OIKEUSTALOUSTIETEEN PERUSTEET 2015-2016 Yliopistonlehtori Riitta Ahtonen
Mitä kurssi sisältää? Kurssilla luodaan lyhyt katsaus taloustieteessä sovellettaviin mikrotaloustieteen peruskäsitteisiin Kurssilla perehdytään myös siihen, miten näitä käsitteitä voidaan hyödyntää tarkasteltaessa lakia, oikeutta ja oikeudellisia instituutioita yhteiskunnan näkökulmasta. Mitkä ovat kurssin oppimistavoitteet? Opiskelija osaa selittää oikeustaloustieteen peruskäsitteiden sisällön sekä soveltaa käsitteitä niiden tyypillisimmissä asiayhteyksissä. Lisäksi opiskelija osaa kuvailla esimerkkien avulla, miten taloustiedettä voidaan hyödyntää oikeusjärjestelmää tutkittaessa.
Miten kurssi suoritetaan? 1. Johdattelevat luennot 12 h 29.9. - 6.10. 2. Kurssi suoritetaan tenttimällä yleisinä tenttipäivinä 26.10 ja 11.12. tenteissä on kysymyksiä luennoilla käsitellyistä aiheista 3. Kurssikirjallisuus: Cooter Ulen: Law and Economics, 6. painos, 2012, luvut 1 2, 4-7. Määttä: Oikeustaloustieteen perusteet, 2006 Encyclopedia of Law and Economics, artikkelit: 0400 Kerkmeester: Methodology General 0710 Ulen: Rational Choice Theory in Law and Economics
Oikeustaloustiede metodina Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 4
Mitä oikeustaloustiede on? metodi, joka tutkii oikeusjärjestelmää taloustieteen tarjoamin keinoin pitää sisällään useita koulukuntia ja oppisuuntia, joissa painotuseroja esim. Neoklassinen oikeustaloustiede Markkinat toimivat tehokkaasti Lain tehtävänä vain määritellä varallisuusoikeudet Neoinstitutionaalinen oikeustaloustiede Markkinahäiriöt luovat sääntelyn tarpeen Lain tehtävänä alentaa transaktiokustannuksia Psykologinen oikeustaloustiede Todellinen päätöksenteko poikkeaa rationaalisesta valinnasta Poikkeamat tulee ottaa huomioon lain vaikutuksissa ja toimeenpanossa
Miksi oikeustaloustiedettä tarvitaan? Louis Kaplow ja Steven Shavell (2002): Economic analysis of law seeks to answer two basic questions about legal rules. Namely, what are the effects of legal rules on the behavior of relevant actors? and are these effects of legal rules socially desirable?
Tutkimusnäkökulmista Positiivinen oikeustaloustiede tutkii sitä, miten asiat ovat ja miten ne vaikuttavat talouteen ja talouden toimijoihin millaisia kannustimia voimassa oleva lainsäädäntö luo kansalaisille ja miten kansalaiset reagoivat sääntelyyn tai sen muutoksiin Saavutetaanko sääntelyllä sille asetetut tavoitteet Normatiivinen oikeustaloustiede tutkii sitä, miten asioiden tulisi olla yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta millainen lain tulisi olla, jotta se ohjaisi käyttäytymistä siten, että yhteiskunnan kokonaishyvinvointi kasvaisi
Mihin oikeustaloustiedettä voidaan käyttää? Taloustieteellisellä argumentoinnilla yritetään ymmärtää lainsäädäntöä laajemmin kuin mihin lainopillinen menetelmä yltää Uutta lainsäädäntöä suunniteltaessa voidaan ennustaa millaisia vaikutuksia oikeussäännöillä tulisi olemaan sekä talouteen että ihmisten toimintaan Voidaan vertailla eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutuksia ja valita niistä sopivin Oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa voidaan ennustaa, millaisia kannustimia ratkaisut luovat tuleville toimijoille vastaavissa tilanteissa Auttaa rakentamaan päätössääntöjä (nyrkkisäännöt), joiden avulla ratkaistaan jutut tuomioistuimessa Auttaa soveltamaan näitä päätössääntöjä käytännössä Otollisin maaperä taloustieteelliselle argumentoinnille on lain soveltamistilanteessa, joissa säännös on kirjoitettu hyvin joustavasti tai asiaa ei ole säännelty lainkaan
Taloustieteen mallit lainassa Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 9
Mikrotaloustiede Tutkii markkinakäyttäytymistä Tutkii yksilön valintoja (metodologinen individualismi) Tavoitteena kehittää malleja, jotka ennustavat ihmisten markkinakäyttäytymistä On kiinnostunut siitä: Miten kuluttajat ja tuottajat tekevät päätöksiä maailmassa, jossa vallitsee resurssien niukkuus Miten yhteiskunnan niukat resurssit voitaisiin allokoida tehokkaasti Sen sijaan mikrotaloustiede ei ota kantaa siihen, jakaantuvatko yhteiskunnan niukat resurssit oikeudenmukaisesti Oikeustaloustieteessä mikrotaloustieteen malleja sovelletaan oikeudellisen sääntelyn analysoimiseen
Rationaalisen valinnan malli Tavoitteena hyödyn maksimointi Mallin oletukset: Yksilöt ovat rationaalisia oman hyötynsä maksimoijia Valinta on rationaalinen, kun se on harkittu ja johdonmukainen Rationaalinen yksilö valitsee aina sen vaihtoehdon, joka maksimoi hänen hyötynsä Yksilön valintaa rajoittaa budjettirajoite (tulot, aika, kognitiiviset kyvyt) Taloustieteilijät olettavat, että kaikki maksimoivat jotakin: Ihmiset maksimoivat omaa hyötyään Yritykset maksimoivat voittoaan Poliitikot maksimoivat äänimääriään eli uudelleenvalituksi tulemistaan Virkamiehet maksimoivat budjettiaan
Täydellisesti kilpailulliset markkinat Tavoitteena markkinatasapaino Oletukset: Ostajia ja myyjiä on riittävän monta ja kunkin markkinaosuus on riittävän pieni Kukaan myyjä tai ostaja ei voi vaikuttaa hintaan (hinnanottaja) Kaikkien tuottamat hyödykkeet ovat samanlaisia Markkinoilla vallitsee täydellinen tietämys hyödykkeiden ominaisuuksista Markkinoille on vapaa pääsy ja niiltä voi poistua vapaasti Transaktiokustannuksia ei ole Varallisuusoikeudet on täsmällisesti määritelty kaikelle varallisuudelle Yksityiset hyödyt ja haitat vastaavat yhteiskunnan hyötyjä ja haittoja (ei ulkoisvaikutuksia)
Tehokkus Koska yhteiskunnassa olevat resurssit ovat niukat, niitä tulee käyttää tehokkaasti Tehokkuudella voidaan viitata sen eri merkityksiin: Paretotehokkuus (Pareto efficiency): resurssit ovat jakautuneet paretotehokkaasti, mikäli ei ole mahdollista parantaa kenenkään osapuolen asemaa ilman, että samalla heikennetään jonkun toisen osapuolen asemaa. Paretoparannus on tilanne, jossa ainakin yhden osapuolen hyvinvointi kasvaa ilman, että muiden hyvinvointi heikkenee. Kahden osapuolen vapaaehtoinen vaihdantaa voidaan pitää normaalisti paretoparannuksena. Oikeudellisen sääntelyn kannalta paretotehokkuutta voidaan pitää vähimmäiskriteerinä, joka talouden tulisi täyttää Lainsäädännön tehtävänä on luoda edellytykset, että kaikki paretoparannukset olisi mahdollista toteuttaa tai ei ainakaan estää niiden toteutumista
jatkuu Kaldor-Hicks -tehokkuus eli kompensaatiokriteeri: asiaintilaa B on priorisoitava asiantilaan A nähden, jos siirrosta hyötyneiden hyvinvointi kasvaa niin paljon, että he voisivat teoriassa suorittaa hävinneille kompensaation ja silti he pääsisivät alkuperäistä korkeammalle hyvinvoinnin tasolle Kyseessä on kuitenkin hypoteettinen kompensaatio, jota voittajien ei tarvitse todellisuudessa suorittaa Kyseessä on siis toisin sanoen potentiaalinen paretoparannus Oikeutus siihen perustuu siihen, että yhteiskunnan kokonaishyvinvointi lisääntyy, oikeudenmukaisuudesta voidaan sitten huolehtia verojen ja tulonsiirtojen avulla Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 14
jatkuu Tuotannollinen tehokkuus (productive efficiency) eli kustannustehokkuus (cost-efficiency): ei ole mahdollista tuottaa tietyistä hyödykkeistä parempaa tuotosta (maksimaalinen tuotos) ei ole mahdollista saavuttaa tiettyä tasoa pienemmillä resursseilla (minimaaliset kustannukset) Allokatiivinen tehokkuus (Allocative efficiency): tarkoittaa, että elinkeinonharjoittajat tuottavat kuluttajien haluamia hyödykkeitä hinnoilla, jotka heijastavat tuotantokustannuksia mahdollisimman hyvin. Allokatiivista tehottomuutta syntyy, kun elinkeinonharjoittajat vähentävät hyödykkeen tarjontaa tuotantoa rajoittamalla ja nostavat siten markkinahintoja keinotekoisesti tasolle, joka ei heijasta kustannuksia. Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 15
jatkuu Dynaaminen tehokkuus Organisatoriset ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat sen, että vastaisuudessa tarvitaan vähemmän resursseja tietyn tuotantomäärän tuottamiseen Dynaaminen tehokkuus viittaa tuleviin parannuksiin niukkojen voimavarojen hyödyntämisessä Staattinen tehokkuus sisältää yhtäältä tuotannollisen tehokkuuden, jonka mukaan tuotanto tapahtuu minimikustannuksin, ja allokatiivisen tehokkuuden, jonka mukaan tuotetaan oikeanlaisia hyödykkeitä.
Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Epävarmojen vaihtoehtojen kohdalla ihmiset maksimoivat odotettua hyötyä Odotettu hyöty = toteutumisen todennäköisyys (p) x vaihtoehdon tuottama hyöty (u) Ihmisten suhtautuminen riskiin vaihtelee: Riskinkaihtajalla on tuloihin nähden laskeva rajahyöty, joten hän valitsee mieluummin varman vaihtoehdon Riskineutraalin tulojen rajahyöty on tasaisesti kasvava, joten hänelle on sama valitseeko varman vaihtoehdon vai samansuuruisen odotetun hyödyn Riskinottajan tulojen rajahyöty on kasvava, joten hän valitsee mieluummin odotetun hyödyn kuin saman suuruisen varman vaihtoehdon Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 17
Riskien jaottelusta Puhdas riski = riski, jonka toteutumisen todennäköisyys ei ole kummankaan osapuolen toimenpiteistä riippuvainen Epäpuhdas riski = jos jompikumpi osapuolista pystyy vaikuttamaan riskin toteutumisen todennäköisyyteen Tehokkaan riskinjaon periaatteet: 1. Vakuutusperiaate Riski allokoidaan osapuolelle, joka voi sen halvemmin kustannuksin hajauttaa 2. Kontrolliperiaate Riski allokoidaan osapuolelle, joka voi halvemmin kustannuksin ehkäistä riskin toteutumisen tai ehkäistä vahingon laajenemisen 3. Kantokykyperiaate Riski allokoidaan osapuolelle, joka kaihtaa riskiä vähiten Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 18
Tavoitteena varallisuuden maksimointi Mitä tarkoittaa yhteiskunnallisen kokonaishyvinvoinnin maksimointi (welfare maximization)? Miksi oikeustaloustiede on kiinnostunut maksimoimaan yhteiskunnan hyvinvointia eikä vähäosaisten kansalaisten hyvinvointia? Miksi toimenpiteet tulee valita tehokkuuden eikä oikeudenmukaisuuden perusteella? Koska yhteiskunnassa vallitsee resurssien niukkuus, tulisi nämä rajalliset voimavarat ohjata pois tehottomasta käytöstä niiden tehokkaimpaan käyttöönsä, jotta yhteiskunnan kokonaisvarallisuus saataisiin maksimoitua Mitä suurempi yhteiskunnan kokonaisvarallisuus on, sitä enemmän yhteiskunnalla on jaettavana resursseja kansalaisten kesken Kun kokonaisvarallisuus on maksimoitu, tulonjaon tasaamisesta voidaan sen jälkeen huolehtia verojen ja suorien tulonsiirtojen avulla
Taloustieteellinen analyysi oikeussääntöjen oikeellisuudesta Tehokkuus-oikeudenmukaisuus kysymys: Pitääkö tehokkuus olla ainoa kriteeri arvioitaessa oikeussääntöä vai otetaanko oikeudenmukaisuus huomioon myös? Tehokkuus Oikeudenmukaisuus (tulonjako) Kannustimet: Luoko oikeussääntö riittävän kannustimen ihmisille ja yrityksille, joihin sääntö kohdistetaan? Riskinjako: Jakaako oikeussääntö tehokkaasti riskiä, niiden ihmisten ja yritysten joukossa joihin sääntö vaikuttaa? Päätös toiminnan huolellisuudesta Päätös toiminnan määrästä
Kysyntä ja tarjonta markkinoilla Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 21
Aamupala Hinnasto: Omena 1 Banaani 1 Leipä 1,50 Mehu 3 Kahvi 2 Muna 0,50 0,50 Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 22
Miten kuluttajat tekevät valintansa? Kuluttajan tavoitteena on maksimoida oma hyötynsä Hyöty on subjektiivinen käsite, yleensä ordinaalinen Kuluttaja järjestää kaikki hyödykkeet preferenssijärjestykseen Preferenssien tulee täyttää tietyt aksioomat (täydellisyys, transitiivisuus, refleksiivisyys) Täydellisyys: kuluttaja kykenee muodostamaan mielipiteensä kaikkien hyödykkeiden välillä Transitiivisuus: jos a b ja b c, niin a c Refelksiivisyys: a a Preferenssijärjestys pysyy vakaana Kuluttaja maksimoi hyötynsä valitsemalla sen hyödykkeen (kimpun), joka on preferenssijärjestyksessä ylimmällä tasolla, jolle hän budjettirajoitteensa puitteissa yltää Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 23
Kuluttajan hyödyn maksimointi Hyötyfunktio u= u(x,y) kuvaa jonka kuluttaja saa erilaisista hyödykkeiden x ja y yhdistelmistä indifferenssikäyrä kuvaa hyödykkeiden x ja y yhdistelmiä, joiden joiden suhteen henkilö on indifferentti Kuluttaja pyrkii korkeimmalle indifferenssikäyrälle, jolle hän budjettirajoitteen rajoittamana yltää Leikkauspisteessä on kuluttajan optimi eli kuluttajan hyödyn maksimoiva yhdistelmä Muutokset hyödykkeiden hinnoissa tai budjetissa muuttavat kuluttajan optimia Indifferenssikäyrät Y y 0 x 0 x 1 B 0 B 1 I 6 I 4 I 5 I 3 I 2 I 1 X Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 24
Miten tuottajat tekevät valintansa? Tuottajan tavoitteena voiton maksimointi Voiton maksimoiva tuotannon määrä löytyy, kun MC = MR MC = Yhden lisäyksikön tuottamisen aiheuttaja rajakustannus, joka jäisi pois jos kyseistä yksikköä ei tuotettaisi MR= yhden lisäyksikön tuottamisesta saatava rajatuotto, joka jäisi saamatta, jos kyseistä yksikköä ei tuotettaisi P= hinta AC= keskimääräiset kustannukset Voitto = MC - AC Tuotannollinen tehokkuus Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 25
Yrityksen voitonmaksimoiva tuotannon määrä P Voitto MC AC p P=MR AC q* Q Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 26
Miten kysyntä ja tarjonta määräytyvät markkinoilla? Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 27
P P 1 P 0 Kysyntäkäyrä Kysyntäkäyrä kuvaa kokonaiskysyntää tietyillä markkinoilla Koska kuluttajat reagoivat hinnan muutoksiin markkinoilla, kysyntäkäyrä on alaspäin laskeva Kysytty määrä muuttuu suhteessa hyödykkeen hinnanmuutoksiin P 2 D q 1 q 0 q 2 Q Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 28
Tarjontakäyrä P P 1 P 0 P 2 S Tarjontakäyrä kuvaa kokonaistarjontaa tietyillä markkinoilla Tuottajat reagoivat myös hinnanmuutoksiin markkinoilla Tarjontakäyrä on ylöspäin nouseva Tarjottu määrä muuttuu suhteessa hyödykkeen hinnan muutoksiin q 1 q 0 q 2 Q Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 29
Miten markkinoilla määräytyvät tuotteen hinta sekä tuotettu määrä? Ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutuksesta markkinoilla Kokonaiskysyntää markkinoilla kuvaa laskeva kysyntäkäyrä Kokonaistarjontaa markkinoilla kuvaa nouseva tarjontakäyrä Täydellisesti kilpailullisilla markkinoilla kysyntä ja tarjonta ohjautuvat markkinavoimien vaikutuksesta vähitellen tasapainoon Kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspiste määrittää markkinoilla vallitsevan tasapainohinnan ja tasapainomäärän Markkinat toimivat tehokkaasti, kun markkinoilla vallitsee kilpailullinen tasapainohinta ja tasapainomäärä
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja tasapainohinta P S = MC (rajakustannukset) p* D = MB (rajahyöty) q * Q Täydellisesti kilpailullisilla markkinoilla kysyntä ja tarjonta ohjautuvat markkinavoimien vaikutuksesta vähitellen tasapainoon. Kun kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuria, markkinoilla on saavutettu tasapainohinta p* ja tasapainomäärä tuotantotasolla q*.
Miksi kilpailulliset markkinat allokoivat resurssit tehokkaasti? P Markkinatasapainotilanteessa kuluttajaylijäämä ja tuottajaylijäämä ovat maksimissaan eikä yhteiskunnalle synny tehokkuustappiota kuluttajaylijäämä S P* tuottajaylijäämä q* D Q
Kysyntä- ja tarjontakäyrien siirtyminen Erotettavat toisistaan siirtyminen kysyntäkäyrällä hintatasosta toiseen ja koko kysyntäkäyrän siirtyminen joko vasemmalle tai oikealle Kysyntäkäyrä siirtyy silloin, kun mukaan tulee tekijä, joka vaikuttaa ostettavaan määrään Yksilön tulojen muutos Substituuttihyödykkeen hinnanmuutokset Komplementtihyödykkeiden hinta Tarpeiden muutos Hinnanmuutosodotukset Jokin muu ulkoinen tekijä Tarjontakäyrä voi siirtyä vastaavasti, kun esim. tuotannontekijöiden saatavuus tai hinnat muuttuvat tai tuotantoteknologia kehittyy
Kysynnän kasvu S P 1 P 0 D D Q 0 Q 1
Tarjonnan väheneminen S S P 1 P 0 D Q 1 Q 0
Mihin tarvitsemme tietoa kysyntä- ja tarjontakäyristä ja niiden muutoksista? Ymmärtääksemme, miten erilaiset valtiovallan keinot, joilla puututaan markkinoiden toimintaan, tulevat vaikuttamaan Seuraavaksi tarkastellaan kahden julkisvallan käyttämän sääntelykeinon vaikutuksia hyödykemarkkinoilla Minimihinta Hintakatto
Minimihinta maidolle Markkinoilla vallitsee maidon tasapainohinta 2 /litra, jolloin tuotantomäärä on 10 000 litraa maitoa Julkisvalta haluaa turvata maidontuottajien toimeentuloa asettamalla maidolle minimihinnan 3 /litra Miten sääntely vaikuttaa markkinoihin? 3 euron hinnalla tuottajat olisivat halukkaita tuottamaan 15 000 litraa maitoa Mutta 3 euron hinnalla kuluttajat ovat halukkaita ostamaan vain 5 000 litraa maitoa Aha, mutta miten määrätään: Ketkä maidontuottajista saavat myydä maitonsa 3 /litra? Minne ylimäärämaito laitetaan? Ketkä maidontuottajista joutuvat siirtymään muulle toimialalle? Mitä ne kuluttajat juovat, joilla ei ole varaa ostaa maitoa hintaan 3 /litra?
Minimihinnan vaikutus markkinatasapainoon P S 3 2* D 5 10* 15 Q
Hintakatto lämmitysöljylle Markkinoilla lämmitysöljyn tasapainohinta on 2 /litra ja tasapainomäärä 10 000 litraa Julkisvalta haluaa turvata, että kuluttajat saisivat ostettua lämmitysöljynsä kohtuuhintaan asettamalla lämmitysöljylle hintakaton 1 /litra tällä hinnalla kuluttajat ostaisivat lämmitysöljyä 15 000 litraa, mutta tuottajat olisivat halukkaita tuottamaan vain 5 000 litraa Kuka määrää: Ketkä kuluttajat saavat ostaa tuotetun öljyn? Millä muut kuluttajat nyt lämmittävät asuntonsa? Kuka tuottajista saa jatkaa tuotantoaan? Keiden tuottajien on poistuttava markkinoilta?
Hintakaton vaikutus markkinatasapainoon P S 2* 1 D Q 5 10* 15
Kysynnän hintajousto Kysynnän hintajoustolla kuvataan kysytyn määrän reaktioita hinnanmuutoksiin P 2 Hyvin jyrkkä kysyntäkäyrä osoittaa, että hinnanmuutokset vaikuttavat vain vähän kysyttyyn määrään P 1 Hyvin loiva kysyntäkäyrä kertoo, että hinnanmuutoksilla on voimakas vaikutus kysyttyyn määrään D1 D2 q 1 q 2 q 3 q 4
Miksi tarvitsemme tietoa kysynnän joustoista? Lainsäätäjä suunnittelee toimenpiteitä tupakoinnin vähentämiseksi, sillä tupakoinnin haitoista aiheutuu yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Lainsäätäjä haluaa tietää, millaisia vaikutuksia erilaisilla sääntelytoimenpiteillä on. Hän haluaa tietää, miten hinnan nosto vaikuttaisi tupakan kulutukseen. Miten savukkeiden kysyntä muuttuu, jos hinta kaksinkertaistuu (kasvaa 100%)? Savukkeiden hintajousto tiedetään etukäteen = 0,3 (taulukosta) X = 0,3 => x = 30 % 100 % Eli savukkeiden kysyntä laskisi 30 prosenttia, jos niiden hinta kaksinkertaistuisi
Taloustieteellisten mallien soveltuvuus oikeudellisen sääntelyn analysointiin Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 43
Miten rationaalisen valinnan teoria soveltuu markkinakäyttäytymisen ennustamiseen? Rationaalisen valinnan teoria ennustaa hyvin markkinaosapuolten kokonaiskäyttäytymistä markkinoilla, koska markkinapäätökset säännöllisiä ja toistuvia, jolloin yksilöillä mahdollisuus oppia virheistään markkinapäätöksissä on yhdenmukainen mitta: raha markkinapäätöksissä usein yksi optimaalinen tulos satunnainen irrationaalisuus ei vaikuta markkinaosapuolten kokonaiskäyttäytymiseen ja siten mallin toimivuuteen anomaalista käyttäytymistä voidaan selittää rationaalisen valinnan mallin parantelun avulla
Miten rationaalisen valinnan teoria soveltuu oikeudellisen sääntelyn kontekstissa? Rationaalisen valinnan mallia voidaan soveltaa ennustettaessa, miten ihmiset reagoivat sääntelyyn tai sen muutoksiin Monet oikeudellisen päätöksenteon tilanteet muistuttavat markkinapäätöksiä Oikeussääntöjen avulla synnytetään kannustinvaikutuksia Oikeussääntöjä muovaamalla voidaan sääntelyn kohteille luoda kannustimia toimia lainsäätäjän haluamalla tavalla tai hillitä kohderyhmän kannustimia toimia ei-toivotulla tavalla Oikeussäännöt luovat implisiittisiä hintoja eri käyttäytymistavoille ja yksilöt reagoivat näihin hintoihin kuten hintoihin markkinoilla: jos hinta lain rikkomisesta on korkeampi kuin rikkomisen avulla tavoiteltava hyöty, lakia ei kannata rikkoa
Rationaalisen valinnan mallin kritiikki Mallin ongelmana on se, että ennustukset yksilöiden preferensseistä ja keinoista tyydyttää preferenssit ovat osoittautuneet joissakin tilanteissa virheellisiksi: Osapuolet eivät onnistu aina maksimoimaan odotettua hyötyään syynä heuristiikat sekä rajoittuneesta rationaalisuudesta johtuvat korkeat informaation prosessointikustannukset ja kognitiiviset rajoitteet Reagoiminen oikeudelliseen sääntelyyn riippuu vertailuarvosta, asiayhteydestä, vaihtoehtojen suhteesta vallitsevaan tilaan, oikeussäännön vaikutusten ajallisesta etäisyydestä sekä sosiaalisista normeista Kritiikkiin pyritty vastaamaan psykologisen oikeustaloustieteen avulla Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 46
Mihin psykologista oikeustaloustiedettä tarvitaan? Psykologinen oikeustaloustiede hyödyntää soveltavan käyttäytymistieteiden (mm kokeellinen psykologia) tutkimushavaintoja ihmisten todellisesta käyttäytymisestä valintatilanteissa Havaintojen avulla voidaan rationaalisen valinnan teorian ennustuskykyä yrittää parantaa Lainsäätäjän tulisi saada tarkka ennuste siitä, miten tietty sääntelyn kohderyhmä käyttäytyy Oletus siitä, että kaikki ihmiset kaikissa tilanteissa käyttäytyvät täydellisen rationaalisesti johtaa usein virheellisiin käyttäytymisennusteisiin ja sääntelysuosituksiin Käyttäytymisteorian tulisi kyetä ennustamaan, mitkä ovat todennäköisimmät reaktiot siinä kohderyhmässä, johon sääntely kohdistuu Psykologinen oikeustaloustiede kartoittaa niitä kohderyhmiä ja tilanteita, joissa päätöksenteko poikkeaa rationaalisen valinnan mallista Sen tavoitteena on tuottaa perinteisen mallin ennustuksia tarkempia käyttäytymisennustuksia ja sääntelysuosituksia
Miten paranneltua rationaalisen valinnan mallia voidaan hyödyntää lainsäädäntötutkimuksessa? Mallia voidaan käyttää hyväksi ennustettaessa sitä miten sääntelyn kohderyhmä tulisi reagoimaan suunniteltuun oikeudelliseen sääntelyyn Mallin avulla voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia suunnitellulla sääntelyllä on Mallia voidaan hyödyntää myös vertailtaessa, mikä vaihtoehtoisista sääntelykeinoista olisi paras laille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Mallia voidaan hyödyntää myös implementoinnin suunnittelussa ja suunniteltaessa implementointia tukevia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat joko sääntelyä toimeenpaneviin viranomaisiin tai sääntelyn kohderyhmiin Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 48
Perustelut oikeudelliselle sääntelylle Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 49
Miksi julkisvallan väliintuloa tarvitaan? Yhteiskunnan intressit yksityiset intressit Julkisvallan interventiota tarvitaan markkinoilla, koska markkinoilla ei aina saavuteta parasta mahdollista tilaa, jossa yhteiskunnan niukat resurssit olisivat kohdentuneet niiden tehokkaimpaan käyttöönsä Miksi kansantalouden niukat resurssit eivät jakaannu kaikkien tehokkaimmalla tavalla? Esimerkiksi joitakin tuotteita tuotetaan/ kulutetaan liikaa ja toisia liian vähän Kaikki kustannukset ja hyödyt eivät lankea samalle markkinaosapuolelle Jossakin tapauksessa ongelmana on markkinoiden puuttuminen kokonaan Ongelmana voi olla myös epäoikeudenmukaisuus Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 50
Miksi kansantalouden niukat resurssit eivät jakaannu kaikkien tehokkaimmalla tavalla? Oletuksen mukaan kilpailulliset markkinat allokoivat yhteiskunnan niukat resurssit tehokkaimpaan käyttöönsä Todellisuudessa markkinat eivät aina täytä kaikkia täydellisesti kilpailullisten markkinoiden edellytyksiä Markkinoilla vallitsee markkinahäiriöitä: Epätäydellinen kilpailu Epäsymmetrinen informaatio Transaktiokustannukset Ulkoisvaikutukset Julkishyödykkeet Rajoittunut rationaalisuus Sääntelyhäiriöt
EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Syyt: Monopoli/ luonnollinen monopoli Markkinoilla on vain yksi tuottaja = monopoli Markkinoilla on vain yksi ostaja = monopsonikilpailua vähentävä käyttäytyminen ja saalistushinnoittelu Myyjät ovat sopineet hinnasta, myyntiportaasta, tuotettavasta määrästä tai = kartelli Epätasapainoinen neuvotteluvoima Kilpailun puuttuminen/ heikko kilpailu/ liiallinen kilpailu Markkinoiden puuttuminen/ epätäydelliset markkinat Monopolille ominaista on kilpailun puuttuminen ja epäluonnollisen korkea hintataso sekä liian vähäinen tuotannon määrä Voittoa maksimoidakseen monopoliyritys rajoittaa tuotantoaan markkinahinnan nostamiseksi
Monopolin valitsema tuotannontaso ja sen tuottama tehokkuustappio P kuluttajaylijäämä tuottajaylijäämä tehokkuustappio p m MC p c D q m q c MR Q Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 53
Monopolin haitat Monopoli aiheuttaa yhteiskunnalle tehokkuustappiota Tuotannon määrä on kilpailullisiin markkinoihin verrattuna liian alhainen Liikakysyntä - Kilpailullisella hinnalla kysyntää vielä olisi Monopolihinnat estävät resurssien uudelleenallokoitumisen Oikeudelliset sääntelykeinot: Kilpailunrajoituslaki tähdätään ensisijaisesti kilpailun rajoitteiden poistamiseen markkinavoiman syntymisen ehkäisemiseen Kartelli- ja yrityskauppavalvonta sekä markkinavoimalta suojaamiseen (esim. KSL)
Luonnollinen monopoli Luonnollinen monopoli on monopolin erityistapaus Erityispiirteenä ovat suuret kiinteät kustannukset verrattuna muuttuviin kustannuksiin: maakaasun jakeluverkosto, rautatie, sillat, moottoritie Suuret kiinteät kustannukset johtavat siihen, että keskimääräiset kustannukset (AC) ovat suuria pienillä tuotannon määrillä Suurtuotannon edut: AC :t laskevat tuotannon kasvaessa Julkisvallan keinot luonnollisen monopolin sääntelyyn: Annetaan toimia vapaasti voiton maksimointi Pakotetaan myymään tuotteita keskimääräisten kustannusten mukaan nollavoitto Pakotetaan tuottajan hinnoittelemaan rajakustannusten perusteella yritys tekee tappiota Tuotetaan palvelu ilmaiseksi yhteiskunnan varoin
TRANSAKTIOKUSTANNUKSET Kutsutaan transaktiokustannuksiksi tai liiketoimintakustannuksiksi Kustannuksia, jotka eivät suoranaisesti liity itse vaihdannan kohteeseen, mutta ovat välttämättömiä vaihdannan suorittamiseksi Estävät osapuolia pääsemästä sopimukseen, joka muutoin olisi molemmille osapuolille kannattava Transaktiokustannusten määrällä on vaikutusta vaihdannan kannattavuuteen mitä pienemmät ne ovat, sitä enemmän vaihdannasta kertyy nettohyötyä Mitä suuremmat ne ovat, sitä pienemmäksi jää vaihdannan nettohyöty Transaktiokustannukset voivat jopa ylittää vaihdannan avulla saatavan hyödyn vaihdantaa ei tapahdu, jolloin yhteiskunnan niukat resurssit eivät päädy niitä enemmän arvostavalle
Transaktiokustannusten jaottelu Transaktiokustannukset ovat kustannuksia, jotka liittyvät markkinamekanismin käyttämiseen Markkinoilla vaihdanta tapahtuu sopimusten avulla Siksi niitä tarkastellaan sopimustoimintaan liittyvinä ex ante ja ex post transaktiokustannuksina Ennakollisia (ex ante) transaktiokustannuksia ovat: Etsintäkustannukset (sopimuskumppani, hyödyke) Sopimiskustannukset (neuvottelu- ja asiakirjakustannukset) Valvontakustannukset (suorituksen laatu ja ajankohta, turvaaminen) Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 57
jatkuu Jälkikäteisiä transaktiokustannuksia ovat: Virhesuorituskustannukset (virheen havaitseminen ja sen haitta) Tinkimiskustannukset (virheen oikaisukeinot ja niistä sopiminen) Järjestelmäkustannukset (täytäntöönpano-, valvonta- ja turvaamistoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset) Ennakollisilla ja jälkikäteisillä transaktiokustannuksilla on käänteinen suhde: jos ex ante kustannuksista tingitään, kasvavat ex post kustannukset Transaktiokustannusten optimointi: sopimuksesta ei kannata laatia täydellistä, vaan sen täydentäminen kannattaa lopettaa, kun ex ante transkatiokustannukset = odotetut ex post transaktiokustannukset
Transaktiokustannuksiin vaikuttavat tekijät Matalat transaktiokustannukset standardi tuote/palvelu Yksinkertaiset oikeudet Vähän osapuolia Ystävälliset osapuolet Tutut osapuolet Rationaalinen käyttäytyminen Samanaikainen vaihdanta Ei seuraamuksia Alhaiset monitorointikustannukset Halpa riidanratkaisu- ja seuraamusjärjestelmä Korkeat transaktiokustannukset Uniikki tuote/palvelu Epäselvät, kompleksit oikeudet Monta osapuolta Vihamieliset osapuolet Tuntemattomat osapuolet Ennakoimaton käytös Eriaikainen vaihdanta Lukuisia seuraamuksia Korkeat monitorointikustannukset Kallis riidanratkaisu- ja seuraamusjärjestelmä
Transaktiokustannusten taustalla olevat tekijät Transaktiokustannukset voivat aiheutua 1. Informaatio- ja kommunikointiongelmista Teknologiset innovaatiot ja informaatioyhteiskunnan rakennemuutos voivat alentaa näitä ongelmia 2. Yleisestä markkinaepävarmuudesta Epävarmuutta voidaan pyrkiä alentamaan ja riskiä pienentämään joko sopimuksellisin tai julkisen vallan keinoin 2. Osapuolten strategisesta tai opportunistisesta käyttäytymisestä Opportunismia voidaan alentaa siten, että otetaan pois esim. sopimuksen sovittelun avulla opportunismin tuottama hyöty Ei tulkita sopimusta siten, että se sallii opportunistisen käyttäytymisen Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 60
Opportunismi Opportunismilla tarkoitetaan sitä, että toinen osapuoli yrittää maksimoida oman hyötynsä ottamatta huomioon vastapuolelle siitä aiheutuvia seurauksia Osapuoli toimii vastoin vastapuolen kohtuullisia odotuksia sopimussuhteessa, mutta ei välttämättä vastoin sopimuksen kirjaimellista muotoa Opportunismi siis liittyy hyvän tavan mukaisuuden periaatteeseen ja samalla kysymykseen siitä, miten tuomioistuin saa selville osapuolten todellisen tarkoituksen Opportunismi aiheuttaa yhteiskunnalle tehokkuustappioita, sillä osapuolet pyrkivät suojautumaan vastapuolen opportunismilta investoimalla liian suuriin suojautumiskustannuksin opportunismin pelko voi hillitä halukkuutta sopimusten solmimiseen, jolloin yhteiskunnan niukat resurssit eivät allokoidu tehokkaasti Opportunismi ei luo lisäarvoa vaan allokoi uudelleen jo olemassa olevia resursseja
Julkisen vallan rooli Julkisen vallan tehtävä alentaa transaktiokustannuksia, jotta vaihdantaa tapahtuisi Oikeudelliset Instituutio ja muut yhteiskunnan rakenteet Varallisuusoikeudet/immateriaalioikeudet, vahingonkorvausoikeus, sopimusoikeus jne. yleiset oikeusperiaatteet Julkiset rekisterijärjestelmät, laatujärjestelmät jne. Markkinoiden omat keinot: Standardit, sertifikaatit, Kauppatavat, Incoterms Suhdeverkostot, luottamus, maine Riidanratkaisumenettelyt Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 62
EPÄSYMMETRINEN INFORMAATIO Toisella osapuolella on enemmän tietoa vaihdannan kohteesta kuin vastapuolella Epäsymmetrisen informaation ongelma syntyy siitä, ettei yksityistä informaatiota omaava osapuoli halua paljastaa vastapuolelle informaatiotaan mistään hinnasta, sillä hän yrittää hyötyä siitä opportunistisesti Epäsymmetrinen informaatio ennen sopimuksen solmimista voi johtaa haitalliseen valikoitumiseen (adverse selection). Esimerkki käytetyistä autoista Epäsymmetrinen informaatio sopimuksen solmimisen jälkeen tunnetaan nimellä moraalinen uhkapeli tai moraalikato (moral hazard). Esimerkkinä vakuutuksen ottaminen
Epätäydellinen informaatio Markkinat eivät tuota osapuolten tarpeiden kannalta riittävästi informaatiota Syitä: informaatio on lähellä julkishyödykettä, kun informaatio on kerran paljastettu, kaikki voivat hyödyntää sitä, eikä se kulu, mutta kukaan ei olisi halukas maksamaan informaation tuottamisesta Informaation etsintäkustannukset voivat olla hyvin korkeita (ei markkinoita, vastapuolella yksityistä informaatiota yms.) Informaation tuottaminen voi olla kallista (lääkeaineen vaikutukset) Informaatio voi olla harhaanjohtavaa, sillä markkinat eivät kykene korjaamaan epätäydellistä informaatiota
Epätäydellisen informaation ongelmat Kuluttajat tekevät ostopäätöksen hyödykkeen hinnan ja havaittavien ominaisuuksien perusteella Jos informaatio on epätäydellistä, kuluttaja tekevät erheellisiä ostopäätöksiä, jotka eivät allokoi resursseja tehokkaasti, koska Kuluttajat yliarvioivat hyödykkeen arvon tai aliarvioivat sen arvon=> tehoton sopimus Yrityksillä on kannustin tuottaa heikkolaatuisia hyödykkeitä Tai lisätä hyödykkeisiin ominaisuuksia, joilla ei ole kuluttajalle todellista lisäarvoa, mutta hinta nousee
Hyödyketyypit Etsintähyödykkeitä ovat hyödykkeet, joiden laatu on havaittavissa jo ennen hankintapäätöstä ja hyödykkeen käyttöä Etsintähyödykkeitä ovat monet päivittäis- ja kulutustavarat, joiden laatuun voimme tutustua kaupassa niitä tarkkailemalla ja valitsemalla Kokemushyödykkeitä ovat hyödykkeet, joiden laatu on havaittavissa vasta, kun kuluttaja on jo käyttänyt hyödykettä Esimerkiksi parranajokone, ulkomaanmatka, kirja, venäjän kielen kurssi Luottamushyödykkeitä ovat hyödykkeet, joiden laatua kuluttaja ei pysty havaitsemaan vielä senkään jälkeen, kun hän on käyttänyt hyödykkeen. Esimerkiksi omakotitalo, monet lääkäripalvelut, fitnessklubikortti Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 66
Miksi informaatiolla on niin merkittävä rooli markkinoilla? Epätäydellisen informaation markkinoilla resurssit eivät allokoidu tehokkaasti; kuluttajat ostavat joko liikaa tai liian vähän tuotetta, jolloin yhteiskunnalle aiheutuu tehokkuustappiota Pe Hyvinvointitappio P* De epätäydellinen info D* täydellinen info q * q e Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 67
Julkisen vallan sääntelykeinoja 1. Julkisvalta tuottaa itse informaatiota Suoraan tai epäsuoraan laatuluokitusten ym. avulla 2. Julkisvalta asettaa informaationtuottamisvelvollisuuden se ei välttämättä ratkaise kaikkia informaatioon liittyviä ongelmia Vaikka informaatiota olisi tarjolla kuluttajat eivät kykene hyödyntämään sitä rajoittuneen rationaalisuuden vuoksi Informaation tuottamisvelvollisuus voi kasvattaa yritysten hallinnollista taakkaa 3. Julkisvalta sääntelee ostopäätöksiä Esim. tupakan myynnin kielto alaikäisille Auktorisoimattomien kielto tuottaa palveluja Haittavero eli syntivero 4. Julkisvalta valvoo hyödykkeiden laatua Turvallisuusvaatimukset 5. Julkisvalta ei tee mitään Aina ei kannata säännellä, jos kustannukset suuremmat kuin hyödyt Markkinat löytävät omia keinoja ratkaista ongelma!
RAJOITTUNUT RATIONAALISUUS Simon (1955) totesi, että ihmiset ovat todellisuudessa vain rajoittuneesti rationaalisia. 1. Ulkoiset rajoitteet: Informaation hankkiminen on kallista, joten sitä ei kannata hankkia liikaa kaikkia maailmantiloja on mahdoton ennakoida, joten niihin ei voi varautua 2. Sisäiset rajoitteet: Ihmisen informaation vastaanottokyky on rajallinen, sillä muisti on rajallinen Ihmisen informaation prosessointikyky on rajallinen, sillä tiedonkäsittelykapasiteetti on rajallinen
Heuristinen päätöksenteko Heuristiikat ovat tiedostamattomia tai tiedostettuja, nopeita ja vähän informaatiota käyttäviä ongelmanratkaisukeinoja Tutkimuksissa havaittu useita erilaisia heuristiikkoja ja niiden yhdistelmiä Tyypillisiä heuristiikkoja: tunnistusheuristiikka ja tyydyttävyysheuristiikka Heuristiikka on hyvä, jos se soveltuu siihen ympäristöön, jossa sitä käytetään Heuristiikat nopeuttavat, helpottavat ja yksinkertaistavat päätöksentekoa verrattuna rationaaliseen valintaa Heuristiikat alentavat informaatiokustannuksia, sillä informaatiota etsitään tilastotietojen sijaan läheltä, omasta ja toisten kokemuksista Heuristiikat selittävät ihmisen selviytymiskyvyn, sillä henkiinjääminen on vaatinut nopeita reaktioita (Gerd Gigerenzer 2006) Haitta: käyttöön liittyvät päätöksentekoharhat ja arviointivirheet
Päätösharhat Kun päätös ei perustu puhtaisiin faktoihin, jää tilaa harhoille Tyypillisiä päätösharhoja ovat: Optimismiharha => yksilö yliarvioi hyvän onnensa ja aliarvioi negatiivisen riskin Itseluottamusharha=> yksilö yliarvioi omat kykynsä ja mahdollisuutensa Jälkiviisausharha=> yksilö yliarvioi jo toteutuneen tapahtuman todennäköisyyden Itsekeskeisyysharha=> etsii omaa käsitystä tukevaa informaatiota joka estää arvioimasta jo tehtyä valintaa realistisesti Päätösharhat voivat johtaa väärään valintaan
Arviointivirheet Arviointivirheillä on merkitystä, kun tulee valita epävarma vaihtoehto, joka toteutuu jollakin todennäköisyydellä Käyttäytymistieteellinen tutkimus on osoittanut, että yksilöt tekevät systemaattisia virhearvioita eri lopputilojen toteutumisen todennäköisyyksistä. syynä on se, että yksilöt tekevät päätöksensä päätöksentekoheuristiikkojen avulla, eivätkä käytä apuna tilastollisia todennäköisyyksiä Jos lopputilan toteutumisen todennäköisyys arvioidaan väärin, myös vaihtoehdon odotettu hyöty arvioidaan väärin Väärin laskettu odotettu hyöty voi johtaa virheelliseen valintaan
Miten yksilöiden päätöksenteko poikkeaa rationaalisen valinnan mallista? A) Rationaalisen valinnan teorian ennustusten mukaan yksilöt eivät ole halukkaita maksamaan käyttämistään julkishyödykkeistä (vapaamatkustajaongelma) Eksperimentti: yksilöt maksavat vapaaehtoisesti oman osuutensa julkishyödykkeistä (Thaler 1992,Ulen 1994) Johtopäätös: yksilöt ovat odotettua halukkaampia maksamaan julkishyödykkeistä, joten kaikkien julkishyödykkeiden ei tarvitse olla valtiovallan tuottamia
jatkuu B) Rationaalisen valinnan teorian mukaan osapuolet ryhtyvät vaihdantaan aina, kun vaihdannan avulla voidaan saada aikaan ylijäämää, eikä ylijäämän jako ole ongelma Eksperimentti: jos toinen ehdottaa epäoikeudenmukaista jakoa, vaihdantatilanne ei toteudu, vaikka ylijäämää syntyisi (Güth, Schmittberger, Schwarze 1982) Johtopäätös: yksilöt eivät suostukaan hyvin epäoikeudenmukaiseen ylijäämän jakoon, joten oikeudenmukaisuudella on merkitystä resurssien uudelleenallokoinnin kannalta
jatkuu C) Rationaalisen valinnan teorian mukaan, vaihdanta tapahtuu, jos se tuottaa ylijäämää, joka on suurempi kuin transaktiokustannukset Eksperimentti: vaikka transaktiokustannuksia ei ollut, varallisuusvaikutuksen vuoksi osapuolet olivat haluttomampia vaihdantaan kuin rationaalisen valinnan teoria ennustaa (Thaler 1992, Korobkin 1998) Johtopäätös: varallisuusvaikutuksen vuoksi markkinat eivät onnistu ohjaamaan hyödykkeitä niitä eniten arvostavalle, vaikka transaktiokustannukset olisivat alhaisia
Julkisen vallan keinot korjata rajoittuneen rationaalisuuden vaikutuksia päätöksentekoon Oikeustoimikelpoisuuden rajan määrittäminen Oikeustoimien pätemättömyyssäännökset Kiellot ja sanktiot: kielletään heikomman osapuolen hyväksikäyttö Tuoteturvallisuus-, työturvallisuussäännökset ym. Heikommansuojasäännökset: suojelevat heikompaa osapuolta kun ratkaisu on jo tehty (KSL, AsKL, AHVL,KorkoL, TakausL jne.) Informaation tuottamisvelvollisuus: auttaa tekemään harkittu päätös Riidanratkaisuelimet: madaltavat kynnystä ja kustannuksia valittaa ja hakea oikaisua ristiriitatilanteessa Uudet keinot: MINDSPACE ja Nudge Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 76
SÄÄNTELYHÄIRIÖT Myös oikeudellinen sääntely voi itse aiheuttaa häiriöitä markkinoiden toimintaan Sääntelyhäiriöiden taustalla olevia syitä: Sääntelyn ennakoimattomat vaikutukset Varallisuusoikeuksien puutteellinen määrittely Huonosti määritellyt tavoitteet ja päämäärät (eksplisiittiset tavoitteet vs tosiasialliset tavoitteet) Ylisääntelyongelma (keinoja enemmän kuin tavoitteita) Implementointi- ja täytäntöönpano-ongelmat Sääntelyhäiriöistä enemmän sääntelyteoriassa
Varallisuusoikeuksien taloustiede
Varallisuusoikeuksien taloustieteellinen teoria Varallisuus on joukko oikeuksia, jotka määrittelevät ne rajat, mitä yksilö voi tehdä omistamillaan resursseilla: pitää hallussa, käyttää, kehittää, parantaa, muuttaa, kuluttaa loppuun, tuhota, myydä, lahjoittaa, siirtää, vuokrata, lainata tai sulkea pois muiden käytöltä Taloustieteessä varallisuusoikeuksia tarkastellaan eri näkökulmasta kuin juridiikassa Esimerkiksi omistusoikeutta tarkastellaan siitä näkökulmasta, mitkä ovat omistusoikeuden taloudelliset seuraukset yhteiskunnassa Taloustieteen tarkoituksena on siis ennustaa, minkälaisia vaikutuksia varallisuusoikeuksien määritellyllä on yhteiskunnassa: taloudellisen tehokkuuden ja oikeudenmukaisen tulonjaon kannalta
Miten varallisuusoikeudet tulisi määritellä? Jotta varallisuusoikeusjärjestelmä on tehokas, seuraavien kolmen kriteerin on täytyttävä: 1. Eksklusiivisuus Kaikkien tuottojen on langettava varallisuusoikeuden haltijalle itselleen Ulkopuoliset on voitava sulkea pois käyttämästä hyväkseen haltijan oikeuksia Myös kaikkien kustannusten on langettava varallisuusoikeuden haltijalle Eksklusiivisuus tulisi ulottaa koskemaan vain varallisuusoikeuksia, joista on niukkuutta 2. Siirtokelpoisuus Haltijalla oltava oikeus myydä, vuokrata tai muuten siirtää oikeutensa kolmannelle, jotta varallisuus voidaan siirtää sitä eniten arvostavalle Näin yhteiskunnan niukat resurssit voidaan allokoida tehokkaasti Siirtokelpoisuutta voivat rajoittaa transaktiokustannukset ja lainsäädännölliset esteet (esim. lunastuslausekkeet) 3. Universaalisuus Kaiken yhteiskunnan varallisuuden tulisi olla jonkun hallinnassa, jotta voitaisiin päästä tehokkaaseen varallisuusoikeusjärjestelmään Käytännössä vain varallisuus, josta on niukkuutta on säädetty kuuluvaksi varallisuusoikeuksien piiriin
Mikä merkitys varallisuusoikeuksien määrittelyllä on? Varallisuusoikeuksien täsmällinen määritteleminen ja niiden suojaaminen luovat perusedellytykset sille, että yhteiskunnan niukat voimavarat voidaan allokoida tehokkaasti Voimavarat on allokoitu tehokkaasti, kun ne päätyvät yhteiskunnassa sille, joka arvostaa niitä eniten Vaihdannan edellytyksenä on, että omistajalla on oikeus siirtää resurssit uudelle omistajalle ja tälle syntyy oikeus käyttää niitä haluamallaan tavalla Täsmällisesti määritellyt varallisuusoikeudet tekevät tehokkaan vaihdannan mahdolliseksi Täsmällisesti määritellyt varallisuusoikeudet ovat myös tehokkaan tuotannon edellytys Yrityksille syntyy kannustin investoida hyödykkeiden tuotantoon ja tuotekehittelyyn vain, jos niillä on yksinoikeus rahastaa tuotteillaan investoimansa kustannukset
Siirto-oikeudet - kannustin vaihdantaan Esimerkki 1: Aatu ja Beetu ja käytetty auto Aatu arvostaa autoaan 3000 euroon saakka Beetu arvostaa Aatun autoa 4000 euroon saakka Beetu saa perintöä 5000 euroa ja haluaa ostaa Aatulta auton Koska Beetu arvostaa autoa enemmän kuin Aatu, tuottaisi vaihdanta yhteiskunnalle lisäarvoa 1000 euroa Jos kaupat syntyvät, resurssi eli auto päätyy sitä enemmän arvostavalla, jolloin se allokoituu entistä tehokkaampaan käyttöönsä Se, miten tuo lisäarvo jakaantuu osapuolten kesken, riippuu osapuolten neuvottelutaidoista ja määrää kauppahinnan Jos lisäarvo jaettaisiin tasan, olisi kauppahinta 3500 euroa
Aatun ja Beetun autokauppa Uhka-arvot Yhteistyö Ei yhteistyötä Aatu 3000 3500 3000 Beetu 5000 4000 + 1500 5000 Yhteensä 8000 9000 8000
Varallisuusoikeuksien suoja - kannustin yhteistyön tekemiseen Esimerkki 1 Alfa ja Beeta Luonnontilainen vs. järjestäytynyt sivilisaatio Maailmassa asuu vain kaksi ihmistä herra Alfa ja neiti Beeta Molemmat elävät maissin viljelyllä, varastelulla ja tappelulla Molemmilla on erilaiset viljelytaidot, varastelutaidot ja tappelutaidot Heidän varallisuus luonnontilassa on yhteensä 200 yksikköä! Jos varallisuusoikeuksien suojaaminen lain avulla tulee halvemmaksi kuin yksityinen suojaaminen, voidaan vapautuneet resurssit käyttää viljelyyn Tekemällä yhteistyötä Alfa ja Beeta voivat tuottaa itselleen lisää hyötyä ja kasvattaa samalla koko yhteiskunnan kokonaishyvinvointia 100 yksikköä!
Luonnontilainen sivilisaatio Farmari Kasvatettu maissi Varastettu maissi Menetetty maissi Nettomaissi Mr. Alfa 50 40-10 80 Miss Beeta 150 10-40 120 Yhteensä 200 50-50 200
Järjestäytynyt sivilisaatio Farmari Uhka-arvo Osuus ylijäämästä Nettomaissi Mr. Alfa 80 50 130 Miss Beeta 120 50 170 Yhteensä 200 100 300
Miten varallisuusoikeudet tulisi saattaa voimaan? Calabresi ja Melamed (1972) esittivät kolme oikeussääntöä, joiden avulla varallisuusoikeudet voidaan saattaa voimaan 1. Varallisuussääntö (property rule) 2. Korvaussääntö (liability rule) 3. Luovuttamattomuussääntö (inalienability rule)
1. Varallisuussääntö (property rule) Varallisuusoikeuksien siirto tapahtuu vapaaehtoisen vaihdannan avulla Varallisuusoikeuden voi hankkia toiselta vain siten, että hankkii oikeudenhaltijalta suostumuksen siirtoon Luovutushinnasta sovitaan osapuolten kesken neuvottelemalla Sopii, jos transaktiokustannukset ovat alhaiset Sopii, jos osapuolia on vähän ja osapuolet voivat tunnistaa toisensa Varallisuusoikeuden haltija hakee tuomioistuimelta kieltoa Kiellon rikkomus sanktioitu rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisin seuraamuksin
2. Korvaussääntö (liability rule) Ulkopuolinen voi kajota toisen varallisuuteen maksamalla täyden korvauksen Osapuoli voi hankkia toisen varallisuusoikeuden neuvottelematta oikeudenhaltijan kanssa siten, että hän maksaa tälle korvauksen Esim. pakkolunastus korvaus määräytyy markkinahinnan mukaan Sopii, jos transaktiokustannukset korkeat, osapuolia paljon, eivätkä osapuolet tunne toisiaan Korvaussäännön heikkouksia: Tuomioistuimessa ei aina ole oikeaa tietoa osapuolten arvostuksista Jos omistajalla korkea subjektiivinen arvo ja ti korvaa markkina-arvon mukaan, vaihdanta ei johda resurssien tehokkaaseen allokaatioon Hallinnolliset kustannukset vahingonkorvauksen määrittelemiseksi voivat olla korkeita Luo mahdollisuuden moraaliseen uhkapeliin (esim. varallisuusoikeuden haltija ylimitoittaa toimintansa, koska saa hakea korvauksia)
3. Luovuttamattomuussääntö (inalienability rule) Varallisuusoikeus ei ole luovutettavissa toiselle Totaalinen: ei koskaan luovutettavissa Esim. äänioikeus Osittainen luovutus mahdollista tietyin erityisedellytyksin Esim. verenluovutus, edellytyksenä sen vastikkeettomuus Landes ja Posner (1978): sääntö aiheuttaa tehottomuutta Rose-Ackerman (1998): perustelee säännön tarvetta markkinahäiriöillä
Esimerkki 3: Talo meren rannalla Alfalla ja Beetalla on talot meren rannalla Alfalla on oikeus istuttaa tontilleen puu, joka peittää Beetan merinäkymän Alfan oikeutta suojellaan varallisuussäännöllä: Beeta voi estää istuttamisen tarjoamalla Alfalle sen suuruista rahasummaa, josta Alfa luopuisi oikeudestaan Alfan oikeutta suojataan korvaussäännöllä: Beeta voi kaataa puun ja maksaa tuomioistuimen määräämän vahingonkorvauksen Alfalle
Mitä ongelmia varallisuusoikeuksiin liittyy? Kaikille hyödykkeille ei ole vielä määritelty varallisuusoikeuksia (universaalisuusongelma) Kaikkien hyödykkeiden osalta on vaikea sulkea pois ulkopuolisia käyttämästä hyödykettä hyväkseen (eksklusiivisuusongelma) Kaikkien hyödykkeiden osalta kaikki kustannukset eivät lankea varallisuusoikeuden haltijalle (eksklusiivisuusongelma) Vaikka varallisuusoikeudet olisi täsmällisesti määritelty, hyödykkeiden vaihdanta ei ole kustannuksetonta, vaan siihen liittyy enemmän tai vähemmän transaktiokustannuksia (siirtokelpoisuusongelma) Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 92
Yhteishyödykkeiden tragedia Yhteishyödykkeiden tragedialla tarkoitetaan sitä, että varallisuusoikeuksia ei ole jaettu, vaan kaikki saavat hyödyntää tiettyä resurssia Jokainen pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä Resurssien yhteiskäyttö johtaa niiden ylikulutukseen, ellei kulutusta rajoiteta Esimerkiksi on olemassa järvi, josta kaikki saavat kalastaa Kaikki pyytävät kalaa järvestä oman tarpeensa mukaan, mutta eivät kanna huolta kalakannan säilymisestä, sillä kenelläkään ei ole kannustinta sitä yksinään tehdä Ennen pitkää kalakanta romahtaa, ellei kollektiivisesti päätetä puuttua asiaan Esim. asettamalla kalastuslupia, kalastuskiintiöitä, istuttamalla uutta kalakantaa jne. Julkisvallan keino on siis varallisuusoikeuden myöntäminen kun niukkuus tunnistetaan! Esityksen nimi / Tekijä 25.9.2015 93
Julkishyödykkeet Julkishyödykkeillä on kaksi ominaisuutta: Ei-kilpailevuus: Yksi lisäkuluttaja ei kasvata lainkaan tuotantokustannuksia, eikä yhden kuluttajan kuluttaminen estä muita samanaikaisesti kuluttamasta julkishyödykettä (esimerkkinä turvallisuus). Ei-eksklusiivisuus: Ketään ei voida sulkea pois kuluttamasta julkishyödykettä. Esimerkiksi on vaikea sulkea ketään tuotetun turvan ulkopuolelle. Julkishyödykkeet sopivat markkinoille huonosti, sillä niihin liittyy vapaamatkustajaongelma, eikä kukaan halua tuottaa niitä markkinat eivät yksinkertaisesti pysty tuottamaan julkishyödykkeitä optimaalista määrää, joten ne on tuotettava julkisen vallan varoin
Vapaamatkustajaongelma Vapaamatkustajaongelma = kukaan ei halua ilmoittaa julkishyödykkeen käyttäjäksi, jotta ei tarvitsisi maksaa siitä, vaan odottaa, että joku muu maksaa sen olemassaolon Koska maksajia ei juuri ole, yksityiset markkinat eivät pysty tuottamaan riittävää määrää tiettyä julkishyödykettä Miten julkisvalta voi korjata tilanteen? Julkisvalta voi tuottaa itse julkishyödykkeen (puolustusvoimat) tai ostaa julkishyödykkeen yksityiseltä yritykseltä (esim. katujen kunnossapito) julkishyödykkeen tuotantokustannukset katetaan verotuloilla näin useimmat hyötyjät joutuvat maksamaan julkishyödykkeestä
Mikä merkitys varallisuusoikeuksilla on? Varallisuusoikeuksien tärkein tehtävä on sisäistää ulkoisvaikutukset (externalities) Ulkoisvaikutuksia aiheutuu eniten silloin, kun varallisuusoikeuksia ei ole määritelty riittävän täydellisesti Epätäydellisesti määritellyt varallisuusoikeudet johtavat tehottomuuteen sekä vaihdannassa että tuotannossa Varallisuusoikeuksien riittävän tarkan määrittelyn avulla voidaan luoda tehokkaita kannustimia ulkoisvaikutusten sisäistämiseksi
Ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että päätöksentekijä ei ota huomioon kaikkia kustannuksia/hyötyjä, joita hänen harjoittamansa toiminto aiheuttaa Ulkoisvaikutukset voivat olla positiivisia (ulkoishyödyt) tai negatiivisia (ulkoishaitat) Miksi ulkoisvaikutuksia syntyy? Yritys itse on kiinnostunut vain voiton maksimoivasta tuotannon määrästä Yritys tekee tuotantopäätöksensä ikään kuin kustannuserä olisi nolla Esim. tehdas ei ota tuotannossaan huomioon sitä, että se tuottaa päästöissään saasteita läheiseen asuinympäristöön Päätöksentekijä päättää tuotannon määrän ja hinnan vain yksityisten kustannustensa perusteella, jolloin tuotetaan liikaa ja liian halvalla. Näin ollen tuotannon määrä on yhteiskunnan kannalta liian suuri Toiminnosta aiheutuu ulkoishaittoja kolmansille osapuolille, jolloin maksajaksi joutuu yhteiskunta
Markkinatasapaino, kun ulkoisvaikutuksia ei ole sisäistetty yritys tuottaa tuotetta, jonka tuotanto saastuttaa ilmakehää (negatiivinen ulkoisvaikutus) Vapailla markkinoilla päädytään seuraavaan tasapainotilanteeseen. D= kysyntä S= tarjonta =MPC= yrityksen rajakustannus P= hinta q = tuotannon määrä Hinta p q D Määrä S = MPC MPC = yksityinen tai yrityksen rajakustannus
Negatiivisten ulkoisvaikutusten yhteiskunnalle aiheuttama haitta Hinta hyvinvointitappio MSC S = MPC p* p MSC= yhteiskunnallinen rajakustannus tuotannosta MPC = yksityinen tai yrityksen rajakustannus q* q D Määrä MSC = MPC + ulkoinen rajakustannus (ulkoishaitta tuotannosta, esim. saaste) Tässä tilanteessa vapailla markkinoilla toimiva yritys ei kohtaa kaikkia aiheuttamiaan kustannuksia, 99
Milloin ulkoisvaikutuksiin on syytä puuttua? Teknologisen ulkoisvaikutuksen vaikutusta ei ole otettu huomioon markkinahinnoissa, joten sääntelyä voidaan tarvita Rahallisen ulkoisvaikutuksen vaikutus on jo otettu huomioon markkinahinnoissa, joten sääntelyä ei tarvita Yksilöllisten ulkoisvaikutusten kohdalla voi riittää, että varallisuusoikeudet on määritelty täsmällisesti Massaulkoisvaikutusten kohdalla transaktiokustannukset voivat nousta niin suuriksi, että tarvitaan valtiovallan interventiota Mitä keinoja julkisvallalla on?