4 2009 Työurien pidentäminen Eläkeikä täynnä: miksi jatkaa työssä, miksi siirtyä eläkkeelle? Eläkeläisjäsen saa täydet jäsenedut Eläköityminen
Vanhuus ja viisaus, nuoruus ja hulluus Pitääkö vanha sanonta edelleen paikkansa; ovatko kaikki vanhat viisaita ja nuoret hulluja? Tätä uskallan vahvasti epäillä, mutta kyllä ajatuksessa varmasti myös jonkinlainen totuuden siemenkin lienee. Itse tulkitsen asiaa niin, että viisautta on sellainen ihmisen toiminta, jossa hän on osaa käyttää aiemmin saamaansa oppia tai kokemuksia hyvin tai luovasti uudessa tilanteessa päästäkseen hyvään lopputulokseen. Sinällään tällaisella toiminnalla ei ole mitään tekemistä iän kanssa, mutta sen helpompaa luulisi viisaan toiminnan olevan, mitä enemmän ihmisellä on kasassa näitä aiempia kokemuksia tai saatua oppia. Siten siis ikä on tässä hyvä edesauttaja. Toki meillä on joukossamme iso määrä ihmisiä, joilla kyllä on ikää, mutta siitä huolimatta elämän varrella karttuneita asioita ei osata tai haluta käyttää ratkaisuja tehtäessä, vaan toimitaan aivan samoin kuin on aina ennenkin tehty, miettimättäkään pitäisikö tai voisiko toimintamallia muuttaa. Tämä ei ole viisautta vaan laiskuutta tai urautumista. Ajattelen, että kun puhumme esimerkiksi hiljaisen tiedon siirrosta, meidän on syytä miettiä haluammeko siirtää nuorille työntekijöille todellakin oppia, käytännön tuomaa viisautta vai vain urautuneita, paikalleen jämähtäneitä toimintatapoja. Tässä Kuminan numerossa pohditaan paljon ikään liittyviä kysymyksiä: eläkeikää, työurien pidentämistä ja sitä, kuinka vielä neljänkymmenenkin työvuoden jälkeen jaksaisi antaa parastaan myös työssä. Meillä puheissa vilisevät termit ikäjohtaminen, ikärasismi ja hiljaisen tiedon siirto. Lehtemme sivuilla näihin asioihin antavat oman kommenttinsa myös haastattelemamme jäsenet, joilla on jo pitkä työura takanaan. Julkisessa keskustelussa edellytetään työurien pidentämistä, jotta eläkkeemme pystytään jatkossakin rahoittamaan. Tämäkin kysymys koskee sekä nuoria että ikääntyneitä jäseniämme: pitäisikö työelämään päästä nykyistä nuorempana vai nostaa eläkeikää? Mielenkiintoista oli kuulla Akavan neuvottelupäälliköltä Minna Helteeltä, että nyt keskimääräinen eläkeikä on 59,4 vuotta, mutta vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 63,2-vuotiaana. Suurin ongelma on työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien suuri määrä ja eläkeiän varhainen alkaminen, noin 52-vuotiaana. Mielestäni on täysin turhaa syyllistää työntekijöitä varhaisesta eläköitymisestä niin kauan kuin yritykset siirtävät talousvaikeuksissaan vanhimmat työntekijät kortistoon. Se on toimintamalli, jossa yksittäisen työntekijän halulla pidentää työuraansa ei ole minkäänlaista painoarvoa. Toivon kaikille jäsenillemme pitkää ikää ja jaksamista työssä sekä samalla mukavaa vuoden vaihdetta! Maarit Helén päätoimittaja Ari Ijäs Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti kumina@kumula.fi JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, kumula@kumula.fi JÄRJESTÖ- PÄÄLLIKKÖ Jussi Näri, puh. 0201 235 384 ja 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh. 040 749 2299, maarit.helen@kumula.fi TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Reija Ala-Peijari, Eeva Lampinen, Jussi Näri, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh. 050 430 5792, tekspertti@tekspertti.fi SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS 3 000 kpl ISSN 1796-3605 4. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. www.kumula.fi KANSIKUVA Kansikuva Pirjo Pietikäinen eläkepäiviensä harrastuksen parissa, tämänsyksyisellä litografia -kurssilla Helsingin kivipainossa. Kuva Sinikka Salakka.
Kumulalaiset jäsenmatkalla Pietarissa KUMULA järjesti jälleen kaivatun jäsenmatkan. Lokakuun puolivälissä parikymmentä henkeä suuntasi Pietariin. Matkan varrella poikettiin Viipurissa ja Terijoella. Pietarissa tutustuttiin muun muassa Eremitaasiin, Kunstkameraan ja Iisakin kirkkoon, sekä Pavlovskissa Paavalin palatsiin. Matkaa emännöi liiton puheenjohtaja Maarit Helén. Iisakin kirkkoa ihmettelemässä. Lounastauolla Viipurissa. Sadekaan ei estänyt kumulalaisia tutustumasta Paavalin palatsiin ja Pavlovskin puistoon. KUMINA 3 4/2009
Eläkeläisenäkin KUMULAssa KUMULA on monimuotoinen. Jäsenten ammattien ja nimikkeiden kirjo on valtava. Liiton ikärakenne on myös rikkaus: KUMULAn vanhin jäsen on syntynyt 1929, nuorin 60 vuotta myöhemmin eli 1989. Kun toinen on 80-vuotias ja toinen 20- vuotias ovat heidän odotuksensa liiton palveluilta oletettavasti erilaiset. Jäsenistön ikärakenne on liitolle myös suuri haaste: yli puolet, 58 %, jäsenistä on yli 50-vuotiaita. KUMULAn ikäjakauma sukupuolen mukaan 30 30 39 40 49 50 59 60 Yhteensä 172 6 % 406 15 % 587 21 % 1028 37 % 574 21 % Eläkeläinen, jää jäseneksi! Eläkkeelle jäävän KUMULAn jäsenen ei suinkaan tarvitse eikä edes kannata erota liitosta. Eläkeläisen jäsenmaksu on vain 50 vuodessa ja sillä saa käyttöönsä moninkertaisesti enemmän rahanarvoisia jäsenetuja. Lisäksi jos jäsen jää eläkkeelle kesken vuoden, on hänen palkasta pidätetystä jäsenmaksustaan kertynyt jo niin paljon, että 50 :n eläkeläisjäsenmaksu peritään vasta seuraavana vuonna. Lasku maksusta lähetetään jäsenelle automaattisesti. Eläkkeelle jäävän jäsenen on tärkeää päivittää tietonsa liiton jäsenrekisteriin. Sen voi tehdä joko puhelimitse soittamalla Akavan Erityisalojen jäsensihteereille tai netistä tulostetulla perinteisellä lomakkeella tai 24 tuntia vuorokaudessa käytössä olevan sähköisen asioinnin avulla. Se aukeaa sivujen www.akavanerityisalat.fi -etusivun yläpalkin linkistä. Linkin takana on käyttöohjeet. Ensikertaa kirjautuessa käyttäjätunnus on jäsennumero (se löytyy jäsenkortista), salasana on syntymäaika. Liitto toivoo, että jäsenet päivittäisivät jäsenrekisteriin niin puhelinnumeronsa, osoitteensa kuin muuttuneen sähköpostiosoitteensa. Sähköpostitse jäsen voi saada vaikkapa tietoja uusista jäseneduista, tapahtumista ja palveluista. Jos eläkkeelle jäävä jäsen sen sijaan haluaa erota liiton jäsenyydestä, on eroamisesta ilmoitettava liittoon kirjallisesti. Päivitä tietosi jäsenrekisteriin: Jäsensihteerit, palvelunumero 0201 235 370 www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Jäsentietojenpäivitys Eläkkeelle siirtyminen www.akavanerityisalat.fi Sähköinen asiointi 60 65-vuotiaat KUMULAn jäsenet Työssä Eläkkeellä Työttömänä 60 Opiskelija Osa-aikatyössä Vuorotteluvapaalla Työssä Eläkkeellä 61 Työttömänä Osa-aikatyössä Vuorotteluvapaalla Työssä Eläkkeellä Työttömänä Osa-aikatyössä 62 Työssä Eläkkeellä Työttömänä Osa-aikatyössä 63 64 Työssä Eläkkeellä Osa-aikatyössä Työssä Eläkkeellä 65 60-vuotiaat yhteensä 107 61-vuotiaat yhteensä 120 62-vuotiaat yhteensä 102 63-vuotiaat yhteensä 102 64-vuotiaat yhteensä 53 65-vuotiaat yhteensä 21 Rahanarvoisia etuja eläkeläisjäsenille Vain 50 :n vuosittaisella jäsenmaksulla KUMULAn eläkeläisjäsen saa käyttöönsä liiton kaikki jäsenedut. Vakuutusedut ovat alle 68-vuotiaille, muut edut iästä riippumattomia. Vakuutus tuo turvan niin ulkomaan matkoilla kuin vaikkapa teatteriretkellä kotimaassa. Hotelli-, matka-, bensa-, autonvuokraus-, kirja-, lehtija kuntosalieduista on varmasti iloa jokaiselle. Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta on kullanarvoinen etu kaikille jäsenille, mutta erityisesti ikääntyville. Jäseneduista enemmän sivulla www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Jäsenedut. Joululahjoja uudella jäsenedulla! Tämän vuoden jäsenetu-uutuus tarjoaa Editan tietokirjoja 50 %:n alennuksella ja Yhtyneiden Kuvalehtien lehtitilauksia 30 %:n alennuksella. Lisätietoja: www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Jäsenedut Tietokirjat ja lehdet. Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvontaa jäsenetuna Akavan Erityisalat ry:n lakimies Tuire Torvela antaa jäsenetuna jäsenille perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa ja konsultointia. Hänen avullaan hoituvat niin avioehtosopimukset, avioero, omaisuuden ositus, perunkirjoitus, testamentit ja perinnönjako kuin perintöverosuunnittelu. Yhteydenoton jälkeen neuvonta ja asiakirjojen laatiminen sujuu joko liiton toimistolla Helsingin Pasilassa tai sähköpostitse. Jos kyseessä on vaikkapa testamentti, Torvela laatii asiakirjan ja neuvoo jäsentä, miten asiakirja tulee todistaa oikeaksi, jotta se on varmasti pätevä. Yhteydenotot: Tuire Torvela puh. 0201 235 356 tai tuire.torvela@akavanerityisalat.fi. KUMINA 4 4/2009
Työurien pidentäminen: Avainasemassa työolosuhteet, ei eläkelainsäädäntö Työuria on pidennettävä, jotta Suomen julkinen talous saadaan kestävämmälle pohjalle. Tavoitteesta vallitsee yhteisymmärrys, keinoista ei. Palkansaajapuoli korostaa työhyvinvointia, työnantajapuoli eläketurvan leikkauksia. Yhteinen näkemys tulisi löytää tämän vuoden loppuun mennessä. Akava ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet etsimään vaikuttavat keinot työurien pidentämiselle. Suomalaiset jäävät nykyisin eläkkeelle keskimäärin hieman yli 59-vuotiaina. Se on liian aikaisin Suomen julkisen talouden kestokyvyn kannalta. Työurien pidentäminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata julkisten palvelujen rahoituspohjan kestävyys ja pitää verorasitus kohtuullisena. Työkyvyttömyys ongelman ydin Toisin kuin luullaan, ongelma ei johdu vanhuuseläkeiästä, joka on tällä hetkellä joustava 63 68 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvät jatkavat työelämässä jo nyt yli 63-vuotiaaksi. Siten maan hallituksen alkuvuodesta esittämä vanhuuseläkeiän alaikärajan nosto 63 vuodesta 65 vuoteen on tehoton keino pidentää työuria. Ongelman ydin on työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä. Yli kolmannes eläkkeelle jäävistä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, keskimäärin 52-vuotiaina. Mielenterveyssyistä eläkkeelle jäävien keski-ikä on vielä alhaisempi, noin 48 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään mielenterveyssyistä enemmän kuin tukija liikuntaelinsairauksien takia. Masennus eläkkeen perusteena on korostunut erityisesti asiantuntija-ammateissa. Työhyvinvoinnilla pitkiin työuriin Työmarkkinakeskusjärjestöt haarukoivat parhaillaan työuria pidentäviä toimenpiteitä kahdessa eri neuvotteluryhmässä: työeläkeryhmässä ja työelämäryhmässä. Ryhmien perustamisesta sovittiin 2009 alussa, kun hallitus peruutti aikeensa nostaa vanhuuseläkeiän alarajaa. Tavoitteena on suomalaisten työurien pidentäminen kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäämisen keski-ikä halutaan nostaa vähintään 63,4 vuoteen. Neuvottelutilanne on haasteellinen, koska palkansaaja- ja työnantajajärjestöillä on erilaiset käsitykset keinoista, joilla työuria pystytään pidentämään. Akava tavoittelee käynnissä olevissa neuvotteluissa työaikojen joustavoittamista, parempia koulutusmahdollisuuksia, hyvää johtamista ja esimiestyötä sekä työterveyshuollon kehittämistä. Ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla, joiden olosuhteiden perusteella päätökset eläkkeelle siirtymisestä tehdään. Eläkelainsäädäntöä tiukentamalla työurat eivät pitene. Ikäsyrjintä kuriin Työnantajat näkevät asian toisin. Elinkeinoelämän Keskusliitto vaatii varhaiseläkeväylien tukkimista. Se haluaisi poistaa kokonaan osa-aikaeläkkeen ja työttömyysturvan lisäpäivät eli ikääntyneiden työntekijöiden ns. työttömyysputken. EK on väläyttänyt myös 40 vuoden työhistoriaedellytystä vanhuuseläkkeelle. Lisäksi työnantajat haluavat siirtää eläkekarttuman painotusta lähemmäksi alinta vanhuuseläkeikää. Palkansaajapuolella näitä ehdotuksia on lähes mahdoton hyväksyä. Osa-aikaeläkkeen ikärajaa on vasta päätetty nostaa ja työttömyysputken ehtoja tiukentaa ns. sosiaalitupon yhteydessä. Esitykset varhaiseläkeväylien tukkimisesta tuntuvat vastuuttomilta etenkin, kun työnantajilla on tapana kohdistaa irtisanomiset ja lomautukset ikääntyneisiin työntekijöihin. Akavan ja muiden palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä työnantajat on saatava lopettamaan ikäsyrjintä ja pitämään ikääntyneet työssä. Ikäsyrjinnän lopettamiseksi Akava, SAK ja STTK ovat ehdottaneet työnantajille lisää vastuuta irtisanomisesta aiheutuvista kustannuksista. Nyt uudelleenkouluttamisen ja muiden työllistymistä edesauttavien toimenpiteiden kustannukset jäävät yhteiskunnan harteille. Työelämäryhmä on päässyt yksimielisyyteen neljästä korista, joista toimenpiteitä haarukoidaan. Ensimmäinen on työurien alkupää. Toisena korina ovat työkyvyttömyyttä ehkäisevät keinot, kuten työterveyshuollon kehittäminen. Kolmanteen kuuluvat työhyvinvointiasiat, joissa Akava painottaa työaika-, koulutus- ja johtamiskysymyksiä. Neljännessä ovat ikääntyneiden erityiskysymykset. Tavoitteessa onnistuminen tärkeää Akavan kannalta on erittäin tärkeää, että työurien pidentämistavoitteessa onnistutaan. Mikäli työurat pitenevät tavoitteen mukaisesti, julkisten palveluiden rahoituspohja voidaan turvata ilman verorasituksen kiristämistä. Yksi vuosi lisää työuriin pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta kolmella miljardilla eurolla. Vuoden 2005 eläkeuudistus pidentää eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan työuria jo 1,5 vuodella. Myös alkuvuonna solmittu sosiaalitupo tuo pienen pidennyksen. Loppuosa tulee hakea työelämäpuolen asioista, ilman eläketurvaan kohdistettavia leikkauksia. Tämä on käytännössä tehokkain ja vaikuttavin tapa. Työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyysinen ja henkinen terveys sekä työnantaja, joka pitää työntekijöistään kiinni. Edunvalvontajohtaja Minna Helle toimii Akavan edustajana työelämän kehittämistä tarkastelevassa Ahtelan ryhmässä. Lakimies Jarmo Pätäri toimii Akavan edustajana Suomen työeläkepolitiikkaa linjaavassa Rantalan ryhmässä. Marja Muhonen KUMINA 5 4/2009
Koko ajan tiukentuvat tehokkuustavoitteet, jatkuva uuden oppiminen, epävarmuus, kiire ja stressi. Työelämän haasteet saattavat rassata eri lailla eri-ikäisiä työntekijöitä. Parhaimmillaan työyhteisössä on kuitenkin kaiken ikäisiä. Pitääkö juuri ikääntyneempien työntekijöiden johtamiseen kiinnittää erityistä huomiota? Mikä kumman ikäjohtaminen? Hannu Simström keräsi tuoreeseen väitöskirjaansa Tunneälytaidot ikäjohtamisessa lähes 1 300 kunta-alan työntekijän näkemyksiä esimiestensä tunneälytaidoista ja niiden merkityksestä ikäjohtamiseen. Tutkimuksen mukaan kunta-alan esimiesten tunneälytaidoista heikoimpia ovat ryhmä- ja yhteistyötaidot, kannustavuus ja taito hallita konflikteja. Ikäjohtamisella tarkoitetaan työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa ja organisoinnissa. Ikäjohtaminen merkitsee työyhteisön vanhempien työntekijöiden tietotaidon hyödyntämistä ja sukupolvenvaihdoksen onnistunutta toteutusta. Hyvä ikäjohtaminen vaikuttaa henkilöstön osaamiseen, yhteistyöhön, motivaatioon, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Työurien pidentäminen on ikäjohtamisen suurin yhteiskunnallinen haaste. Työterveyslaitoksen mukaan esimiehen tulee kiinnittää huomiota ikäjohtamisessa neljään näkökulmaan: ikäasenteeseen, yhteistyön rakentamiseen, töiden yksilölliseen suunnitteluun ja kommunikointitaitoon. Ikäasenne tarkastelee ikääntymisen tuomia positiivisia ja negatiivisia muutoksia. Yhteistyön rakentamiseen suositellaan hierarkkisuuden sijasta eriikäisten erilaista osaamista hyödyntäviä tiimi- ja ryhmätyön malleja. Töiden yksilöllinen suunnittelu ottaa huomioon ikääntyvän muuttuneet tarpeet. Kommunikointitaito, keskustelu, avoimuus ja yhteinen suunnittelu parantavat mahdollisuuksia sitoutua muutoksiin. Ikääntyvien johtamisessa on avainasemassa kokemuksen arvostaminen. Ikääntyneelle työntekijälle kertynyt osaaminen, ns. hiljainen tieto, siirtyy parhaimmillaan nuoremmille kollegoille kaikille osapuolille antoisan mentoroinnin avulla. Jos hiljaisen tiedon siirtoon ei kiinnitetä työyhteisössä huomiota, saattaa työntekijän siirtyessä eläkkeelle hävitä ensiarvoisen arvokasta tietoa ja taitoa. Kokemuksen arvostuksen puute saattaa johtaa ikäsyrjintään. Ikäsyrjintä työyhteisössä on työsyrjintärikos. Ikäsyrjintää vastaan on olemassa myös Euroopan unionin direktiivi, joka koskee kaikkia ikäryhmiä. Tietoa eläkkeistä ja eläketiedoistasi Kuntien eläkevakuutus www.keva.fi: perustietoja eläkkeistä ja eläkevaihtoehdoista eläkelaskuri mahdollisuus korjata rekisteriotteen tietoja tietoa eläkkeiden maksamisesta kysy eläketurvastasi Kunnallinen eläkeopas ja muita eläke-esitteitä pdfmuodossa tulostettaviksi sivusto myös ruotsinkielellä Kansaneläkelaitos Kela www.kela.fi: perustietoja eläkkeistä katso eläketietojasi sivusto myös ruotsinkielellä Eläkesäästämisen veroetu on laajenemassa Hallitus antoi syyskuussa Eduskunnalle esityksen pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Voimaan tullessaan eläkesäästämisen veroetu laajenisi ensi vuoden alusta vakuutuksista muuhun sidottuun pitkäaikaissäästämiseen. Eläkesäästäjälle avataan säästämistili eli ps-tili, ja tulevien eläkepäivien toimeentuloa voi kasvattaa talletuksilla, pörssiosakkeilla tai rahasto-osuuksilla. Uudessa laissa eläkesäästöjen nostaminen sidotaan vanhuuseläkeikään. Nykyisen yksilöllisen eläkevakuutuksen alaikäraja nousee 62 vuodesta 63 vuoteen. Uutta on myös se, että eläkesäästäjä voi vaihtaa palveluntarjoajaa ilman veroseuraamuksia. Säästämisaikana varoja voi vaihtaa sijoituskohteesta toiseen, mutta niitä tai niiden tuottoja ei voi nostaa ennen eläkeikää. KUMINA 6 4/2009
Töissä edelleen KUMULAn jäsenistä nelisenkymmentä on töissä, vaikka on saavuttanut jo virallisen eläkeiän niin myös Helinä Kolehmainen ja Bo Rosenberg. K u v at haastateltujen ark istot Helinä Kolehmainen työskentelee osastonjohtajana Kokkolan kaupunginkirjaston tietopalvelussa, vastuualueenaan kaukopalvelu. Alun perin helsinkiläinen Helinä aloitti kirjastouransa 1969 tuntityöläisenä yliopistonkirjastossa. Sittemmin hän työskenteli useammassakin tieteellisessä kirjastossa. Helinä syntyi 1.7.1944, Tali-Ihantalan suurtaistelujen aikaan, kuten hän historiaa pääaineena lukeneena huomauttaa. 65-vuotiaana hän on edelleen työssä, koska ei koe tympääntymistä. Olen sen verran sosiaalinen, että verkko tarkoittaa minulle jotakin, ja töissä on joka päivä uutta tiedossa. Tietysti sitä on kaikenlaista pikkukremppaa, mutta löysin pari vuotta sitten kuntosalin ja kävelen joka päivä työmatkat, iloinen ja työstään innostunut Helinä Kolehmainen kertoo. Järjestelmällistä ikäjohtamista ei Helinän työpaikalla ole. En ole edes pyytänyt semmoista. Jos huomaan, ettei jokin suju, sanon sen kyllä. Koneethan meitä nykyisin määrittävät, mutta sille pitää löytää vastapainoja ja hengähtää. Helinä ei ole tehnyt päätöstä eläkkeelle jäännistään. Katson vuoden kerrallaan. Kokkolan kaupungissa tulee ilmoittaa asiasta pari kuukautta aiemmin. Viimeksi kehityskeskustelussa esimies jo arveli, että jatkan. Semmoista on suhtautuminen. Selkeää ikärasismia Helinä ei ole kokenut eikä anna sellaisen vaivata. Asiakkaat päinvastoin ovat tyytyväisiä osaavan asiantuntijan palvelusta. Hiljaisen tiedon siirtoa ei ole Kokkolan kirjastossa ole järjestetty. Taidamme olla liiankin hiljaisia. Helinän ay-sarka on ollut kentällä: hän on antanut vahvan panoksen luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä. KUMULAn jäsenenä hän arvelee pysyvänsä eläköidyttyäänkin. Eläkepäivät kuluvat aikanaan varmasti rattoisasti. Voisin matkustaa enemmän, historia kiinnostaa, ja voi olla, että piristyn uimaan jälleen. Bo Rosenberg on työskennellyt Turun kaupungin ruotsinkielisen opetustoimen johtajana vuodesta 1987. Viime huhtikuussa hän täytti 66 vuotta. Eläkkeelle jäännistä hän ei ole tehnyt lopullista päätöstä, mutta saattaa olla, että hän työskentelee vielä puolitoista vuotta eli 68-vuotiaaksi. Eläkeikäni olisi ollut korkeampi kuin 63, jos oikein muistan 64 vuotta ja kolme kuukautta. Kun uusi järjestelmä tuli voimaan, pidin hyvänä, että työntekijä voi itse päättää, onko 63 hyvä ikä jäädä ja voisiko vielä jatkaa työntekoa. Minun osallani nämä eläkeiän jälkeen työskentelemäni reilut kaksi vuotta ovat olleet ok, Bo Rosenberg miettii. Ratkaisuun on ollut useita syitä: Rosenbergin vaimo on työelämässä vielä vuosia, työyhteisö on ollut hyvä ja tehtävät mielenkiintoisia. Totta kai tilanne olisi ollut toinen, jos olisi sairauksia. Ikärasismia Rosenberg ei ole kokenut. Ikäjohtamisesta ja hiljaisen tiedon siirrosta on hänen työpaikallaan silloin tällöin keskusteltu, ja muutama vuosi sitten hän oli mukana tuleville rehtoreille tarkoitetussa mentorointikoulutusohjelmassa. Rosenberg oli aikanaan Kuntien kouluhallintovirkamiesten eli KKHV:n jäsenenä KUMULAn perustavassa kokouksessa. Hän oli myös KUMULAn valtuuston jäsen ja yhden kauden valtuuston varapuheenjohtaja. Niinpä hän sanoo pysyvänsä varmasti liiton jäsenenä eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin. Erityisiä tulevaisuuden suunnitelmia Bo Rosenbergillä ei eläkepäiviä varten ole viriteltynä. Mökkielämään jää sitten enemmän aikaa. KUMINA 7 4/2009
Pirjo Pietikäinen ja Mauri Pulkkinen ovat kumulalaisille tuttuja liiton aktiiveja jo vuosien takaa. Kumpikin heistä on eläkkeellä mutta edelleen liiton jäsen. Kuminan toimitus soitti näille kiireisille eläkeläisille ja kysyi, millaisia kokemuksia heillä on työelämän jättämisestä ja eläkkeellä olosta? Mitä heille tänään kuuluu? Eläkkeellä KUMULAssa ja S inikk a Salakk a Tänä syksynä Pirjo Pietikäinen opiskeli kahden viikonlopun mittaisella litografiakurssilla Helsingin kivipainossa. Kivilitografia oli tosi mielenkiintoista, harmi ettei sitä voi tehdä Kouvolassa, hän suree. Pirjo Pietikäisellä on takanaan pitkä ay-historia: hän toimi aikanaan Kirjastonhoitajaliitossa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajana. 15 vuotta sitten Pirjo oli perustamassa KUMULAa ja toimi sen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuodet 1994 2000 sekä myös AEK:n varapuheenjohtajana. Pirjo toimii vielä Kirjastonhoitajien säätiössä, mutta KUMULAn puheenjohtajuutensa päätyttyä hän on jättäytynyt pois ay-toiminnasta. Lähes kolme vuotta sitten, helmikuun alusta 2007, hän jäi eläkkeelle myös leipätyöstään, Kouvolan kaupunginkirjaston kirjastotoimen apulaisjohtajan paikalta. Kouvolaan oli tulossa suuri kuntaliitos, ja kaupunki antoi täkyn suurille ikäluokille, joiden edustajia sen palveluksessa oli paljon. Jotta kaikki eivät jäisi yhtä aikaa eläkkeelle, kaupunki lupasi kompensoida yhden kolmasosan siitä, mitä ennen eläkeikää eläkkeelle jäävä olisi hävinnyt rahassa. Pirjokin tarttui tarjoukseen. Jäin varhaiseläkkeelle heti kun se oli mahdollista eli kolme vuotta ennen eläkeikää. Olin siis silloin 60 vuotta ja neljä kuukautta. Pienihän se eläke on, sen huomaa karvaasti, mutta en ole silti katunut, Pirjo Pietikäinen kertoo. Pirjon haluun jäädä eläkkeelle ennen aikojaan vaikuttivat sekä terveys että työ. Tunsin olevani työkykyinen, mutta työssä alkoi olla stressaavaa ja tuntui, ettei sitä jaksa. Tuleva kuuden kunnan yhteenliittyminenkin pelotti, koska Pirjon tonttia olivat henkilöstöasiat, joiden hän aavisti kaatuvan niskaan. Olen tyytyväinen, että lähdin. Ei tarvinnut olla sopassa mukana asioissa, joihin ei voi kauheasti vaikuttaa. Ilmassa olevia ehdotuksia työurien jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisen lykkäämisistä Pirjo ei käsitä. Nuorisotyöttömyys on ihan hirvittävää. Miksi heille ei anneta töitä? Nuorilla on uudet ajatukset ja uudet koulutukset. Vaikka arvostan kokemusta ja hiljaista tietoa, ei niihin saa jämähtää liiaksi. Työpaikoilla pitäisi olla kaikenikäisiä työntekijöitä. Ikärasismia Pirjo ei työssä ollessaan kokenut. Kirjastossa oli tuolloin aika paljon ikäisiäni työntekijöitä. Nyt vanhemmilla voi olla vaikeampaa, sillä lähtöni jälkeen väki on nuortunut paljon. Olin tietysti KUMINA 8 4/2009
Eläkkeellä ollessa voi matkustella sesonkikauden ulkopuolella, iloitsee syyskuun lopulla Varsovassa pistäytynyt Mauri Pulkkinen. Mauri Pulkkisen arkisto KUMULAsta yksi tulppa, Pirjo vitsailee. Eläkkeellä oloon oli Pirjon mielestä ihmeen helppoa sopeutua, mutta oikeastaan hän oli kokenut samankaltaisen tilanteen jo jäädessään pois KUMU- LAn aktiivitoiminnasta. Viisaasti hän oli porrastanut ay-harrastuksen lopettamisen aiemmaksi kuin eläkkeelle jäännin, jotta ne eivät osuisi samaan aikaan. Aluksi kun kävin eläkkeelle jäätyäni kirjastossa ja luin sen asioista, minua harmitti, kun en tiennyt taustoista kaikkea. Sitten opin, ettei minun tarvitsekaan tietää. Sama se oli KUMULAsta lähtiessäni. KUMULAn asioita Pirjo seuraa edelleen mielenkiinnolla. Selaan Yhteenvedon ja luen Kuminan. Tuntuu mukavalta saada se ja nähdä, että taas on tullut näin paljon uusia jäseniä ja yhä tuokin jaksaa olla mukana. Jäätyään KUMULAn toiminnasta pois Pirjo halusi täyttää vapaaksi jäänyttä aikaa uudella harrastuksella. Hän hakeutui kansalaisopiston grafiikan ja keramiikan kursseille ja käy edelleen molemmissa. Marraskuun puolivälissä avautui hänen grafiikannäyttelynsä Tunnelmia Kreikasta ja kotoa. Se on esillä Haanojan kirjastossa Kouvolassa vuoden loppuun. Kirjastosta pyydettiin minua heidän uusien ripustuskiskojensa ensimmäiseksi käyttäjäksi. Kouvolan Taideseuran työhuoneella olen vedostanut monta päivää melkein kellon ympäri. Taiteen tekeminen pitää pään virkeänä. Kunnostaankin Pirjo pitää huolta: hän lenkkeilee ja käy Pilateksessa. Eikä Taideseuran hallitukseen kuuluva Pirjo ole päässyt järjestötoiminnastakaan kokonaan eroon. Mauri Pulkkinen on toiminut KUMULAn hallituksessa ja on edelleen liiton tilintarkastaja. Raha-asioissa tarkka ja taitava mies työskenteli Lahden kaupungin hankintapäällikkönä. Tämän vuoden toukokuun alusta Mauri jäi virallisesti vanhuuseläkkeelle. Sitä ennen hän oli parin vuoden ajan osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Kaikkiaan hänelle kertyi työvuosia nelisenkymmentä. Jäin 63-vuotiaan, heti kun se oli mahdollista. En tuntenut houkutusta jatkaa, koska toisaalta minulle oli tullut jonkin verran fyysistä kremppaa, toisaalta ammatti oli kohtuullisen haastava. Elämää on työn ulkopuolellakin, Mauri Pulkkinen muistuttaa. Talousmies ymmärtää halun pidentää työuria. Taloudellisessa mielessä se on varmaan perusteltua. Mutta kummasta päästä, kun tuntuu, että työelämään siirtyminen on lykkääntynyt onko aloitus se järkevämpi pää? Ikärasismia Mauri ei kohdallaan kokenut. Luoja on ollut suosiollinen, että olen vireä ja ikäistäni nuorekkaampi. Olen koko ajan tietoisesti omaksunut ja opiskellut uusia asioita ja pysynyt ongelmitta teknisen kehityksen mukana. Pidin huonona päivänä semmoista, jolloin ei oppinut jotakin uutta. Ikäjohtamista hän pitää työpaikka- ja tapauskohtaisesti arvioitavana. Ikäjohtaminen on yksi henkilöstöjohtamisen näkökulmista, mutta ei siihen aina ole tarpeita. Fyysisesti rasittavissa ammateissa ikä tulee väkisin eteen. Erot ovat yksilöllisiä, ja monet joutuvat tekemään täysillä viimeisetkin työvuotensa. Helpotustarpeita ei huomioida. Sen sijaan tarjotaan vaikka millaisia taloudellisia kannustimia. Mutta niitä ei laiteta kirstuun mukaan, jos sinne joutuu suoraan työpäivän päätyttyä. Mauri on eläkkeelle jäätyäänkin jäänyt KUMULAn jäseneksi. Minulla on ollut niin positiivisia kokemuksia liiton toiminnasta siltä ajalta, jolloin pystyin olemaan aktiivinen. Ja koska olen edelleen tilintarkastaja, näen, että senkin vuoksi on syytä säilyttää jäsenyys. Eläkeläinen Mauri Pulkkinen seuraa aikaansa, lukee ja pitää huolta fyysisestä kunnostaan pyöräillen mutta turvallisesti: hänellä on nastarenkaat ja kypärä. Eläkepäivät ovat tuoneet tulessaan myös uuden, kiinnostavan harrastuksen rahaan liittyvän. Olen opiskellut pörssikaupan logiikkaa. Se vaatii aktiivisuutta, sillä tänä päivänä treidaaminen on ainoa tapa, jolla siellä jotakin tienaa. Täytyy vain ruveta hellittämään, ettei se muodostu työksi, Mauri tunnustaa. 9 KUMINA 4/2009
Moni kumulalainenkin varmasti huomasi muutama viikko sitten Suomen Kuva lehden takakannessa mielenkiintoisen ilmoituksen, Facebook-sivun Akavan Erityisalojen Lost in työ -kampanjasta. Sen takana on Akavan Erityisalojen uusi viestinnän ja markkinoinnin suunnittelija Ammi Balk-Vuohelainen. Anna-Maria Balk-Vuohelaista on pienestä pitäen kutsuttu Ammiksi. Ammina hänet tunnetaan myös Akavan Erityisaloissa, jossa hän aloitti viime huhtikuussa työnsä viestinnän ja markkinoinnin suunnittelijana. Alun perin muotoiluinstituutista medianomiksi valmistunut Ammi tuli aymaailmaan mainostoimistoalalta. Hän on työskennellyt kahdeksisen vuotta copywriterina ja konseptisuunnittelijana, viimeksi Euro RSCG Helsingissä, sitä ennen PHS:lla ja BBDO Helsingissä. Toimittajan töitä hän on tehnyt YLElle. Kolme vuotta sitten Ammi jäi äitiyslomalle ja hoitovapaalle. Niiden aika hän jatkoi opintojaan Taideteollisessa korkeakoulussa ja teki freelancerina töitä pienemmille mainostoimistoille. Vapaalla syntyi ajatus, että mitä jos en palaisikaan mainosalalle, joka on kaikessa ihanuudessaan kuluttavaa ja epäsäännöllistä. Pienen pojan äitinä toivoin tasapainoisempaa työelämää. Kun huomasin AE:n ilmoituksen, tuntui, että paikka on kuin minulle tehty, Ammi Balk-Vuohelainen kertoo. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja järjestötoiminta olivat Ammille valmiiksi tuttua ja tärkeää, sillä hän toimi aikanaan opiskelijakunnan puheenjohtajana. Olen hirveän onnellinen, että sain tämän paikan ja olen viihtynyt mielettömän hyvin. Tämä on todella mielekästä ja kivaa työtä, mahtavassa työympäristössä sekä kiinnostavalla ja kehittyvällä alalla, myös viestinnän ja markkinoinnin osalta. Liiton tavoitteet markkinointiviestinnän pohjana Koska Ammi on Akavan Erityisalojen ensimmäinen viestinnän ja markkinoinnin suunnittelija, on hän voinut itse muokata toimenkuvaansa vahvuuksiensa ja erikoisosaamisensa mukaan. Se on ollut kivaa, vaikka toisaalta on aina helpompi tulla valmiiseen paikkaan, jossa olemassa olevat rutiinit siirtyvät uudelle työntekijälle. Ammi tekee viestinnän ja viestintäpäällikön tukena osaltaan tiedotteita ja muuta perusviestintämateriaalia sekä Yhteenveto-lehteä. Työn pääpaino on kuitenkin Akavan Erityisalojen markkinointiviestinnän kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Lähtökohtana ovat liiton tavoitteet: millaisia ihmisiä viesteillä halutaan tavoittaa, mitä pitäisi kertoa ja missä kanavissa pitäisi näkyä, jotta jäsenet ja potentiaaliset jäsenet löytäisivät meidät ja kokisivat haluavansa kuulua Akavan Erityisaloihin. Ammin sarkaa ovat liiton PR-materiaalit. Hän vastaa markkinointibudjetista ja laatii suunnitelman, mitä seuraavana vuonna liiton markkinoinnissa tapahtuu. Minusta Akavan Erityisaloissa oli jo vahva ja ammattitaitoinen viestinnän osaaminen. Voimme kuitenkin tehdä enemmän, tuottaa visuaalisuudella lisäarvoa. Toivon myös pystyväni kasvattamaan täällä itselleni tärkeää yhteisöllisyyttä. Markkinoinnin osaajan työt eivät lopu. Lokakuun lopussa Ammi Balk-Vuohelainen viimeisteli tarjoilupöytää ennen Akavan Erityisalojen sidosryhmätilaisuuden alkua. Lost in työ Facebookissa Akavan Erityisalojen Hyvä työ -edunvalvontakiertue on jatkunut virtuaalisesti verkossa, Facebookin Lost in työ -sivulla. Ammi ideoi kampanjan kontaktitoimisto Toisen sekä tuotantoyhtiö Kuubin kanssa. KUMINA 10 4/2009
Ihmiset hakevat tietoa verkosta enemmän kuin koskaan ja keskustelevat päätöksistään erilaisissa sosiaalisissa medioissa. Myös ammattiliitoista puhutaan halusimme sitä tai emme. On hyvä osallistua dialogiin avoimesti ja valmiina kohtaamaan myös kriittisiä puheenvuoroja. Halusimme olla rohkeita, ja ottaa askeleen kohti uudenlaista ay-imagoa. Lost in työ -sivulla kaikki halukkaat ovat päässeet keskustelemaan vapaassa hengessä työelämän muutoksista, kertomaan omista kokemuksistaan tiukassa taloustilanteessa sekä tekemään myös kiperiä kysymyksiä niin Akavan Erityisalojen kuin sen jäsenyhdistysten työntekijöille. Tavoitteena on ollut avoimen vuorovaikutuksen saavuttaminen yhteisömediakanavassa, lisäarvon tuominen edunvalvontakiertueelle sekä ihmisten herätteleminen kertomaan työelämän todellisuudesta omin sanoin. Aihe on mitä tärkein, työelämästä ja sen kehityksestä pitää puhua. Facebook-kampanjaa markkinoitiin jäsenille sähköisellä uutiskirjeellä. Tieto sivustosta levisi myös ihmisten omien kontaktien ja syötteiden kautta. Tällä hetkellä sivullamme on jo yli 800 fania, ja vuorovaikutus on aktiivista. Menestyksen salaisuus on liiton sekä jäsenyhdistysten sitoutuneet työntekijät, jotka ovat olleet vastaamassa kysymyksiin ja tuottamassa sivulle sisältöä. Ensi vuonna Akavan Erityisalat tuo Facebookiin uusia herätteitä. Tärkeintä on kuunnella jäseniämme kanavasta riippumatta. KUMULAn markkinoinnin tukena Ammi tekee myös yhteistyötä jäsenjärjestöjen, kuten KUMULA kanssa. Minulle saa aina laittaa sähköpostia tai nykiä hihasta, jos tulee mieleen, missä meidän olisi hyvä olla mukana tai näkyä. Toivon, että minua hyödynnetään ja jäsenjärjestöt pyytäisivät minua tueksi ja sparrausavuksi oman viestin tänsä ja markkinointinsa tekemiseen. Uskon voivani auttaa myös alan kontaktien solmimisessa. Vaikka yhteiset asiat tehdään yhdessä, ei jäsenyhdistysten ole tarkoitus muuttua Akavan Erityisalojen näköisiksi. Kaikilla on hyvä olla oma ilme. Jäsenjärjestöissä tiedetään ja tunnetaan oma jäsenistö ja kohderyhmä parhaiten. Joskus toimitaan Akavan Erityisalat -kärjellä, joskus jäsenjärjestö edellä. Näen Akavan Erityisalat mini-akavana, jossa jokaisella jäsenjärjestöllä on oma brändi ja idea ja ilme. Mitä paremmin jäsenjärjestöt saavat tuotua esiin omaa viestiään omassa kohderyhmässään esiin, sitä paremmin Akavan Erityisalat voi. Ammi on katsastanut jäsenliittojen nettisivuja ja lehtiä sekä käynyt joidenkin liittojen kanssa keskusteluja niiden markkinointiviestinnästä. KUMULAlla on positiivisella tavalla konservatiivinen ilme, asiallinen ja tietyllä tavalla KUMULAlle hirveän hyvin sopiva. Se on hyvä pitää, eikä lähteä revittelemään. Vaikka Ammi muistuttaa, ettei kaikki ei sovi kaikille ja kohderyhmät tulee pitää mielessä, voi vakavat ja asialliset asiat esittää myös hauskalla ja kiinnostavalla tavalla. KUMULAssakin on opiskelijajäseniä ja lisää nuorta porukkaa tulossa. Pieni kasvojen kohotus on paikallaan. Se ei saa olla kuitenkaan itsetarkoitus, että uudistetaan uudistamisen vuoksi. Rohkeutta ay-järjestöjen markkinointiin Ammi haluaisi tuoda ay-alan markkinointiviestintään rohkeutta ja iloa. Vaikka ammattiliitoilla on niin paljon positiivista historiaa, ne ovat hiljaa saavutuksistaan. Varsinkin nuoremmille ammattiliiton jäsenyys ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä punnitaan ja mietitään, mitä rahalla saa. Minusta olisi tärkeää tuoda esiin viestiä, mitä kaikkea hyvää yhteiskunnallinen järjestäytyminen, joukkovoima ja vaikuttaminen on saanut ja saa aikaiseksi. Erityisesti näinä negatiivisten ay-uutisten aikoina Ammi toivoo korostettavan positiivia asioita. Sen sijaan toisten mollaamisessa ja negaatioiden kautta viestimisessä hän ei näe kaikupohjaa. Yhteiskunnassa tulee lisääntymään yhteisöllisyyden korostaminen. Nuoremmatkin kaipaavat yhteisöön kuulumista ja uskon, että ammattiliitoilla on siinä paljon annettavaa. Akavan Erityisalojen arvoissa näkyvät kestävä kehitys, ekologisuus, kotimaisuus ja kotimaisen työn tukeminen. Kestävän kehityksen valinnat ovat tärkeitä Ammille henkilökohtaisestikin. Toivon niiden näkyvän jatkossa voimakkaammin Akavan Erityisalojen toiminnassa ja markkinointiviestinnässä. Ekologinen valinta on myös se, että Hämeenlinnassa asuva Ammi kulkee työmatkansa Helsingin Pasilaan junalla. Matkoilla hän lukee, intohimoisesti. Luen useita kirjoja viikossa, enkä jätä mitään kirjaa kesken. Niinpä olen kirjastojen suurkuluttaja ja fani. Suomalainen kirjastolaitos on aivan käsittämättömän hieno. Sitä pitäisi ehdottomasti tukea ja hypettää enemmän, Ammi hehkuttaa.
Nykyiset ja tulevat opiskelijajäsenet kuuntelivat tarkasti kumulalaisten puheenvuoroja. KUMULA tuuletti opiskelijoita KUMULA järjesti marraskuun puolivälissä opiskelijoille jäsenja jäsenhankintatapahtuman. Kutsutut olivat tällä kertaa Tampereen yliopistosta sekä ensimmäisen vuoden kumulalaisten alojen opiskelijoita että ainejärjestöaktiiveja kunnallisalan opiskelijoiden ainejärjestö Hallat ry:stä ja informaatiotutkimuksen opiskelijat UDK ry:stä. Erittäin onnistunutta iltaa ravintola Tuulensuussa emännöi liiton puheenjohtaja Maarit Helén ja isännöi järjestösihteeri Jussi Näri. Vieraat viihtyivät ja kiittelivät. KUMULA on opiskelijoiden keskuudessa hyvässä maineessa ja vetovoimainen. Maarit Helén ja Jussi Näri sekä Hallojen Mika Kesseli ja Mika Vertainen. UDK:n puheenjohtaja Maria Nummela (vas.) ja hallituksen jäsen Terhi Tikkanen, joka edustaa KUMULAa Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa. KUMULAn järjestösihteeri Jussi Näri (oik.) keskusteluissa illan välittömässä tunnelmassa. Jussi Näri ja Juho Järvenpää, varajäsen KUMULAn valtuustossa ja Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa. KUMINA 12 4/2009
SHH! Täällä siirretään tietoa Sodan jälkeen syntyneet ovat nähneet 60 70-lukujen poliittisen myllerryksen, käyneet Keihäsmatkalla Teneriffalla ja joutuneet opettelemaan uransa aikana kokonaan uuden maailman, tietotekniikan. Siinä, missä nuorempi sukupolvi on saanut Windows-ympäristön äidinmaidossa, on varttuneempi virkamieskunta opetellut hikoillen hiiren käyttöä. Vaan eipä tarvitse opetella enää. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, ja koko elinikäisen oppimisen kliseinen riesa on pian mennyttä aikaa. Asiantuntijaseminaarit ja kehittämispäivät vaihtuvat Osuuspankin seniorikerhon teatterimatkoiksi. Viisi uutta sähköpostiviestiä tarkoittaa kuvia lastenlapsista eikä esimiehen kiireellistä kehotusta virtaviivaistaa toimintoja. Mutta ennen kuin päivätanssit koittavat eläkesiivelle, on vielä huolehdittava nuoremmasta polvesta. Tähän jokin lokkiparvimainen konsulttilauma (tiedättehän, sellainen joka sontii kaikki paikat ja pitää julmettua meteliä) on keksinyt suorastaan diabolisen suunnitelman, jota kutsutaan hiljaisen tiedon siirroksi. Hiljainen tieto lähtee olettamuksesta, että vanhemmalla polvella on jotakin sellaista tietoa ja taitoa, joka pitäisi ehdottomasti saattaa nuoremman väen tietoon. Usein myös oletetaan, että ilman tätä siirtoa organisaatiosta häviää peruuttamattomasti sen pystyssä pysymisen kannalta olennaista tietoa. Lähtökohtana on siis nykyisten tietojen ja taitojen ehdoton oikeellisuus ja tarpeellisuus. Entäpä jos nämä eläkkeelle siirtyjät ovatkin olleet jossakin asiassa väärässä? Ovatko konsultit missään vaiheessa pysähtyneet ajattelemaan, että hiljainen tieto saattaakin olla väärää tietoa? Näitäkö virheellisiä käytäntöjä, olettamuksia ja kenties vanhentunutta tietoa pitäisi väkisin ahtaa nuoren, innokkaan ja tuoreita ajatuksia olevan kaaliin? Mitä hiljainen tieto ylipäätään on kuntahallinnossa? Vaivihkaa kuiskattu vinkki, että kunnansihteeriltä ei sitten kannata kysyä maanantaiaamuisin mitään ennen puoltapäivää tai että lautakuntaan ei kannata hankkia vaniljaviinereitä jos haluaa saada päätöksen, jonka pystyy toteuttamaan. Ja miten hiljainen tieto sitten siirtyisi? Tehokkuusajatteluun tukeutuva kehittämistyökalu muistuttaisi todennäköisesti kuulustelumenetelmiä, joilla eläkkeelle siirtyvä saadaan kertomaan tieto, jota hän ei tiedä tietävänsä. Hyviä eläkepäiviä vaan, eihän jäänyt paha mieli? Suomalaiseen kehittämiseen mahtuu valitettavan usein vain yksi totuus. Tiimityö ajettiin väkisin organisaatioihin, vaikka protestanttisen työmoraalin kyllästämä virkamies olisi paljon mieluummin tehnyt työnsä yksin ilman muiden jatkuvaa reflektointia. Tulosjohtaminen toi mukanaan joukon käsittämättömiä mittareita, joiden osuvuus jäi kaikille mysteeriksi. Nyt näemmä ajetaan läpi järjestelmää, jolla pahimmillaan huolehditaan siitä, että uusi sukupolvi toistaa edellisen virheitä, vaikka todennäköisimmin kaikki haluaisivat tehdä työnsä yhdessä ja mahdollisimman hyvin. Kokemusta pitää arvostaa, sen ymmärtämiseen ei tarvita konsulttia. Yhtä lailla tarvitaan uusia ja tuoreita ideoita toimintaa kehittämään. Parasta hiljaisen tiedon siirtämistä on tällöin yhdessä tekeminen. Organisaatio, jossa nuoret oppivat kokeneemmilta kollegoilta aidossa yhteistyössä on aidosti oppiva organisaatio. Ei siinä tarvita hiljaisen tiedon siirtotyökalua. TOIMISTON ELÄKEPUTKIASENTAJA HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ Merja Honkasen arkisto Tervetuloa KUMULAan Merja Honkanen Kuka ja mistä olet? Millainen koulutus sinulla on? Olen Merja Honkanen, paljasjalkainen pudasjärveläinen. Koulutukseltani olen KM eli kasvatustieteiden maisteri. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta erityispedagogiikka pääaineena. Lisäksi olen suorittanut johtamisen MBA-tutkinnon. Mitä teet työksesi? Olen toiminut yli 20 vuotta sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa, pisimmän ajan täällä Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kaupungin palveluksessa perusturvajohtajana vuodesta 1995. Johdan siis työkseni kaupungin sosiaali- ja terveystointa. Miksi liityit KUMULAan? Paras-lainsäädännön myötä kuntien sosiaali- ja ter veystoimet ovat kovassa myllerryksessä. Katsoin viisaaksi hoitaa tässä tilanteessa myös omaa työsuhdeturvaani paremmaksi. Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? KUMULA ja muut akavalaiset liitot keräävät ison joukon suomalaista koulutettua ja osaavaa väkeä joukkoonsa. Haluan profiloitua tähän erilaisten osaajien ja ammattilaisten ryhmään. Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Paneutumista naisten työmarkkina-asemaan kuntakentällä ja myös erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työuran jatkon esteisiin. KUMINA 13 4/2009
Maarit Helén HUOM! Tärkeä muutos liiton toimistossa Toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijarin työsuhde KUMULAn palveluksessa on päättynyt 18.11.2009. Toiminnanjohtajan käytössä ollut puhelinnumero 0400 811 886 ei ole enää järjestön käytössä. Toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi järjestöpäällikkö Jussi Näri (puh. 0400 816 284). KUMULAn juhlat siirtyvät myöhemmäksi KUMULAn ja Specian helmikuuksi suunnitellut juhlat siirretään myöhempään ajankohtaan. Kirjastoalan ainejärjestö UDK palkittiin KUMULAn hallitus päätti 23.10.2009 myöntää UDK ry:lle 500 euron palkinnon järjestön aktiivien loistavasta panoksesta alan opiskelijoiden kansainvälisen seminaarin Bobcatsss 2009 järjestelyistä. Palkinto luovutettiin UDK:n edustajille KUMULAN valtuuston syyskokouksen yhteydessä. Kulttuuri on hyvän elämän edellytys Ihmiset tarvitsevat kirjasto- ja kulttuuripalveluja. Erityinen tarve palveluille on työttömyyden lisääntyessä, muistattaa KUMULA, joka antoi Helsingin Kirjamessujen yhteydessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn ja Kääntäjien ammattijärjestön kanssa kannanoton kulttuuripalveluiden tarpeesta ja merkityksestä. Liitot korostavat, että kulttuurin ja kulttuuripalveluiden merkitys korostuu laskusuhdanteessa. Lomautettujen ja työttömien sekä heidän perheittensä henkireikänä toimivat tällöin ilmaiset tai edulliset kuntien kirjasto- ja kulttuuritoimen palvelut. Kulttuuripalveluja ei tule asettaa vastakkain vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa, sillä molemmat ovat kansalaisen hyvän elämän edellytyksiä. Kuntien tuskaillessa säästöpaineissa on KUMULA Kirjamessuilla KUMULA osallistui toista kertaa Helsingin Kirjamessuille. Yhtei - s ellä Akavan Erityis - alojen -messuosastolla KUMULAn kanssa esittäytyivät myös Kääntäjien ammattijärjestö KAJ sekä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU. Ennätyksellisestä 77 000 messuvieraan joukosta moni poikkesi keskustelemaan kumulalaisten kanssa, ja liitto sai myös uusia jäseniä. ymmärrettävää, että myös kulttuuri menoista etsitään säästöjä. Kuntien menoista kuiten kin 96 prosenttia muodostuu muista kuin kulttuurista. Kulttuuripalveluis ta säästäminen ei siis ratkaise kuntien talous vaikeuksia. Päinvastoin kulttuurin leikkauk set kostautuvat kustannuksina pitkällä aikavälillä, koska kulttuuripalvelut ovat osaltaan hyvän elämän rakennuspuita. Panostaminen kulttuuripalvelujen avulla muun muassa syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on yhteiskunnalle eettinen ja monin verroin halvempi vaihtoehto kuin Messuosastolla päivystänyt KUMULAn puheenjohtaja Maarit Helén tapasi pitkästä aikaa Marjatta Huuhtasen, joka toimi ennen eläkkeelle jäämistään Akavan Erityisalojen ja sitä ennen Kirjastonhoitajaliiton toiminnanjohtajana. ongelmien kärjistyminen. Järjestöt muistuttavat, että kulttuurin tekijöillä on kansan tuki takanaan. Tämä ilmenee Akavan Erityisalojen 2008 teettämästä selvityksestä, jonka mukaan kansalaiset odottavat kulttuuripalveluilta asiantuntevaa tuottamistapaa, kattavuutta ja kohtuullista hintaa. Suomalaisten arvomaailmaan kuuluu, että kirjasto- ja kulttuuripalvelut ovat tasapuolisesti kansalaisten ulottuvilla. TULEVAA KOULUTUSTA Tulevista koulutustilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta kerrotaan Akavan Erityisalojen internetsivuilla www.akavanerityisalat. fi jäsenkoulutus sekä vuoden 2010 esitteessä. Muistathan, että KUMULA maksaa yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Valtuusto on päättänyt, että vuonna 2009 liitto maksaa myös jäsenen matkakulut koulutustilaisuuteen halvimman julkisen kulkuneuvon taksojen mukaan. Lisätietoja TJS:n koulutuksista on osoitteessa www.tjs-opintokeskus.fi. KUMULAn hallitus kokoontui suunnitteluseminaariin Savonlinnaan syyskuussa. Vasemmalta Tarja Vuorinne, Eila Ainali, Päivi Karppinen ja Maritta Naumanen. AKAVAN ERITYISALOJEN ALUETAPAHTUMIA Kaakkois-Suomen jäsenille: My Fair Lady -musikaali 19.12.2009 Pirkanmaan jäsenille: kinkunsulattelua Tampereella 31.1.2010 KUMINA 14 4/2009
Kuinka KUMULAN strategia näkyy jäsenelle? Tällä palstalla avataan syksyllä 2008 hyväksytyn strategian painopisteitä kertomalla, miten KUMULAn toimintaa tullaan kehittämään ja miten se näkyy jäsenten arjessa. KUMULAn toiminta-ajatus: Olemme akavalainen kunta-alan asiantuntijoiden ja johtotehtävissä toimivien ammattijärjestö, joka huolehtii jäsentensä edunvalvonnasta ja hyvinvoinnista. KUMULAn tavoitetila vuonna 2012: Olemme akavalainen asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien vahva ja suuntaa näyttävä ammattijärjestö. Tuemme jäsentemme työtä hyvinvoinnin ja korkealaatuisten palvelujen tuottamiseksi kuntalaisille. Jäsenten hyvinvoinnista huolehtiminen KUMULAn toiminta-ajatuksessa todetaan, että huolehdimme jäsentemme hyvinvoinnista. Tämä pitää tulkita laajasti, sillä jokainen jäsen on tietysti viimekädessä itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, eikä ammattijärjestö voi siihen yksilötasolla juurikaan vaikuttaa. Mitä tämä tarkoittaa oikeasti? Ammattijärjestönä KUMULA haluaa kuitenkin vaikuttaa siihen, että jäsenistömme elämä olisi mahdollisimman hyvää ja laadukasta haluamme osaltamme olla lisäämässä jäsentemme hyvinvointia. Tällöin ymmärrämme hyvinvoinnin niin, että toteutamme ja edistämme sellaisia asioita työelämässä, joihin meillä on vaikutusmahdollisuudet. Luonnollisesti yksi osa jäsenten hyvinvointia on oikeudenmukainen palkkaus. KUMULAn päätehtävä on toimia niin, että jäsenemme saisivat palkkaa, joka vastaa myös heidän tehtäviensä vaativuutta ja vastuuta. Ammattijärjestönä tämä on päätehtävämme. Jäsentemme hyvinvointiin liittyvät myös kaikki työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset, samoin kuin esimerkiksi sellaisten yhteiskunnallisten ratkaisujen aikaansaaminen, jotka edistävät työn ja perheen tai työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Kaikkiin näihin kysymyksiin KUMULA vaikuttaa Akavan Erityisalojen ja sen Kunnan neuvottelukunnan sekä myös suoraan Akavan kautta. KUMULAn jäseneksi voi liittyä osoitteen www.akavanerityisalat.fi/lomakkeet/kunta.php lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös www.akavanerityisalat.fi-sivuston sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä. Eläkkeelle jäävän ei kannatta erota liitosta! Jäsen maksu on vain 50 vuodessa. Vastineeksi saa konkreettisia jäsenetuja, kuten ilmaista perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Ilmoita eläkkeelle jäännistäsi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Päivitä jäsentietosi. Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki puh. 0201 235 385 kumula@kumula.fi www.kumula.fi Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki puh. 0201 235 340, faksi (09) 147 242 jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370 sähköinen asiointi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila) puh. (09) 7206 4343 (puhelinaika ma to klo 12 15), faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi sähköinen asiointi eerko osoitteessa www.erko.fi Årets sista Kumina koncentrerar sig på pensionsfrågor. Såsom mångfaldet av yrkeskategorier och titlar är också åldersfördelning bland KUMULAs medlemmar både en rikedom och en utmaning för förbundet. KUMULAs äldsta medlem är född år 1929, den yngsta 60 år senare, dvs. 1989. Över hälften av förbundets medlemmar, 58 %, är över 50-åringar. En KUMULAmedlem som skall gå i pension varken behöver eller har nytta av att avgå ur förbundet. Pensionärernas medlemsavgift är bara 50 per år och med den har man till förfogande ett till sitt penningvärde mångfaldigt antal medlemsförmåner, såsom familje- och arvsrättslig rådgivning juristhjälp med utarbetning av testamente, arvsfördelning eller annan handling. Det är viktigt för en medlem som skall gå i pension att uppdatera sin uppgifter i förbundets medlemsregister, likasom en förändrad epost-address. Det kan man göra antingen per telefon genom att ringa till Akavas Specialorganisationers medlemssekreterare eller genom ett på nätet utskrivet formulär eller på nätet via sidan www.akavanerityisalat.fi. Ärendena kan skötas också på svenska. Om en blivande pensionär vill avsluta sitt medlemskap, måste detta ske skriftligen till förbundet. KUMINA 15 4/2009 Arbetskarriärerna måste förlängas för att få Finlands ekonomi att stå på en mera hållbar bas. Om målsättningen råder samförstånd, om medlen ej. Löntagarsidan understryker välmående i arbetet, arbetsgivarsidan nedskärningar av pensionsskyddet. Man borde finna en gemensam syn på frågan till slutet av detta år. Om ämnet skriver Minna Helle och Jarmo Pätäri från Akava. Kumina intervjuade två medlemmar som överskridit pensionsåldern men fortfarande är med i arbetslivet samt två som gick i pension så fort det var möjligt. Helinä Kolehmainen från Gamlakarleby och Bo Rosenberg från Åbo samt Pirjo Pietikäinen från Kouvola och Mauri Pulkkinen från Nastola berättar om sina tankar kring pensionering. Bilderna förtäljer om KUMULAs medlemsresa till Sankt Petersburg och om en studentafton i Tammerfors. Vi får också göra bekantskap med Akavas Specialorganisationers nya kommunikationsoch marknadsföringsplanerare Ammi Balk- Vuohelainen. Verksamhetsledare Reija Ala-Peijaris arbetsförhållande i KUMULA har avslutats den 18.11.2009. Verksamhetsledarens telefonnummer 0400 811 886 är inte längre i KUMULAs användning. Förbundschef Jussi Näri (tel. 0400 816 284) sköter tillsvidare verksamhetsledarens uppgifter.
Kevät 2010 Iloa arkeen neljän komedian kevät! Vauhdikas ja hersyvä komedia Ensi-ilta 28.1.2010 Suurella näyttämöllä 5 OSCARIA JA NELJÄ GOLDEN GLOBE-PALKINTOA Romanttinen komedia Pohjoismainen kantaesitys 27.1.2010 Vanhalla päänäyttämöllä Pohjoismainen kantaesitys 21.1.2010 Kellariteatterissa ELÄMÄNMAKUINEN MUSIIKKIKOMEDIA Kotimainen kantaesitys 17.3.2010 Kellariteatterissa ttt-teatteri.fi Lippumyymälä (03) 21 78 222, Ryhmät (03) 2178 333. Liput 28 15. Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.)