LAPUAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LAPUAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2006

SISÄLLYS A. YLEINEN OSA 1. OPETUSSUUNNITELMA 6 1.1 Kunnan perusopetus 6 1.2 Opetussuunnitelman laatiminen 6 1.3 Opetussuunnitelman sisältö 7 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 9 2.1 Perusopetuksen arvopohja 9 2.2 Perusopetuksen tehtävä 10 2.3 Perusopetuksen rakenne 10 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 12 3.1 Oppimiskäsitys 12 3.2 Oppimisympäristö 12 3.3 Toimintakulttuuri 13 3.4 Työtavat 13 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 14 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 14 4.2 Oppimissuunnitelma 14 4.3 Ohjauksen järjestäminen 15 4.4 Tukiopetus 15 4.5 Oppilashuolto 14 4.6 Kerhotoiminta 16 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 16 5.1 Eri tukimuodot 16 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 17 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 18 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 18 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 19 6.1 Saamelaiset 19 6.2 Romaanit 20 6.3 Viittomakieliset 20 6.4 Maahanmuuttajat 21 B. LAPUAN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA 1. OPPILASHUOLLON TEHTÄVÄT 23 2. OPPILASHUOLLON RAKENNE 23 2.1 Havainnoiva työ 23 2.2 Tekninen oppilashuolto 23 2.3 Fyysinen oppilashuolto 23 2.4 Psykososiaalinen oppilashuolto 24 2.5 Oppilaanohjaus 24 3. OPPILASHUOLLON ORGANISOINTI 24 2

C. OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 1. OPETUKSEN EHEYTTÄMISEN TAVOITTEET 28 2. IHMISENÄ KASVAMINEN 29 3. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 29 4. VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO 31 5. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 32 6. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 33 7. TURVALLISUUS JA LIIKENNE 34 8. IHMINEN JA TEKNOLOGIA 35 D. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 38 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI 51 2.1 A-Ruotsi 51 2.2 B-Ruotsi 58 3. VIERAAT KIELET 63 3.1 A-Kieli, Englannin kieli 63 3.2 B2-kielet 71 3.3 Saksan kieli 72 3.4 Ranskan kieli 75 3.5 Venäjän kiel1 78 4. USKONTO 79 5. HISTORIA 89 6. YHTEISKUNTAOPPI 93 7. MATEMATIIKKA 95 8. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 106 9. BIOLOGIA 110 10. MAANTIETO 115 11. FYSIIKKA JA KEMIA 120 12. FYSIIKKA 123 13. KEMIA 128 14. TERVEYSTIETO 132 15. KUVATAIDE 138 16. MUSIIKKI 144 17. KÄSITYÖ 149 18. KOTITALOUS 169 19. LIIKUNTA 171 20. OPIILAANOHJAUS 181 21. TIETOTEKNIIKKA 185 22. MAA-JA METSÄTALOUS JA PUUTARHANHOITO 186 E. OPPILAAN ARVIOINTI 1. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI 188 1.1 Tavoitteen oppilaan käyttäytymiselle 188 3

1.2 Käyttäytymisen arviointi 188 2. OPPILAAN EDISTYMISEN, TYÖSKENTELYN JA OSAAMISEN TASON ARVIOINTI 188 2.1 Arviointi opintojen aikana 188 2.2 Arvioitavat oppiaineet 190 2.3 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain 188 2.4 Vuosiluokalta siirtämisen ja vuosiluokalle jättämisen erityistapaukset 189 2.5 Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan 190 2.6 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 191 3. PÄÄTTÖARVIOINTI 191 4. PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET 192 5. PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS 193 6. MUUT TODISTUKSET 194 F. PERUSOPETUKSEN TOIMINNNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISET TAVOITTEET 196 2. LAPUAN PERUSOPETUKSEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ 198 2.1 Arviointijärjestelmän perusrunko 198 2.2 Arviointiprosessien kulku 199 2.3 Arviointitoiminnan organisointi 200 2.4 Pedagoginen arviointisykli 201 2.5 Arviointijärjestelmän käyttöönoton aikataulu 201 G. LAPUAN PERUSOPETUKSEN TIETOSTRATEGIA 1. YLEISTÄ 206 2. STRATEGISEN TOIMINTAMALLIN VAIHEET 207 3. LAPUAN PERUSOPETUKSEN TIETOSTRATEGIA 208 3.1 Perusrunko 208 3.2 Tietostrategian toteuttamisvaiheet 209 3.2.1 Tilannekartoitus 209 3.2.2 Toimenpidesuunnitelma 210 3.2.3 Arviointi 211 4. TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIAN LIITTÄMINENPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN 211 LIITTEET Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 4

A YLEINEN OSA 2006 5

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Kunnan perusopetus Perusopetuslain 25. :n mukaan, jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen eli velvollinen osallistumaan perusopetukseen siitä vuodesta lähtien, kun hän täyttää 7 vuotta. Perusopetuksen oppimäärä on perusopetuslain 9. :n mukaan yhdeksänvuotinen. Oppivelvollisuus päättyy kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetuslain 4. :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuusikäisille, kunnassa asuville perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamisvuotta edeltävänä vuonna esiopetusta. Perusopetuksen tulee em. lain 2. :n mukaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisiksi kansalaisiksi sekä antaa heille elämässä tarvittavia tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita. Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Kunnassa opetus järjestetään perusopetuslain ja asetuksen, valtioneuvoston asettamien tavoitteiden ja tuntijaon, sekä opetushallituksen laatimien, esi- ja perusopetusta koskevien perusteiden pohjalle laaditun opetussuunnitelman mukaan. Lisäksi perusopetusta antavissa kouluissa laaditaan lukuvuotta koskeva opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma 1.2 Opetussuunnitelman laatiminen Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Lapuan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden muodostaman kehyksen pohjalle. Yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelmatyö vuosiluokkia 3-9 varten käynnistyi Lapualla vuonna 2002, jolloin Lapuan kaupunki lähti mukaan myös Pohjanmaan ops-verkon toimintaan. Alueelliset verkostot perustettiin opetushallituksen toimesta, ja niiden kautta kunnilla oli mahdollisuus osallistua valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden laadintaan. Samana vuonna perustettiin Lapualle kaavion 1. mukainen paikallisen opetussuunnitelmatyön organisaatio. 6

OPS-PROSESSIN ORGANISAATIO OHJAUSRYHMÄ (18+12+1) POHJANMAAN OPS-VERKKO VALMISTELURYHMÄ 6-8 (2002- ) VANHEMPAIN- TOIM. + -YHD. R1 (3+3) R2 (3+3) R3 (3+3) R4 (3+3) R5 (3+3) R6 (3+3) 2. ASTEEN OPPILAITOKSET SIVISTYS- LAUTAKUNTA R7 (3+3) R8 (3+3) R9 (3+3) TYÖRYHMÄT (2004 - ) OPS-SEMINAARIT (1-2/ VUOSI) PERUSTURVAN OPPILASHUOLLOLLISET RYHMÄT NUORISOTOIMI, KOLMAS SEKTORI SIDOSRYHMÄT kaavio 1. Opetussuunnitelmatyön organisaatio. Opetussuunnitelmaprosessin ohjausryhmä muodostuu kaikkien perusopetusta antavien koulujen, aineryhmien ja sivistyshallinnon edustajista. Ohjausryhmän kokoontui prosessin alussa laatimaan toiminnallisen organisaation, jonka kautta varsinaista opetussuunnitelmatyötä tehdään. Työnjaollisen vastuun otti valmisteluryhmä, joka suunnitteli prosessiin liittyvien koulutuspäivien ohjelmat ja opetussuunnitelmatyön aikataulun. Koulutuspäivien aikana Lapuan perusopetuksen henkilöstö työsti opetussuunnitelman yleiseen osaan liittyvät teemat sekä aloitti oppiaineiden sisällöllisen suunnittelun. Sisällöllinen työ tehtiin eri vuosiluokkien opettajista koostuneissa oppiainetyöryhmissä. Ops-verkon kautta kunnilla oli mahdollisuus osallistua vuoden 2003 aikana ns. kokeiluperusteiden pohjalta alkavaan opetussuunnitelmatyöhön. Lapuan kaupungissa opetussuunnitelman laatiminen aloitettiin kuitenkin vasta vuoden 2004 keväällä varsinaisten opetussuunnitelman perusteiden valmistuttua. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Lapuan kaupungissa esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma integroidaan vuosiluokkien 3-6 opetussuunnitelmaan koko perusopetusta koskevaksi opetussuunnitelmaksi. Lisäksi opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon myös muut Lapuan kaupungissa tehdyt lapsia ja nuoria koskevat päätökset. Opettajat noudattavat opetustyössään Lapuan kaupungin sivistyslautakunnan vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmassa voi olla kuntakohtainen osio, alueellisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan, kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen lainsäädännöllinen yhtenäisyys ja opetussuunnitelman perusteet edellyttävät eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Lapualla vuosiluokkien 3-9 opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen osallistuvat kaikki em. vuosiluokkien opetuksessa 7

työskentelevät opettajat. Sekä yleisen osan että sisältöosien laatiminen tapahtuivat työryhmissä, joissa kaikissa oli em. vuosiluokkien opettajat edustettuina. Opetussuunnitelma perusteiden mukaan oppilaiden huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn.. Valmisteluryhmä pyysi koulujen vanhempaintoimikunnilta ja vanhempainyhdistykseltä lausunnot opetussuunnitelman yleisestä osasta. Oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevan osan suunnittelussa valmisteluryhmä teki yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 1.3 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kun opetuksen järjestäminen Lapuan kaupungissa edellyttää. arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Lapuan perusopetuksessa noudatettava tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle - yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän oppimisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 8

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen yhteisenä arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetuksen tulee edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin vuorovaikutuksen kautta syntynyt suomalainen kulttuuri. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset, eteläpohjalaiset ja lapualaiset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Lisäksi otetaan huomioon eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien vaikutus suomalaisen kulttuurin monipuolistumiseen. Opetus tukee oppilaan kulttuuri-identiteetin rakentumista ja osallisuutta yhteiskunnassa ja maailmassa. Perusopetus edistää alueellista sekä yksilöiden ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Perusopetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.. LAPUAN PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA YKSILÖLLISYYDEN KUNNIOITTAMINEN Oppimisprosessien yksilöllisyyden huomioonottaminen monipuolisten opetusmenetelmien kehittäminen sisältöjen monipuolisuus ja oikeat painotukset arvioinnin kehittäminen oppilaantuntemuksen kehittämien VASTUULLISUUS Ohjauksen, tuen, vapauden ja kontrollin tasapaino oma-aloitteisuutta yhteistoiminnallisuutta ja vastuunottoa kehittävät menetelmät kriittisyyteen ohjaavat oppisisällöt ja menetelmät oppilaan koko oppimisympäristön huomioon ottaminen ja ryhmäilmiöiden seuraaminen tehokkaat, ennakoivasti reagoivat ohjaus- tuki ja kontrollijärjestelmät SOSIAALINEN TURVALLISUUS Paikallinen kulttuuri ja sosiaaliset verkot oppimisprosessin tukena yhteisten kasvatuksellisten linjausten sopiminen oheiskasvattajayhteisöjen kanssa paikallisen ympäristön ja kulttuuri hyödyntäminen oppisisällöissä ja opetusmenetelmissä sosiaalisten verkostojen tehokas käyttö oppilaantuntemuksen ja oppilashuollollisten tukitoimien kehittämisessä kaavio 2. Lapuan perusopetuksen arvopohja Lapuan perusopetuksen käytännön opetus- ja kasvatustyö perustuu edellä mainitun yleisen arvoperustan pohjalle rakentuville, opetus- ja kasvatustyötä käytännössä ohjaaville arvoille, joita ovat yksilöllisyyden kunnioittaminen, vastuullisuus ja sosiaalinen turvallisuus. Nämä arvot ohjaavat kasvatus- ja opetustavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien toimintaperiaatteiden ja -mallien sekä menetelmällisten ratkaisujen muotoutumista. kaavion 2. mukaisesti 9

2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Se tarjoaa yksilölle mahdollisuuden hankkia yleissivistystä ja suoritta oppivelvollisuus sekä antaa yhteiskunnalle välineen kehittää sivistyksellistä pääomaa, lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin sekä saada valmiuksia toimia osallistuvana kansalaisena demokraattisen yhteiskunnan kehittämiseen. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Sen tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen tulee siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tietoa ja osaamista sekä edistää tietoisuutta yhteiskunnan perustana ja jatkuvuuden turvaajina olevista arvoista ja toimintatavoista. Näiden lisäksi perusopetuksen tulee kehittää oppilaiden kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jonka tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa (2004) oppiaineittain tai aineryhmittäin valtioneuvoston asutuksen A 1435 6 :n mukaisessa tuntijaossa olevien nivelkohtien välisille osioille. Perusteissa on kunkin osion päätteeksi laadittu hyvän osaamisen kuvaus. Taito- ja taideaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Lapuan kaupungin hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritetään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen antamat valmiudet..esi- ja perusopetuksesta rakentuu ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityistehtävänä on antaa valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 puolestaan muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka aikana annetaan myös valmiuksia sekä ohjausta jatko-opintoihin ja kehitetään valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli oppilas on erityissyystä estynyt etenemään jossakin oppiaineessa yleisen opetusohjelman mukaisesti, hänelle laaditaan oma opinto-ohjelma. Siinä määritellään opetuksen tavoitteet, tuntijako ja suoritettavat opintokokonaisuuksien sisällöt erikseen kyseiselle aineelle noudattaen valtioneuvoston määrittelemiä oppiaineiden ja aineryhmien osioita. Näitä osioita voidaan jakaa tai yhdistellä eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelma määrää mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia.. Opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan järjestelmällisesti. 10

Oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin, mikäli yhdysluokkaopetus sitä edellyttää. Tällöin eri oppiaineiden opetustunnit tasataan eri vuosiluokilla tapahtuvan opetuksen kautta. Yhdysluokan oppimäärä voidaan määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä eri vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin määräyksiä. Lapuan perusopetuksessa noudatetaan oppiaineiden kokonaistuntimäärien ja eri vuosiluokkien niveltämiskohtien mukaan laskettujen tuntimäärien osalta valtioneuvoston asetuksen mukaista tuntijakoa. (taulukko1). Opetettavat A- ja B-kielet määritellään Lapuan perusopetuksen kieliohjelmassa. Taulukko 1. Lapuan perusopetuksen tuntijako: viikkotuntimäärä/vuosiluokka oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7 7 6 6 5 5 3½ 3½ 3 46 A-KIELI (englanti) 2 2 2 2 2 3 3 16 B-KIELI 2 2 2 6 MATEMATIIKKA 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 2 2 3 3 10 BIOLOGIA JA MAANTIETO 2 2 2 2 3 11 FYSIIKKA JA KEMIA 1 1 2 3 2 9 TERVEYSTIETO 1 1 1 3 USKONTO/ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 1 1 2 1 1 2 1 1 1 11 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI 2 1 2 3 2 10 MUSIIKKI 2 1 1 1 1 1 1 8 KUVATAIDE 1 2 1 2 2 2 2 12 KÄSITYÖ 2 2 2 2 2 2 2 15 LIIKUNTA 2 2 3 3 3 3 2 2 2 22 KOTITALOUS 3 3 OPPILAANOHJAUS ½ ½ 1 2 VALINNAISET AINEET 7 6 13 OPPILAAN VÄHIMMÄISTUNTIMÄÄRÄ 20 20 24 24 25 25 30 31 30 229 VAPAAEHTOINEN A-KIELI 2 2 2 3 2 3 14 Lapuan perusopetuksen kieliohjelma: A-kieli perusopetuksen 3. luokalla alkava, kaikille yhteinen ja pakollinen kieli Englanti EN Vapaaehtoinen A-kieli (mahdollinen keskuskoulussa sekä Liuhtarin ja Ritämäen kouluissa) perusopetuksen 4. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli Ruotsi RU Yhteinen B-kieli perusopetuksen 7. luokalla alkava, kaikille pakollinen ja yhteinen kieli Ruotsi RU 11

Valinnainen B-kieli perusopetuksen 8. luokalla alkava, ja 9. luokalla jatkuva valinnainen kieli Ranska RA Saksa SA Venäjä VE Pakollisen A-kielen, pakollisen B-kielen ja valinnaiskielien opetustunnit sisältyvät oppilaan vakiotuntimäärään (30 t). Vapaa-ehtoisen A-kielen opetustunnit lisätään vuosiluokkien 4-6 osalta oppilaan vakiotuntimäärään. Vuosiluokkien 7-9 osalta vapaaehtoisena aloitetun A- ruotsin opetustunnit korvaavat pakollisen B-ruotsin tunnit. Lisäksi 7. ja 9. vuosiluokalla oppilaan vakiotuntimäärään lisätään 1 A-ruotsin oppitunti. Perusopetuksen 8. luokalla alkava valinnaisen B-kielen opiskelu jatkuu 9. vuosiluokalla. B-kieli on valinnaisaine ja sisältyy oppilaan vakiotuntimäärään. Valinnaisten aineiden opetus määräytyy oppilaiden valinnaisainetarjottimen pohjalta tekemien valintojen perusteella. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Lapuan perusopetuksen opetussuunnitelma pohjautuu käsitykseen, jossa oppiminen on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi. Prosessi kasvattaa yhteisön kulttuurista pääomaa sekä takaa oppilaalle mahdollisuuden päästä siitä osalliseksi. Tavoitteellisen opiskelun aikana oppiminen tapahtuu erilaisissa tilanteissa, itsenäisesti, opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa vertaisryhmien kanssa. Tietojen ja taitojen lisäksi oppilas oppii näin myös elinikäisen oppimisen kannalta tärkeitä työskentelytapoja. Oppiminen edellyttää tavoitteellista ja aktiivista toimintaa, jossa uutta opittavaa ainesta käsitellään ja tulkitaan aiempien tietorakenteiden kautta ja kytketään niihin. Monipuolisilla menetelmillä ja niihin liittyvillä erilaisilla oppimis- ja työskentelytavoilla turvataan motivaatio ja tuetaan yksilölisiä uuden opittavan aineksen ja aiemmin opittujen tietorakenteiden kytkeytymisprosesseja. Yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa tapahtuvat ongelmanratkaisuprosessit ja yhteisöllinen oppiminen tukevat yksilöllisiä oppimisprosesseja. Koska oppiminen on tilannesidonnaista, oppimisympäristöjen on oltava monipuolisia ja niiden on tuettava sekä yksilöllistä että yhteisöllistä oppimista. 3.2 Oppimisympäristö Oppimiseen liittyvä fyysinen ympäristö ja siihen kytkeytyvä psyykkisten ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuus muodostavat oppimisympäristön. Lapuan perusopetuksen fyysisen ympäristön muodostavat esiopetusta antavat päiväkotien, esi- ja alkuopetusta sekä vuosiluokkien 3-6 opetusta antavien koulujen, vuosiluokkien 7-9 opetusta antavan koulun, harjaantumisopetusta antavan koulun opetustilat sekä niihin sijoitetut opetusvälineet ja materiaalit.. 12

Opetustilojen tulee olla turvallisia, oppilaiden fyysistä hyvinvointia turvaavia. Tiloja tulee olla riittävästi, siten että ne mahdollistavat monipuolisten opetusmenetelmien käytön ja myös itsenäisen ja pienryhmissä tapahtuvan oppimisen. Opetustilojen välineistön tulee olla ajanmukaista. Oppilailla on tarjottava mahdollisuus tietokoneiden, mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttöön nykyaikaisen tietoyhteiskunnan kriteerien mukaisesti. Lisäksi koulujen opetustilojen ja piha-alueiden tulee olla esteettisiä, kouluviihtyvyyttä edistäviä. Työvälineiden ja oppimateriaalien sekä kirjasto- ja informaatiopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä siten, että ne mahdollistavat aktiivisen ja myös itsenäisen opiskelun. Oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät sekä vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät muodostavat psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön. Sen on oltava sosiaalisesti turvallinen, oppilaan hyvinvointia ja terveyttä, oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta, omatoimisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta edistävä. Oppimisympäristön tulee olla myös oppilaan ja opettajan sekä oppilaiden keskeistä vuorovaikutusta ja vastuullisuutta tukevaa. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin toiminnan laatu perustuu. Lisäksi koulun toimintakulttuuriin kuuluu oppituntien ulkopuolella järjestettävä toiminta kuten esimerkiksi erilaiset, juhlat ja teemapäivät. 3.4 Työtavat Opetuksessa käytetään työtapoja, jotka kehittävät oppimista, ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja sekä aktiivista osallistumista ja sosiaalisia taitoja. Työskentelyssä hyödynnetään monipuolisia tietolähteitä ja harjoitellaan käytettävissä olevan informaatiotekniikan avulla viestintä- ja mediataitoja. Työtavoilla tuetaan myös oppilaan luovuutta. Opettaja valitsee käytettävät työtavat ja hän ohjaa yksittäisen oppilaan ja koko ryhmän työskentelyä ja oppimista. Työtapojen ja ohjauksen avulla edistetään jäsentyneiden tietorakenteiden muodostumista ja näin kehitetään ajattelu- ja oppimistaitoja. Työtavat valitaan myös siten, että oppilas tulee tietoiseksi ja motivoituneeksi oppimisestaan ja kykenee näin paremmin ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset kehityserot. Erityisesti yhdysluokkien opetuksessa otetaan huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 13

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Perusopetuksen oppilaan keskeisimmät kasvatusyhteisöt ovat koti ja koulu. Perusopetuksen tehokkaan toteuttamisen edellytyksenä on näiden kasvatusyhteisöjen toimiva yhteistyö. Vuorovaikutus lisää opettajien oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajille on ensisijaisesti vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Vuorovaikutuksen avulla koulu tukee kotien kasvatustyötä auttaa huoltajia oppilaan koulutyöskentelyn tukemisessa ja ohjaamisessa. Näin voidaan oppilaalle turvata hyvät oppimisen edellytykset sekä turvallinen ja oppilaan hyvinvointia ylläpitävä oppimisympäristö. Lisäksi yhteistyö vahvistaa kasvatustyön arvopohjaa ja yhteisiä kasvatuksellisia periaatteita. Koulu antaa oppilaan huoltajille tietoja opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja huolehtii oppilaan koulunkäyntiin ja edistymiseen liittyvän seikkojen tiedottamisesta huoltajille. Yhteistyö- ja tiedottamismuotoina ovat esimerkiksi vanhempaintapaamiset, vanhempainillat, yhteiset teemapäivät ja tempaukset, reissuvihkot ja tiedotteet. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista ottaa tarvittaessa yhteyttä kouluun ja opettajiin. Tarpeen vaatiessa koulu järjestää yhteisiin tapaamisiin oppilaan kouluntyöskentelyä ja kasvatustyötä tukevaa asiantuntija-apua. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppilaan ollessa jostakin erityisestä syystä estynyt osallistumaan ja etenemään vuosiluokkiin sidotun koulutyöskentelyn mukaan, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa mainitaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta määräytyvät opintokokonaisuudet, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma myös muusta kuin edellä mainitusta syystä. Tällöin oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa. Sen avulla huoltajat ja koulu pyrkivät yhdessä turvaamaan oppilaalle mahdollisimman hyvät oppimisen mahdollisuudet. Oppimissuunnitelmaan liittyvän eriyttämisen tavoitteena on tukea oppilasta ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä selkeyttää opiskelun tavoitteita. Oppimissuunnitelmassa on opinto-ohjelma, jossa mainitaan ne oppiaineet, aineryhmät ja valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Lisäksi siinä mainitaan mahdolliset opiskelun painoalueet ja mahdolliset tukitoimet kuten tukiopetus, ja opetukselliset erityisjärjestelyt. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka korvaa oppimissuunnitelman. 14

4.3 Ohjauksen järjestäminen Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta opiskelussa, auttaa kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisvalmiuksiaan, ennaltaehkäistä oppimiseen liittyvien ongelmien syntymistä sekä tukea oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä. Ohjaus muodostaa jatkumon koko oppimispolun ajaksi, mikä edellyttää opettajien yhteistyötä. Yhteistyön merkitys korostuu oppimispolun nivelkohdissa ja erityisesti oppilaiden siirtyessä vuosiluokalta 6 vuosiluokalle 7. Perusopetuksen päättövaiheessa ohjauksessa korostuu jatko-opintomahdollisuuksien turvaamiseen ja ammatinvalintaan liittyvät kysymykset. Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjaus on myös erillisenä oppiaineena. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppimiselle ja oppilaan tulevaisuudelle. Heille tiedotetaan myös oppilashuollollisten tukitoimien mahdollisuudesta ja tarpeesta. Näin pyritään ennaltaehkäisemään opiskeluun liittyviä ongelmia ja torjumaan jatkokoulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäämistä perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan tavoitteena on myös tutustuttaa oppilasta paikalliseen työ- ja elinkeinoelämään sekä keskeisiin oheiskasvattajayhteisöihin ja yleishyödylliseen yhdistystoimintaan. Vuosiluokkien 3-6 aikana tutustuminen tapahtuu työpaikkavierailujen ja yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien avulla. Vuosiluokilla 7-9 aikana työelämään tutustumiseen kuuluu työharjoittelujaksoja. Vuosiluokalla 7 työharjoittelu tehdään koulun ruokalassa. Vuosiluokilla 8 ja 9 harjoittelu tapahtuu koulun ulkopuolella yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiluokkien 7-9 työharjoittelujaksojen ajankohdat ja niiden pituudet määrätään koulun vuosisuunnitelmassa ja niistä tiedotetaan huoltajille. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus aloitetaan heti kun havaitaan, että oppilaalla on oppimisvaikeuksia ja hän on vaarassa jäädä pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollisia päätöksiä eikä oppilaan johonkin oppiaineeseen kohdistuvien opiskelumenestyksen edellytysten arviointia. Sitä annetaan niin usein ja niin laajasti kuin on oppilaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksen antamisesta ja toteuttamisjärjestelyistä sovitaan oppilaan huoltajan kanssa. Tukiopetusta voidaan antaa työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 Oppilashuolto Oppilashuolto tarkoitetaan niitä toimintamuotoja ja toimintarakenteita, joilla turvataan lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksiä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuolto on myös keskeinen väline, jolla luodaan kouluun terve ja turvallinen, oppimista ylläpitävä ja edistävä sekä ongelmia ennaltaehkäisevä vuorovaikutuksellinen toimintayhteisö. Oppilashuollon avulla turvataan yksilön ja yhteisön toimintakyky myös kriisitilanteissa. Oppilashuollon keskeinen tavoite on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäiseminen, varhainen tunnistaminen, lieventäminen 15

ja poistaminen mahdollisimman nopeasti. Oppilashuoltoon kuuluu myös oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan liittyvä seuranta ja jatko-opintoihin ohjaaminen. Oppilashuoltoon kuuluu koulun oppilashuolto, kansanterveyslain mukaiset kouluterveydenhoidon palvelut sekä lastensuojelulaissa tarkoitettuun kasvatukselliseen tukeen kuuluvat palvelut. Oppilashuoltoon osallistuvat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät sekä palveluja tarjoavat viranomaiset ja se toteutetaan aina yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevassa oppilashuoltotyössä kuullaan aina oppilasta ja hänen huoltajaa. Työtä ohjaa eri osapuolien välinen luottamus ja kunnioitus sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Toimintamuotojen tavoitteena on aina moniammatillinen yhteistyö. Oppilashuollon suunnittelu ja kehittäminen tehdään yhteistyössä Lapun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lapuan perusopetuksen oppilashuollon tavoitteet ja toimintamalli kuvataan opetussuunnitelmaan liitteenä olevassa suunnitelmassa. 4.6 Kerhotoiminta Opetus- ja kasvatustyön tukemiseksi koulu voi järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa. Se on perusopetuksen tavoitteiden mukaista ja tukee oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua ja tietojen ja taitojen monipuolista kehittymistä. Kerhotoiminnalla edistetään koulutyötä tukevaa harrastustoimintaa. Lapuan perusopetuksessa kerhotoimintaa järjestetään lukuvuosittain tarjoutuvien mahdollisuuksien mukaan. 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot Mikäli oppilaalla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia, ne pyritään tunnistamaan mahdollisimman nopeasti ja järjestämään hänelle tarvittavia oppimista edistäviä tukimuotoja. Näin estetään oppimisvaikeuksiin liittyvien kielteisten vaikutusten ilmenemistä. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden, toimintavajauden tai psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden mukaan tasapainoista kehitystä ja oppimista uhkaavia riskitekijöitä. Oppilaan tarvitsema erityistuki suunnitellaan ja toteutetaan oppimisvaikeuksien laadun ja laajuuden perusteella. Mikäli tukiopetus katsotaan riittämättömäksi, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Jos opetusta ei voida antaa muuten, oppilas voidaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen. 16

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS -TOIMINTAKAAVIO- Yleisopetus Menetelmälliset ratkaisut päätoimija: opettaja -menetelmälliset ratkaisut -ajalliset ja tilalliset järjestelyt yhteydet huoltajiin päätoimija: opettaja, luokanvalvoja Eriyttäminen Tukiopetus -oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksien arviointi -hallinnolliset päätökset, yhteydenpito huoltajiin -opetukselliset järjestelyt, oppimissuunnitelma opetuksen yksilöllistäminen päätoimijat: opettaja,erityisopettaja, ohr, huoltaja -asiantuntija-apu stj (yksilöllistämispäätös), rehtori (vapauttamispäätös) opetukselliset, tilalliset ja ajalliset järjestelyt Osa-aikainen erityisopetus Oppimis- ja/tai sopeutusvaikeuksien arviointi -hallinnolliset päätökset, yhteydenpito huoltajiin -HOJKS ja opetukselliset järjestelyt päätoimijat: erityisopettaja, ohr huoltaja rehtori. stj, huoltaja -asiantuntija-apu Erityisopetus YH/2005 5.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisedellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joko samanaikeisesti muun opetuksen ohessa, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Sen tavoitteet nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen, minkä vuoksi yhteistyö erityisopetusta antavan opettajan ja oppilaan muiden opettajien kesken on tärkeää. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan yhteistyössä huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa oppimissuunnitelma (HOPPI), jossa määritellään opinto-ohjelma, tukitoimille asetetut opiskelu- ja oppimistavoitteet, tukitoimien ajallinen kesto ja tukitoimien käytännön järjestelyt. Jos oppilaan oppimäärä yksilöllistetään jossakin oppiaineessa, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 17

5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Mikäli katsotaan, että oppilaalla ei ole tasavertaisia edellytyksiä suorittaa oppivelvollisuutta edellytystensä mukaisesti ikätovereittensa kanssa, hänet siirretään tai otetaan erityisopetukseen. Siirtoa koskevan päätöksen yhteydessä varataan riittävästi resursseja, joiden avulla erityisopetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti joko osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisen tavoitteena on tukea oppilasta saavuttamaan yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Mikäli oppilas ei kykene saavuttamaan em. tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään joko yksitäisen oppiaineen oppimäärä tai koko perusopetuksen oppimäärän osalta. Yksilöllistämisen edellytyksenä on siirtopäätös erityisopetukseen. Erityisen painavista syistä oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta, edellyttäen että vapautuneet oppitunnit käytetään muiden oppiaineiden opetukseen. Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) mukaisesti oppilaan opetus voidaan oppimisedellytykset huomioon ottaen syistä järjestää koulun tuntijaosta poiketen. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siinä määritellään se miten eri oppiaineiden opetus poikkeaa koulussa noudatettavasta tuntijaosta. Erityisopetukseen siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää pidennetyn oppivelvollisuuden mukaisesti. Tällöin eri oppiaineita ja valinnaisaineita voidaan yhdistellä oppiainekokonaisuuksiksi. Mikäli oppilaalle ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänen osalta tulee tehdä päätös yleisopetukseen siirtämisestä. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle tai oppilaalle, jonka oppimäärä ja opetus jossakin oppiaineessa on yksilöllistetty, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se tehdään monniammatillisena yhteistyönä oppilaan, opettajien, oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa ja sillä on hallinnollisen päätöksen rooli. HOJKS:n avulla seurataan oppilaan edistymistä koko perusopetuksen oppimispolun ajan ja sen avulla tuetaan oppilaan siirtymistä jatkoopintoihin. HOJKS:aa päivitetään säännöllisesti. HOJKS:ssa määritetään oppilaan oppimisvalmiudet, niihin perustuvat oppimista tukevat toimenpiteet sekä tarvittavat opetusjärjestelyt. opiskelun ja oppimisen pitkä ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja niiden poikkeamat yleisopetuksesta yksilöllistetyt oppimäärät edistymisen ja arvioinnin periaatteet tarvittavat oppilashuollolliset tukitoimet muut tukitoimet ja niistä vastaavat asiantuntijat tukitoimien seuranta 18

Oppilaan opetus voidaan järjestää esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi oppiainejaosta poiketen toiminta-alueittain. Tällöin henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään ne toimenpiteet, joilla opetus järjestetään oppilaan valmiuksien kannalta pedagogisesti tehokkaalla tavalla. 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa Lapuan perusopetuksessa noudatetaan tarvittaessa perusopetuslain, -asetuksen normeja. ja. opetus järjestetään alla esitetyllä, opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla. 6.1 Saamelaiset Opetussuunnitelman perusteiden mukaan saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee saamelaisalueilla ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön. Saamenkielistä opetusta annetaan saamelaisalueella pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä - kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa sekä saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki- (luohti, leu dd), kertoma- (máinnas) ja käsityöperinteen (duodji) tuntemusta. Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäristönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja 19

huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon. Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. 6.3 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. 20