Uraseurantahankkeiden ohjausryhmän 3. kokous

Transkriptio

1 Uraseurantahankkeet: AMKista uralle, LATUA ja Töissä 25. marraskuuta 2016 / 1 Uraseurantahankkeiden ohjausryhmän 3. kokous Aika torstai klo Paikka Helsingin yliopisto, Fabianinkatu 32, nh. Liekki 709 Paikalla Ohjausryhmän jäsenet: Riitta Pyykkö, vararehtori, Turun yliopisto, (ohjausryhmän pj) Ahti Avikainen, ylitarkastaja, TEM Tapio Heiskari, koulutuspoliittinen sihteeri, SYL Hanna Hesse, koulutuspoliittinen asiantuntija, STTK Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Vellu Taskila, koulutuspolitiikan asiantuntija, SAMOK Jukka Vuorinen, puheenjohtaja, Suomen opinto-ohjaajat ry Hankkeiden edustajat: Sari Haataja, hankepäällikkö, Tampereen yliopisto Merja Ukkola, projektipäällikkö, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Liisa Marttila, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu Helena Tirronen, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu Minna Pesiö-Kokko, kehittämispäällikkö, HY:n koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ (sihteeri) Poissa Ohjausryhmän jäsenet Aki Antman, toimitusjohtaja, Sulava Oy Kristiina Kokko, asiantuntija, Akava Mikko Markkola, opintopalvelujohtaja, Tampereen yliopisto Mika Tuuliainen, koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät Viranomaisen edustajat Henri Helander, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivi Bosquet, ylitarkastaja, Opetus-ja kulttuuriministeriö

2 25. marraskuuta 2016 / 2 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Riitta Pyykkö avasi kokouksen esitysteknisten ongelmien ratkettua klo Hankkeiden taloustilanne Projektipäälliköt esittelivät hankkeidensa taloustilanteen (LIITTEET 2-4). Todettiin, että yliopistojen säästöt, rekrytointikiellot ja yt-neuvottelut näkyvät myös hankkeiden henkilöstökustannuksissa, sillä hankkeet eivät ole voineet resursoida henkilöstöön siinä määrin kuin hankesuunnitelmaan oli alun perin kirjattu. Tilanne on kuitenkin nyt korjaantumassa. 3. Hankkeiden tilannekatsaukset (LIITE 1) Hankekokonaisuus/Sari Haataja Uraseurannan kokonaisuus ja käyttäjien tiedontarpeet on nyt aika hyvin selvitetty, myös aikaisempien uraseurantojen vastaajapalautteisiin on perehdytty huolellisesti. Hankkeiden välinen yhteistyö on osoittautunut hedelmälliseksi; yliopistopuolen vuosien kokemus uraseurantatiedon keruusta saadaan ammattikorkeakoulujen kehitystyön pohjaksi, ja toisaalta amk-puoli tuo uusia ajatuksia myös yliopistopuolen kehittämistyöhön. Resurssien niukkuus pakottaa miettimään, miten asioita voidaan tehdä korkeakouluissa mahdollisimman tehokkaasti, valtakunnallisesti ja yhteistyössä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa tehdään kattavia ja vakiintuneita uraseurantoja. Lisäksi eri kyselyjen muodostaman palautekokonaisuuden tulee olla harkittu ja looginen. Hankekokonaisuus tuottaa tähän työhön suosituksia ja hyviä toimintatapoja, joita on helppo ottaa käyttöön ja ylläpitää. Vastaajien motivointi kyselyjen täyttämiseen on kehittämistyössä suuri haaste, uraseurannassa vastausprosentit ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa ja toisaalta erilaisten kyselyjen määrä on kasvanut koko ajan. Keskeiseksi kysymykseksi on noussut uraseurantatiedon hyödynnettävyys millä tavalla ja tekniikoilla tietoa pitäisi olla saatavilla korkeakouluissa, jotta sitä voitaisiin hyödyntää toiminnanohjauksessa laajemminkin Kehittämistyössä näkemys siitä, että uraseurannat eivät voi pitkän viiveensä vuoksi toimia kovin yksityiskohtaisena koulutuspalautteena, vaan niiden vahvuus perustuu ajankohtaiseen tietoon työelämästä ja työllistymisen laadusta. Myös ennakoivampi lähestymistapa niin osaamiseen kuin työelämään koetaan yhä tärkeämmäksi. LATUA- hanke/sari Haataja Yliopistojen uudistettu uraseurantakysely on parhaillaan käynnissä. LATUA-hanke on toiminut valmistelevassa roolissa siirryttäessä yliopistokohtaisesta toteutusmallista keskitettyyn tiedonkeruuseen. Tampereen yliopiston sisällä toimiva Tilastollinen tutkimuspalvelu TUPA on ottanut käynnissä olevassa uraseurannassa entistä vahvemman

3 25. marraskuuta 2016 / 3 roolin koordinaattorina.. Näin työelämäpalvelujen henkilöstön resursseja saadaan hyödynnettyä kyselytoteutuksen sijaan tiedon analysoinnissa ja jalkauttamisessa. Uraseurantakyselyn sisällöissä ei nähty suuria uudistustarpeita, lähinnä paineita kysymysten karsimiseen on ollut. Yliopistojen uraseurannassa olennaista on kuitenkin säilyttää vertailtavuus aikaisempiin kysymyksiin, mikä sekin on osaltaan rajoittanut muutoksia. Sisältöjä ja vaihtoehtoja on toki päivitetty kehittämistyön yhteydessä, esim. yrittäjyys huomioidaan uusimmassa seurannassa aiempaa paremmin. Sisältöjä arvioidaan vielä myöhemmin mm. sen perusteella, mitä tietoa ja miten raportoinnissa hyödynnetään. Uraseurannassa on tuotu vastaajille paremmin näkyviin, miten he pääsevät tutustumaan kerättyyn tietoon. Tästä vastauksien näkyminen töissä.fi -palvelussa on konkreettisin esimerkki. Sähköisen lomakkeen palauttamisen yhteydessä vastaaja saa linkin töissä.fi palveluun ja kehotuksen kirjoittaa myös oma tarinansa palvelun Kertomukset-osioon. Uraseurantakysely toteutetaan sekä sähköisesti että paperilomakkeella. Paperilomakkeesta ei ole vielä luovuttu, koska sitä kautta on saatu vielä merkittävä osa vastauksista. Syksyllä toteutetaan pilotti, jossa tietoja kerätään sähköisesti ja vastaajia tavoitellaan puhelintietojen perusteella. Joulukuussa järjestetään Uraseuranta-analyytikon koulutus yhdessä sidosryhmien kanssa. AMKista uralle! -hanke/liisa Marttila Uraseurantakyselypilotti käynnistyy digitaalisesti CSC:n hallinnoiminen järjestelmien avulla tai tammikuussa Pilottivaiheessa lähetetään vain suomenkielinen kysely. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää, kerätä ja levittää hyviä uraseurannan toimintamalleja. Lyhyt infograafi-muotoinen väliraportti uraseurannan tilanteesta ammattikorkeakouluissa 2016 julkaistaan AMK-tutkimuksen päivillä. Töissä.fi -palvelu nähdään amk-kentällä todella hyvänä työllistymistiedon levittämisen kanavana opiskelijoille. Lisäksi hankkeessa kehitetään ammatillisten opettajien, opintoohjaajien ja erityisopettajien koulutukseen uraohjauskokonaisuutta. Siihen on rakennettu yhteisiä verkkovälitteisiä osuuksia (webinaareja). Ammattikorkeakoulupuolella nähdään, että viisi vuotta valmistumisen jälkeen on vaikea arvioida tutkintoa, joten uraseurantakyselyn painopiste on uraseurannassa ja tulevaisuuden osaamistarpeissa. Kysymyksiä laadittaessa joudutaan tekemään päätöksiä ja kompromissia sen suhteen, pitäisikö kysymysten palvella eniten amk:n koulutuksen kehittämistä vai tilastollista vertailtavuutta suhteessa yliopistosektorilta kerättävään tietoon. Avokysymyksiä kyselyssä on edelleen, niitä pyritään karsimaan, jotta uratiedon raportointi ja levittäminen nopeutuisivat. Töissä-hanke/Merja Ukkola Töissä.fi palvelussa on nyt ensimmäistä kertaa mukana myös Taideyliopisto ja palvelu kattaa koko yliopistokentän Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Sisarhankkeissa

4 25. marraskuuta 2016 / 4 kehitettävä keskitetty tiedonkeruumalli helpottaa (jatkossa) merkittävästi töissä.fi- palvelun tuotantoa; aiemmin datan siivous on ollut iso työ. Toiveena on tehokas rajapinta, jotta tietoa on mahdollisimman vaivatonta hyödyntää. Hanke on kerännyt palautetta ja kuullut yliopistojen toiveita palvelun kehittämiseksi. Kertomusten keräämistä varten on julkaistu lomakkeet nyt myös ruotsiksi ja englanniksi. Palvelusta tehdään myöhemmin myös kevyet kieliversiot. Suunnitteilla on uusi interaktiivinen datavisualisointi, joka tuo näkyviin ne taidot, jotka vastaajat ovat kokeneet merkittäviksi työssään ja töihin pääsyssä. Tuotantoon on tulossa myös leijuke, joka mahdollistaa töissä.fi-palvelussa olevien kertomusten upottamisen esim. yliopiston omille sivuille. Lisäksi tehdään jotain pienempiä teknisiä parannuksia ja mm. palvelun etusivu uudistetaan. Ohjaajille on järjestetty työpajoja siitä, miten töissä.fi-palvelua voi hyödyntää uraohjauksessa. Uraohjauksen tueksi on kehitetty myös erityinen Pelaa töissä.fi:tä konsepti (sähköinen työkirja), johon kuuluu olennaisesti yksin tai ryhmässä käytettävä pelillinen elementti. Hallinnollisesti Töissä-hankkeessa on nyt kolme toteuttajaa (HY/Urapalvelut, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ ja JY), kun Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut yhtiöitettiin lähtien. Rahoittaja on hyväksynyt asiaa koskevan muutoshakemuksen. 4. Keskustelu uraseurantakyselyistä Ohjausryhmä keskusteli uraseurantakyselyistä (LIITTEET 5 ja 6). Yleinen näkemys oli, että on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista, että kyselyt ovat mahdollisimman pitkälle samankaltaisia. Erityisesti toisistaan poikkeavien asteikkojen tilastollinen tulkinta ja analysointi on hankalaa, ja näitä pitäisi välttää. AMK-puolella tärkeintä on saada yhteinen kysely aikaiseksi. Yksittäisten kysymysten osalta Tapio Heiskari totesi, että kysymys tyytyväisyydestä tähänastiseen urakehitykseen on osoittautunut uratulevaisuuden näkökulmasta varsin ennustavaksi (yo: kysymys 10, amk: kysymys 9). Vellu Taskila toi esiin, että kysymys Oliko korkeakoulututkinto edellytys tähän työhön on erityisen relevantti amk-puolella kelpoisuuksien kannalta (nyt kysymys 17:n sisällä). Jukka Vuorinen piti 5. kysymystä arvottavana; se ei tavoita työelämän moninaisuutta. Liisa Marttila totesi, että amk-puolella on erityisnyansseja, jotka vaikuttavat kysymysten muotoiluun (heterogeeninen oppilasaines, onko toisen asteen tausta lukio vai ammatillinen koulutus, aluepainotukset, yrittäjyyspainotus). Kysymys 21 on osoittautunut hankalaksi sekä vastaajien, että teknisen toteutuksen kannalta. Tapio Heiskari kertoi kuulumisia OKM:n laadullista työllistymistä pohtivan työryhmän keskusteluista: Haussa on yksinkertainen, toistettava ja läpinäkyvä mittari työllistyvyyden

5 25. marraskuuta 2016 / 5 arviointiin. Varteenotettavia mittariehdokkaita ovat A) Tilastokeskuksen ammattiluokitus (luokat 1,2 ja 3, ongelmana ettei tavoita ulkomaille työllistyneitä) B) Maisteriuraseuranta ja C) Tilastokeskuksen palkkaluokitus (ongelma alan ja alueen suhteen). Todennäköisin ratkaisuvaihtoehto on jonkinlainen hybridimalli. Keskusteltavana on vielä mm. se onko indikaattori sama amk- ja yo-puolella. Tulevan mittarin relevanssin kannalta kyselyjen vastausprosenttien parantaminen olisi tärkeää. 5. Muut asiat Muita asioita ei ehditty käsitellä. 6. Seuraavasta kokousajasta sopiminen ja kokouksen päättäminen Ohjausryhmän seuraava kokous pidetään ennen pääsiäistä viikolla 13 tai 14. Tarkemmasta ajankohdasta lähetetään kysely osallistujille. Puheenjohtaja Riitta Pyykkö päätti kokouksen klo LIITTEET LIITE 1. Hankkeiden toiminnan esittely LIITE 2. LATUA-hankkeen kustannusseuranta LIITE 3. AMKista uralle! -hankkeen kustannusseuranta LIITE 4. TÖISSÄ-hankkeen kustannusseuranta LIITE 5. Aarresaaren uraseurantakysely LIITE 6. Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely