Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013
Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä Määrä / Laatu Osoittava / Selittävä Kokemus(tieto)
Taiteen ja kulttuurin vaikutuksia Kokemukset ja elämykset taidenautinnot Oman ja toisten luovuuden tunnistaminen Minä -kuvan, identiteetin, ihmisyyden tunnistaminen ja kehittäminen Maailmankuvan jäsentäminen Hyvän olon, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä Ajanviete, arjesta irtautuminen, voimaannuttaja Työkyvyn ylläpitäjä ja edistäjä Osallistuminen ja vaikuttaminen Yhteisöllisyyden ylläpitäjä ja tuottaja Viihtyisämpi ympäristö Yhteiskunta- ja talouskehityksen voimavara
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia Lapset ja nuoret/taide: - lisää taitoja ja tietoja - vahvistaa itsetuntoa - lisää kykyä ajatella monipuolisesti - lisää kiinnostuneisuutta asioihin ja lisää aktiivisuutta jne. (mm. Dice consortium 2010) -> myönteinen vaikutus oppimiseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin -> panostus taideopetukseen, -kasvatukseen ja lastenkulttuuriin - Kotitausta, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma, vaikuttaa - Taide ja kulttuuri nuorisotyön osana edistää nuorisotyön tavoitteita, mm. ehkäisee syrjäytymistä
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia (jatkuu) Taide ja työelämä (mm. Schiuma 2011): - aktivoi ja innostaa kehittämistoimintaa - avaa uusia näkökulmia työn tekemiseen ja johtamiseen - lisää luovuutta ja synnyttää innovaatioita - tuottaa hyötyjä työn tekijöille parempana jaksamisena ja hyvinvointina - interventiot työelämään perustuvat ammatillisesti koeteltujen taidelähtöisten menetelmien käyttöön
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia (jatkuu) Ikääntyvät ja työikäiset muutoin kuin työssä: Vaikuttaa eliniänodotteeseen myönteisesti (Bygren, Konlaan 1982-1991) Kuolleisuusriski vähentyy (Bygren ym. 1996, Väänänen ym. 2009) Vähemmän lääkärikäyntejä, kaatumisia ja yksinäisyyttä; kohentuva mieliala (Cohen ym. 2006) Koettu terveydentila kohentuu (Johansson ym. 2001) Sairaalassaoloaika lyhenee, lääkkeiden käytön tarve vähenee, verenpaine laskee ym. (Staricoff ym. 2003) Elvyttää muistia/muistisairaat (Hannemann 2006); dementoitumisalttius vähentyy (Small ym. 2007, Wilson ym. 2007) Musiikki aktivoi aivotoimintoja; nopeuttaa toipumista (Särkämä ym. 2008) Elämänhallinnan tunne lisääntyy (Kilroy ym. 2007)
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia Johtopäätöksiä 1 Myönteisiä vaikutuksia on ei syytä liioitella eikä vähätellä Tutkimustuloksia on mutta niitä tarvitaan lisää (vrt. liikunta) Mikä syy, mikä seuraus? -> Ne, jotka osallistuvat yhdistystoimintaan, vapaaehtoistyöhön, harrastuksiin, kulttuuritoimintaan ym. aktiviteetteihin, elävät pitempään (Hyyppä 2007,2008) -> Selityksenä ei välttämättä harrastukset sinänsä vaan taustalla olevan yhteisön sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus (jotka johtavat ja kannustavat harrastuksiin)
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia Johtopäätöksiä 2 -> Oleellista yksilötasolla oma kokemus (ei niinkään tutkimustieto) -> Yhteisötasolla kokemusten yleisyys + tutkimustieto lähtökohtana Kulttuurin hyvinvointivaikutusten soveltamisalueita: Lastensuojelu Koulun ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö Nuorisotyö Työelämä Vastaanottokeskukset Vankilat Sairaalat, hoitolaitokset Vanhustenhuolto Asuinalueet Ym., ym. ym. Vaikutuksia (kuntien ja valtion) talouteen mutta vakuuttaako ja vaikuttaako tieto päätöksentekijöitä?
Liikunnan vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin Ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa (- mm. tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, sokeritasapaino, ylipaino, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydänsairaudet, mielenterveysongelmat jne.) Vaikuttaa myönteisesti lasten tiedolliseen toimintaan ja kehitykseen (mm. muisti ja toiminnanohjaus) Parantaa jaksamista, keskittymiskykyä ym. työelämässä Työnantajan näkökulmasta, vähentää sairauspoissaoloja ja terveydenhoitokuluja Yhteiskunnan näkökulmasta liikunta vaikuttaa työurien pidentämiseen, työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen, so-te-kuluihin
Liikunta / Haasteita Liikkumattomuuden syiden tunnistaminen / liikkumattomien tavoittaminen Lasten liikunnan lisääminen / monipuolistaminen Työmatkaliikunnan edistäminen Työpäivän fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Kulttuuritilaisuuksissa käyminen 1991 1999 2009 Kaikki 78 76 83 Miehet 75 72 79 Naiset 81 80 86 10-14 91 89 99 15-24 93 91 94 25-44 79 81 88 45-64 76 73 82 65-56 55 63 Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.1.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/tup.html
Kulttuuritilaisuuksissa käyminen taiteenaloittain Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.1.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/tup.html
Kulttuuriharrastukset 1999 ja 2009, 10 vuotta täyttänyt väestö, % Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.1.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/tup.html
Ikääntyvät kulttuurin käyttäjinä Uudet 50 + sukupolvet aktiivisempia kuin edelliset Uudet 50+ sukupolvet myös monipuolisempia kuluttajia kuin edelliset 50-59-vuotiaat ja 60-69 -vuotiaat jokseenkin yhtä aktiivisia 80+ ikävaiheessa kiinnostus kulttuuriin säilyy mutta osallistuminen vähenee Vähiten osallistuvat: - Ikääntyneet 80+ - Työttömät 50-69 v. - 50-59 eläköityneet / eläkkeelle joutuneet (osa kuitenkin hyvin aktiivisia) - Maalta kaupunkiin muuttaneet ikääntyneet Pynnönen & Mitchell, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2012
Ikääntyvät kulttuurin käyttäjinä / Selittäviä tekijöitä Aiempien ikävaiheiden aktiivisuus ennustaa aktiivisuutta ikääntymisen ikävaiheissa Kiinnostus kulttuuriin kulttuuritahto selittää aktiivisuutta Osallistuminen yhdistys- ym. toimintaan ennustaa kulttuuriosallistumista Muita selittäviä tekijöitä: ikä, koulutustaso, kunto/terveys, tarjonta, etäisyydet, hinta Puoliso/ystävä/ryhmä tms. seura ja järjestetyt kuljetukset lisäävät osallistumista Pynnönen & Mitchell, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2012
Omakohtainen harrastaminen 50 + ikäluokissa 2/5 (40 %) ei ole koskaan harrastanut omakohtaista taiteellista ja luovaa toimintaa miehistä puolet, naisista kolmasosa Mitä omakohtaisesta harrastamisesta saa? 1. Oman käden jäljen näkeminen/itsen ilmaiseminen ja toteuttaminen (39 %) 2. Mielekäs toiminta (34 %) 3. Hoitaa mieltä (33 %) 4. Koen pystyväni johonkin/nautin osaamisestani (30 %) 5. Tuottaa iloa (28 %) (Nuorilla jokseenkin samat syyt, lisäksi tietojen ja taitojen oppiminen ja uusien kaverien saaminen - Nuorisobarometri 2009) Pynnönen & Mitchell, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2012
Vapaaehtoistyötä neljän viikon aikana tehneiden osuus 1999 ja 2009, 10 vuotta täyttäneet, % Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.1.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/tup.html