Uraseurantahankkeet: AMKista uralle, LATUA ja Töissä 12. tammikuuta 2016 / 1 Ohjausryhmä Uraseurantahankkeiden ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja 1/2016 Aika: tiistai 12.1.2016, klo 13-15.30 Paikka: Helsingin yliopisto, Siltavuorenpenger 3 A (Athena), seminaarihuone 169 Läsnä: Riitta Pyykkö, vararehtori, Turun yliopisto, (ohjausryhmän pj) Ahti Avikainen, ylitarkastaja, TEM Tapio Heiskari, koulutuspoliittinen sihteeri, SYL Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Mikko Markkola, opintopalvelujohtaja, Tampereen yliopisto Riina Nousiainen, koulutuspolitiikan asiantuntija, STTK Kristiina Kokko, asiantuntija, Akava Vellu Taskila, koulutuspolitiikan asiantuntija, SAMOK Mika Tuuliainen, koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät Jukka Vuorinen, puheenjohtaja, Suomen opinto-ohjaajat ry Henri Helander, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivi Bosquet, ylitarkastaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö Sari Haataja, projektipäällikkö, Tampereen yliopisto Merja Ukkola, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto Liisa Marttila, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu Helena Tirronen, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu, (kokouksen sihteeri) Poissa: Aki Antman, toimitusjohtaja, Sulava Oy Ida Mielityinen, koulutuspolitiikan asiantuntija, Akava (jäsen vaihtuu) Ilmari Hyvönen, ylitarkastaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö
12. tammikuuta 2016 / 2 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Riitta Pyykkö avasi kokouksen klo 13.05. Paikallaolijat esittelivät itsensä. 2. Ohjausryhmän kokoonpano, järjestäytyminen ja kokouskäytännöistä sopiminen Todettiin ohjausryhmän kokoonpano. Kokoonpano on lähetetty ohjausryhmän jäsenille tiedoksi kokouskutsun liitteenä. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Riitta Pyykkö. Varapuheenjohtajaksi valittiin kokouksessa Jyrki Laitinen. Kunkin hankkeen koordinaatiokorkeakoulu on tehnyt ohjausryhmästä asettamispäätöksen. Päätösten jälkeen ohjausryhmän kokoonpanoon ovat tulleet seuraavat muutokset: Akavan edustajan Ida Mielityisen tilalle tulee Kristiina Kokko ja STTK:n Riina Nousiaisen tilalle tulee Hanna Hesse. Ohjausryhmän varsinaisille jäsenille ei ole nimetty varajäseniä, vaan organisaatio voi lähettää estyneen tilalle valitsemansa edustajan. Sovittiin pidettäväksi kolme kokousta vuonna 2016, ja alustavasti kaksi kokousta vuonna 2017. Tarvittaessa voidaan järjestää etäkokouksia. Rahoittajan edustaja Henri Helander toivoi mahdollisuutta osallistua kokouksiin jatkossa myös etäyhteydellä. Etäyhteys järjestetään tarpeen mukaan. Uraseurantahankkeiden esittelijöinä kokouksissa toimivat hankkeiden projektipäälliköt Liisa Marttila, Sari Haataja ja Merja Ukkola. Sihteerinä toimi tässä kokouksessa Helena Tirronen. Sovittiin, että jatkossa sihteeri valitaan kokouksen koollekutsuvan hankkeen organisaatiosta. 3. Ohjausryhmän tehtävät Merja Ukkola esitteli ohjausryhmän tehtävät (liite 1). Henry Helander totesi, että sisällöt edellä edetään ohjausryhmätyöskentelyssä. Muotoseikat eivät ole keskeisiä. 4. Hankkeiden esittely ja tilannekatsaus LATUA-hankkeen projektipäällikkö Sari Haataja esitteli uraseurantahankkeiden yhteistyön taustoja, tehtäviä ja tavoitteita (liite 2). Uraseurantatieto on kaikkia kolmea hanketta yhdistävä tekijä. Mukana kolmessa hankkeessa on yhteensä 11
12. tammikuuta 2016 / 3 organisaatiota. Yhteistyötä tehdään mm. erilaisissa teematyöryhmissä, kuten sisällöllisen ja teknisen kehittämisen sekä tiedon hyödyntämisen työryhmissä. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. viestinnässä ja sidosryhmäyhteistyössä. Kolmen hankeen yhteinen kick off -tilaisuus pidettiin syyskuussa 2015 ja keväällä 2016 tullaan järjestämään kaikille yhteinen työskentelypäivä. Puheenjohtaja Riitta Pyykkö toivoi saatavan uusia ajatuksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön ohjausryhmän jäsenten taustojen kautta. Projektipäällikkö Sari Haataja esitteli LATUA-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet (liite 2). Hankkeessa keskiössä on yliopistojen uraseurantojen kehittäminen ja erityisesti uraseurantatiedon parempi hyödyntäminen. Uraseurantaa on tehty yliopistojen valtakunnallisen Aarresaari-verkoston yhteistyönä jo yli kymmenen vuotta, mutta tiedon hyödyntäminen on ollut melko vähäistä. Maistereille uraseurantaa tehdään 5 vuotta valmistumisesta ja tohtorien uraseurantaa 2-3 vuotta valmistumisesta. Hankkeen alkuvaiheessa selvitetään, minkälaisia tiedontarpeita uraseurantatiedon nykyisillä ja potentiaalisilla hyödyntäjillä on. Kartoituksen jälkeen luodaan palvelumuotoiluajatusta hyödyntäen erilaisia käyttäjäprofiileja uraseurantatiedolle. Samalla arvioidaan nykyisen kyselyn toimivuutta ja toteutustapoja sekä tutustutaan kansainvälisiin uraseurantamenettelyihin. LATUA-hankkeen kehittämistyön kolme pääkohtaa ovat uraseurantojen sisällöllinen kehittäminen (tiedontarpeet ja menetelmät), tekninen kehittäminen (tiedon kerääminen, käsittely ja raportointi) sekä uraseurantatiedon tunnettuuden ja käytön lisääminen (mm. opetuksessa ja ohjauksessa, opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä toiminnanohjauksessa ja laatutyössä). Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat yliopistossa toimivat tahot, mutta yhteystyötä tehdään myös yliopistojen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Kehittämistyössä lopullisena hyödynsaajana ovat myös yliopistojen tulevat, nykyiset ja entiset opiskelijat. Erityisenä huomion kohteena hankkeessa ovat yliopistojen generalistialat. LATUA-hanke tarkastelee uraseurantoja osana laajempaa työelämätietoa sekä yliopistojen palautekokonaisuuksia. Uraseurantojen kehittämisen lisäksi hankkeessa parannetaan työharjoitteluun liittyvän tiedon keräämismenettelyjä ja selvitetään mahdollisuutta hyödyntää harjoitteluprosessin työelämäkontakteja monipuolisen työelämätiedon lähteenä sekä uraseurantojen tausta-aineistona. Seuraavaksi Töissä-hankkeen projektipäällikkö Merja Ukkola esitteli hankkeen tavoitteita ja kertoi, mitä on tähän mennessä tehty (liite 1). Hankkeessa kehitetään edelleen töissä.fi-verkkopalvelua sekä sivuston käyttöä opiskelijoiden uraohjauksen
12. tammikuuta 2016 / 4 tukena. Yksi hankekauden tavoitteista on saada palveluun tietoa nykyistä paremmin myös AMK-sektorilta. Hankeyhteistyön toivotaan edistävän tätä tavoitetta. Ukkola esitteli lyhyesti sivuston sisältöjä ja sen interaktiivista datavisualisointia. Yliopistojen keräämää uraseurantadataa on saatu palveluun kattavasti, AMK-puolelta vain vuodelta 2010. Kertomukset palveluun tuotetaan joukkoistamalla eli korkeakouluista valmistuneet kirjoittavat itse työstään. Kertomusten kerääminen sekä kertomusosion kehittäminen on yksi hankkeen painopistealueista. Marssijärjestyksen lopuksi projektipäällikkö Liisa Marttila esitteli AMKista uralle - hankkeen (liite 3). Tiedon vertailtavuus ja tiedon levittäminen ovat keskeistä AMKista uralle -hankkeessa. Uraseurantaa on tehty ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitostasoilla, mutta seuranta on ollut satunnaista, ja kerätyn tiedon hyödyntäminen kirjavaa. Keräämisen systematisointi valtakunnallisesti on keskeistä AMK-kentällä. Hankkeen osatoteuttajina on toimijoita valtakunnallisista ammatillisista opettajakorkeakouluista, joten ohjausnäkökulma on vahvasti mukana sekä kytkentä ammatillisiin opettajakoulutettaviin olemassa. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus on myös hankkeen osatoteuttaja. AMKista uralle -hankkeen kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja koulutukseen hakeutujat, opinto- ja uraohjaajat, työnantajat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat sekä opetuksen pedagogiset kehittäjät ja tietohallinnon työntekijät. Marttila esitteli hankkeen toimintasuunnitelman. AMKista uralle -hankkeen johtoajatuksia ovat: kestävät koulutusvalinnat, ajankohtainen tieto työelämän ja työllistymisen laadusta, osaamiskeskeisyys urapolulla ja ohjauksessa, elinikäinen oppiminen ja moninaiset urapolut. Marttila esitti ohjausryhmälle kysymyksen mietintään: onko olemassa jotain AMK-spesifiä uraseurannassa ja miten alakohtaista uraseurantatiedon keruun olisi tarpeen olla? Ahti Avikainen kiitti esityksestä ja kertoi työnantajille TEMissä tehdyn kyselyn tuloksista. Käytiin keskustelua siitä, millaisia työntekijöitä yritykset haluavat. Osaaminen ja kiinnostus ovat tärkeintä; ei niinkään ikä, sukupuoli eikä koulutus. Sirpaleiset työnkuvat vaikuttavat myös siihen, että yleiset valmiudet ovat entistä keskeisempiä. Työelämätietoa on entistä vaikeampi mitata, siksi tietoa on hyvä kerätä esimerkiksi kertomusten ja narratiivisen kerronnan kautta. Vellu Taskila kysyy, miten yhteistyötä on tehty ammattijärjestöjen kanssa tähän mennessä? Marttilan mukaan yhteydet käynnistyvät nyt keväällä. Toiveena on, että päällekkäistä työtä ei tulla tekemään, sillä esim. tradenomiliitto ja myös muut liitot keräävät jo uraseurantatietoa.
12. tammikuuta 2016 / 5 Yhteinen keskustelu kaikista hanke-esittelyistä oli vilkasta. Keskustelussa nousi esiin muun muassa seuraavaa: On tärkeä rajata hankkeita: mietitään, mitä ongelmia voidaan ratkaista ja ratkaistaan vain ne. Kerätyn aineiston analysointi ja hyödyntäminen on tärkeää. Tällaiselle tiedolle ja työkaluille on kysyntää. Korkeakoulujen (AMKit ja yliopistot) yhteistyötä pidettiin erittäin hyvänä. Pohdittiin, voidaanko tulevaisuudessa nähdä yhtä valtakunnallista järjestelmää, joka perustuisi avoimeen dataan. Tehdään yhteistyötä ESR-hankkeiden kanssa, jotka kehittävät AMK- ja yliopistosektoreilla mm. työelämäyhteistyötä ja harjoittelukäytäntöjä. Kuka on tällä hetkellä koulutustaan vastaavassa työssä? Uraseurantojen tärkein anti on laadullinen työllistyminen. Ehkä käsite koulutusta vastaavasta työstä kaipaa uudenlaista määrittelyä. Geneeriset taidot ovat tärkeitä ja korostuvat myös yhteiskunnallisessa murroksessa. Pidettiin hyvänä, että AMKista uralle -hankkeessa on kytkös toiselle asteelle eli ratkaisevien koulutusvalintapäätösten vaiheeseen. Ammatillinen väylä on myös huomioitava. Haasteena valmistuneiden siirtyminen työhön ulkomaille miten saadaan tieto näiltä henkilöltä. Tiedon vertailukelpoisuutta on syytä kehittää. Pidettiin tärkeänä, että hankkeiden tuloksena kerättyä uraseurantatietoa päästäisiin yleisesti hyödyntämään. Lopuksi Liisa Marttila näytti projektipäälliköiden tekemän listan odotuksista ohjausryhmälle ja esitti kysymyksen, miten ohjausryhmän jäsenet voisivat tukea omista rooleistaan käsin uraseurantojen hankekokonaisuutta (liite3). Henri Helander totesi, että uraseurantahankkeet kuuluvat Korkeakoulusta työelämään -teeman alle ja niissä on keskeistä kehittää työllistymistä edistäviä toimintatapoja korkeakouluihin. Verkkovirta-hankkeessa toteutetaan sen sijaan harjoitteluun liittyviä kehitystoimia kuten työn opinnollistamista. Päivi Bosquet kehotti hankkeita heti alusta lähtien miettimään, mitä tapahtuu, kun hankkeet päättyvät. Esimerkiksi töissä.fi on hänen mukaansa loistava palvelu, ja sen jatkuvuudesta olisi ryhdyttävä huolehtimaan heti hankekauden alusta lähtien.
12. tammikuuta 2016 / 6 5. Hankeviestintä Uraseurantahankkeiden yhteisen viestintätiimin muodostavat Helena Tirronen (AMKista uralle), Jenni Iivonen (LATUA) ja Anne Karkulahti (Töissä). Hankkeilla on yhteinen verkkosivu uraseurannat.fi, mikä vastaa ulkoiseen kohde- ja sidosryhmäviestintään, projektien väliseen tiedotukseen sekä medialle tiedottamiseen. Yhteinen uutiskirje on mahdollista tilata jatkossa verkkosivun kautta. Verkkosivulle toivotaan kirjoituksia myös ohjausryhmän jäseniltä. Hankkeet tekevät yhteistyötä viestintäsuunnitelmien laatimisessa; suunnitelmissa huomioidaan yhteiset tavoiteindikaattorit, tapahtumat, koulutukset ja muut tulosten levittämiseen ja julkaisuihin liittyvät intressit. Lisäksi uraseurantahankkeille on tehty yhteinen esite sekä järjestämme yhteisiä kick off -tilaisuuksia, työryhmätapaamisia ja koulutuspäiviä. Hankkeilla on käytössä projektitoimijoille yhteisiä wikialustoja. Jokainen hanke toteuttaa myös itsenäisesti hankekohtaista viestintää. 6. Muut asiat Ei muita asioita. 7. Seuraavista kokousajoista sopiminen Seuraava kokous pidetään 16.5. klo 13 Helsingissä. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.29 LIITTEET: Ohjausryhmän tehtävät (liite 1) Töissä-hankkeen esittely (liite 1) Uraseurantahankkeiden esittely (liite 2) LATUA-hankkeen esittely(liite 2) AMKista uralle esittely (liite 3)