Uraseurantahankkeiden ohjausryhmän kokous

Transkriptio

1 Uraseurantahankkeet: AMKista uralle!, LATUA ja Töissä 16. toukokuuta 2016 / 1 Uraseurantahankkeiden ohjausryhmän kokous Aika maanantai klo Paikka Helsingin yliopisto, Fabianinkatu 26, Aleksandria K132 Paikalla Ohjausryhmän jäsenet Hankkeiden edustajat Riitta Pyykkö, vararehtori, Turun yliopisto, (ohjausryhmän pj) Ahti Avikainen, ylitarkastaja, TEM Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Mika Tuuliainen, koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät Vellu Taskila, koulutuspolitiikan asiantuntija, SAMOK Jukka Vuorinen, puheenjohtaja, Suomen opinto-ohjaajat ry Sari Haataja, hankepäällikkö, Tampereen yliopisto Merja Ukkola, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto Liisa Marttila, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu Helena Tirronen, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu Jenni Iivonen, projektisuunnittelija, Turun yliopisto (sihteeri) Poissa Ohjausryhmän jäsenet Viranomaisen edustajat Aki Antman, toimitusjohtaja, Sulava Oy Hanna Hesse, koulutuspoliittinen asiantuntija, STTK Kristiina Kokko, asiantuntija, Akava Mikko Markkola, opintopalvelujohtaja, Tampereen yliopisto Tapio Heiskari, koulutuspoliittinen sihteeri, SYL Henri Helander, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivi Bosquet, ylitarkastaja, Opetus-ja kulttuuriministeriö

2 16. toukokuuta 2016 / 2 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Riitta Pyykkö avasi kokouksen klo Mitä hankkeissa on tehty Hankepäällikkö Sari Haataja kertoi LATUA-hankkeen toiminnasta ja esitteli hankkeen maaliskuussa julkaisemaa uraseurannan tiedontarpeita koskevaa selvitystä (LIITE 2). Selvitys pohjautuu yliopistojen henkilökunnan haastatteluihin ja kuvaa, millaista tietoa yliopistoissa tarvitaan akateemisten työllistymisestä. Ohjausryhmä keskusteli uraseurantatiedon tunnettuuden parantamisesta ja totesi, että LATUA-hankkeen selvitys on hyvä pohja uraseurannan raportoinnin ja viestinnän kehittämiselle. Tärkeintä on, että tieto saadaan käyttöön niin yliopistojen sisällä kuin ulkopuolellakin. Mika Tuuliainen kommentoi, että vaikka selvitys keskittyy yliopistojen näkökulmaan, se tuo hyvin esiin myös yrittäjien tarpeet uraseurantatiedon suhteen (selvityksessä käyttötilanne D, tietoa yliopiston ulkopuolelle). Projektipäällikkö Liisa Marttila esitteli AMKista uralle! -hankkeen toimintaa. Hankkeessa on todettu, että ammattikorkeakoulukentän toimijoiden sekä uraseurantaan liittyvien käytänteiden ja toimintaympäristön kartoittaminen ovat odotettua työläämpiä. Osin tämä johtuu siitä, että ammattikorkeakouluissa ei ole yhtä selkeää tahoa, jonka vastuulla uraseurantaan liittyvät kysymykset olisivat. Jyrki Laitinen korosti, että ARENEn vararehtorien verkosto on avainasemassa, kun uraseurantaa juurrutetaan koko kentälle. Erityisesti pienten ammattikorkeakoulujen mukaan saaminen on haasteellista, koska monet tekevät jo omaa työllistymisen seurantaa. Hankkeen on tärkeä välittää kentälle tietoa laajemmasta kontekstista ja siitä, miksi uraseurantaa on tärkeä tehdä kansallisella tasolla. AMKista uralle! -hanke on pohtinut uraseurantakyselyjen sisältöjä yhdessä LATUA-hankkeen kanssa. Yrittäjyyteen liittyvät kysymykset sekä alueellisuuden merkitys ovat ammattikorkeakouluilla erilaisia yliopistojen kyselyyn verrattuna, mutta muuten suuria eroavaisuuksia ei juuri ole. Töissä-hankkeen projektipäällikkö Merja Ukkola kertoi Töissä.fi-sivuston kehitystyöstä ja mm. ohjauksen sähköisen työkirjan kehitystyöstä. Hanke teki keväällä opintomatkan Manchesteriin, jossa tutustumiskohteena oli mm. Britannian yliopistojen omistama Prospects-verkkopalvelu. Myös Töissä.fi-sivuston tulevaisuuden suhteen yksi vaihtoehto on, että sivusto siirtyisi korkeakoulujen yhteisesti rahoittamaksi. Ohjausryhmä keskusteli asiasta ja totesi, että tämä on hyvä tavoite. Prosessit ovat korkeakouluissa nyt muutosten takia erityisen hitaita, joten asiaa

3 16. toukokuuta 2016 / 3 tulee alkaa edistää jo syksyllä Riitta Pyykkö totesi, että asiaa olisi hyvä esitellä seuraavassa Unifin vararehtorikokouksessa, joka on Jyväskylässä. Kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä hankekokonaisuuden sisällä. Hankkeiden toimintaa on kuvattu tarkemmin kokouksessa läpikäydyssä materiaalissa (LIITE 1). Kaikkien kolmen hankkeen projektipäälliköt esittelivät lisäksi talouskatsauksen (LIITTEET 3-5). Hankkeet ovat hieman jäljessä suunnitelluista kustannuksista. Tähän ovat vaikuttaneet mm. korkeakoulujen YT-neuvottelut ja irtisanomiset. LATUA ja AMKista uralle! -hankkeet uskovat, että syksyllä päästään suunniteltuun tasoon. Töissä-hanke työstää muutoshakemusta rahoittajan kanssa hankkeen päätoteuttajan yhtiöittämisen vuoksi. 3. Syksyn 2016 toimenpiteet Keskusteltiin hankkeiden syksyn toimenpiteistä. Yliopistot toteuttavat syksyllä 2016 uraseurannan 2011 valmistuneille maistereille. Taideyliopisto on liittynyt mukaan Aarresaari-verkostoon vuoden 2016 alusta, joten ensimmäistä kertaa mukana ovat kaikki yliopistot. Yliopistojen kyselylomakkeen sisältöjä on päivitetty ja toteutus tehdään keskitetysti. Lisäksi LATUA-hanke toteuttaa pilottikyselyn, jossa testataan mm. mobiilitoteutusta ja uusia sisältöjä. Syksyn aikana jatketaan uudenlaisen raportointimallin kehittämistä yliopistojen käyttöön. AMKista uralle! -hanke oli suunnitellut kyselyn pilotointia osatoteuttaja-ammattikorkeakouluissa. Liisa Marttila kertoi, että ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin mahdollisesti tulossa olevat muutokset saattavat kuitenkin muuttaa syksyn suunnitelmia. Projektipäälliköt ovat olleet esittelemässä hankkeita Opetus- ja kulttuuriministeriössä ja vierailun viesti oli, että kaikkien ammattikorkeakoulujen tulisi olla mukana uraseurannassa. Ohjausryhmä keskusteli uraseurantojen toteutuksista ja totesi, että kyselyjen vastausprosentit vaikuttavat tiedon uskottavuuteen ja käyttöön. Alumnien tavoittamista tulisi kehittää alumnitoiminnan kehittämisen osana. Sari Haataja kertoi, että LATUA-hankkeessa on kiinnitetty asiaan huomiota mm. vastaajien motivointiin ja tuloksista tiedottamiseen liittyen. Töissä-hanke siirtyy syksyllä viemään Töissä.fi-sivuston kehitysideoita ja sähköistä työkirjaa tuotantoon. Muun muassa esteettömän palvelun suunnittelu alkaa. Lisäksi jatketaan valmistuneiden kertomusten keräämistä ja palvelun tunnetuksi tekemistä. Yhtenä painopistealueena ovat palvelun vakiinnuttamista edistävät toimenpiteet (ks. tarkemmin kohta 2.)

4 16. toukokuuta 2016 / 4 Hankkeiden suunnitelmia syksyn 2016 toimenpiteistä on kuvattu tarkemmin kokouksessa läpikäydyssä materiaalissa (LIITE 1.) 4. Valtakunnalliset teemat Asialistalle oli nostettu muutamia hankkeisiin liittyviä ja korkeakouluja koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on kuvattu tarkemmin kokouksessa läpikäydyssä materiaalissa (LIITE 1). Erityisesti työllistymisen laatu on ollut viime aikoina laajasti esillä yliopistojen uuteen rahoitusmalliin liittyen. Projektipäälliköt ovat käyneet OKM:n edustajien kanssa keskustelua aiheesta, ja keskustelua jatkettiin ohjausryhmän kanssa kokouksessa. Ohjausryhmä totesi, että työllistymisen laadusta keskusteltaessa valmistuneen subjektiivinen kokemus on ainut mittari, joka on lähellä oikeaa laatua. Henkilön tyytyväisyys tilanteeseen kertoo, onko koulutus kannattanut. Jos ihminen on tyytyväinen, sillä on myös yhteiskunnan kannalta suuri merkitys. Sen sijaan koulutusta vastaava työ -käsitteen kanssa on oltava varovainen, koska alat ja työnkuvat ovat muutoksessa. Työn vaatima koulutustaso on tärkeämpi mittari kuin työn sisältö. OKM haluaa hyödyntää rahoitusmallissa Aarresaari-verkoston toteuttamaa uraseurantakyselyä, mutta vielä ei ole tiedossa, millaisella mittaristolla työllistymisen laatua mitattaisiin. Kokouksessa nostettiin esiin mahdollisuus, että mittaristo koottaisiin Tilastokeskuksen ja Aarresaaren aineistojen yhdistelmästä. Vellu Taskila totesi, että jos mittaristossa käytetään Tilastokeskuksen tietoa koulutusta vastaavista töistä, olisi tärkeää, että siihen yhdistettäisiin Aarresaaren aineistoista saatava vastaajan subjektiivinen kokemus laadusta. Ohjausryhmä keskusteli lyhyesti myös tiedon vertailtavuudesta ja kattavuudesta. Hankkeiden tavoitteena on, että ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla olisi uraseurannoissa yhteinen vertailtava ydin. Vertailevaa analyysia tehtäessä, tulee ratkaistavaksi monia tiedon omistajuuteen ja käyttöön liittyviä asioita. Ohjausryhmä piti tärkeänä, että tietoa ei käytetä ranking-listojen tekemiseen vaan yhdessä kehittämiseen. Ohjausryhmä korosti myös, että hankkeiden on tärkeä keskittyä tiedon kattavuuden parantamiseen. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena nostettiin esiin uraseurantapalautteen kerääminen ulkomaille työllistyneiltä. Kaiken kaikkiaan on tärkeämpää, että saadaan vähemmän tietoa suurelta joukolta kuin paljon tietoa pieneltä joukolta. Hankkeisiin kohdistuu paljon toiveita, mutta uraseurantojen vastaajaprosentit ovat kaikkein olennaisin asia rahoitusmallia sekä myös kaikkia muita uraseurannan käyttökohteita ja käyttäjiä ajatellen.

5 16. toukokuuta 2016 / 5 Kokouksessa keskusteltiin myös sidosryhmäyhteistyöstä. Ohjausryhmän jäseniltä toivotaan vinkkejä tilaisuuksista, joissa hankkeiden olisi tärkeä näkyä. Mika Tuuliainen totesi, että Suomen Yrittäjät olisi mielellään mukana sparraamassa uraseurantakyselyyn tulevien, yrittäjyyttä koskevien kysymysten kehittämistä. Sari Haataja on asiasta yhteydessä tarkemmin. 5. Muut asiat Ei muita asioita. 6. Seuraavasta kokousajasta sopiminen ja kokouksen päättäminen Ohjausryhmän seuraava kokous pidetään maanantaina klo Helsingissä. Puheenjohtaja Riitta Pyykkö päätti kokouksen klo LIITTEET LIITE 1. Hankkeiden toiminnan esittely LIITE 2. Selvitys uraseurantatiedon hyödyntämisestä yliopistoissa (LATUA-hanke) LIITE 3. LATUA-hankkeen kustannusseuranta LIITE 4. AMKista uralle! -hankkeen kustannusseuranta LIITE 5. TÖISSÄ-hankkeen kustannusseuranta