KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

Transkriptio

1 Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri

2 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

3 Mikkelin kaupunginorkesteri Perustettu v. 1903, yksi Suomen vanhimmista orkestereista Kamariorkesteri, 12 kuukausipalkkaista muusikkoa, kaikki jousisoittajia Ylikapellimestari Sasha Mäkilä Intendentti Nikke Isomöttönen; orkesterisihteeri ja nuotistonhoitaja-tuottaja kotipaikka konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Tehtävä Järjestää teatteri- ja orkesterilain tarkoittamaa orkesteritoimintaa Mikkelissä ja Etelä-Savossa yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten musiikkitoimijoiden ja lähiorkestereiden sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Orkesteri osallistuu alueen monipuolisen kulttuuritarjonnan ylläpitämiseen, ja sen tehtävänä on taidemusiikkitradition vaaliminen ja kehittäminen sekä yleisötyö kaiken ikäisten parissa.

4 Näkökulmia kulttuurista, elinvoimasta ja kilpailukyvystä: TUTKIMUSTIETOA ja RAPORTTEJA

5 Kulttuuri ja aluekehittäminen Kulttuurin ja talouden yhdistämisessä avuksi kulttuuripääoman käsite: Kulttuurin hyödyntäminen on mahdollista, jos se käsitetään pääomaksi, jota joudutaan väistämättä ylläpitämään tietoisilla investoinneilla ja tietyn vapauden säilyttämisellä. Kulttuurin ja aluekehittämisen yhdistämiseen pyrkivällä toimijalla jatkuva tasapainoilu itseisarvoisen ja välineellisen kulttuurin välillä. Kulttuuri ja aluekehittäminen. Olli Ruokolainen, 2008

6 Kulttuuri alueellisen kehityksen moottorina EAKR-rahoituksella voidaan parantaa ihmisten kulttuurisen osallistumisen mahdollisuuksia ja samalla kehittää alueita laaja-alaisesti Vaatii kulttuurin ymmärtämistä kokonaisvaltaisesti ja katsomista välittömien taloudellisten hyötyjen ohi tulevaisuuteen Kulttuuriin panostaminen ja ihmisten kulttuurisen osallistumisen mahdollistaminen voi tuottaa strategisesti merkittäviä ja monitahoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan kulttuurilla ja ihmisten kulttuurisella osallistumisella voi olla vaikutuksia ainakin seuraavilla alueilla: Kulttuuri alueellisen kehityksen moottorina. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamat kulttuurihankkeet Manner-Suomessa rakennerahastokaudella Jakonen, Mitchell, 2014.

7 Kulttuuri alueellisen kehityksen moottorina Lähde: Kulttuuri alueellisen kehityksen moottorina. Jakonen, Mitchell, 2014

8 Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä Kulttuuritoimintaan osallistuminen lisää onnellisuuden ja hyvän elämän kokemuksia, merkityksellisyyden kokemuksia sekä vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja pidentää elinikää. Aktiivinen osallistuminen on merkittävää: enemmän kulttuuritoimintaan osallistuvilla terveysvaikutukset ovat suuremmat kuin vähän osallistuvilla. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen osallistuminen vaikuttavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin; sosiaalinen pääoma, verkostot, elämänhallinta Kulttuurin harrastaminen ja kulttuuritoiminta vaikuttavat niin koettuun kuin fyysiseen terveyteen; mm. vähentävää lääkkeiden tarvetta; musiikin kuuntelu aktivoi vireystilaa, tarkkaavaisuutta, muistia ja emootioita säätelevää hermoverkkoa. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä. Nummelin, 2011

9 Taide ja kulttuuri työelämässä Taidelähtöisten menetelmien käyttö edistää työhyvinvoinnin ja terveyden lisäksi organisaation innovaatiokyvykkyyttä ja oppimista; sitä kautta vaikuttavuutta tuottavuuteen Työhyvinvointia voidaan vahvistaa lisäämällä innovatiivisuutta Taide- ja kulttuurilähtöisellä ajattelulla syntyy uudenlaista toimintakulttuuria ja uusia yhteiskehittämisen malleja Taidelähtöinen luova osaaminen on organisaatioiden ja työelämän menestystekijä tulevaisuudessa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2015

10 Taiteen ja kulttuurin kansantaloudellinen rooli Iso-Britanniassa Taide- ja kulttuurialat muodostavat 0,4 % Iso-Britannian bruttokansantuotteesta, vaikka valtion sijoitus alaan on vain 0,1 % budjetista. Taiteeseen ja kulttuuriin sijoitettu punta tuottaa enemmän kuin sijoitukset/investoinnit mm. terveydenhuoltoon ja tukku- tai vähittäiskauppaan Tutkimus esittelee tapoja, joilla taiteet ja kulttuuri toimivat taloudellisen elpymisen katalysaattoreina, ks. kuva The contribution of the arts and culture to the national economy. Centre for Economics and Business Research, 2013

11 Taiteen ja kulttuurin kansantaloudellinen rooli Iso-Britanniassa

12 Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Jokainen museokävijä kasvattaa lähialueen taloutta eurolla Suomalaisissa museoissa yli 5 miljoonaa käyntiä -> vaikutus 200 miljoonan :n luokkaa Kunta- ja aluetasolla museot tuottavat enemmän rahaa kuin niistä on kustannuksia. Valtaosa kulutuksen kasvusta ei kohdistu museoihin, vaan ravintoloille, hotelleille ja muille matkailualan toimijoille -> talousvaikutukset suurimpia niillä paikkakunnilla, joilla on paljon matkailuyrityksiä Noin 6500 vastaajaa 120 museokohteessa, 5-9/2013. Vaasan yliopiston tutkimus. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus. Piekkola, Suojanen & Vainio, 2013

13 Pirkanmaan festivaalien ja kulttuurikohteiden vaikuttavuus 2013 Kävijäkysely, vastausta Pirfest ry:n 37 jäsenfestivaalia, 34 pirkanmaalaista kulttuuri- ja matkailukohdetta sekä 13 hotellia Pirkanmaalla 2013 aikana yhteensä 2,5 miljoonaa kävijää Tulot alueen elinkeinotoimintaan 253 miljoonaa euroa Em. summasta n. 139 miljoonaa euroa alueen ulkopuolelta saapuneiden matkailijoiden tuomaa matkailutuloa Pirkanmaan festivaalien ja kulttuurikohteiden vaikuttavuus Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry ja Innolink Research Oy, 2014

14 Pirkanmaan festivaalien ja kulttuurikohteiden vaikuttavuus 2013 Festivaalien sekä kulttuuri- ja matkailukohteiden aluetaloudellinen merkitys Pirkanmaalla on erittäin suuri. Laadukkaat tapahtumat ja kohteet ovat alueelle merkittävä vetovoimatekijä sekä matkailunäkökulmasta että pysyvien asukkaiden ja yritysten investointien saamiseksi alueelle. Festivaalien tukeminen on kunnalle kannattava investointi: alueellisia tai paikallisia avustuksia v yhteensä vain euroa ja valtakunnallisia avustuksia 1,13 miljoonaa euroa => Kuntien panostus palautui alueen elinkeinotoiminnan hyväksi 126-kertaisena Pirkanmaan festivaalien ja kulttuurikohteiden vaikuttavuus Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry ja Innolink Research Oy, 2014

15 Suomen orkesterien kävijätutkimus Tavoitteena selvittää konserteissa kävijöiden tyytyväisyyttä ja toiveita Vastauksia 2673 kpl. Sähköinen kysely huhti-toukokuussa 2015 Kohderyhmän eri orkesterien konserteissa käyneet henkilöt yli puolet (56 %) toiselta paikkakunnalta tulleista vastaajista tuli nimenomaan konsertin takia 96,9 % erittäin tai melko tyytyväisiä konserttiin mistä konserttielämys syntyy: 86,3 % kaunista/hienoa kuunneltavaa ja katseltavaa 66,9 % rentoutuminen, arjesta irtautuminen 60,6 % innostava, myönteinen kokemus

16 Suomen orkesterien kävijätutkimus ennakko-odotukset konserttia kohtaan, ka. 5,57; ennakko-odotusten täyttyminen ka. 6,32 (asteikko 1-7) 92,7 % aikoo käydä saman orkesterin konsertissa uudestaan (6,4 % ehkä) 95,7 % suosittelisi tuttavilleen tai on jo suositellut (Mikkelissä 100 %!) Kävijätutkimus. Suomen Sinfoniaorkesterit ry. ja Innolink Research Oy, 2015

17 Haasteita resurssien riittävyys: kulttuuri vs. sosiaali ja terveyspalvelut kulttuurialan rakenteet: helppo purkaa, vaikea rakentaa rakenteet ylläpitävät kulttuuria, taidetta ja sen moninaisuutta; esim. orkesterimuusikko vain soita orkesterissa taiteen itseisarvo vs. välinearvo; luova talous, hyvinvointivaikutukset taide- ja kulttuurikentän hajanaisuus, marginaalisuus

18 Mikkelin kaupunginorkesteri Tilastoja Esiintymisiä yhteensä 66 kpl 51 kpl 55 kpl 53 kpl Kuulijoita yhteensä Kuulijamäärä suhteessa asukaslukuun ( % kuntalaisista tavoitetaan) Kuopion kaupunginorkesteri 55,9 % Savonlinnan orkesteri 34,9 % Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri 34,1 % Mikkelin kaupunginorkesteri 24,8 % Seinäjoen kaupunginorkesteri 24,4 % Helsingin kaupunginorkesteri 17,3 % Lappeenrannan kaupunginorkesteri 12,9 %

19 Mikkelin kaupunginorkesteri v keskusteltiin orkesterin lakkauttamisesta Ei lakkautettu, päätettiin kehittää: Orkesterin kehittämisohjelma Työryhmä linjasi mm. että orkesteri kytketään tukemaan Mikkelin kaupungin strategisia päämääriä elinvoimaisesta kaupungista Toimenpiteitä mm. intendentin viran perustaminen ja taiteellisen johtajan kiinnittäminen, ohjelmistopolitiikan kehittäminen ja yhteistoiminnan lisääminen, orkesterin koon kasvattaminen. Uudenlainen ajattelu näkyvyydestä, saavutettavuudesta, ohjelmistopolitiikasta, yhteistyöstä ja yleisötyöstä

20 Mikkelin kaupunginorkesteri

21

22 Mikkelin kaupunginorkesteri

23 Mikkelin kaupunginorkesteri

24 Mikkelin kaupunginorkesteri

25 Mikkelin kaupunginorkesteri

26 Mikkelin kaupunginorkesteri

27 Mikkelin kaupunginorkesteri

28 Mitä muistamme menneiltä vuosisadoilta? - Mitä tästä ajasta muistetaan tulevaisuudessa? Kiitos mielenkiinnosta!