kiinteistöjen vuokramenot kasvaisivat vähintään 1,7 miljoonaa euroa vuodessa (eli ammattikorkeakoulujen 2011 maksamien pääomavuokrien verran). Vastaavasti yhtiön rahoitustulos heikkenisi ja tilikauden tulos olisi enää niukasti voitollinen. Tasevaikutusta on havainnollistettu seuraavalla sivulla. 29.6.2012 29
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, vuokrakiinteistöt - kuntayhtymiltä Yhtiön avaava tase tavoitellulla omistusrakenteella ja ilman kiinteistöjä sekä niihin kohdistuvaa velkaa Kiinteistöt vuokralla koulutuskuntayhtymiltä RKK Kky Lappia Vuokrasopimukset Lamk Oy Vaihtoehto 1 a) Tase 1.1.2012 Pysyvät vastaavat yht 1 333 Saamiset 6 537 Rahat 4 600 Vaihtuvat vastaavat yht 11 137 Vastaavaa yhteensä 12 470 Peruspääoma 4 500 Edellisten tilikausien tulos 0 Tilikauden tulos 0 Oma pääoma yhteensä 4 500 Pitkäaikaiset velat 3 300 Lyhytaikaiset velat 4 670 Velat yhteensä 7 970 Vastattavaa yhteensä 12 470 29.6.2012 30
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, vuokrakiinteistöt - kaupungeilta Teoreettisia esimerkkejä toteutusmalliksi, vaihtoehto 1. a) Kiinteistöjen omistusta ei siirretä yhtiöön vaan ao. kaupungeille. Yhtiö tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset tarvitsemistaan toimitiloista kaupunkien kanssa. Oma pääoma 4,5 M. Yhtiön näkökulmasta taloudelliset vaikutukset ovat samat kuin edellisessä vuokraesimerkissä. Kiinteistöjen vuokramenot kasvaisivat vähintään 1,7 miljoonaa euroa vuodessa (eli ammattikorkeakoulujen 2011 maksamien pääomavuokrien verran). Vuokraperusteen tulee olla markkinaehtoinen. Vastaavasti yhtiön rahoitustulos heikkenisi ja tilikauden tulos olisi enää niukasti voitollinen. Olennaista yhtiön tuloksen kehittymisen kannalta on kaupungin vuokrasopimuksen hintataso. Kiinteistöt vuokralla kaupungeilta RKK Varojen siirto Lamk Oy Kky Lappia Rovaniemi Kemi Tornio Vuokrasopimukset 29.6.2012 31
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, omistuskiinteistöt Teoreettisia esimerkkejä toteutusmalliksi, vaihtoehto 1 b, omistuskiinteistöt. b) Yhtiölle siirrettävät kiinteistöt luovutetaan ensin kaupungeille, jotka panevat ne apporttiomaisuutena yhtiöön sen osakkeita vastaan. Oma pääoma 20,0 M. a) KTamkinkiinteistöjen kirjanpitoarvo 31.12.2011 on 13,3 M ja niihin kohdistuva velka 5,7 M. Kemin ja Tornion yhteinen nettoapportin arvo olisi siten 7,6 M. b) Rovaniemen kiinteistöjen kirjanpitoarvo 31.12.2011 on 7,4 M. Lainoja niille ei ole kohdistettu. c) Yhtiön minimikassaksi on arvioitu 4 M, jonka kaupungit laittavat yhtiöön (suhteessa 2:1:1). d) Yhtiön oma pääoma 20,0 M ja omistusosuudet muodostuisivat seuraavasti. Yhtiön tulos muodostuu skenaariolaskelmissa kuvatulla tavalla. Vaihtoehto1 b) Tase 1.1.2012 Pysyvät vastaavat yht 16 333 Saamiset 6 537 Rahat 3 500 Vaihtuvat vastaavat yht 10 037 Vastaavaa yhteensä 26 370 Peruspääoma 20 000 Edellisten tilikausien tulos 0 Tilikauden tulos 0 Oma pääoma yhteensä 20 000 Pitkäaikaiset velat 1 700 Lyhytaikaiset velat 4 670 Velat yhteensä 6 370 Vastattavaa yhteensä 26 370 29.6.2012 32
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, omistuskiinteistöt Kiinteistöjen omistus siirretään kuntayhtymiltä kaupungeille ja edelleen osakeyhtiöön. RKK Kky Lappia Siirto kuntayhtymästä voidaan toteuttaa joko kaupalla tai kuntayhtymän pääomaa jäsenkunnille palauttamalla kiinteistöjen muodossa. Tasevaikutusta kuntayhtymiin on tarkasteltu myöhemmin kohdassa 7. Arviot taloudellisista vaikutuksista entisille ylläpitäjäkuntayhtymille. Kaupungit siirtävät kiinteistöt apporttina yhtiölle yhtiön osakkeita vastaan. Vastaavasti voitaisiin toimia myös muiden ammattikorkeakoululle korvamerkittyjen varojen tai rahastojen suhteen. Omistuksen siirto 1 Rovaniemi Kemi Tornio Omistuksen siirto 2 Lamk Oy 29.6.2012 Page 33
2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, omistuskiinteistöt pääomapanos 1.000 apportti rahapanos laina bruttoapportin arvo Vaihtoehto 1. %-osuus Omistusosuudet Rovaniemi 44 % 8 800,0 7 400,0 1 400,0 7 400,0 Kemi 22 % 4 400,0 3 800,0 600,0 3 800,0 Tornio 22 % 4 400,0 3 800,0 600,0 3 800,0 RKK 5 % 1 000,0 1 000,0 0,0 200,0 1 200,0 KTKky 5 % 1 000,0 1 000,0 0,0 1 500,0 2 500,0 Lapin Yo 2 % 400,0 400,0 0,0 100 % 20 000,0 17 000,0 3 000,0 1 700,0 18 700,0 Omistusosuuksien, pääomapanosten sekä apporttiomaisuuden ja ja kassavaikutusten muodostuminen omistuskiinteistövaihtoehdossa. 29.6.2012 Page 34
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Tulovero Varainsiirtoverotus 29.6.2012 Page 35
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Ammattikorkeakoulun arvonlisävero Ammattikorkeakoulun perustoiminta (lakisääteinen koulutustoiminta) katsotaan arvonlisäverolain 39 ja 40 :issätarkoitetuksi verottomaksi koulutuspalveluiksi. Näin ollen koulutustoiminnan tulot ovat arvonlisäverottomia, eikä koulutuksen toteuttamisen kustannuksiin sisältyviä arvonlisäveroja (esim. tavara- ja palveluostot, myös investoinnit) saa vähentää. Kuntien (tai kuntayhtymien) ylläpitämä ammattikorkeakoulutoiminta on ns. kuntapalautukseen oikeuttavaa toimintaa, mikä tarkoittaa, että kunta saa palautuksena takaisin koulutuksen järjestämiskustannuksiin sisältyneet arvonlisäverot. Kuntapalautusjärjestelmää vastaavaa menettelyä ei ole yhtiö-tai säätiömuodossa toimivilla ammattikorkeakouluilla, vaan niiden hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot jäävät niiden kustannuksiksi. Opetus-ja kulttuuriministeriö on huomioinut yksityisten ylläpitäjien eli yhtiö- ja säätiömuotoisten ammattikorkeakoulujen arvonlisäverosäännöksistä johtuvan kulurasituksen ja kompensoi rasitusta laskennallisella yksikköhinnan korotuksella. Korotus vuonna 2012 on 4,03 % (3,13 % vuoteen 2011 saakka). Vuoden 2011 toteutuneet käyttötalouden arvonlisäverot, jotka siis palautettiin kuntayhtymille olivat Ramkinosalta yhteensä 483 tuhatta euroa ja KTamkin osalta 460 tuhatta euroa. Vastaavasti 3,13 % korotus ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoitukseen olisi ollut Ramkinosalta yhteensä 607 tuhatta euroa ja KTamkin osalta 572 tuhatta euroa, eli yhtiömuodosta amk:lle koituva arvonlisäverotuotto olisi vuonna 2011 ollut noin 236 euroa käyttötalouden osalta. Toisaalta vuoden 2011 investointeihin sisältyneet arvonlisävero olivat yhteensä noin 157 tuhatta euroa, joten yhtiömuodosta vuonna 2011 koitunut nettohyöty olisi ollut noin 79 tuhatta euroa (ks. seuraavan sivun laskelma). Arvonlisäverojärjestelmän muutoksesta koituva hyöty tai kustannus on riippuvainen käyttötalouden kustannusrakenteen kehityksestä ja vastaisten investointien määrästä sekä opetusministeriön arvonlisäverokompensaation kehittymisestä. Arvonlisäverokompensaatio on laskennallinen ja perustuu ammattikorkeakoulujen keskimääräiseen kustannusrakenteeseen. 29.6.2012 Page 36
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Arvonlisäverokustannukset 2011 Ramk KTamk Käyttötalouden alvit 2011 Käyttötalouden alvit 2011 Ostojen alv-palautus 609 te Ostojen alv-palautus 616 te Myynnin tilitetyt alvit 128 te Myynnin tilitetyt alvit 156 te Nettopalautus 483 te Nettopalautus 460 te Investointien alv 13 te Investointien alv 144 te Alv-kustannukset 496 te Alv-kustannukset 604 te Yksikköhintarahoitus 2011 Yksikköhintarahoitus 2011 19.382 te * 3,13 % = 607 te 18.288 te * 3,13 % = 572 te Ramk olisi ollut netto- KTamk olisi ollut netto- hyötyjä 2011 111 te maksaja 2011 32 te Ammattikorkeakoulut olisivat yhteensä olleet 79 te nettohyötyjiä 2011. 29.6.2012 Sivu 37
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Nykyisen alv-kompensaatiojärjestelmän arvioitu vuotuinen vaikutus Amk Oy:n arvonlisäveromenoihin Kokonaiskustannus/vuosi (alv 23%) Käyttötalouden ostojen vuotuiset alv-menot 0,9 M Sisäisten palvelujen alvit Kky:iltä (3,0 M ) 0,7 Kky:ntilojen vuokrat (piilevä alv 2,7 M ) 0,6 Kiinteistöinvestointien alv-tarkistus/vuosi 0,5 Vuosi-investoinnit noin 1,0 M 0,2 Käyttötalouden alv-kustannukset 2,9 M Alv-kompensaatio (4,03%) 1,6 Lisäkustannuskustannus 1,3 M Siirtyvän irtaimen omaisuuden (noin 1 M ) 0,2 M OKM:n alv-kompensaatio? 29.6.2012 Sivu 38
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Kuntayhtymä (kunta) ja osakeyhtiö arvonlisäverovelvollisena Kuntayhtymän ja osakeyhtiön toiminnan arvonlisäverollisuus määräytyy samojen periaatteiden mukaan (kuitenkin yleishyödyllinen yhteisö on suoraan lain nojalla alv-velvollinen vain elinkeinotoiminnasta). Kuntayhtymä ja osakeyhtiö voivat vähentää vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tekemiensä hankintojen arvonlisäveron. Lisäksi kuntayhtymällä oikeus saada kuntapalautuksena muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan toimintaan (esim. verottomaan koulutukseen) tehtyjen hankintojen arvonlisävero joitakin rajoituksia Osakeyhtiöllä ei oikeutta kuntapalautukseen. Ammattikorkeakoulutoiminnan arvonlisäverotuksesta Kuntayhtymä AVL 39-40 :issätarkoitettu koulutustoiminta on arvonlisäverotonta ylläpitäjäkuntayhtymä saa hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot takaisin kuntapalautuksena. Toisaalta esimerkiksi oppilastöiden myynti arvonlisäverollista. Verollisiin myynteihin kohdistuvien ostojen osalta myyjällä on oikeus alv-vähennyksiin. Osakeyhtiö AVL 39-40 :issätarkoitettu koulutustoiminta on myös osakeyhtiömuodossa arvonlisäverotonta. Yhtiöllä ei ole oikeutta vähentää hankintojen arvonlisäveroja, ei myöskään oikeutta kuntapalautukseen. Jos yhtiötä pidetään yleishyödyllisenä, se on muusta liiketoiminnasta alv-velvollinen vain, jos myynti katsotaan elinkeinotuloksi. Yhtiö voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi (esim. oppilastöiden myynti, asiantuntijapalvelut tai osa projektitoiminnasta voi tällöin olla arvonlisäverollista ). Verollisen toiminnan osalta yhtiöllä on oikeus alvvähennyksiin. Yleishyödyllisen yhteisön alv-velvollisuus Yleishyödyllinen yhteisö on suoraan AVL:n nojalla alvvelvollinen vain elinkeinotulosta ja se voi hakeutua vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi muusta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta. Vapaaehtoisen hakeutumisen jälkeen yhteisö on alvvelvollinen kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta (ellei jotain toimintaa erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi, esim. lakisääteinen koulutus). 29.6.2012 Page 39
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Ammattikorkeakoulutoiminnan arvonlisäverotuksesta Osakeyhtiö Osakeyhtiönä toimivalla ammattikorkeakoululla ei ole oikeutta kuntapalautukseen. Oikeus alv-vähennyksiin on siten huomattavasti pienempi kuin kunnalla. OKM huomioi osakeyhtiöiden juokseviin toimintakustannuksiin sisältyvän keskimääräisen arvonlisäveron korotettuna yksikköhintana. OKM huomioi siirtymävaiheen arvonlisäveroja hakemuksesta. Osakeyhtiön harjoittama amk-toiminta ei ole vähennykseen oikeuttavaa toimintaa. Osakeyhtiöllä ei myöskään oikeutta kuntapalautukseen. Tästä johtuen amk-toiminnan luovuttamista osakeyhtiölle ei voida pitää AVL 19a :ssä tarkoitettuna liiketoiminnan luovuttamisena jatkajalle poikkeuksena voivat olla toimintaan sisältyvät erilliset verolliset liiketoiminnot, jos sellaisia on Omaisuuden luovutus esim. apporttina katsotaan arvonlisäveromielessä normaaliksi omaisuuden kaupaksi. Jos luovutus verollinen, osakeyhtiö ei saa ostovähennystä hankinnasta, ja arvonlisäverosta syntyy siten ylimääräinen kustannus osakeyhtiölle. OKM voi hakemuksesta myöntää siirtymävaiheeseen korotettua yksikköhintaa. Ammattikorkeakoulutoiminnan siirtäminen osakeyhtiölle AVL 19a : Myyntiä ei ole liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuva tavaroiden ja palvelujen luovuttaminen liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen (tai kuntapalautukseen oikeuttavaan tarkoitukseen). 29.6.2012 Page 40
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Kuntayhtymän irtaimen omaisuuden luovuttaminen osakeyhtiölle Jos irtain omaisuus luovutetaan esim. apporttina osakeyhtiöön, arvonlisäverotuksellisesti kuntayhtymä myy kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä olleen irtaimen omaisuuden. Myynti on arvonlisäverollista, jos palautukseen oikeuttavassa käytössä ollut irtain hankittu 1.6.1994 tai myöhemmin. Jos myyntihinta on huomattavasti alle käyvän hinnan, arvonlisäveron perusteena voidaan käyttää käypää hintaa. Luovutuksen veron peruste on syytä varmistaa ennakkoratkaisuhakemuksella, etenkin jos luovutuksessa saadaan tosiasiassa korvaus esim. liikearvosta. Myyntihinta sisältää arvonlisäveron (23% verottomalle hinnalle) ja kuntayhtymä laskuttaa osakeyhtiötä arvonlisäverollisella laskulla sekä suorittaa myynnin arvonlisäveron. Osakeyhtiö ei voi vähentää em. hankinnan arvonlisäveroa. OKM huomioi alv:n osakeyhtiön siirtymävaiheen kustannuksena yksikköhinnan korotus hakemuksesta Jos irtain omaisuus jäisi kuntayhtymän omistukseen ja omaisuus annetaan ilman vastiketta osakeyhtiön käyttöön, voitaneen katsoa, että omaisuus säilyy edelleen kuntayhtymän palautukseen oikeuttavassa käytössä. Tällöin omaisuuden antamisesta osakeyhtiön käyttöön ei aiheutuisi alv-seuraamuksia kuntayhtymälle. Tämä tulkinta perustuu keskusverolautakunnan lainvoimaiseen ennakkoratkaisuun (16.6.2010 nro 31/2010). Jos tällainen tulkinta ei soveltuisi, vastikkeeton luovutus aiheuttaisi kuntayhtymälle velvollisuuden suorittaa arvonlisäveroa omaan käyttöön ottamisen säännösten mukaisesti. 29.6.2012 Page 41
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Kiinteistöjen arvonlisäverotus Kiinteistöjen myynti on arvonlisäverotonta, samoin pitempiaikainen kiinteistöjen vuokraus, ellei siitä ole erikseen hakeuduttu alv-velvolliseksi. Vähennykseen oikeuttavassa käytössä olevan kiinteistön kustannusten, mm. kiinteistöinvestointien (peruskorjaus ja uudisrakentaminen) arvonlisäveroista on vähennysoikeus. Kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä vastaavasti oikeus kuntapalautukseen. Jos käyttötarkoitus muuttuu vähennyskelvottomaksi, kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä on tarkistettava eli tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä joudutaan palauttamaan valtiolle. Kiinteistöinvestointien alv-vähennysten tarkistaminen Kiinteistöinvestointien alv-vähennysten tarkistusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä maksetaan tietyissä tilanteissa takaisin valtiolle. Tarkistusvelvollisuus syntyy, kun vähennykseen/ kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä ollut kiinteistö luovutetaan tai otetaan muuhun käyttöön. Tarkistusvelvollisuus koskee investoinnin tehnyttä kiinteistönomistajaa, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakasta tai vuokralaista. Kiinteistöinvestoinnilla tarkoitetaan peruskorjausta ja uudisrakentamista. Tarkistusaika on 10 vuotta, jos investointi on valmistunut v. 2008 tai myöhemmin Tarkistettavan arvonlisäveron määrä on 1/10 per vuosi. Jos luovutus/käyttötarkoituksen muutos tapahtuu esimerkiksi vuonna 2013, tarkistusvelvollisuus koskee niitä kiinteistöinvestointeja, jotka ovat valmistuneet 2008 tai myöhemmin. Kiinteistön luovutustilanteessa tarkistamisoikeus ja -velvollisuus voivat siirtyä luovutuksensaajalle. Esimerkki: Alv-vähennysten tarkistaminen käyttötarkoituksen muutostilanteessa Kiinteistöinvestointi valmistunut v. 2008, alv 100.000 euroa, ollut kokonaan vähennykseen/kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä, koko alv vähennetty/saatu palautuksena. 1.1.2013 kiinteistö otetaan kokonaan verottoman vuokraustoiminnan käyttöön. Kiinteistöstä tehtyjä alv-vähennyksiä tarkistetaan vuosien 2013-2017 osalta (1/10 per vuosi). Joulukuun 2013 valvontailmoituksella vähennettävän veron määrää pienennetään 10.000 euroa, samoin vuosina 2014-2017. 29.6.2012 Page 42
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Kiinteistöjen vuokrauksen arvonlisäverotus Kiinteistöjen pitempiaikainen vuokraus on arvonlisäverotonta. Vuokranantaja voi kuitenkin hakeutua alv-velvolliseksi vuokraustoiminnasta, jos vuokralainen käyttää tiloja jatkuvasti edes osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Tällöin vuokranantaja voi vähentää tiloihin kohdistuvien kustannusten arvonlisäverot. Vuokralainen voi vähentää vuokran alv:n siltä osin kuin käyttää tiloja vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Kuntayhtymän kiinteistöjen vuokraus osakeyhtiölle Kun kuntayhtymä vuokraa kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä olleet kiinteistönsä arvonlisäverottomasti osakeyhtiölle amk-toimintaan, syntyy kuntayhtymälle velvollisuus tarkistaa kiinteistöinvestointien alv-vähennyksiä. Tämä ei ole välitön kustannus yhtiölle, mutta se voi kuitenkin vaikuttaa yhtiön vuokran määrään. OKM voi huomioida kuntayhtymän maksettavaksi tulevan alv:n osakeyhtiön siirtymävaiheen kustannuksena ja korottaa osakeyhtiön yksikköhintaa hakemuksesta. Kuntayhtymä ei voi enää tehdä alv-vähennyksiä ko. tiloista, mikä voi vaikuttaa yhtiön maksaman vuokran määrään. Osakeyhtiölle vuokrattavat kiinteistöt saattavat tulla joltain osin sille vähennykseen oikeuttavaan toimintaan, jos osakeyhtiö harjoittaa tiloissa arvonlisäverollista toimintaa. Jos vuokra olisi joltain osin verollinen ja huomattavasti alle käyvän hinnan, arvonlisäverotuksessa voidaan käyttää veron perusteena käypää hintaa. Jos kuntayhtymä luovuttaisi nykyisin omistamansa ja jatkossakin sen omistukseen jäävät kiinteistöt osakeyhtiön käyttöön ilman vastiketta, on tulkinnanvaraista, katsottaisiinko kiinteistöjen pysyvän kuntayhtymällä palautukseen oikeuttavassa käytössä. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun 31/2010 perusteella tällaistakin tulkintaa voitaisiin ehkä perustella. Jos tällaista menettelyä harkitaan, arvonlisäverokäsittely tulee kuitenkin ehdottomasti varmistaa ensin hakemalla asiasta ennakkoratkaisua. Yhteiskäytössä olevat tilat Jos tilat sekä vuokranantajan että vuokralaisen käytössä ( sekakäyttötilat ), vuokran alv-käsittely tulkinnanvaraista Voidaanko hakeutua verovelvolliseksi? Onko tilapäisluonteista ja siksi arvonlisäverollista liiketoimintaa? Vuokranantajalla vähennysoikeus verolliseen toimintaan kohdistuvista kustannuksista Alv-käsittely varmistettava ennakkoratkaisulla 29.6.2012 Page 43
3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Ulkopuolisilta vuokratut kiinteistöt Ulkopuoliselta vuokrattujen kiinteistöjen vuokrasopimukset siirretään toiminnan luovutuksen yhteydessä osakeyhtiölle. Ulkopuolinen ei voi vuokrata tiloja osakeyhtiölle arvonlisäverollisena, joten kiinteistönomistajalle syntyy velvollisuus tarkistaa tekemiensä kiinteistöinvestointien alvvähennyksiä edellä kuvatulla tavalla. Vuokrasopimukset tulisi tarkistaa, sillä ulkopuolisilta vuokrattujen tilojen osalta kuntayhtymä voi olla mahdollisesti nykyisen vuokrasopimuksensa perusteella vastuussa kiinteistönomistajaan nähden tälle aiheutuvasta tarkistusvelvollisuudesta. Kiinteistön omistajan suoritettavaksi tuleva alv ei ole välitön kustannus osakeyhtiölle, mutta se voi kuitenkin vaikuttaa yhtiön vuokran määrään Kiinteistönomistaja ei voi enää tehdä alv-vähennyksiä ko. tiloista, mikä voi vaikuttaa yhtiön maksaman vuokran määrään OKM ei huomioine alv-kustannusta. Arvonlisäveron käsittelyn kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kuntayhtymä mukana em. vuokrausketjussa. 29.6.2012 Page 44