Työuupumuksen kartoittaminen Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön angio- ja CT -laitetiimeissä

Työuupumuksen kartoittaminen Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön angio- ja CT -laitetiimeissä Leena Mäkelä Marja-Liisa Kangasmäki Eila Lantto Tuija Lumio Anne Peltovirta Mirja Wendelin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2003

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2003 TYÖUUPUMUKSEN KARTOITTAMINEN KESKUSSAIRAALAN SÄDEDIAGNOSTIIKAN YKSIKÖN ANGIO- JA CT -LAITETIIMEISSÄ Leena MÄKELÄ, Marja-Liisa KANGASMÄKI, Eila LANTTO, Tuija LUMIO, Anne PELTOVIRTA, Mirja WENDELIN Tampereen yliopistollinen sairaala Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikkö Tampere 2002

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-071-7 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003

KUVAILUSIVU 5.5.2003 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Työuupumuksen kartoittaminen Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön angio- ja CT- laitetiimeissä Tekijä/tekijät: Leena Mäkelä, Marja-Liisa Kangasmäki, Eila Lantto, Tuija Lumio, Anne Peltovirta, Mirja Wendelin Julkaisun numero: 8/2003 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-071-7 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Sivumäärä: 14 s. + liitteet, (yht. 32 s.) Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön vuoden 2000 itsearvioinnissa nousi kehittämiskohteeksi henkilöstön jaksaminen. Uupumusprojekti sovittiin toteutettavaksi vuodelle 2001. Projektille myönnettiin kehittämisrahaa 20.000 mk. Uupumusprojektin alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää uupumuskäsitteen sisältöä, uupumusta aiheuttavia tekijöitä, laatia seurantalomake ja toteuttaa työn uudelleen suunnittelua em. tulosten avulla. Projektin edetessä tavoitteita tarkistettiin. Työn uudelleen suunnittelu saatujen tulosten avulla siirrettiin vuoteen 2002. Seurantalomakkeen käytön aloittaminen sovittiin vuodelle 2002. Angio- ja CT- laitetiimeissä päätettiin toteuttaa tehtäväkuvien laadinta. Sädediagnostiikan yksikön toiminta on ympärivuorokautista ja henkilöstöä sijaisineen on n. 100. Heistä yli puolet osallistuu angio- ja CT-laitetiimien työkiertoon. Projekti aloitettiin vapaamuotoisella esikyselyllä, jonka tarkoituksena oli selvittää sen hetkinen tilanne henkilöstön jaksamisen tunteesta. Kyselyyn vastasi 36 henkilöä. Suomen vastaavan kokoisten sairaaloiden sädediagnostiikan yksiköihin suunnatulla kyselyllä kokosimme tietoja tutkimusmääristä ja käytössä olevista resursseista. Halusimme tietää, onko työn suoritemäärät nousseet koko maassa. Varsinaisella kyselytutkimuksella kartoitettiin väsymyksen ja uupumuksen tunteiden aiheuttajia angiotiimin ja CT-tiimin henkilöstölle. Tähän osallistui 53 henkilöä, joista haastateltiin 7 henkilöä. Henkilöstön väsymyksen ja uupumuksen tunteita aiheuttavina tekijöinä tuli esiin osaamattomuuden tunne, tarve ammatillisen osaamisen kehittämiseen, työnilon puuttuminen, kiireen tunne ja huoli sekä potilasturvallisuudesta että henkilöstön omasta turvallisuudesta. Kehittämistoimenpiteinä työryhmä on pohtinut työajan porrastusta, ammatillisen kehittymisen ja työkierron tehostamista, resurssien ja työnilon lisäämistä, tehtäväkuvien laatimista sekä hoitoisuusluokituksen käyttöönottoa. Palautteena kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta työryhmä suosittelee seurantakyselyn tekemistä kolmen vuoden aikajaksoina. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa/ Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165

Sisällysluettelo 1. Projektin taustaa 3 1.1 Henkilöstön jaksaminen 3 1.2 Sädediagnostiikan yksikön itsearviointi 4 2. Projektin tavoitteet 4 2.1 Projektin alkutavoitteet 4 2.2 Projektin uudet tavoitteet 4 3. Projektin organisaatio 5 3.1 Projektiryhmä 5 4. Projektin toteutus 5 4.1 Kartoitus 5 4.2 Vapaamuotoinen esikysely 6 4.3 Kyselytutkimus ja haastattelu 6 4.4 Vertailutietojen kysely 6 4.5 Kokoukset 7 5. Projektin tulokset 7 5.1 Vapaamuotoinen esikysely 7 5.2 Kyselytutkimus ja haastattelu 8 5.3 Vertailutietojen kysely 8 5.3.1 Angion vertailutiedot 9 5.3.2 CT:n vertailutiedot 9 5.4 Tavoitteiden saavuttaminen 10 6. Projektin kustannukset 10 6.1 Kehittämismääräraha 10 7. Kehittämistoimenpiteet 10 7.1 Työajan porrastus 10 7.2 Ammatillinen kehittyminen, työkierto 11 7.3 Ajanvaraus 11 7.4 Tehtäväkuvat 11 7.5 Hoitoisuusluokitus 12 7.6. Työnilon lisääminen 12 7.7. Seurantakysely 12 8. Pohdinta 12 Lähdeluettelo 14 Liitteet

3 1. Projektin taustaa 1.1. Henkilöstön jaksaminen Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen radiologisia palveluja. Yksikössä tehdään moniammatillista tiimityötä kuudessa eri laitetiimissä (SDIA 2000+ -projekti). Jokaisessa laitetiimissä on vakituisia kaksi vastuuhoitajaa, vastuulääkäri ja osastonsihteeri sekä työkierrossa ko. pisteessä työskentelevä henkilöstö. Nykyinen nopea laitekehitys, uusien tutkimusmenetelmien käyttöönotto ja työmäärän lisääntyminen asettavat henkilöstön osaamiselle ja jaksamiselle suuria vaatimuksia. Päivystystutkimusten lisääntyminen suhteessa tilattaviin tutkimuksiin ja resursseihin on lisännyt henkilöstön jaksamattomuuden tunnetta. Sädediagnostiikan yksikön toiminta on ympärivuorokautista. Tämä asettaa henkilöstön osaamiselle suuret vaatimukset. Päivystysaikana on selviydyttävä pienemmällä henkilöstöllä kuin ajanvarausaikana ja kuitenkin on osattava lähes sama tutkimusvalikoima. Iltavuorossa ja viikonvaihdevuoroissa on 4-5 röntgenhoitajaa, yövuorossa on 2 röntgenhoitajaa ja röntgenlääkäri päivystää arkisin klo 14.30-08.00 ja viikonloppuisin 24 t/vrk. Osastonsihteeri ei päivystä. Potilasturvallisuudesta on huolehdittava joka työvuoron aikana. Osaamisen riittämättömyyden tunne, henkilöstön pieni määrä ja päivystysajan tutkimusten lisääntyminen sekä potilaiden huonokuntoisuus ovat lisänneet henkilöstön väsymystä ja uupumuksen tunnetta. Uupumusprojektiin valittiin kaksi laitetiimiä, angion laitetiimi ja CT- laitetiimi, joiden toiminta eroaa toisistaan. Angiolaitetiimissä työskentely on pääosin ajanvarausaikana tapahtuvaa. Osa tutkimuksista on tilattuja, osa on päivystystutkimuksia. Ongelmana on lisääntynyt päivystystutkimusten määrä ja töiden jatkuminen yli suunnitellun työajan. Tutkimukseen odottavien potilaiden odotusajat ovat koko ajan kasvaneet. CT- laitetiimissä työskentely tapahtuu sekä ajanvarausaikana että päivystysaikana. Ongelmana on suuri päivystystutkimusten määrä, jota ei pystytä tekemään kulloisenkin työvuoron aikana, vaan työvuoron vaihtuessa seuraavalle vuorolle jää runsaasti tutkimuksia. Tämä rasittaa kaikkia työvuoroja. Jonotusajat tutkimuksiin ovat kasvaneet. Työniloa etsimässä, raportti jaksamisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2000, todetaan että, organisaation toiminnan yksi keskeinen alue työuupumuksen ehkäisyssä on riittävä resursointi. Asiantuntijuutta ja

4 jaksamista parannetaan kehittämällä perehdyttämistä, osaamista ja työn sisältöä. Myös SDIA 2000+ projektissa tuli esiin huoli henkilöstön jaksamisesta. Tämän lisäksi sädediagnostiikan yksikön kehittämisprojektina vuonna 2000 oli laitetiimityöskentelyn kehittäminen ja parantaminen. 1.2. Sädediagnostiikan yksikön itsearviointi Itsearvioinnissa syksyllä 2000 nousi parantamisalueena esiin henkilöstön jaksamisen tukeminen. Itsearvioinnissa sovittiin, että aluksi henkilöstön jaksamista selvitetään kahdessa laitetiimissä, joiksi valittiin ensin angio- ja magneettikuvaus- (MK)laitetiimit. MK- laitetiimissä toiminta muutettiin syksyllä 2000 yhdestä vuorosta kahteen vuoroon ja tämän toivottiin vaikuttavan henkilöstön jaksamiseen myönteisesti. MK- laitetiimin tilalle vaihdettiin tietokonekuvauslaitetiimi (CT), jossa jaksamisen tukeminen on myös ollut vahvasti esillä. Angiolaitetiimissä oli projektin aloitusvaiheessa kaksi tutkimushuonetta ja kolmas tutkimushuone otettiin käyttöön toukokuussa 2001. Tämä lisäsi angiolaitetiimin osaamistarvetta. Sädediagnostiikan yksikön johtoryhmä päätti palkata kouluttamista varten yhden ylimääräisen röntgenhoitajasijaisen. Kolmatta tutkimushuonetta varten ei tullut lisää henkilöstöresursseja. 1. Projektin tavoitteet 2.1. Projektin alkutavoitteet Työuupumusprojektin alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää uupumuskäsitteen sisältöä ja uupumusta aiheuttavia tekijöitä, laatia seurantalomake ja toteuttaa työn uudelleen suunnittelua edellä mainittujen arvioiden avulla. 2.2. Projektin uudet tavoitteet Projektin edetessä tavoitteita tarkistettiin. Työn uudelleen suunnittelu saatujen tulosten avulla siirrettiin vuoteen 2002. Seurantalomakkeen käyttö sovittiin aloitettavaksi vuodelle 2002. Lähtökohtatietona kysyttiin vertailutietoja eri yliopistosairaaloilta.

5 3. Projektin organisaatio Projektin asettaja oli sädediagnostiikan yksikön johtoryhmä. 3.1. Projektiryhmä Projektiryhmä valittiin eri ammattiryhmistä: Mäkelä Leena, Kangasmäki Marja-Liisa, Lantto Eila, Leppänen Martti Lumio Tuija, Peltovirta Anne, Wendelin Mirja, aoh, vetäjä rh el el ( ei osallistunut) rh rh rh Projektiin osallistui myös kasvatustieteiden yo, lastentarhanopettaja Johanna Vieri, jonka pro gradun aineisto tuli projektista. Laadunohjaaja Anne Pellikainen toimi tarvittaessa tukihenkilönä. 4. Projektin toteutus 4.1. Kartoitus Vieri määritteli työuupumusta ja työniloa pro gradu-tutkielmassaan, josta seuraavat otteet: Työuupumuksesta on kyse silloin, kun yksilö ei toivu työn aiheuttamasta väsymyksestä lepäämällä. Tällainen yliväsymys syntyy vasta pitkäaikaisen ja jatkuvan kuormittuneisuuden sekä stressin seurauksena. Tässä yhteydessä on kuitenkin suljettava pois normaaliin väsymykseen liittyvät tekijät, uneliaisuus, työhön kyllästyminen ja depressio. (Heiske 1997, 191; Maslach 1986, 22.) Työnilo voi olla laadultaan joko aktiivista tai passiivista. Aktiivinen työnilo on ihmisen itsensä tuottamaa iloa onnistumisestaan. Passiivinen työnilo taas on yksilön ulkopuolelta aiheutuvia ärsykkeitä, joita yksilö arvioi subjektiuttaan korostamatta. Työtyytyväisyys muodostuu passiivisen työnilon kokemuksen kautta. (Varila & Viholainen 2000, 66-67.) Työnilon kokemisen luonne voi olla kognitiivista tai fysiologista. Kognitiivinen kokemus syntyy hitaasti, fysiologinen taas nopeasti. Kognitiivinen ilon tunne syntyy yleensä vasta arvioinnin, tulkinnan ja reflektoinnin seurauksena. Tämä vaikuttaa siihen, että yksilö pystyy vaikuttamaan ja säätelemään työnilon kokemustaan. Fysiologisesti vahva tunne on yksilöstä riippumaton, eikä ole kognition tai tahdon kautta säädeltävä(mt., 62-67.). Fysiologiset ilon tuntemukset voitaisiin määritellä

6 ilahtumiseksi tai riemuksi, jota yksilö kokee toisten aiheuttamien toimien seurauksena. Angion ja CT:n laitetiimien henkilöstön tuntemaan väsymyksen ja uupumuksen tunteisiin etsittiin mahdollisia syitä kalanruotokaavion avulla. Tämän avulla myös pyrittiin rajaamaan tekijät, joita projektissa käsitellään (liite 1). 4.2. Vapaamuotoinen esikysely Osastokokouksissa pohdittiin henkilöstön väsymistä ja keskusteltiin siitä, mikä aiheuttaa stressiä. Projektiin valitut kaksi laitetiimiä ovat toiminnaltaan erilaisia. Mitkä tekijät aiheuttavat väsymystä näissä laitetiimeissä ja onko niillä yhteisiä tekijöitä? Tämän selvittämiseksi tehtiin projektin alkuvaiheessa valittujen laitetiimien henkilöstölle vapaamuotoinen esikysely siitä, millaiseksi he kokivat työskentelyn näissä laitetiimeissä. Lähtötilanteen selvittäminen oli tärkeää myös siksi, että koko ajan pohdittiin toimintatapoihin erilaisia muutoksia, joilla voitaisiin poistaa stressiä (liite 2a). 4.3. Kyselytutkimus ja haastattelu Johanna Vieri teki pro gradu- tutkielman aiheenaan työuupumus, työnilo ja ammatillinen kehittyminen. Hän keräsi aineiston tutkielmaansa sädediagnostiikan yksikön henkilöstöstä kyselytutkimuksella ja siihen liittyvällä haastattelulla angio- ja CT-laitetiimeissä toimivalle henkilöstölle. Hänen tarkoituksenaan oli selvittää työuupumuksen ja työnilon sekä ammatillisen kehityksen nykyistä tilannetta. Saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää sädediagnostiikan yksikön toiminnan suunnittelussa ( liite 3 ja 4). 4.4. Vertailutietojen kysely Projektin alkuvaiheessa pohdimme, miten muualla Suomessa työskennellään vastaavan kokoisten sairaaloiden sädediagnostiikan yksiköissä, jota selvitettiin muihin sairaaloihin suunnatulla kyselyllä. Työryhmää kiinnostivat tutkimusmäärät ja niiden jakautuminen ajanvarausajalle/päivystysajalle, tilattujen/päivystystutkimusten osuudet, käytössä olevat resurssit (henkilöstö- ja laitemäärä) ja kehityssuunta eri sairaaloissa (liite 5). Halusimme tietää, onko työn suoritemäärät nousseet koko maassa.

7 4.5. Kokoukset Työryhmä kokoontui 10 kertaa. Kokoukset pyrittiin järjestämään työaikana siten, että kaikki jäsenet olisivat paikalla. Kokouksissa käsiteltiin vapaamuotoisen kyselyn tuloksia ja Vierin kyselytutkimuksen eteneminen. Johanna Vieri kävi tutustumassa Leena Mäkelän opastuksella sädediagnostiikan yksikön toimintaan ja tiloihin, erityisesti angio- ja CT- tutkimustoimintaan sekä päivystysajan toimintaan. Projektiryhmä pohti kokouksissaan ensin henkilöstön jaksamista ja sitä, millainen tilanne on muissa vastaavissa sairaaloissa. Vieriltä saatujen tutkimustietojen jälkeen voitiin miettiä keinoja tilanteen helpottamiseksi. Keskustelimme erilaisista muutosmahdollisuuksista ja niiden määräaikaisesta kokeilemisesta laitetiimien työskentelyssä. Työryhmä keskusteli tutkimusten tulosten eteenpäin välittämisestä. Projektin aikana saatuja tuloksia on annettu osastonhoitajalle, ylihoitajalle ja ylilääkärille. Tuloksia on esitelty osastokokouksissa ja laitetiimipalavereissa. Angio- ja CT- laitetiimeissä päätettiin toteuttaa tehtäväkuvien laatiminen. 5. Projektin tulokset 5.1. Vapaamuotoinen esikysely Angiolaitetiimin vastauksissa monet mainitsevat angion työmäärän lisääntyneen, koska päivystystutkimuksia on tullut jatkuvasti lisää. Raskaimpana vastaajat pitävät sitä, ettei etukäteen tiedä, milloin työpäivä päättyy, vaan usein työaika jatkuu yli suunnitellun työajan. Työn raskaus ilmenee monesta vastauksesta. Raskauteen vaikuttavina tekijöinä mainitaan kiire ja liika työmäärä sekä työn urakkaluontoisuus, jolloin taukojen pitäminen ei onnistu. Tämä aiheuttaa joillekin riittämättömyyden tunnetta sekä pelkoa potilasturvallisuudesta. Muutamissa vastauksissa korostetaan työn sekä työtovereiden olevan mukavia ja työilmapiiriä pidetään kannustavana. Positiivisen palautteen ja huumorin osuutta pidetään tärkeänä ja jaksamista edistävänä tekijänä. CT-tiimiä koskevissa vastauksissa työn paljous, kiire ja päivystyspainotteisuus lisää monen mielestä paineita työssä. Varsinkin päivystysaikana työ koetaan raskaana ja stressaavana. Suurimpana ongelmana koetaan töiden (päivystysten) siirtyminen vuorosta seuraavaan. Tämä on henkisesti raskasta ja aiheuttaa muutamille riittämättömyyden tunnetta, kun kaikkia töitä ei saa hoidetuksi, vaikka kuinka yrittäisi. Yksi vastaaja mainitsee uupumuksen vaikutusten näkyvän työilmapiirissä. Päivystysaikaa jotkut kuvailevat jopa kaoottiseksi. Töitä on kaikkien vastaajien mielestä paljon ja työn raskautta lisäävät erityisesti

8 huonokuntoiset potilaat sekä yövuorossa yksin työskentely. Myös potilastyön ohessa hoidettavat tehtävät lisäävät työpaineita. Muutamat vastaajat pelkäävät kiireen lisäävän virheiden mahdollisuutta, ovat huolissaan sekä potilaiden että omasta turvallisuudestaan ja potilaan yksilöllisen hoidon puutteellisesta toteutumisesta kiireen vuoksi. Muutamat mainitsevat työn olevan mukavaa, mielenkiintoista, haastavaa, monipuolista tai antoisaa. 5.2. Kyselytutkimus ja haastattelu Kyselyyn osallistui 37 röntgenhoitajaa, 10 lääkäriä, viisi osastosihteeriä ja yksi perushoitaja. He ovat kahdesta eri laitetiimistä, angio- ja CTlaitetiimeistä. Haastatteluun osallistui 7 kyselyyn vastannutta. Henkilöstön väsymyksen ja uupumuksen tunteita aiheuttavina tekijöinä tuli esiin osaamattomuuden tunne, tarve ammatillisen osaamisen kehittämiseen, työnilon puuttuminen, kiireen tunne ja huoli sekä potilasturvallisuudesta että henkilöstön omasta turvallisuudesta. Ammatillinen kehittyminen koettiin vaikeaksi. Työkierron hitaus ja kiire työssä koettiin oppimisen esteiksi. Perehdytysohjelman päivittäminen ja sen systemaattinen käyttöönotto puuttuu yksiköstä. Perehdytysohjelman sisällön ja tarkoituksen selvittäminen sekä perehdytettävälle että perehdyttäjälle on koettu puutteelliseksi. Päivystysvuorojen raskautta lisäsivät osaamattomuuden tunne, kiire ja huoli sekä potilasturvallisuudesta että henkilöstön omasta turvallisuudesta. Kyselyn vastauksista tuli esiin myös työvuorosta selviytymisen pelko. Kynnys lisätyövoiman kutsumiseen ruuhkahuippujen purkamiseksi oli suuri, koska kutsuminen vie aikaa ja korvaus hälytystyöstä on hyvin pieni. Kyselytutkimuksen ja haastattelun tuloksista on tiivistelmä liitteessä 6. 5.3. Vertailutiedot Vertailutietojen kyselyn analysoinnissa vastauksista ilmeni kysymysten erilainen tulkinta. Saadut vertailutiedot ovat suuntaa antavia.

9 5.3.1 Angion vertailutiedot TYKS:n, OYS:n ja TAYS:n välinen vertailu ajanvarausajan resursseista vuodelta 2000 osoitti, että sekä hoitajien, lääkärien että laitteiden määrä suhteessa tutkimusten kokonaismäärään nähden on vähäisin TAYS:ssa. Taulukko 1. Angiotutkimusresurssit kolmessa yliopistosairaalassa TYKS OYS TAYS Laitteet 4 3 2 Röntgenlääkäri 4-7 3 3-4 Röntgenhoitaja 9 7 5-6 Avustava henkilökunta 2 1 1.5 Tutkimukset 3 301 kpl 2 040 kpl 2758 kpl Taulukko 2. Angiotutkimusresurssit suhteutettuna tutkimusmääriin kolmessa yliopistosairaalassa TYKS OYS TAYS Tutkimuksia/ laitteet 825 680 1379 Tutkimuksia / lääkäri 471-825 680 689,5-919,3 Tutkimuksia / hoitaja 366 291 459-551 TAYS:ssa henkilökunnalle järjestetyn kyselyn perusteella resurssit työmäärään nähden ovat liian vähäiset ( liite 2b). TAYS:ssa päivystystutkimusten määrä oli vuosina 1999 ja 2000 lähes puolet tehdyistä tutkimuksista ( liite7). Vertailun mukaan TYKS:ssä päivystystutkimukset pystytään pääosin tekemään virka-aikana. TAYS:ssa angioiden henkilökunta jää usein tekemään päivystystutkimuksia ajanvarausajan jälkeen. 5.3.2 CT:n vertailutiedot Pyysimme muiden yliopistosairaaloiden ja Satakunnan keskussairaalan tietoja niiden tutkimuslaite- ja henkilöstöresursseista, tutkimusmääristä sekä tilattujen ja päivystystutkimusten osuuksista ajanvaraus- ja päivystysaikana. Kysely osoitti, että kaikista näistä sairaaloista TAYS:ssa tehtiin vuosina 1999 ja 2000 määrällisesti eniten päivystystutkimuksia. TAYS:ssa tehtiin ajanvarausaikana eniten CT- päivystystutkimuksia kokonaismäärään nähden sekä toiseksi eniten tutkimuksia päivystysaikana ( liite 8 ja 9).

10 Henkilöstömäärä eri yliopistosairaaloissa vaihteli. Laitteita TAYS:ssa on vähemmän kuin muissa yliopistosairaaloisssa. Päivystystutkimusten määrä oli kaikissa yliopistosairaaloissa nousussa. Laiteresurssin rajallisuus aiheuttaa pitkiä tutkimusjonoja ja tutkimusten kiireellisyys vaatii niiden jatkuvaa priorisointia jokaisessa työvuorossa. Nämä asiat aiheuttavat CT- laitetiimissä työskenteleville uupumuksen ja väsymyksen tunteita. 5.4. Tavoitteiden saavuttaminen Kehittämisprojektille asetetut tavoitteet saavutettiin. Johanna Vierin pro gradu- tutkielmassa selvitettiin uupumus- ja työnilokäsitteitä. Uupumusta aiheuttavia syitä pystyttiin kartoittamaan. Tulosten hyödyntäminen on haasteena mietittäessä keinoja henkilöstön jaksamisen parantamiseen. Tehtäväkuvien laatiminen aloitettiin projektin loppuvaiheessa. 6. Projektin kustannukset 6.1. Kehittämismääräraha Projektille myönnettiin 20 000 mk tulosalueen kehittämisrahaa. Siitä käytettiin Johanna Vierin palkkaukseen 9 295 mk. Sädediagnostiikan yksikön henkilöstölle järjestettiin joulukuussa koulutus- ja virkistystilaisuus. Tilaisuudessa Johanna Vieri kertoi työuupumuksesta ja sädediagnostiikan yksikön henkilökunnalle järjestetystä kyselystä ja sen tuloksista. Työryhmän jäsenet kertoivat projektin tuloksista, esim. vertailutiedoista. Liikuntatieteiden maisteri Anu Vertala kertoi liikunnan vaikutuksesta ihmisen kokemaan stressiin. Lopuksi Anu Vertalan ohjauksessa osallistujat suorittivat rentoutusharjoituksen. Tilaisuuden päättivät kevyt iltapala ja vapaa seurustelu. Henkilökohtainen lisä projektin vetäjälle oli n. 400 mk/kk. (liite 10). 7. Kehittämistoimenpiteet 7.1. Työajan porrastus Angion laitetiimin työajan venyminen yli suunnitellun työajan oli yksi tärkeimmistä väsymyksen ja uupumuksen tunteen aiheuttajista. Angion laitetiimissä on kolmea tutkimushuonetta varten seitsemän röntgenhoitajaa ja perushoitaja. Iltavuoroa ei ole. Työryhmässä keskusteltiin angion laitetiimin työajan porrastuksesta, jotta tutkimukset saataisiin tehdyksi suunnitellun työajan puitteissa.

11 Porrastusta kokeiltiin pienimuotoisesti angion laitetiimissä. Työryhmä suosittelee, että työajan porrastus käsiteltäisiin angion laitetiimipalaverissa ja siellä mietittäisiin sen käytännön toteutusta ja toteuttamisen edellytyksiä. CT- laitetiimissä ei työajan porrastuksella ole merkitystä, koska se toimii päivystystutkimusten osalta 24 t vuorokaudessa. Ct- laitetiimissä on aamuvuorossa kolme röntgenhoitajaa ja osastonsihteeri sekä iltavuorossa kaksi röntgenhoitajaa. 7.2. Ammatillinen kehittyminen, työkierto Parannusehdotuksena projektin aikana tuli esiin yksikön hoitohenkilöstön jako yhdestä kokonaisuudesta pienempiin osioihin, esim. kahteen moduliin. Näin voitaisiin nopeuttaa työkiertoa yhden modulin sisällä. Jako yhdestä kokonaisuudesta pienempiin osioihin on yksikössämme kulttuurillinen muutos. Muihin yliopistosairaaloihin verrattuna TAYS:ssa röntgenhoitajat ovat pyrkineet hallitsemaan koko diagnostisen radiologian alan. Tämä on asettanut osaamiselle hyvin suuret vaatimukset, joiden toteutuminen vie kohtuuttoman pitkän ajan ja tekee työkierrosta raskaan. Osaamattomuuden tunteen aiheuttaman uupumuksen ja väsymyksen lieventämiseksi työkierron saaminen suppeammaksi ja siten nopeammaksi on työryhmän mielestä tärkein kehittämisen kohde. 7.3. Ajanvaraus CT- laitetiimin ongelmana on runsas päivystystutkimusten määrä jokaisessa työvuorossa. Tutkimuksia joudutaan siirtämään työvuorolta toiselle, jolloin jokaisen työvuoron työmäärä kasvaa. Päivystysaikana ei voida tehdä ainoastaan vuoron aikana tulleita tutkimuksia. Tämä lisää kohtuuttomasti potilaiden odotusaikoja ja päivystysajan työn kuormittavuutta. Kummankaan laitetiimin ongelmana ei ole varsinaisesti ajanvarausjärjestelmä, vaan riittämättömät resurssit, jotta toiminta vastaisi tutkimusten kysyntää. Potilaiden jonotusaikoja voidaan vähentää ja CT- laitetiimin toimintaa selkeyttää vain lisäresurssoinnilla. Nykyinen laitemäärä ei riitä kattamaan tutkimusten kysyntää. 7.4. Tehtäväkuvat Radiologisten kuvantamistekniikoiden kehittyminen on muuttanut sädediagnostiikan yksikön toimintaa. Esimerkiksi digitaalinen kuvantaminen on muuttanut työskentelytapoja ja tuonut uusia haasteita koko henkilöstöryhmälle.

12 Työryhmä keskusteli tehtäväkuvien puuttumisen vaikutuksesta laitetiimityön toimivuuteen. Päätimme laatia angio- ja CT-laitetiimeistä tehtäväkuvat, joiden työstämistä jatketaan vuoden 2002 aikana. 7.5. Hoitoisuusluokitus Sädediagnostiikan yksikön tutkimusmäärät ovat lisääntyneet muutamalla prosentilla vuosittain. Natiivitutkimusten määrä on hiukan laskenut ja toimenpidetutkimusten määrä on noussut. Tilastot eivät kuitenkaan osoita työn kuormittavuuden lisääntymistä suhteessa tutkimusmääriin. Potilaiden kunto vaihtelee eikä paljon hoitoa vaativien potilaiden määrää voida selvittää ilman hoitoisuusluokituksen käyttöönottoa. Hoitoisuusluokituksen kehittäminen sädediagnostiikan yksikölle olisi tulevaisuudessa tärkeää. 7.6. Työnilon lisääminen Työtyytyväisyys muodostuu työnilon kokemusten kautta. Työniloa voidaan kokea toisten aiheuttamien toimien seurauksena. Toisten antama palaute, sekä oman työn laadukkuuden arviointi tuottavat yksilölle työniloa. Kannustava ilmapiiri vahvistaa positiivista kokemusta työstä. 7.7. Seurantakysely Sädediagnostiikan yksikön henkilöstön jaksamisen parantamiseksi tehtyjen kehittämistoimenpiteiden tulosten seuraaminen voisi tapahtua esim. TAYS:ssa käytössä olevan tuloskuntomittarin (TUKU) avulla. 8. Pohdinta Eniten uupumista ja väsymystä aiheuttavana tekijänä yksikössä nousi esille työn hallitsemattomuus, jota aiheuttivat suuri päivystystutkimusten osuus, kiire, liiallinen työmäärä ja osaamattomuuden tunne. Päivystystutkimuksia ovat lisänneet mm. hoitojaksojen lyhentyminen, jonka vuoksi tutkimusten saaminen entistä lyhyemmällä odotusajalla on tärkeää. Tutkimusten pyytäminen päivystyksenä voi olla talon tapa eikä tutkimuspyynnöissä ole aina kriteereitä päivystyksellisyydelle. Toisaalta pitkät ajanvarausjonot siirtävät osan ajanvarausajan tutkimuksista päivystyksellisiksi. Jonoja voidaan purkaa vain laite- ja henkilöstöresursseja lisäämällä. Tulevaisuudessakaan tutkimusten määrät eivät tule vähenemään.

13 Kyselytutkimuksen analysointiin ja taustatietojen selvittelyyn työryhmä sai tietoa ja tukea Johanna Vierin pro gradu tutkielmasta. Sädediagnostiikan yksikkö voisi hyödyntää tutkielmaa toiminnan suunnittelussa. Uupumusprojekti selvitti sädediagnostiikan yksikön henkilöstön tuntemuksia työn kuormittavuudesta. Kehittämisehdotusten lisäksi työryhmä piti projektia tärkeänä myös henkilöstön hyvinvoinnin tason selvittämisessä. Projekti toi esille henkilöstön hyvinvoinnin merkityksen ja sen seuraamiseksi uusintakysely olisi tärkeää, esim. TUKU- mittarilla kerran vuodessa. Kyselytutkimuksen voisi tehdä uudestaan kolmen vuoden kuluttua angio- ja CT- laitetiimien henkilöstön jaksamisen seuraamiseksi. Työkierron vaikutukset osaamistasoon voisi olla suppean tutkimustyön aihe, joka voisi hyödyntää muitakin työnantajia toiminnan suunnittelussa. Vertailutietojen kyselyn analysoinnissa totesimme, että kyselylomake olisi pitänyt esitestata, koska kysymyksiä oli tulkittu eri tavoin. Tilastointitavoissa voi olla myös eroavaisuuksia eri yliopistosairaaloiden välillä. Tulkintaeroavaisuuksia oli angiografiatulosten osalta ajanvarausajan ja päivystysajan päivystystutkimusten osalla. Kysymykset olivat samat angiografioiden ja CT- tutkimusten osalta, mutta tulkinnassa oli angiografioiden kohdalla enemmän poikkeavuutta. Ajanpuutteen vuoksi emme järjestäneet uutta kyselyä. Vertailimme muiden samanlaista työtä tekevien yliopistosairaaloiden tietoja omiin tietoihin. Vertailutietojen selvittäminen on työryhmän mielestä tärkeää, vaikka se ei kaikilta osin antanut yksiselitteisiä vertailukohteita. Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia lisää. Hoitoisuusluokituksen käyttöönotolla voitaisiin selvittää, millainen on huonokuntoisten potilaiden määrä verrattuna hyväkuntoisiin. Näin voitaisiin mitoittaa henkilöstöresurssit todellisen tarpeen mukaisiksi. Hoitoisuusluokituksen käyttöönotto ei ollut tämän projektin tavoitteena.

14 Lähdeluettelo 1. Ilkka Rantalaiho, Ossi Auvinen, Rauno Ihalainen, Kaija Nojonen, Raija Ruoranen, vuonna 2000: Työniloa etsimässä. Raportti jaksamisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. 2. Yritysvalmennus Group, Helsinki, vuonna 1997-1999: Kehittämisohjelma 2000+, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen Yliopistollinen Sairaala, Sädediagnostiikan yksikkö. 3. Irma Sertamo, Leena Mäkinen, vuonna 2000: Sädediagnostiikan yksikön laitetiimityön kehittäminen, loppuraportti, kehitysprojekti vuonna 2000. 4. Kaija Suonsivu, 2001: Tässä työpaikassa on ilo työskennellä kaikin puolin, hoitohenkilöstön voimaantuminen, Tehy ry, sarja B: selvityksiä 5/2001. 5. Vieri J, 2001. Ammatillinen keittyminen, työuupumus ja työnilo sekä niiden väliset yhteydet. Tampereen Yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Pro gradu-tutkielma.

JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Suomen kuntaliitto, kirjasto/tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, Tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, 33521 TAMPERE Puhelin: (03) 247 5111 Faksi: (03) 247 4042 Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) 247 6155 sähköpostimuoto: Projektipäällikkö Juha Heino (03) 247 5124 etunimi.sukunimi@pshp.fi Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) 247 3162 Viestintäpäällikkö Leena Kuupakko (03) 247 6107 Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) 247 5599 ISBN 951-667-071-7 ISSN 1238-2639