Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015 2020

www.mustasaari.fi Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015 2020

Sisällys Alkusanat................................................. 3 1. Maailmanperintöstatus.................................... 5 2. Visio ja aiesopimus....................................... 6 3. Maailmanperintöalueen hallinto............................. 7 3.1 Maailmanperintöneuvottelukunta............................ 7 3.2 Yhteistyöryhmä.......................................... 8 4. Mustasaaren maailmanperintöalue........................... 9 4.1 SWOT............................................... 10 4.2 Käyntikohteet.......................................... 10 5. Maailmanperintökuntien vastuualueet....................... 12 5.1 Maailmanperintö ja kaavoitus.............................. 12 5.2 Maailmanperintö ja sivistys................................ 13 5.3 Maailmanperintö ja elinkeinoelämä.......................... 14 6. Mustasaaren maailmanperintöstrategia...................... 15 6.1 Maailmanperintökunta Mustasaari.......................... 15 6.2 Kehittämistarpeet....................................... 16 6.3 Kolme toimenpidekokonaisuutta............................ 17 Mustasaaren kunta Konsernipalvelut Keskustie 4 65610 Mustasaari Puh. 327 7111 www.mustasaari.fi 3/2016 2 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

Alkusanat Saariston asukkaat ovat kautta aikojen vaalineet ainutlaatuista ympäristöä niin, että se nykyisin edustaa sitä arvokasta kokonaisuutta, joka muodostaa Merenkurkun maailmanperintöalueen perustan. Björköbyssä oltiin varhain tietoisia herkän ympäristön suojelemisen tärkeydestä, ja jo vuonna 1948 Valassaaret rauhoitettiin linnustonsuojelualueeksi. Vuonna 1977 aluetta laajennettiin käsittämään jo vuonna 1934 rauhoitettu Björkögrunden Valassaarten eteläpuolella ja näin muodostettiin Valassaarten Björkögrundenin luonnonsuojelualue. Vuonna 1990 hallitus teki päätöksen valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta, joka yhdessä Natura 2000 -ohjelman kanssa on merkinnyt huomattavia maankäytön rajoituksia suurelle osalle saaristosta. Tätä taustaa vasten saariston asukkaat eivät suhtautuneet varauksettoman myönteisesti aloitteeseen hakea maailmanperintöstatusta alueelle, koska pelättiin sen merkitsevän uusia suojelutoimenpiteitä ja maankäytön rajoituksia. Kuvio 1. Maailmanperintöalueen luonnonsuojelualueet. Maailmanperintöalue Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 3

Aiesopimuksessa, joka laadittiin yhteistyössä saariston asukkaiden kanssa hakuprosessin aikana, korostetaan siksi, että maailmanperintöstatus ei tarkoita suojelumääräyksien tiukentamista ja että aluetta hallinnoidaan suomalaisen lainsäädännön mukaisesti. On ensiarvoisen tärkeää, että maailmanperintöstatusta ei käytetä lisäargumenttina jo olemassa olevien suojeluohjelmien lisäksi torjumaan mahdollisten, toivottavien tuotanto- tai infrastruktuurilaitosten sijoittumista alueelle. Maailmanperintöstatuksen ajatuksena ei ole vaikeuttaa väestön mahdollisuuksia kehittää aluetta tai luoda edellytyksiä uusille elinkeinoille. Maailmanperintöstatus edellyttää, että kunta huomioi maailmanperintöstatuksen kaavoituksessa ja infrastruktuurin, maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa sekä opetuksessa, koulutuksessa ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kuluneiden vuosien aikana on käynyt ilmeiseksi, että tarvitaan selvyyttä siihen, mitä tämä status merkitsee ja mitä se ei merkitse edellä mainittujen vastuualueiden osalta. Kunnanvaltuusto päätti Mustasaaren kunnan ohjausasiakirjassa 2014 2015, että Mustasaaren maailmanperintöalueelle laaditaan strategia. Helmikuussa 2015 kunnanhallitus asetti työryhmän laatimaan ehdotuksen kokonaisstrategiaksi Mustasaaren maailmanperintöalueelle vuoteen 2020. Asiakirjan tarkoitus on antaa päättäjille, viranhaltijoille ja yhteistyökumppaneille selkeä kuva Mustasaaren vastuualueista ja kannanotoista eri asioihin, jotka koskevat maailmanperintöaluetta ja sen kehittämistä sekä paikkana elää, toimia ja asua että suosittuna käyntikohteena, jollaiseksi se on jo kehittynyt. Tämän strategian tehtävänä on osoittaa päättäjille ja viranhaltijoille, mitä vaatimuksia ja millaiset rajat maailmanperintöstatus kehittämiselle asettaa, koota yhteen ne suunnitelmat ja strategiat, jotka kunta on hyväksynyt tai joihin se on osallisena, ja antaa suuntaa maailmanperinnön kehittämiselle. Koska Mustasaaren strategia on lähiaikoina päivitettävä, työryhmä ehdottaa, että Merenkurkun maailmanperintöstrategia muodostaa pohjan maailmanperintöä käsittelevään osaan päivitetyssä Mustasaaren strategiassa. Merenkurkun saaristo viettää vuonna 2016 maailmanperintöstatuksen 10-vuotisjuhlaa. Mustasaaressa 29.6.2015 Merenkurkun maailmanperintöalueen kokonaisstrategiaa laativa työryhmä Lena Gammelgård puheenjohtaja Kenth Nedergård Anita Sundman Per Thomasfolk Jane Trygg-Kaipiainen Mikael Alaviitala kehittämisjohtaja Matias Båsk elinkeinopäällikkö 4 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

1. Maailmanperintöstatus Vuonna 2006 Merenkurkun saaristo otettiin mukaan Unescon maailmanperintöluetteloon Ruotsin Höga kustenin liitännäisalueena. Maailmanperintöalue on alue, joka ainutlaatuisella tavalla todistaa maapallon ja ihmisen historiasta. Merenkurkun saaristo on yksi niistä paikoista, joissa voi parhaiten havaita mannerjään etenemisen jäljet ja sen, miten maankohoaminen leimaa maisemaa. Alue on saanut maailmanperintöstatuksen, koska juuri tässä paikassa maapallolla voi parhaiten kokea maankohoamisilmiön. Merenkurkun saaristo on geologisesti ainutlaatuinen, koska maankohoamisen nopeus alueella on suurimpia maailmassa, noin 8 mm/vuosi. Merenkurkun saaristo ja Höga kusten muodostavat yhdessä avainalueen, joka havainnollistaa maankohoamisprosesseja, jotka jään sulaminen jääkauden jälkeen aiheutti. Merenkurkun saaristo tarjoaa lisäksi ainutlaatuisen kokoelman jääkautisia muodostumia, kuten De Geer -moreeneja ja Ribbed-moreeneja, jotka tekevät maisemasta vaihtelevan. Presidentti Martti Ahtisaari vihki Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen 8.9.2006. Kuva: Jaakko Salo Tutustu maailmanperintöalueeseen osoitteessa www.merenkurkku.fi. Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 5

2. Visio ja aiesopimus Merenkurkun saaristo on geologisten ja maisemallisten arvojensa takia ainutlaatuinen ja laajalti tunnettu maailmanperintökohde, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja vetovoimaisen elinympäristön sekä aitoja elämyksiä vierailijoille. Ote Merenkurkun maailmanperintöalueen hallinto- ja kehityssuunnitelmasta. Merenkurkun maailmanperintöneuvottelukunta. Aiesopimus Merenkurkun maailmanperintöhakemukseen Unescolle sisältyi aiesopimus, jonka allekirjoittivat kyseiset kunnat ja vastuulliset alueviranomaiset. Aiesopimus tehtiin, jotta kaikki osapuolet olisivat tietoisia siitä, mitä maailmanperintöstatus Merenkurkulle käytännössä merkitsee. Aiesopimuksen tavoitteet ja kannanotot ohjaavat kaikkea Merenkurkun saaristoa koskevaa hallinto- ja kehittämistyötä. Aiesopimus: Maailmanperintöhakemuksen tavoitteena on, että Merenkurkun saariston geologiset ja kulttuuriset arvot säilyvät. Mikäli Merenkurkun saaristo hyväksytään maailmanperintöluetteloon, Suomen valtio takaa, että alueen arvot säilyvät ja kehittyvät. Maailmanperintöhakemuksen tavoitteena on lisätä tietoa alueen geologisista, biologisista ja kulttuurisista arvoista niin kansainvälisesti, kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Merenkurkun saariston maailmanperintöstatus voi edesauttaa alueen taloudellista kehitystä hyödyntämällä statuksen tuomaa huomiota. Maailmanperintöaluetta hallinnoidaan Suomessa suomalaisen lainsäädännön avulla. Maailmanperintö ei edellytä uusia lakeja, suojelualueita tai nykyisten suojelumääräysten tiukennuksia. Maailmanperintöehdotukseen sisältyvien luonnonsuojelualueiden hoito ja käyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä paikallisväestön ja asianomaisten viranomaisten kanssa. Maailmanperintöstatus ei tule vaikuttamaan asumiseen, kalastukseen, metsästykseen, turkistarhaukseen, maa- ja metsätalouteen, kuten ei myöskään perinteiseen rakentamiseen alueella. Merenkurkun alueelle tullaan perustamaan alueellinen yhteistyöryhmä, joka käsittelee maailmanperintöalueen hallintoa, hoitoa ja kehittämistä, saavutettavuutta, palveluja sekä markkinointia koskevia asioita. 6 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

3. Maailmanperintöalueen hallinto Suomessa vastuu maailmanperinnöstä jakautuu kahdelle ministeriölle. Ympäristöministeriö vastaa luonnonperinnöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuuriperinnöstä. Ympäristöministeriö on delegoinut vastuun alueellisella tasolla Metsähallitukselle. UNESCO SUOMI RUOTSI Opetus ja kulttuuriministeriö Kulttuuriperintö Ympäristöministeriö Luonnonperintö Kansallinen vastuu Naturvårdsverket Luonnonperintö Riksantikvarieämbetet Kulttuuriperintö Alueellinen vastuu Metsähallitus Luontopalvelut Yhteistyöryhmä Västernorrlandin lääninhallitus Sihteeristö Maa ja merialueiden käyttötyöryhmä Merenkurkun saariston maailmanperintöneuvottelukunta viranomaiset kunnat maanomistajat etujärjestöt Alueellinen yhteistyö Merenkurkun maailmanperintö ry Kunnat Uusi hallintorakenne kehitteillä Kuvio 2. Maailmanperintöalueen Höga kusten Merenkurkun saaristo hallinto. Laatinut Kenth Nedergård 3.1 Maailmanperintöneuvottelukunta Metsähallitus teki toiminnan koordinoimiseksi Merenkurkun maailmanperintöalueella aloitteen alueellisesta maailmanperintöneuvottelukunnasta. Neuvottelukunta muodostuu tärkeimpien alueellisten viranomaisten, asianomaisten kuntien ja maanomistajien edustajista, ja puheenjohtajuus kiertää neuvottelukuntaan kuuluvien organisaatioiden välillä. Vuonna 2015 puheenjohtajuus on Korsnäsin kunnalla. Merenkurkun maailmanperintöneuvottelukunnassa on yhteensä 26 jäsentä eri yhteisöistä (viranomaiset, kunnat, maanomistajat, sidosryhmät). Maailmanperintöneuvottelukunnan tehtävänä on sovittaa yhteen ja koordinoida sitä viranomaisten, kuntien, muiden organisaatioiden ja maanomistajien toimintaa, joka koskee maailmanperintökohteen hoitoa ja tunnetuksi tekemistä. Käytännössä se merkitsee, että neuvottelukunta laatii hallinto- ja kehityssuunnitelman ja seuraa sen toteuttamista. Neuvottelukunnan on ylläpidettävä ja edistettävä yhteyksiä Höga kusteniin ja muihin pohjoismaisiin maailmanperintökohteisiin ja tehtävä Merenkurkun saariston maailmanperintöaluetta tunnetuksi alueella, kansallisesti ja kansainvälisesti. Neuvottelukunta voi asettaa työryhmiä tarpeen mukaan. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu seurata monipuolisesti alueen geologista, ekologista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä sitä, että hakemusvaiheessa viran omaisten ja kuntien yhteisesti antamaa aiesopimusta noudatetaan maailmanperintöalueen Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 7

hallinnoinnissa ja kehittämisessä. Maailmanperintöneuvottelukunnalla on sihteeristö, johon kuuluu henkilöstöä viranomaisilta, joilla on taloudellinen vastuu maailmanperinnöstä. Sihteeristön tehtävänä on valmistella asiat maailmanperintöneuvottelukunnalle. Sihteeristössä ovat edustettuina Metsähallitus, elykeskus, Geologinen tutkimuskeskus (GTK), Pohjanmaan liitto ja maailmanperintö kunnat. Puheenjohtajuus kiertää eri organisaatioiden välillä, ja vuonna 2015 puheenjohtajuus on Mustasaaren kunnalla. 3.2 Yhteistyöryhmä Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Höga kusten muodostavat yhteisen maailmanperinnön, joten Västernorrlandin lääninhallitus ja Metsähallitus asettivat vuonna 2007 yhteistyöryhmän, joka mahdollistaa hallintoyhteistyön alueiden välillä. Yhteistyöryhmän tehtävänä on raportoida Unescolle joka kuudes vuosi. Työryhmä myös koor dinoi hallinto- ja kehityssuunnitelmien kehittämistä ja päivittämistä. Yhteistyöryhmän tehtävänä on luoda ja vahvistaa yhteistä maailmanperintöidentiteettiä, hoitaa yhteisiä hankke ita ja osallistua pohjoismaiseen maailmanperintöyhteistyöhön. 8 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

4. Mustasaaren maailmanperintöalue Mustasaaren saaristo kaikkine kylineen tarjoaa hienoja asuinympäristöjä, joissa on runsas harrastustarjonta ja mahdollisuudet ainutlaatuisiin luontoelämyksiin niin maalla kuin merelläkin. Raippaluodon Björköbyn alueella oli 2 130 asukasta vuodenvaihteessa 2014. Lähes 90 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä ja noin 10 prosenttia suomenkielisiä. Alueen palvelutaso on suhteellisen hyvä. Raippaluodossa on monipuoliset kunnalliset palvelut ja Vallgrundin kylissä on koulu ja päiväkoti ja Björköbyssä sivukirjasto. Lisäksi on vaihtelevaa palvelutarjontaa kuten kauppoja, kahviloita, ravintoloita ja kampaamoja. Raippaluodon teollisuusalue tarjoaa työpaikkoja ja yritystontteja, ja Björköbyssä Björkön Paulatehdas Oy on suurin työnantaja. Lisäksi saaristossa on monia pienehköjä eri alojen yrityksiä. Suurin osa asukkaista pendelöi töihin mantereelle. Kuvio 3. Mustasaaren saariston palvelukartta. Mustasaaren kunta. Perinteisten peruselinkeinojen kalastuksen ja maanviljelyn merkitys pääelinkeinoina on vähentynyt, ja nykyisin saaristossa on jäljellä vähemmän ammattikalastajia ja viljelijöitä. Elinkeinoilla on kuitenkin edelleen tärkeä paikallinen merkitys. Lypsykarja on vaihtunut lihakarjaan, joka samalla auttaa pitämään kulttuurimaiseman avoimena. Björköbyssä alueella, joka ympäröi Bodvattnetia kiertävää luontopolkua, laiduntaa kesällä ylämaankarjaa, ja suurimmilla saarilla veneväylien varsilla näkyy lampaita kesälaitumella. Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 9

4.1 SWOT Mustasaaren strategisen yleiskaavan (hyväksytty kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2013) suunnittelutyössä lähtökohtana olivat niin kutsutut SWOT-analyysit. Saariston osalta todettiin seuraavat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet 1. Avara asuminen, mahdollisuus merenläheiseen asumiseen 2. Vetovoimainen elävä saaristo Heikkoudet 1. Paikoitellen pitkät välimatkat aluekeskuksiin 2. Puutteellinen kevyen liikenteen väylästö Uhat 1. Palvelujen riittämätön kannattavuus 2. Rajoitetut kehitysmahdollisuudet uusien rauhoitus ja luonnonsuojelualueiden vuoksi Mahdollisuudet 1. Merenläheisen saaristoasumisen kehittäminen 2. Matkailun, matkailuelinkeinon ja uusien virkistysalueiden kehittäminen 3. Maailmanperinnön hyödyntäminen 4. Vistanvägenin jatkaminen Kuvio 4. Raippaluodon Björköbyn osa-alueen SWOT-analyysi. Mustasaaren strategisen yleiskaavan laadinnan taustamateriaali. 4.2 Käyntikohteet Sisäänkäynnin maailmanperintöalueelle muodostaa Raippaluodon silta, joka on Suomen pisin silta ja nähtävyys jo itsessään. Silta on 1 045 metriä pitkä. Vapaa alikulkukorkeus on 26 metriä ja sillan korkeus 82,5 metriä. Sillan kupeessa olevan kahvila ja ravintola Berny sin yhteyteen suunnitellaan laajennusosaa Maailmanperintöportille, eli maailmanperintöalueella kävijöiden informaatiokeskukselle. Raippaluodon kirkonkylä on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, jossa on erilaisia nähtävyyksiä, ravintoloita, kauppoja, vierassatama ja uimaranta. Raippaluodon kirkonkylästä, Vallgrundin kylistä ja Björköbystä voidaan tehdä saavutettavampi ja havainnollisempi matkailijoille ja kunnan muille asukkaille mielikuvituksellisesti kuvitetuilla infotauluilla kylän historiasta, kauniista maisemista, vanhoista tiloista, paikallisista uskomuksista ja muista kulttuurihistoriallisista faktoista, joiden voisi ajatella kiinnostavan vierailijoita. Björköby ja varsinkin Svedjehamn on se paikka, jossa mannerjään jättämät jäljet näkyvät selvimmin. Siksi aluetta pidetään maailmanperintöalueen sydämenä. Saltkaretista, joka on Metsähallituksen näkötorni satamassa, voi selkeästi nähdä tyypillisiä De Geer -moreeneja. Björköbyn ja Paniken välillä kulkee 13 kilometriä pitkä vaellusreitti, ja noin 3 kilometriä pitkä luontopolku Bodvattnetin kierros soveltuu osittain pyörätuolia käyttäville. Kylässä on kesäkahvila, kauppa, uimaranta, vuokramökkejä ja monia kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä. Björköbyssä on myös Mårtes kotiseutumuseo, jota ylläpitää Björkö Fornminnesförening, sekä koko joukko näkemisen arvoisia muinaislöytöjä. Valassaaret sijaitsevat noin 15 kilometriä Björköstä luoteeseen, ja saaret omistaa kylän osakas kunta. Valassaarille järjestetään risteilyjä, ja siellä on vieraslaituri, taukopaikkoja, 2,5 kilometriä pitkä luontopolku ja näkemisen arvoinen majakka. 10 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

Sommarön linnake Södra Vallgrundissa on noin 50 hehtaarin alue, jonka omistaa Metsähallitus. Hyvien tieyhteyksien, laiturin, vartiotuvan ja polkuverkoston ansiosta alueesta on tullut koulujen suosima retkikohde. Vaellusreitti yhdistää alueen Sommarösundiin, jossa on vierassatama ja uimaranta. Myös Bullerås ja Granösundin saaristolaismuseo kuuluvat kylässä näkemisen arvoisiin käyntikohteisiin. Kylässä on myös kauppa ja halli, jossa pienyrittäjät ja yksityishenkilöt myyvät muun muassa käsitöitä, säilykkeitä ja leivonnaisia. Norra Vallgrundissa, Söderuddenissa ja Klobbskatissa on ravintoloita, kotiteollisuuskauppa, yöpymismahdollisuuksia ja kokoontumistiloja ryhmiä ja tapahtumia varten sekä vuokra mökkejä. Metsähallitus on rakentanut Klobbskatiin lyhyen luontopolun Kikanbergetille, jonka omistaa Mustasaaren kunta. Saariryhmä Norrskär muodostuu kahdesta suuresta ja useista pienemmistä saarista. Saariryhmän rikas linnusto ja herkkä luonto soveltuvat käyntikohteiksi vain pienille ryhmille tai yksittäisille kävijöille. Ritgrundin majakka on ainutlaatuinen Suomessa. Se on maan ainoa puusta rakennettu majakka, ja siellä kuten muillakin majakoilla vierailee usein venematkailijoita. Tutustu tarkemmin käyntikohteisiin osoitteissa www.merenkurkku.fi ja www.visitvaasa.fi. Valsörarna Ritgrund Mickelsörarna Utgrynnan Björköby Västerö Norrskär Replot Vörå Vöyri Södra Vallgrund Korsholm Mustasaari Vaasa Vasa Rönnskären Bergö Söderfjärden Solf Sulva Molpe Åminne Malax Maalahti Service - Palvelut Infopunkt Infopiste Världsarvsinfo Maailmanperintöinfo Naturstig Luontopolku Vandringsled Vaellusreitti Utsiktstorn Näkötorni Brygga / Småbåtshamn Laituri / Pienvenesatama Kuvio 5. Kartta maailmanperintöalueen käyntikohteista. Heikki Järvinen. Fyr Majakka Flygtrafik Lentoliikenne Järnväg Rautatie Busstrafik Linja-autoasema Biluthyrning Autovuokraamot Rederi Laivaliikenne Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 11

5. Maailmanperintökuntien vastuualueet Odotukset maailmanperintöstatuksen merkityksen suhteen ovat suuret, ja mietitään, mikä statuksen alle sopii ja mikä ei. Maailmanperinnön takana on suuri joukko eri toimijoita, joilla on eri päämäärät, intressit ja aikomukset. Maailmanperintöalueista ei ole olemassa yhteistä lainsäädäntöä. On noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia, mutta paikalliset toimijat voivat tehdä omia tulkintojaan siitä, mikä on kunnissa sallittua. Hallintoviranomaisten ja kaikkien ihmisten maailmanperintöalueella on työskenneltävä yhdessä maailmanperinnön säilymiseksi. Maailmanperintö voidaan turvata esimerkiksi maisemanhoitosuunnitelmien avulla. Aiesopimuksen mukaan kuntien on huomioitava maailmanperintö kaavoituksessa, maankäytön ohjauksessa, sivistystoimessa ja aikuisopistossa, elinkeinoelämän kehittämisessä, infrastruktuurissa luonnonsuojelualueiden ulkopuolella ja markkinoinnissa. Mustasaaren kunnan talousarviossa ei ole erillistä määrärahaa maailmanperinnön hoitamiseen, vaan alueen hoito ja kehittäminen ovat osa kunnan toimintaa. Seuraavassa selvitetään, miten Mustasaari ottaa nykyisin maailmanperinnön huomioon kaavoituksessa, sivistyksessä ja elinkeinoelämän kehittämisessä. 5.1 Maailmanperintö ja kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) korostetaan, miten tärkeää on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Tämä merkitsee maailmanperintöalueen näkökulmasta sitä, että on aina huolehdittava niistä perusteista, joilla status on saatu, eli geologisista arvoista ja erityisesti moreenimuodostumista. Kun kaavaa laaditaan, on kartoitettava riittävän laajasti kaavan ja tutkittujen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset mukaan lukien kansantaloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Geologiset arvot on inventoitava, jotta ne voidaan ottaa huomioon ja integroida kaavoituksessa. Inventoinnin perusteella eri alueet on arvioitava geologisesta näkökulmasta. Kaavoitus on nähtävä kokonaisuutena, josta geologia muodostaa osan. Maailmanperintöalueen kaavoituksessa on ennakoitava kasvava kävijämäärä varaamalla alueita matkailuyrittäjyydelle, virkistykselle ja kulkuväylille. Maankohoamisarvojen, kuten nykyisten ja tulevien fladojen, inventointi tehdään kaikkiin yleiskaavoihin. Uudisrakentamisessa otetaan huomioon kulttuurimaiseman arvot jo kaavoituksessa. Aluetta hallinnoidaan suomalaisen lainsäädännön mukaisesti, ja maailmanperintöalueeseen kuuluvien alueiden hoito ja käyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja viranomaisten kanssa. Kaavoitusta ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), maa-aineslaki ja vesilaki. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus ja kasvillisuudelle arvokkaat reunavyöhykkeet, merkittävät luonnon kauneusarvot sekä erityiset luonnonilmiöt, kuten siirtolohkareet, maisemapuut ja kauniit ranta-alueet. Avoimeen maisemaan rakentamisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakennusten sijoituskorkeuteen, muotoiluun, julkisivumateriaaliin ja väritykseen. Rantarakentaminen perustuu asema- ja osayleiskaavoitukseen. Ennen rakentamista tai muuta toimenpidettä, jolla voi olla vaikutuksia Natura 2000 -alueeseen, asiasta on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Alueen perinteinen rakennustapa on huomioitava ja alueen erityispiirteet on säilytettävä ja niitä on kunnioitettava kaikenlaisessa rakentamisessa. 12 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

On vältettävä sellaista rakentamista, jolla on haitallisia vaikutuksia olemassa olevaan ympäristöön. Kunnan strategisessa yleiskaavassa osoitetaan alueet, joilla on tukemisen ja säilyttämisen arvoisia erityispiirteitä. Muuten rakentaminen perustuu Mustasaaren uuteen rakennusjärjestykseen (hyväksytty Mustasaaren kunnanvaltuustossa 10.6.2013 91, katso www.mustasaari.fi, Säännöt). Asuminen, asukkaat Kulttuurisuunnittelumenetelmää (Cultural planning) sovelletaan kaavoituksessa ja maailmanperintöalueen asumisympäristöjen kehittämisessä. Kulttuurisuunnittelulla voidaan luoda ja kehittää monipuolisia ja virikkeisiä asumisympäristöjä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Kulttuurisuunnittelu on kulttuurisia vaikutteita hyödyntävä lähestymistapa yhdyskuntasuunnitteluun. Sen perustana on toimialarajat ylittävä yhteistyö. Menetelmän kautta paikalliset kulttuuriset resurssit voidaan tehdä näkyviksi ja integroida paikalliseen kehittämiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun. Päätavoitteena on luoda kulttuurin avulla sosiaalisesti kestävä ja vetovoimainen elinympäristö ja kunta, jolla on vahva identiteetti ja profiili. Tällä tavoin luodaan elävä maailmanperintö, joka lähtee alueella asuvista ihmisistä. 5.2 Maailmanperintö ja sivistys Opetus Vuonna 2016 voimaan tulevaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä erilaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Monialaiset oppimiskokonaisuudet tulee suunnitella ja toteuttaa paikallisten resurssien ja mahdollisuuksien pohjalta. Mustasaaressa opetussuunnitelmaan sisältyy oppimiskokonaisuus maailmanperinnöstä. Maailmanperintöopetuksen tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat maailmanperintökäsitteeseen. Maailmanperintöopetuksen tavoitteena on valottaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että meillä on maailmanperintöstatus: jääkausi, maankohoaminen, kallioperä ja erityinen luonto. Kulttuuri Pohjalaisen talonpoikaiskulttuurin jäljet ovat yhä selkeästi nähtävissä maailmanperintöalueen ympäristössä Mustasaaressa. Meren läheisyys on jättänyt jälkensä ympäristöön, maisemaan ja ihmisiin. Yksittäiset kylät ovat eläviä kulttuurihistoriallisia käyntikohteita, joissa rakennukset, kuten vanhat maalaistalot, yksinkertaiset mökit, kalasaunat, venevajarivit ja aitat, muodostavat ainutlaatuisen kulttuuriperinnön, joka kertoo siitä, miten ihmiset ovat eläneet ja elättäneet itsensä saaristossa. Materiaalisen kulttuuriperinnön lisäksi saariston kylissä elää myös huomattava immateriaalinen kulttuuriperintö: käsillä tekemisen ilo, perinteet, kalastus ja pohjalaisten ruotsinkielisten murteiden kirjo. Raippaluodon Björköbyn saaristossa on kolme museota, jotka toivottavat kesällä tervetulleiksi kävijät läheltä ja kaukaa. Postisoutu Merenkurkun yli Holmön saaren ja Björköbyn välillä on vuotuinen tapahtuma, joka houkuttelee tuhansia kävijöitä. Postisoutu elvyttää historiallisen postikuljetuksen Suomen ja Ruotsin välillä, kun talonpoikaisveneet kulkevat 36 merimailin matkan. Vapaa-aika Kunnan vapaa-aikatoimi järjestää vuosittain erilaista toimintaa, kuten vaelluksia Björköbyn ja Paniken välisellä vaellusreitillä. Reitti, jonka pituus on 12 kilometriä, kulkee sekä mantereella että saarissa, ja sen varrella on hienoja taukopaikkoja. Lyhyempi 3,5 kilometrin vaellusreitti soveltuu myös pienille lapsille ja liikuntarajoitteisille. Kesäisin järjestetään melontaretkiä maailmanperintöalueella. Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 13

Kunta tukee toiminta-avustuksin yhdistyksiä, joilla on toimintaa ja jotka järjestävät tapahtumia alueella. Esimerkkejä yhdistysten vuosittain toistuvista tapahtumista ovat Postisoutu, Siltajuoksu, Skäriteatern, Sim och Rodd sekä Korsholman musiikkijuhlien konsertti Salterietissa. 5.3 Maailmanperintö ja elinkeinoelämä Maailmanperintöstatuksen tuoma huomio voi piristää alueen taloudellista kehitystä. Mustasaaren kunnan elinkeinostrategiassa painotetaan myönteistä asennetta yrittäjyyteen ja matkailun lisäämistarvetta. Kehittämisjaosto ja elinkeinoneuvosto ovat korostaneet, että Merenkurkun maailmanperintöalueen Mustasaaressa tulee tarjota kävijöille ainutlaatuisia luontoelämyksiä ja olla matkailualan yrittäjiä houkutteleva alue. Mustasaaren kunta tekee elinkeinoelämän kehittämiseksi yhteistyötä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin kanssa, joka on Vaasan seudun kuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö. Yhtiön päätehtävät ovat elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta ja seudun markkinointi. Metsähallitus on vuodesta 2007 seurannut järjestelmällisesti kävijämääriä ja muita kävijätutkimuksia. Matkailu maailmanperintöalueella on pysynyt pienimuotoisena siitä huolimatta, että alueelle on arvioitu tulevan vuosittain noin 338 000 sellaista kävijää, jotka eivät asu vakituisesti alueella tai käy siellä töissä. Kävijöiden rahankäytön vaikutusten maailmanperintöalueen kaikkien kuntien talouteen on arvioitu nousevan 20,9 miljoonaan euroon ja 250 henkilötyövuoteen vuonna 2010 (Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen luontomatkailusuunnitelma 2011). Laajempia tutkimuksia matkailun vaikutuksista olisi sopimuksen mukaan tehtävä joka viides vuosi. Matkailualalla on vuodesta 2014 vaikuttanut matkailuyhtiö Vaasan seudun Matkailu Oy, jossa Mustasaaren kunta on osakkaana. Yhtiö keskittyy matkailun kehittämiseen ja edunvalvontaan, yhteismarkkinointiin, tuotekehitykseen ja myyntiin sekä Vaasan seudun matkailutiedottamisen hoitamiseen. Merenkurkun maailmanperintöalue on lippulaiva seudun matkailumarkkinoinnissa. Mustasaaren kunta on jäsenenä Merenkurkun maailmanperintö ry:ssä, joka on perustettu vastaamaan Merenkurkun saariston maailmanperinnön tiedottamisesta ja markkinoinnista ja koordinoimaan sitä. Yhdistyksessä toimivat yhteistyössä Metsähallitus, Vaasan kaupunki sekä Mustasaaren, Korsnäsin, Maalahden ja Vöyrin kunnat. 14 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

6. Mustasaaren maailmanperintöstrategia Mustasaaren kunnanhallitus otti 19.3.2015 kantaa Suomen kansalliseen maailmanperintöstrategiaan. Lausunnossaan Mustasaari toteaa, että 90 prosenttia maailmanperinnöstä sijaitsee Mustasaaren kunnan alueella. Kunta kirjoittaa, että nimenomaan saariston asukkailla on vankin tuntemus saariston erityisoloista, ja he ovat jo sukupolvien ajan eläneet läheisessä vuorovaikutussuhteessa luonnon kanssa, hoitaneet luontoa ja vaalineet luonnon monimuotoisuutta. Siksi hoito- ja käyttösuunnitelmia laadittaessa johtotähtenä tulee olla, että tulevaisuudessakin huolehditaan saariston suojelusta samalla kun turvataan ja varmistetaan asukkaiden mahdollisuudet toimia ja elää saaristossa. Kylien tulee säilyttää mahdollisuutensa normaaliin yhdyskuntakehitykseen, aktiiviseen elinkeinoelämään ja infrastruktuurin tarvittavaan kehittämiseen. Tämä edellyttää molemminpuolista kunnioitusta ja luottamusta viranomaisten ja paikallisväestön työskennellessä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Maailmanperinnön menestyksekkään hallinnoinnin ja kehittämisen edellytyksenä on hyvin toimiva yhteistyö asukkaiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja poliitikkojen välillä. Kunta korostaa myös lausunnossaan, että on tärkeää varata riittävästi resursseja maailmanperinnön hoitamiseen. Infrastruktuuri ja tiet tulee priorisoida korkealle suhteessa luonnonarvoihin maailmanperintöalueen saavutettavuuden parantamiseksi, koska sillä on suuri merkitys niin matkailuelinkeinolle kuin paikallisväestöllekin. 6.1 Maailmanperintökunta Mustasaari Mustasaaren tavoitteena on elävä maailmanperintöalue, jolle muutetaan ja jolla on hyvä palvelutaso. Saaristo tarjoaa ainutlaatuisia ympäristöjä asumiselle ja yrittäjyydelle lähellä luontoa ja merta. Saariston kylät ovat helposti saavutettavia niin vakinaisille asukkaille kuin kävijöillekin. Yrittäjäystävällisimpänä kuntana Mustasaari huomioi yrittäjät ja kasvavat matkailijavirrat kaavoituksessaan ja palveluissaan ja on luotettava yhteistyökumppani maailmanperintöalueen ja sen käyntikohteiden kehittämisessä. Kehittämistyötä tehdään vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Mustasaaren kunta jakaa maailmanperintöaluetta koskevat tavoitteet kahteen kokonaisuuteen. Toisaalta maailmanperintöön kasvavana kunnan osa-alueena, jota kehitetään Mustasaaren strategian mukaisesti. Toisaalta maailmanperintöön käyntikohteena, johon kasvava matkailijavirta tulee odottaen elämyksiä ja palveluja. Unescolle lähetettyyn maailmanperintöhakemukseen liitetyn aiesopimuksen mukaan maailmanperintöalueen tavoitteena on, että Merenkurkun saariston geologiset, biologiset ja kulttuuriset arvot säilytetään. Lisäksi Suomi on sitoutunut maailmanperintöalueen kehittämiseen. Kunnan rooliksi tulee tasapainoilla säilyttämisen ja kehittämisen välillä. Työvälineinä ovat kaavoitus, markkinointi ja ennen kaikkea yhteistyö asukkaiden, yritysten ja muiden maailmanperintöalueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Maailmanperintöalueella Mustasaaressa asuu nykyisin runsaat 2 100 henkeä. Väestönkehitysennusteet osoittavat väestöpohjan hidasta pienenemistä ja vanhemman väestön osuuden kasvua alueella. Kunnan strategisessa yleiskaavassa on kuitenkin arvioitu väestönkasvuksi Raippaluodon osakeskuksessa noin 600 henkeä vuoteen 2040 mennessä (Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit). Tämä asettaa vaatimuksia niin tonttien saatavuudelle, palveluille kuin infrastruktuurillekin, mutta vaatii myös aktiivista tiedottamista mahdollisuuksista asua ja toimia maailmanperintöalueella. Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 15

Sen jälkeen kun alue sai maailmanperintöstatuksen, ovat matkailijavirrat saaristoon kasvaneet jatkuvasti sitä mukaa kuin tieto ainutlaatuisesta maailmanperinnöstä on levinnyt. Kasvavat matkailijavirrat merkitsevät haastetta niin alueen asukkaille kuin yrittäjillekin, jotta vastataan vaatimuksiin palveluista ja toimivasta infrastruktuurista saariston käyntikohteiden ympärillä. Tämä tarkoittaa myös kasvavien matkailijavirtojen vaatimusten sovittamista yhteen niiden elämysten kanssa, joita maailmanperintöalueella käynniltä odotetaan. Kestävä matkailu on yhtä aikaa tavoite ja haaste: miten suuren määrän matkailijoita maailmanperintöalue kestää ilman, että kävijän ainutlaatuinen luonto- ja kulttuurielämys kärsii? (Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen luontomatkailusuunnitelma 2011. Metsähallitus). Tutkimukset osoittavat, että alueen asukkaat suhtautuvat myönteisesti niin maailmanperintöstatukseen kuin matkailijavirtoihinkin, mutta toivovat samalla suurempaa osallisuutta päätöksentekoon ja prosesseihin, jotka koskevat maailmanperintöalueen kehittämistä sekä lisää tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia status tuo mukanaan (Svels K., 2015). 6.2 Kehittämistarpeet Strategia valottaa kunnan vastuualueita maailmanperintöalueen hallinnossa ja kehittämisessä. Konkreettisesti tämä näkyy kunnan toiminnassa siten, että otetaan huomioon ilmenevät kehittämistarpeet, jotka ovat kunnan vastuulla. Maailmanperintöalueella todetut kehittämistarpeet koskevat niin vakinaista väestöä, elinkeinonharjoittajia kuin kävijöitäkin. Kehittämistarpeisiin perehdytään tutkimusten ja seurantojen kautta mutta myös suorien yhteyksien kautta asukkaisiin, yrityksiin, yhdistyksiin ja yhteistyökumppaneihin. Kävijätutkimusten kautta esiin tulleet kehittämistarpeet: lisää yöpymismahdollisuuksia: mökkejä, aamiaismajoitusta tai hotelli leirintäalueita telttoja, asuntovaunuja ja asuntoautoja varten toimiva infrastruktuuri ja palvelut käyntikohteisiin, ennen kaikkea käymälät mutta myös pysäköinti ja kahvila/ruokatarjoilu saunapalvelut, grillikatokset ja vierassatamat. Toimenpide: Kunta ottaa kaavoituksessa huomioon ne tarpeet, joita kasvavat kävijämäärät aiheuttavat alueelle, sekä luo toimintansa puitteissa hyvät edellytykset matkailualan yrittäjille. Kunnan vastuualue maailmanperintöalueen infrastruktuurissa on luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Yleiset kehittämistarpeet alueella: Maailmanperintötien toteuttaminen yleisten teiden parantaminen vierassatamien ja kulkuväylien parantaminen saaristossa sijaitsevien kunnan tonttien aktiivinen markkinointi TalletusOtto-automaatti, jolla voi tallettaa ja nostaa rahaa. Toimenpide: Kunta tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa ja käyttää vaikutusmahdollisuuksiaan muihin vastuuviranomaisiin alueen infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseksi. 16 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

Muita kehittämisehdotuksia ja -tarpeita: Tuotteet - maailmanperintöleirikoulu - uusia vaellus-/pyöräilyreittejä - esite vaellus- ja pyöräilyreiteistä (painettuna ja verkossa) Tapahtumia ja elämyksiä - maailmanperintömaraton/-triatlon - laulufestivaalit - Saaristopäivästä kehitetään vuotuinen tapahtuma Vastuunjaon selkiyttäminen Svedjehamnin toimijoiden kesken Toimenpide: Kunta kannustaa ja suhtautuu myönteisesti imagoa kohottaviin tapahtumiin ja kehittämistoimenpiteisiin maailmanperintöalueella sekä auttaa ja tukee toimintaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavalla, joka mahtuu kunnan toimintakehyksiin. Käynnissä olevat kehittämistoimenpiteet: Maailmanperintöportti (Kiinteistöyhtiö Merten Talo Oy) ravintola Berny sin yhteyteen on tarkoitus toteuttaa maailmanperintöstatuksen 10-vuotisjuhliin. Maailmanperintöportti on informaatiokeskus maailmanperintöalueen alkupisteessä. Täällä kävijät voivat saada tietoa maailmanperintöalueen eri käyntikohteista ja itse maailmanperinnöstä. Tänne tulee myös mahdollisuus järjestää näyttelyjä ja installaatioita, jotka valottavat maailmanperintöä. Maailmanperintötie Saariston päätiet muodostavat Y-kirjaimen. Raippaluodossa kävijän on valittava, jatkaako eteenpäin kohti Björkötä vai kääntyykö Vallgrundin kylien suuntaan ja Klobbskatiin. Tie, joka yhdistää Björkön ja Vallgrundin, Maailmanperintötie, mahdollistaa saarten kautta kiertämisen. Yhdistävä tie parantaa merkittävästi maailmanperintöalueen eri osien saavutettavuutta sekä helpottaa palvelu- ja hälytysliikennettä. Keväällä 2015 on tehty selvitys neljästä vaihtoehtoisesta Maailmanperintötien linjauksesta ja niiden kustannusarviot, ja työ jatkuu kohti tien rakentamista. Toimenpide: Kunta toteuttaa suunnitelmat tehtyjen päätösten mukaisesti ja yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja asianomaisten maanomistajien kanssa. Kunta käyttää vaikutusmahdollisuuksiaan vastuuviranomaisiin alueen infrastruktuurin kehittämiseksi. 6.3 Kolme toimenpidekokonaisuutta Kunnalla on vastuu ottaa maailmanperintöalue huomioon kaavoituksessa, maankäytön ohjauksessa, sivistyksessä ja kulttuurissa sekä elinkeinoelämän kehittämisessä, infrastruktuurissa ja markkinoinnissa. Kehittämistarpeet ryhmitellään siksi kolmeen toimenpideryhmään, jotka johtuvat Mustasaaren maailmanperintöalueelle asettamista tavoitteista ja kunnan vastuualueista. Tarpeet ja toimenpide-ehdotukset on esitetty seuraavassa taulukossa toimenpidekokonaisuuksittain: 1. Elävä maailmanperintö 2. Käyntikohteiden kehittäminen 3. Maailmanperinnön tunnettuuden lisääminen Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 17

Luetellut toimenpide-ehdotukset ovat osittain kunnan tehtäväalueille kuuluvia, osittain sellaisille organisaatioille kuuluvia, joissa kunta vaikuttaa tai on osakkaana. Taulukkoon sisältyy myös kaksi aivan uutta kehittämisehdotusta. Toimenpidekokonaisuus: Elävä maailmanperintö Kehittämistarve Tarkoitus Ehdotus Yleiset tiet Kaikkien saariston osien parempi saavutettavuus Teiden kunnon parantaminen. Kunta käyttää vaikutusmahdollisuuksiaan vastuuviranomaisiin ja huolehtii omassa toiminnassaan saariston kylien hyvästä saavutettavuudesta. Vastuutaho Yhdyskuntarakentaminen Maailmanperintötie Vierassatamat ja kulkuväylät Asuntotontit, yritystontit Kyläsuunnitelmat saariston kylille Verkkoalustan kehittäminen osallistumista ja vaikuttamista varten Kaikkien saariston osien hyvä saavutettavuus Kaikkien saariston osien hyvä saavutettavuus Lisää tulomuuttoa, lisää työpaikkoja Osallisuus päätöksenteossa Osallisuus päätöksenteossa Toimenpidekokonaisuus: Käyntikohteiden kehittäminen Kehittämistarve Yöpymismahdollisuudet kuten mökit, aamiaismajoitus, hotelli Tarkoitus Laajempi tarjonta, parempi elämys, lisää yrityksiä Ehdotus Kunta luo edellytyksiä paikallisille yrityksille. Saariston yrittäjät saavat neuvontaa ja starttiapua. Leirintäalue teltoille, asuntovaunuille ja asuntoautoille Vierassatama, sauna, grillipaikat, polttopuut, jätehuolto Laajempi palvelutarjonta, parempi elämys Neljä tielinjausvaihtoehtoa kustannusarvioineen on tutkittu. Tien on palveltava asukkaita, yrittäjiä ja matkailua. Kunta työskentelee tien toteuttamiseksi vuonna 2020. Satamia ja kulkuväyliä parannetaan. Yrittäjien kanssa keskustellaan kehittämisestä. Aktiivinen tonttien markkinointi. Asu maailmanperintöalueella ja Kaunein työmatkatie -kilvet, infotaulut kaavaalueista. Huomioidaan kaavoituksessa, asuntotonttien hinnat vyöhykkeen 4 mukaan. Maanhankinta strategisen yleiskaavan mukaan. Kokoava asiakirja siitä, miten saariston asukkaat haluavat kunnanosaansa kehitettävän (kuten Sulvalla). Kehitetään uusia osallistumis- ja vaikuttamistapoja niin, että asukkaat ja yrittäjät pääsevät paremmin vaikuttamaan maailmanperinnön kehittämiseen. Pilottihanke. TalletusOtto-automaatti Palvelut TalletusOtto-automaatti rahan tallettamista ja nostamista varten. Asukkaiden, kävijöiden ja yrittäjien toivoma palvelu. Kunta myötävaikuttaa luomalla edellytykset. Tuotepakettiin sisältyvät yöpyminen ja maailmanperintöalueen käyntikohteet. Paikka leirintäalueelle osoitetaan kaavoituksessa nykyisistä huoltorakennuksista saatavaa synergiaetua silmällä pitäen. Kunta luo edellytykset matkailualan yrittäjille. Kehittämisjaosto Yhdyskuntarakentaminen Kuntakehitys Yhteistyö paikallisten maanomistajien kanssa Yhdyskuntarakentaminen Kuntakehitys hankevaroin Konsernipalvelut Kuntakehitys paikallisten toimijoiden kanssa Vastuutaho Kuntakehitys Yhdyskuntarakentaminen VASEK ja muut yhteistyöelimet Vaasan seudun Matkailu Oy Merenkurkun maailmanperintö ry Kehittämisjaosto Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntarakentaminen Kuntakehitys 18 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020

Infrastruktuuri ja palvelut käyntikohteisiin: käymälät, pysäköintipaikat, infotaulut Palvelut kävijöille Kunta vastaa infrastruktuurista luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. Vastuunjakoa selkiytetään. Yhdyskuntarakentaminen Kuntakehitys Käyntikohteet luonnonsuojelualueilla Merten talo Maailmanperintö opetuksessa Tuotteet Palvelut kävijöille Maailmanperinnön tunnettuuden lisääminen Maailmanperinnön tunnettuuden lisääminen Maailmanperinnön tunnettuuden lisääminen Parempi palvelutaso. Toimenpidekokonaisuus: Maailmanperinnön tunnettuuden lisääminen Informaatiokeskus näyttelyineen valmis 2016. Monialainen oppimiskokonaisuus opetussuunnitelmaan vuodesta 2016. Opettajien täydennyskoulutus. Autetaan paikallisia toimijoita leirikoulutoimintakonseptin kehittämisessä. Tiedotetaan maailmanperinnöstä ja markkinoidaan sitä. Uudet vaellus-/pyöräilyreitit. Kuntakehitys Metsähallitus Kiinteistö Oy Merten Talo Sivistys Kunta paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa Tapahtumat ja elämykset Maailmanperinnön tunnettuuden lisääminen Kunta kannustaa ja tukee järjestelyjä, esim. maailmanperintömaraton/-triatlon, laulufestivaalit, taide, Korsholman musiikkijuhlat. Kulttuuri ja vapaa-aika paikallisten toimijoiden kanssa Lähteet Merenkurkun maailmanperintöalueen hallinto- ja kehityssuunnitelma 2009 Fysisk planering i världsarv, Philip Cederbergin opinnäytetyö 2009 Materiaali seminaarista, jonka aiheena oli Merenkurkun saariston moreenien huomioiminen kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa 2012 Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa, GTK 2011 Meriruoho, Anna: Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen luontomatkailusuunnitelma 2011, Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C No 110 Svels, Kristina: World Heritage, Tourism and Community Involvement: A comparative Study of High Coast (Sweden) and Kvarken Archipelago (Finland). Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, February 2015 Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015-2020 19

Copyright Mustasaaren kunta, 2016