Heavy High Tech 2011 Gateway to arctic innovations Kemi-Tornion seutukunnan ja Lapin teollisuuden palvelujen KOKO -aluekehitysohjelman loppuraportti

21.9.2012 K Poikela Heavy High Tech 2011 Gateway to arctic innovations Kemi-Tornion seutukunnan ja Lapin teollisuuden palvelujen KOKO -aluekehitysohjelman loppuraportti Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 2. Kehittämisen lähtökohdat 3. HHT2011 ohjelman tavoitteet ja toteutetut toimenpiteet 4. Ohjelman toteuttamistapa ja resurssit 5. Toteutusorganisaatio 6. Tulosten hyödyntäminen 7. Hankkeen tiedotus, raportointi ja tulosten julkistaminen 8. Jatkotoimenpiteet

1. Tiivistelmä Heavy High Tech (HHT) 2011 ohjelma on KOKO -aluekehitysohjelma, jonka asiakaslähtöisen toimenpidekokonaisuuden tarkoituksena on aktivoida ja tukea Lapin teollisen osaamisen sekä teollisen palveluliiketoiminnan kilpailukyvyn kehittymisedellytyksiä Heavy High Tech - Gateway to Arctic Innovations brändin alla yhteisen kehittämisstrategian mukaisesti osana Lapin elinkeinokehittämiskokonaisuutta. HHT2011 teemana oli: Arktinen kokonaisvaltainen muotoilu ja tuottavuus teollisuuden tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. HHT2011 ohjelmaa hallinnoi Kemin Digipolis Oy. Ohjelman budjetti oli 180.000 ja ohjelmakausi 16.3.2011 31.5.2012. Päärahoittajina olivat TEM/Lapin Liitto, Kemin Digipolis Oy, Team Botnia Oy, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia, Keminmaan kunta ja lisäksi rahoitukseen osallistuivat Tervolan kunta / Riverbank Oy, Ylitornion kunta, Kemijärven kaupunki ja Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä. Ohjelma on jatkoa vuonna 2007 tieto- ja prosessiteollisuuden rajapinnassa nimisenä alkaneelle ja sen jälkeisille vuosittaisille HHT -ohjelmille. HHT2011 -aluekehitysohjelman pääkohderyhmänä ovat seutukunnalla toimivat, seutukunnalle potentiaalisesti sijoittuvat sekä uudet yritykset ja yritysverkostot, jotka tuottavat älykkäitä teollisuusratkaisuja puunjalostus-, teräs-, kaivos- ja energiateollisuudelle sekä niitä palveleville kansainvälisille laite- ja konetoimittajille seutukunnalla ja sen ulkopuolella. Kemi- Tornion seutukunnalla palveluliiketoiminnan liikevaihto on vuoden 2008 lukujen perusteella reilut 200 M, se työllistää noin 2000 osaajaa ja koostuu noin 70 yrityksestä. Kaivos-, teräs- ja energiateollisuuden suunnitteilla olevat miljardiinvestoinnit Pohjoiskalotin alueelle sekä Barentsin alueen öljy- ja kaasuhankkeet luovat uusia teollisia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisille teollisuuspalveluille ja osaamiselle. Ohjelman tavoitteena on tukea Pohjois-Suomen yritysten ja organisaatioiden markkinaosuuden kasvattamista tulevissa pohjoisen investoinneissa sekä viennin kasvua. HHT -ohjelman toiminta-aluetta onkin määrätietoisesti laajennettu kattamaan koko Lapin alue kehittämällä yhteistyötä ja koordinaatiota alueen muiden toimijoiden kanssa. HHT - ohjelmien toimenpiteiden kautta on teollisuuden palvelutuottajille ja organisaatiolle välitetty suurhankkeiden tarpeita ja niihin pääsemisen edellytyksiä sekä kehittämisideoita. Toisaalta palveluntuottajaverkostoa on myös markkinoitu suurhankkeiden toteuttajille. Kaikilla toimenpiteillä on samanaikaisesti pyritty tukemaan nykyisten sekä uusien teollisten yritysten, asiakkaiden, organisaatioiden ja osaajien verkostoitumista eri tavoin. Toimenpiteitä uudistetaan vuosittain ja näkemyksiä, kokemuksia, uusia toimintamalleja sekä ajatuksia pyritään tuomaan esille raikkaalla jatkuvasti päivittyvällä tavalla. Kemi-Tornio alueella tehdyn kyselyn mukaan isojen ratkaisukokonaisuuksien tuotteistamisen ja verkostoitumisen suurimpina haasteina pidettiin yhteisiä toimintatapoja ja integraatiota, yhteistä tahtotilaa ja kasvuhalua, markkinointi ja myyntiosaamista, osaavan henkilöstön saatavuutta, yhteistyö sekä tuotteistusosaamista. Myös arktisen kokonaisvaltaisen muotoilun hyödyntämisen todettiin olevan mahdollinen kilpailuedun lisääjä yrityksille niiden tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Kehitystoimenpiteitä yllä olevien asioiden suhteen on tehty läheisessä yhteistyössä Lapin teollisuuden pkpalveluliiketoimijoiden klusterin yhteisillä toimintatavoilla kasvua ja kehittymistä pohjoisessa (LATEPA) - projektin ja Partnerbookin toimijoiden kanssa, josta hyvänä esimerkkinä HHT:n puitteissa tehty pilottiosallistuminen Suomen teollisuuden kunnossapidon ja tuotannon palveluiden päätapahtumaan Teolliset Palvelut 11 -messuille Helsinkiin yritysryhmän kanssa.

HHT2011 verkostossa, sen toimenpiteiden, yrityskierrosten ja viestinnän piirissä on vuosina 2011-2012 ollut reilusti yli 100 yritystä ja organisaatiota eri puolilta Suomea. Yhteistyöverkosto on laajentunut vuoden aikana etenkin Kemi-Torniosta pohjoiseen. HHT verkoston 50 edelläkävijäkäyttäjän, yrityksien ja organisaatioiden, avulla kehitettyyn Partnerbook -verkkopalveluun on sen toukokuussa 2011 tapahtuneen lanseerauksen jälkeen liittynyt yli 200 uutta toimijaa. Ohjelmassa on edistetty maakunnan yhteisen kehittämisagendan syntymistä ja koordinaation paranemista laajentamalla yhteistyötä eri hankkeiden ja toimijoiden kanssa Lapissa ja sen ulkopuolelle. Yhteistyöverkosto on laajentunut Lappiin sekä Pohjois-Pohjanmaalle (Oulun, Iin ja Raahen seuduille) sekä keskusteluja on käyty myös Norbottenin toimijoiden kanssa. Myös yhteistyö Rovaniemen seudun kanssa on edennyt ja nimenomaan Lappi-yhteistyön osalta. Yhteisen kehittämisagendan edistäminen pienillä resursseilla on osoittautunut erittäin haasteelliseksi ja etenkin, kun ohjelmapäällikkö on tuore ja oppilaitosyhteistyötä ovat hidastaneet mm. ammattikorkeakouluihin kohdistuvat leikkaukset sekä niiden vaatimat toimenpiteet. Kuitenkin potentiaalia sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen näyttäisi löytyvän. Kaivoksien ympärillä tilanne on ylikuumentunut sekä hyvässä että pahassa. Jatkossa kaivataankin parempaa koordinaatiota sidosryhmien kesken, ettei samojen kaivosten ja teollisuuspalveluyritysten avainhenkilöiden tarvitse vastata eri kyselyihin vähintään kuukausittain. Oletettavasti myös jo kerättyjen tulosten tiedottamisessa, hyödyntämisessä ja jakamisessa on parantamisen varaa. Perinteiseen HHT Oktoberfest 2011 Gateway to Arctic Innovations tapahtumaan osallistui yli 200 henkilöä, joista yli puolet oli yrityksistä ja osallistujaorganisaatioista n. 80 % oli teollisuus- ja teollisuuspalveluyrityksiä. Tänä vuonna uutena ryhmänä olivat mukana myös puurakennusteollisuuden toimijat. Lisäksi tilaisuudessa olivat mukana Arctic Design Maraton -projektiin osallistuneet opiskelijat. Tapahtuma on yksi Lapin suurimpia vuosittaisia teollisuustapahtumia ja tapahtuman konsepti on Lapissa ainutlaatuinen, koska se kokoaa yhteen teollisuus- ja teollisuuspalveluyritykset toimialasta riippumatta sekä lisäksi toimijoiden sidosryhmät. Toisen kerran järjestetyn Arctic Design Maraton -muotoilukilpailun kuuden monialaisen opiskelijatiimin yrityslähtöiset muotoilukonseptit esiteltiin yleisölle tiimien toimesta Oktoberfest -teollisuusseminaarin yhteydessä ja samassa yhteydessä yleisön toimesta äänestettiin voittajajoukkue. Projektiin osallistui 36 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmista, Lapin yliopiston teollisen muotoilun osastolta sekä Lapin ammattiopistolta. Opiskelijoita ja yrityksiä tutoroi kolme Suomen teollisen muotoilun huippunimeä. Kilpailun voittaja valittiin äänestämällä Oktoberfest yleisön toimesta. Ammattiopiston opiskelijat olivat mukana uutena ryhmänä ja lisäksi konsepteilla oli mahdollisuus jatkaa prototypointivaiheeseen Proto Design II -hankkeen puitteissa. Case esityksillä ja äänestyskriteereillä valotettiin ja arkipäiväistettiin teollisen muotoilun eri näkökulmia koko osallistujajoukolle. Arctic Design Maratonissa yhdistettiin Rovaniemi Design Weekin ja Innomaratonin parhaita käytäntöjä. Projektista saatiin erittäin hyvä palaute sekä teollisuusseminaarin yleisöltä että projektiin osallistuneilta opiskelijoilta ja muilta sidosryhmiltä. Arctic Design Maraton ja Proto Design II -palvelukonseptin tuloksia esiteltiin yleisölle Valakiat-tapahtumassa 1.3.2012. Valakiat -verkostofoorumin teemana oli alueen elinkeinoelämän, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden sekä sidosryhmien yhteistyön parantaminen, oppilaitosten palveluiden esittely sekä markkinointi ja uusien tarpeiden kartoittaminen. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii KTAMK yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin kanssa ja HHT oli pääyhteistyökumppanina sekä osaltaan koordinoimassa tapahtumajärjestelyjä etenkin teollisuuden ja teollisuuspalvelujen osalta. Tapahtumassa annettiin yritysten puolelta korkeakouluille toivetta, että pk-yrityksille on kohdistettava enemmän

palveluita sekä olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen on tehtävä joustavammaksi. Tapahtuman muita yhteistyökumppaneita olivat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Lapin kauppakamari, Lapin korkeakoulukonserni ja sen yksiköt, Länsipohjan Yrittäjät sekä Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. HHT2011 ohjelman yhtenä tavoitteena oli oppilaitosten ja pk-yritysten rajapinnassa toimiminen sekä yhteistyön katalysointi ja tällä saralla riittää vielä paljon tehtävää. Paperi- ja kartonkikaupunki Kemi! -tapahtuman järjestämiseen tuli aloite seudun metsäteollisuustoimijoilta Stora Ensolta ja Metsä-Fibreltä. Tapahtuma toteutettiin monialaisena yhteistyönä, jossa olivat mukana Kemin matkailu-, kulttuuri-, teollisuus-, koulutus- ja kehitystoimijat. Laitakarin saha avattiin Kemiin 150 vuotta sitten ja Veitsiluoto Oy juhlii 90-vuotista taivaltaan. Teollisuudenalan näkyvyyttä halutaan nostaa ja tehdä sen uusia mahdollisuuksia tutuksi ihmisille tämän tapahtuman muodossa. HHT ohjelman rooli kokonaisuudessa voisi jatkossa mm. painottua uusien paperi- ja kartonkituotteiden innovoimiseen, teolliseen muotoiluun sekä näiden yhdistelmästä liiketoiminnan kehittämiseen pk-yrityksille. Tapahtuman konseptia voidaan jatkossa monistaa muilla paikkakunnilla. Aikaisemmassa HHT ohjelmassa pohjoisen toimijoille ehdotettua yhteistä viestintästrategiaa sloganilla: Gateway to Arctic Innovations on hyödynnetty ohjelman kaikessa viestinnässä. Slogania on käytetty sekä Heavy High Tech että Partnerbook logon yhteydessä ja myös LATEPA:n yritysten yhteisissä messuosallistumisissa brändi on ollut käytössä. Saatujen palautteiden perusteella slogan toimii hyvin, eikä rajaa maantiedettä liikaa sekä ilmaisee pohjoisen yhteistä ydinosaamista sekä yrityksissä että organisaatioissa. HHT ohjelman toimenpiteillä on samalla edistetty uudenlaisen sosiaalisen median Partnerbook verkkopalvelun kehittämistä ja markkinointia. Kokemusten mukaan sovellus voisi tarjota ainutlaatuisen yhteistyö-alustan pohjoisen yrityksille ja toimijoille. Partnerbook alustan sekä monien verkkosovellusten yhdistäminen voisi tuoda yrityksille ja toimijoille kilpailuetua. Näyttää kuitenkin siltä, että eri toimijat joko tietämättä tai tietoisesti rakentavat omia sovelluksiaan osana eri kehityshankkeita. Jatkossa olisikin syytä keskittyä kartoittamaan jo olemassa olevien palveluiden soveltuvuus uusien kehityshankkeiden palvelualustoiksi tai ainakin linkittämään eri lähteiden vapaasti hyödynnettävä tieto tehokkaammin esimerkiksi rss -syötteiden avulla olemassa oleviin palveluihin. HHT ohjelmassa valmisteltu Lapin teollisuuden pk-palveluliiketoimijoiden klusterin yhteisillä toimintatavoilla kasvua ja kehittymistä pohjoisessa (LATEPA) -projekti on saanut hyvän palautteen yritysverkostosta ja lisännyt toimijoiden välistä tiedonvaihtoa sekä yhteistyötä. Tämä voi olla yksi tapa saada luotua suurempia yritysten yhteisiä palvelukokonaisuuksia asiakkaille tarjottavaksi, jolloin yrityksillä olisi mahdollista päästä tekemään suurempia urakoita ja kasvaa sekä nousta asiakkaiden arvoketjuissa. Jatkohankkeissa LATEPA:n loputtua olisikin tärkeää, että hanketyökalupakissa olisi käytössä samanlainen instrumentti yritysten yhteismarkkinointiin sekä yhteisen tekemisen kehittämiseen. 2. Kehittämisen lähtökohdat Kemi Tornio seutukunnalla on vahva prosessiteollisuuden keskittymä osana laajempaa Perämeren kaaren teollisuuskokonaisuutta, joka edustaa pääosaa koko Lapin teollisuustoimialasta. Kaivos- ja energiateollisuuden mahdolliset ja toteutuneet investoinnit seutukunnalle ja pohjoiskalotin alueelle sekä Barentsin alueen öljy- ja kaasuhankkeet luovat uusia teollisia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisille teollisille palveluille ja osaamiselle. Luonnonvarojen ympäristöystävällinen jalostus,

haastavat teolliset ja arktiset olosuhteet ja pitkät välimatkat ovat luoneet tarpeet monipuoliselle erityisosaamiselle. Maakunnan teollisuuden palveluliiketoiminta koostuu tänä päivänä monipuolisesta osaamiskokonaisuudesta yrityksissä, oppilaitoksissa, tutkimus-, yrityskehitysyhtiöissä sekä niiden yhteistyöverkostoissa. Vuonna 2008 Kemi-Tornion teollisuuden alihankinta ja palvelut kokonaisuuden liikevaihto oli yli 200 M sekä henkilöstö runsaat 2000 joka hieman notkahti vuonna 2009 globaalin talouskriisin seurauksena. Syksyllä 2010 tilauskirjat jälleen täyttyivät, mutta vuotta 2011 värittivät voimakkaat neljännesvuosittaiset vaihtelut liikevaihdolla mitattuna. Henkilöstömäärän kehitys Kemi- Tornion seutukunnassa oli vuoden 2011 aikana nousujohteista teollisuuden toimialalla, jossa henkilöstömäärä kasvoi 4,2 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Valitettavasti vuoden 2012 aikana ja sen loppua kohti näkymät näyttävät heikkenevän Euroopan talouskriisin varjossa. Fennovoiman päätös rakentaa laitos Pyhäjoelle toi oman mausteensa vuodelle 2011, mutta hanke sijoittuu edelleen siitä kiinnostuneiden Lapin toimijoiden kotikentälle. Teollisuuden palveluliiketoiminta toimialana on tärkeä sekä maakunnan nykyiselle ja tulevalle suurteollisuudelle, oppilaitoksille ja taloudelle. Tämä asia on havaittu myös seudulla yleisemmin, sillä Kemi Tornio - Haaparannan yhteisessä alueen brändityöryhmässä teollisuuspalvelut nostettiin yhdeksi keihäänkärjeksi. Ohjelman toimialuetta on vuoden HHT2011 KOKO:n aikana kasvatettu Lapin kattavaksi ja laajennukselle on tilausta, jos sillä osaltaan pystytään vastaamaan yhdessä tekemisen ja keskinäisen koordinaation tarpeeseen. Näkemys, että Lapissa alueiden kannattaa tehdä yhteistyötä vain pienemmässä porukassa eikä koko alueen laajuisesti, on alueen väki- ja yritysmäärään verrattaessa huolestuttava. Teollisuuden palveluliiketoiminta kilpailee tänä päivänä globaalissa nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Meneillään olevan talouskriisin seurauksena seutukunnan kansainvälinen suurteollisuus on myös joutunut sopeuttamaan toimintaansa muuttuneeseen tilanteeseen. Talouskriisin hellittäessä näyttää kuitenkin siltä, että kilpailutilanne on muuttunut pysyvästi. Tätä kautta paikallisen prosessiteollisuuden entistä kovemmat käytettävyys- ja kustannustehokkuustavoitteet luovat lisää haasteita ja mahdollisuuksia teollisuuden palveluita tuottaville yrityksille ja yritysverkostoille. Seutukunnan prosessiteollisuuden vaatimustaso on jo kansainvälistä tasoa. Seutukunnalle suunnitellut teollisuusinvestoinnit voidaan luokitella vaatimustasoltaan kansainvälisiksi vientiprojekteiksi. Asiakkaat odottavat mm. isompia toimituskokonaisuuksia, laadukasta, turvallista sekä kustannustehokkaampaa toimintaa. Kemi-Tornio alueella vuonna 2011 tehdyn suurhankeselvityksen mukaan isojen ratkaisukokonaisuuksien tuotteistamisen ja verkostoitumisen suurimpina haasteina pidettiin yhteisiä toimintatapoja ja integraatiota, yhteistä tahtotilaa ja kasvuhalua, markkinointi ja myyntiosaamista, osaavan henkilöstön saatavuutta, yhteistyö sekä tuotteistusosaamista. Samaan aikaan asiakasodotusten kasvaessa nopea teknologian kehitys (mobiili vallankumous, palvelujen kasvu, sähköinen kaupankäynti, sosiaalinen media jne.) luo lisää haasteita ja mahdollisuuksia palveluyrityksille. Esimerkiksi LKAB:lla Ruotsissa on käytössä oma sähköinen portaalinsa palveluntarjoajia varten. Nopeasti muuttuvassa ja vaikeammin ennustettavassa liiketoimintaympäristössä yritysten ketteryys, innovatiivisuus, uudistumis- ja yhteistyökyky näyttävät tulevan entistä merkittävämmäksi yritysten ja yritysverkostojen strategisen kilpailuedun luomisessa. Seutukunnan ja teollisuustyön rajallinen vetovoimaisuus ei myöskään helpota osaajien saatavuutta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Osaavan työvoiman saatavuutta jatkossa heikentää myös vuoden 2012 alkupuolella toteutuneet KTAMK:n aloituspaikkojen leikkaukset kaupan ja kulttuurin sekä tekniikan puolelta. Positiiviselle puolelle voidaan taas kirjata myös teollisuuden palveluyrityksiä palvelevan kaivoskoulutuksen alkaminen syksyllä 2012 KTAMK:ssa, RAMK:ssa ja KAMK:ssa.

Teollisuusseminaarin osallistujille sekä yrityskierroksella tehdyn kyselyn mukaan seutukunnan teollisuuden palveluyritykset ovat eniten kiinnostuneet kasvattamaan asiakaskuntaa uusissa kaivos- ja energiateollisuuden projektien toteutuksessa ja niiden elinkaaren hallinnassa (teollisuuden kunnossapito, asennus, testaus, koulutus, tekninen suunnittelu, kone- ja laitevalmistus, tuotekehitys & tutkimuspalvelut, automaatio ja tietotekniikka, projektinjohto palvelut jne.). HHT2011 ohjelmakauden aikana on käynyt ilmi, että kaivospuolelta palveluyritykset ovat löytäneet uusia asiakkaita ja tämän seurauksena asiakaskanta on laajentunut siten, ettei olla enää yhtä vahvasti vain yhden asiakkaan varassa. Kyselyjen ja keskustelujen perusteella yritykset ja sidosryhmät nimeävät tarpeellisiksi kehitys- ja aktivointikohteiksi verkostoitumisen edistämisen, markkinapohjan laajentamisen, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön parantamisen, suuriin hankkeisiin mukaan pääsemisen edistämisen, käyttöpääomarahoituksen, kaivosalihankintaverkoston luomisen edistämisen ja Pohjoiskalotti-yhteistyön lisäämisen sekä toimijoiden välisen yhteistyön ja koordinaation parantamisen. Kartoitusten tulokset edustavat varsin hyvin palveluliiketoiminnan kehittämisen ennakoituja haasteita ja mahdollisuuksia, jotka ovat luoneet hyvän perustan HHT KOKO -ohjelmalle sekä antavat hyvää pohjatietoa jatkohankkeiden toimenpiteiden suunnitteluun. Ohjelman aikana tehtiin myös teollisuuden ajankohtaisraportti, jossa ennustettiin mm. seuraavanlaista skenaariota: alihankkijakenttä jakaantuu entistä selkeämmin kehittyviin kv. tason toimijoihin ja pieniin paikallisiin toimijoihin. Ja tämän seurauksena Lapin alihankkijat on haastettava 2010-luvun muuttuvaan toimintaympäristöön: ketkä haluavat olla 2020 mukana, mitä muutos todella edellyttää yksilötasolla, yritystasolla, yritysverkostoissa, julkiselta sektorilta? 3. HHT2011 KOKO - ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Ohjelman aikana yhteistyöalue on laajennettu Lapin kattavaksi sekä jatkoa varten on hahmoteltu koordinointikäytäntöjä liittyen teollisuushankkeiden väliseen yhteistyöhön alueella. Lisäksi on käyty konkreettisia yhteistyöneuvotteluja Pohjois-Pohjanmaan ja Ruotsin Norrbottenin suuntaan. Hankkeen toimenpiteet (mm. HHT yhteismessuosallistumis-pilotti, HHT Business Golf, Arctic Design Maraton Partnerbookia osaltaan hyödyntäen, HHT Oktoberfest, Valakiat foorumipäivä yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin kanssa) on viety vaikutuksiltaan onnistuneesti läpi. Hankkeen toimenpiteiden vaikutuspiirissä on ollut yli 100 teollisuus- ja teollisuuspalveluyritystä sekä toistakymmentä julkisen sektorin toimijaa. Teollisuus- ja teollisuuspalvelunäkökulmaa on tuotu esiin mm. viestinnässä Kemi-Tornio- Haaparanta -alueen brändityöryhmässä ja Lappi-brändin lisäarvoa yrityksille -työryhmässä. Lisäksi ohjelman alkupuolella valmistunutta esitettä on hyödynnetty tehokkaasti ja tuloksekkaasti markkinoinnissa, jos mitataan tulosta positiivisen kommentoinnin ja yhteydenottojen määrällä. Työpajoissa on kartoitettu mm. teollisuuspalvelujen yhteistyömahdollisuuksia Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kesken sekä pyritty ratkaisemaan yritysryhmän ja asiantuntijoiden voimin kaivostoimijan toimintaongelmaa. Asiakaslähtöisen HHT2011 KOKO ohjelman toimenpidekokonaisuuden tarkoituksena on aktivoida ja tukea Lapin teollisen osaamisen sekä teollisen palveluliiketoiminnan kilpailukyvyn kehittymisedellytyksiä Heavy High - Tech Gateway to Arctic Innovations brändin alla yhteisen kehittämisstrategian mukaisesti osana Lapin elinkeinokehittämiskokonaisuutta. HHT2011 KOKO - ohjelman toimenpidekokonaisuudet on jaettu strategian mukaisten päämäärien mukaan. HHT2011 ohjelman teema oli Arktinen kokonaisvaltainen muotoilu ja tuottavuus teollisuuden tuotteiden

ja palveluiden kehittämisessä. ja toimenpidekokonaisuudet on suunniteltu seminaareissa ja yrityskierroksilla esille tulleiden palveluliiketoiminnan kehitystarpeiden sekä ideoiden pohjalta ja aikaisemmat kokemukset huomioon ottaen. HHT2011 päämäärät ja toimenpiteet 1. Aktivoidaan ja tuetaan teollisuuden palveluliiketoiminnan kasvua tukemalla yhteisen strategian sekä sen jalkauttamista tukevan innovaatiojärjestelmän kehittämistä ja toteuttamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 1.1. Demonstroidaan ja protoillaan uusia kehittämismenetelmiä ja eri toimialojen että toimijoiden synergiaetuja palvelujen kehittämisessä, teknologian hyödyntämisessä ja markkinoinnissa osana seutukunnallista innovaatiojärjestelmää HHT2011 ohjelmassa on jatkettu erilaisten innovatiivisten käytäntöjen lanseeraamista. Valakiat verkostofoorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa ja sen teemana oli alueen elinkeinoelämän, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden sekä sidosryhmien yhteistyön parantaminen, oppilaitosten palveluiden esittely sekä markkinointi ja uusien tarpeiden kartoittaminen. Tapahtumaan osallistui reilu 100 henkilöä toimialarajat ylittävästi ja palveluita oli esille kaikista Lapin korkeakoulukonsernin yksiköistä. Tapahtuman muita yhteistyökumppaneita ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Lapin kauppakamari, Länsipohjan Yrittäjät sekä Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. HHT Arctic Design Maratonissa yhdistettiin Rovaniemi Design Weekin ja Innomaratonin käytännöt konkreettiseen yritysyhteistyöhön, jossa monialaiset Lapin yliopiston muotoilun, KTAMK tekniikan ja kaupan alan sekä Lapin ammattiopiston opiskelijoista kootut opiskelijatiimit toteuttivat muotoiluehdotuksen konkreettisesta yrityscasesta huippumuotoilijoiden sparraamana. Lisäksi Arctic Design Maratoniin yhdistettiin yhteistyössä Proto Design II -projektin kanssa protovaihe, jos yritys siihen halusi muotoilukonseptillaan edetä. Tämän ohjelmakauden ja aikaisempien ohjelmakausien aikana on demonstroitu erilaisia käytäntöjä. Niiden kehittäminen systemaattiseksi toiminnaksi osaksi maakunnallista innovaatiojärjestelmää ei ole käytettävissä olevalla toimintamallilla ja resursseilla suurimmaksi osaksi mahdollista, vaan ne jäävät kunkin toimijan oman aktiivisuuden varaan. Tässä mielessä innovaatioyhtiöiden ja Lapin Korkeakoulukonsernin yhteistyö jatkossa on erittäin tärkeää. 1.2. Edistetään yhteisen teollisen kehittämisen agendan syntymistä ja tehokkuutta tekemällä yhteistyötä Lapin muotoiluohjelman, Lapin Korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelman (Teollisuuslappi) sekä muiden toimijoiden kehityshankkeiden kanssa (Lappverk, ACT, Jaloteräs, AYP, Helsinki2012 muotoilupääkaupunki hanke jne.) HHT2011 ohjelma teki yhteistyötä eri muodoissa Lapin korkeakoulukonsernin ja sen yksiköiden kanssa mm. HHT Arctic Design Maraton, HHT Oktoberfest ja Valakiat projektien ympärillä sekä Lapin muotoiluohjelman, Jaloterässtudion, Proto-Design II -projektin ja Lappverkin kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyötä on tehty AYP:n, ACT:n, Partnerbookin ja Puurake:n kanssa sekä Arctic Design Maratonin kautta toimijalle on sovittu oma rooli Lapin muotoiluohjelman jatkotoimenpiteissä. Ohjelmapäälliköt ovat myös osallistuneet Teollisuus Lappi innovaatio-ohjelman-, Kemi-Tornio-Haaparanta- ja Lappi-brändityöryhmien toimintaan sekä toimineet Kemi-Tornion AMK:n KuuRak-, Sähkölaboratorio- ja Assembly-hankkeiden sekä Lapin Muotoilu ohjelman valmisteluhankkeen ohjausryhmissä. KOKO ohjelmille määritelty rooli toimia koordinoivassa ja yhteistyötä kehittävässä tehtävässä on nykyisellä toimintamallilla haasteellinen, koska se perustuu enemmän ohjelmavastuullisten henkilökohtaiseen

aktiivisuuteen kuin toimintamallilla tai rahoituksella ohjaamiseen. Yhtenä vaihtoehtona fokuksen ja tehokkuuden kehittämiseen voisi olla siirtyminen asiakaslähtöisen hankeklusterin johtamismalliin, jossa strategiseen ohjelmakokonaisuuden muodostavat saman aihealueen projektit sekä hankkeet ja tähän suuntaan ollaan nyt viimeisten kokemusten perusteella siirtymässäkin. Osallistuminen teolliseen osaamisen kehittämishankkeiden ohjausryhmiin on osoittautunut hyväksi kanavaksi jakaa informaatiota molempiin suuntiin. Ketteryyden lisääminen ja moniosaamisen yhdistäminen tulee olemaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämisen edellytys, tässä innovaatioyhtiöiden liiketoimintaosaamisen rooli tulee entistä tärkeämmäksi. 1.3. Edistetään ja koordinoidaan Partnerbook verkkopalvelun kehittymistä Pohjois-Suomen teollisen kehittämisen ja verkostoitumisen alustaksi ja työkaluksi (Patrnerbook verkkopalvelun kehittäminen ja käyttöönotto erillisenä projektina) Partnerbook lanseerattiin toukokuussa 2011 ja siinä oli toukokuun 2012 loppuun mennessä yli 250 toimijan profiilit. Ohjelman aikana on onnistuneesti käytetty Partnerbookia Arctic Design Maratonin projektityökaluna ja koordinoitu toimintaa sisällön osalta yritysten ja sidosryhmien palautteiden perusteella. Lisäksi Kemi Tornio - Haaparanta brändityön raporttiin on kirjattu Partnerbookia käytettävän mahdollisen tulevan yhteistyöverkoston työkaluna. Edistämistyön tuloksena myös muutamat muut tahot kartoittavat mahdollisuutta käyttää Partnerbookia organisaationsa intranettinä. 1.4. Kehitetään (Heavy High Tech) Gateway to Arctic Innovations nimi Lapin monipuolisen teollisen osaamisen ja kehittämisen brändiksi Gateway to Arctic Innovations -brändiä on vuoden 2011 aikana alettu käyttämään yhteisenä markkinointinimenä messuilla ja tapahtumissa niin HHT:n kuin myös LATEPA:n ja Partnerbookin osalta. Esimerkkejä tapahtumista, joissa hankkeet ja toimenpiteet ovat esiintyneet saman Gateway to Arctic Innovations -sateenvarjon alla, ovat Teolliset Palvelut 11- ja FEM 2011 -messut sekä HHT Oktoberfest - tapahtuma.

1.5. Laajennetaan HHT ohjelma Lapin aluetta kattavaksi HHT ohjelman laajentamista Lapin alue kattavaksi on jatkettu pitämällä infotilaisuus Kemijärvellä ja kasvattamalla toimenpiteiden kattavuutta mm. Sodankylän, Rovaniemen, Inarin, Kemijärven, Kolarin, Ylitornion sekä Kittilän kuntiin. Lisäksi HHT2011 ohjelman aikana pidettiin erillinen työpaja Sodankyläläiselle toimijalle. Ohjelman aikana jatkoyhteistyöstä on myös käyty erikseen neuvottelemassa Kittilässä, Sodankylässä, Rovaniemellä, Kemijärvellä, Ylitorniolla, Tervolassa, Keminmaassa ja Torniossa. Tarkoituksena jatkossa on, että sekä rahallinen panostus ja toimenpiteiden kattavuus kasvaisi alueilla aiemmasta vuodesta. 1.6. Tutkitaan mahdollisuuksia poolirahoitus tms. mallin toteuttamiseen Ei ole tutkittu tarkemmin tähän mennessä. 1.7. Järjestetään Gateway to Arctic Innovations Lapin hankefoorumipäivät HHT hankefoorumipäivä - Valakioiden teemana oli alueen elinkeinoelämän, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden sekä sidosryhmien yhteistyön parantaminen, oppilaitosten palveluiden esittely sekä markkinointi ja uusien tarpeiden kartoittaminen. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii KTAMK yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin kanssa ja HHT oli pääyhteistyökumppanina sekä osaltaan koordinoimassa tapahtumajärjestelyjä etenkin teollisuuden ja teollisuuspalvelujen osalta. Tähän järjestelyyn päädyttiin KTAMK:n profiilin nostamiseksi yhteistyössä paikallisten yritysten ja yhteistyökumppanien kanssa, koska alueella oli kova paine opetusministeriön aloituspaikkojen leikkausuhan vuoksi. Myös alueen teollisuus- ja teollisuuspalveluyritykset jakavat saman huolen osaavasta työvoimasta alueella. Tapahtumassa annettiin yritysten puolelta korkeakouluille palautetta, että pkyrityksille on kohdistettava enemmän palveluita sekä olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen on tehtävä joustavammaksi. Tapahtuman muita yhteistyökumppaneita ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Lapin kauppakamari, Lapin korkeakoulukonserni ja sen yksiköt, Länsipohjan Yrittäjät sekä Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus.

2. Aktivoidaan teollisia palveluyrityksiä ja toimijoita uusien liiketoimintamahdollisuuksien ideointiin ja hyödyntämiseen esittelemällä erilaisia asiakastarpeita, markkinatrendejä sekä liiketoimintamahdollisuuksia 2.1. Asiakasnäkökulma Yritys- ja asiakastarpeita kartoitettiin jatkuvana prosessina mm. yritysvierailuilla ja tapahtumissa kerättävän palautteen perusteella. Projektin toimenpiteissä on ollut mukana reilusti yli 100 yritystä pääosin Pohjois- Suomesta. 2.2. Järjestetään ja kehitetään perinteistä HHT Oktoberfest 2011 - Gateway to Arctic Innovations teollisuusseminaari- ja verkottumistapahtumaa edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Viidennen kerran toteutettuun Oktoberfestiin osallistui 13.10.2011 noin 250 henkilöä ja yli 80 % osallistujaorganisaatioista oli yrityksiä. Osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta laadun kuitenkaan kärsimättä, kun kyseessä on kutsuvierastilaisuus ja myös osallistujien kirjo on hyvin monialainen. Tapahtuman konsepti on Lapissa ainutlaatuinen, koska se kokoaa yhteen teollisuus- ja teollisuuspalveluyritykset toimialasta riippumatta sekä lisäksi toimijoiden sidosryhmät saman katon alle. Teollisuusseminaarissa esiteltiin pohjoisen teollisuusyrityksille sekä teollisuuden palveluyrityksille mm. toiminnan parhaita käytäntöjä ja uusia näkökulmia toiminnan kehittämiseen onnistuneiden projektien pohjalta Outokummun, Stora Enson ja Tapojärvi Oy:n sekä teollisen muotoiluyrityksen ED-Designin voimin. Samassa yhteydessä teollisuuspalveluyritykset saivat uutta tietoa asiakasnäkökulmasta teollisten ostajien kannalta mm. siitä, mitkä ovat edellytykset liiketoimintasuhteen muodostamiselle ja millä tavalla suhteeseen luodaan lisäarvoa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia pohjoisen toimijoille oli esittelemässä Fennovoima ja menestyvän tiimin rakentamisesta sekä johtamisesta puhui Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen. Teollisuusseminaarin painoarvoa kuvannee ruotsalaisen yhteistyökumppanin meänkielinen lausahdus: Onpa tapahtumassa teollisuuden raskaita poikia lavalla! Toimijoiden verkostoitumista Porinafoorumissa oli omalta osaltaan edistämässä Krisse Salminen.

2.3. Jatketaan yrityskierroksia tarpeiden selvittämiseksi ja yritysten aktivoimiseksi Erillisiä yritystapaamisia tai kehittämiskeskusteluja on käyty yli 50 teollisuuspalveluyrityksen kanssa ja näissä yhteyksissä kartoitetaan yritystarpeita sekä kerrotaan ohjelman toimenpiteistä sekä muista saatavilla olevista työkaluista. 2.4 Edistetään Foresight -toiminnan kehittämistä ja tiedonkeruuta verkoston potentiaalisten asiakkaiden teollisista hankkeista mm. Partnerbook verkkopalveluun Ohjelmapäällikkö toimii Fennovoiman projektin yritysrajapinnan kontaktihenkilönä Meri-Lapin alueella ja jakaa tietoa myös Lappiin muille kiinnostuneille toimijoille sekä sidosryhmille eteenpäin välitettäväksi. Ohjelmaan työtä tekevien toimesta pidetään yhteyttä olemassa oleviin ja potentiaalisiin teollisiin asiakkaisiin tasaisin väliajoin sekä asiakkaiden edustajia kutsutaan tilaisuuksiin esittelemään projektejaan. Yritystoimenpiteet painottuivat ohjelman alkuvaiheessa uuden ohjelmapäällikön osalta suuriin teollisuusyrityksiin heidän tarpeidensa selvittämiseksi ja tarpeiden sekä mahdollisuuksien välittämiseksi teollisuuspalveluyritysten suuntaan. Perehtymisen jälkeen painopiste siirtyi teollisuuspalveluyrityksiin ja etenkin pk-yrityksiin. Tiedonkeruuta verkoston potentiaalisten asiakkaiden teollisista hankkeista ja tiedon välittämistä tulee vielä jatkossa tehostaa mm. Partnerbookin avulla. Foresight palvelua on aiemmin ehdotettu toteutettavaksi Lapin Korkeakoulukonsernin toimesta lisäarvopalveluna Partnerbook verkkopalveluun, jolloin siitä saadaan dynaaminen ja elävä palvelu. Suhtautuminen on ollut myönteistä. Tiedonkerääjiä suurista investointihankkeista ja niiden eri näkökulmista näyttää riittävän useissa hankkeissa, jonka vuoksi HHT ohjelma ei ole panostanut tähän alueeseen, vaan enemmänkin yhteistyöalustojen kuten Partnerbook, Oktoberfest ja ideariihien kehittämiseen, joilla tietoa voitaisiin tehokkaammin jakaa ja hyödyntää. 3. Aktivoidaan yrityksiä ja toimijoita asiakaslähtöisesti vetovoimaisen teollisen osaamisen, älykkäiden teollisuusratkaisujen sekä liiketoiminnan verkostomaisiin kehittämishankkeisiin edistämällä uusien teknologioiden ja kehittämismenetelmien käyttöönottoa, kehitysideoiden kaupallistamista sekä toimijoiden verkostoitumista potentiaalisten kumppaneiden kanssa 3.1 Järjestetään ideariihiä kehitysideoiden aktivoimiseksi ja hankkeistamiseksi Ohjelman aikana on järjestetty ideariihet kaivostoimijan käytännön ongelman ratkaisemiseksi ja tämän tapaamisen pohjalta on jätetty Tekesille hankehakemus, jossa yritysryhmä lähtisi myös tuotteistamaan hankkeessa kehitettyä palveluratkaisua. Toinen ideariihi on pidetty liittyen Lappi - Norbotten teollisuuspalveluyritysten yhteistyöhön ja keskustelut jatkuvat syksyllä 2012. Jo ideariihien kokoamisvaiheessa tulisi huomioida, että paikalla on myös toimijoita, jotka panostavat myös jatkossa ideariihessä mahdollisesti kehitetyn tai hankkeistetun tuotteen / palvelun jatkokehittämiseen sekä omistajuuteen. Tällä tavalla voidaan edesauttaa, että hankkeen jälkeen, sen aikana kehitetyt tuotteet, toimintamallit tai palvelut jäävät elämään myös hankkeen loputtua. 3.2. Ideoidaan ja edistetään monen toimijan palvelukonseptien tuotteistamishankkeita eri asiakassegmenteille (esim. kaivos, energia, teräs, puunjalostus) ketterillä kehittämisprosesseilla ja asiantuntijoita & kumppaneita verkottamalla Helmikuussa 2012 Stora Enson Veitsiluodon yksikölle pidettiin HHT palveluratkaisumallien ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan, kaupan ja kulttuuriin yksiköiden toiminnan esittely painottuen Stora Enson pyynnöstä opinnäytetöiden teettämisen aloitusprosessin keventämiseen ja toiminnan käytännön

ongelmien ratkaisukartoituksiin. Mahdollisia jatkotoimenpiteitä on odotettavissa myöhemmin. Toimijalle esiteltiin prosessimalli, jossa Parnerbookia käytettäisiin työkaluna Stora Enson opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkojen täyttämiseen KTAMK:n suunnalta. Lisäksi kts. yläpuolinen työpaja ja monialaista yhteistyötä ruokitaan myös Arctic Design Maraton casejen ja Oktoberfest esitysten sekä muotoilukonseptien kautta. Myös Paperi- ja kartonkikaupunki Kemi -tapahtumassa toteutettiin monen toimijan yhteistyökonseptia. 3.2 Edistetään teollisen muotoilun, avoimen lähdekoodin, sosiaalisen median, langattominen ja muiden avainteknologioiden hyödyntämistä teollisuuden elinkaarisovelluksissa esim. monen toimijan palvelukonsepteissa Kts. Arctic Design Maraton, Partnerbook ja Oktoberfest -kohdat. 3.3. Edistetään Partnerbook verkkopalvelun käyttöönottoa kehityshankkeiden hallinnassa Ohjelman aikana on onnistuneesti käytetty Partnerbookia Arctic Design Maratonin projektityökaluna ja koordinoitu toimintaa sisällön osalta yritysten ja sidosryhmien palautteiden perusteella. Lisäksi Kemi- Tornio-Haaparanta brändityön raporttiin on kirjattu Partnerbookia käytettävän mahdollisen tulevan yhteistyöverkoston työkaluna. Jatkossa työssä kannattanee painottaa sisällön luomista ja saamista sovellukseen. 3.4. Järjestetään Gateway to Arctic Innovations HHT Arctic Design Maraton 2011 Arctic Design Maraton -muotoilukilpailun kuuden monialaisen opiskelijatiimin muotoilukonseptit esiteltiin yleisölle tiimien toimesta Oktoberfestin teollisuusseminaarin yhteydessä ja samassa yhteydessä yleisön toimesta äänestettiin voittajajoukkue. Projektiin osallistui 36 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmista, Lapin yliopiston teollisen muotoilun osastolta sekä Lapin ammattiopistolta. Myös Ammattiopisto Lappiasta olisi tullut opiskelijoita, mutta heidän kohdallaan 18 vuoden alaikäraja ei täyttynyt. Eri paikkakunnilla asuvat opiskelijat hyödynsivät työskentelyssään Partnerbookin projektityökalua, jonka avulla he pääsivät muokkaamaan samoja dokumentteja reaaliaikaisesti verkon ylitse suljetussa ryhmässä. Positiiviselle puolelle voidaan kirjata erittäin hyvä palaute projektista sekä teollisuusseminaarin yleisöltä että projektiin osallistuneilta opiskelijoilta ja muilta sidosryhmiltä. Negatiiviselle puolelle taas, ettei Rovaniemen ammattikorkeakoulua saatu mukaan vaikka heidän suuntaansa kohdistettiin samat toimenpiteet kuin muihinkin oppilaitoksiin. Projektin tarkoituksena on lisätä pohjoisen yritysten muotoilun tuntemusta ja tuoda esille muotoilun mahdollisuuksia mm. parantamassa yrityksen tuottavuutta, tuotteiden houkuttelevuutta sekä käytettävyyttä ja sitä kautta kilpailukykyä. Arctic Design Maraton tukee Lapin korkeakoulukonsernin strategiaa liittyen eri koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön sekä toiminnan yrityslähtöisyyden lisäämiseen. Tulevina vuosina projekti pyritään spinnaamaan esimerkiksi Lapin korkeakoulukonsernille vähentäen asteittain HHT:n vastuuta, nyt kun on kaksi kertaa osoitettu, että projekti on mahdollista onnistuneesti järjestää ja siihen on olemassa toimiva sekä hyvän palautteen saanut konsepti. Yrityskumppaneina projektissa olivat Faumek Oy, Test World Oy, Wixu Saneeraus Oy, Mobile Marking Oy ja MH Pool Oy. Yhteistyökumppaneina Arctic Design Maratonissa toimivat Lapin korkeakoulukonserni (LKKK) ja sen alaiset organisaatiot, Koulutuskuntayhtymä Lappia, Lapin ammattiopisto, Oulun yliopisto, Lapin muotoiluohjelma, ProtoDesign II -hanke ja JaloteräsStudio.

4. Aktivoidaan teollisen osaamisen ja verkostojen vientiä, toimijoiden verkostoitumista seutukunnan ulkopuolelle sekä yritysten ja osaajien sijoittumista Lappiin yhteisellä HHT markkinointi- ja viestintäkonseptilla ja työkaluilla. HHT Business Golf 2011 - Barentsin alueen verkottumistapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa 16.6.2011 Haaparanta - Torniossa ja osallistujia oli noin 30 henkilöä sekä Suomesta että Ruotsista. Tapahtuman tavoitteena oli rajat ylittävän yritysyhteistyön kehittäminen ja suhteiden luominen. Tapahtumassa kerättiin myös toimijoiden näkemyksiä jatkokehittämistarpeista ja -toiveista sekä esiteltiin Partnerbookia. Itse tapahtumasta osallistujat antoivat hyvin positiivisen palautteen. Järjestelyissä yhteistyötahoina toimivat Provincia Bothniensis (Haaparannan kunta ja Tornion kaupunki), Företagarna Norrbotten, Team Botnia, Länsipohjan yrittäjät, Tornedalsrådet, Crossborder Tornedalen (Arbetsförmedlingen Haparanda) ja koulutuskuntayhtymä Lappia. Mukana tapahtumassa yrityksistä olivat mm. Northland Exploration Finland Oy, Tornion Sähköpojat Oy, Aromtech Oy, Metso Endress+Hauser, Paakkola Conveyors Oy, Billerud AB / Kalix Golfklubb AB, Polar-Metalli Oy, Polar-Automaatio Oy ja Printmark AB. 4.1 Markkinointiviestintänäkökulma Markkinointiviestintää on pyritty kehittämään ja synergioita muiden toimialojen kanssa hakemaan olemalla mukana Kemi Tornio - Haaparanta -alueen brändityössä, jonka vetäjänä on toiminut Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Työ saatiin päätökseen marraskuun 2011 alussa. Samaa työtä ja saatuja kokemuksia hyödynnettiin laajemmin Lapin liiton vetämässä Lappi-brändin Lisäarvoa yrityksille -osion rakentamisprosessissa, josta pidettiin kolme työryhmän kokoontumista marraskuu 2011 helmikuu 2012 välisenä aikana ja työ viimeistellään loppuvuodesta 2012. 4.2. Edistetään teollisen osaamisen ja verkostojen markkinointi- ja viestintästrategian kehittämistä ja sen toteuttamista protoprosesseilla ja Partnerbook verkkopalvelua hyödyntäen HHT esitepäivityksen suunnittelu sekä toteutus aloitettiin heti HHT2011 kehitysohjelman alussa ja esite saatiin painosta 17.6.2011. Esitteen kannessa on hyödynnetty uudenlaista monikerroksista painatusmenetelmää ja kyseisen lentikulaarin on todettu olevan oivallinen katseen vangitsija. Esitteestä ovat olemassa kieliversiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ulkomessuteltta-muodossa 1.-3.11.2011 toteutetun HHT Gateway to Arctic Innovations Outdoor Exhibition FEM teollisuuspalveluyritysten yhteismessu -tapahtuman pääjärjestäjänä Levillä toimi LATEPAprojekti. Ensimmäisen kerran yritysten yhteismessu -tapahtumakonseptia pilotoitiin HHT ohjelmassa Teolliset palvelut 11 -messuilla Helsingissä maaliskuun lopussa 22. - 24.3.2011. HHT ohjelman puolesta konferenssissa oltiin mukana tukemassa järjestelyitä sekä tapaamassa teollisuusasiakkaita, teollisuuspalveluyrityksiä ja sidosryhmiä. Tapahtuma poikikin HHT ongelmanratkaisu-työpaja casen liittyen kaivosten vesikiertoon. Tapahtumassa oli mukana 14 yritystä: Tornion Sähköpojat Oy, Maanrakennus Alamäki Oy, KN Composite Oy, Eventum Oy, Pro-Pari Oy, Polar-Automaatio Oy, Styrud Boreal Oy, Tervolan Konepaja Oy, Paakkola Conveyors Oy, Norrhydro Oy, Louen Monitoimi Oy, Ylitornion Betoni Oy, Insinööritoimisto Suomen Unit Oy ja Sav Oy. Yritykset antoivat tapahtumasta positiivisen palautteen. Samankaltainen yritysosasto oli esillä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kosmos-talon avajaisissa, jossa talon avaajana toimi opetusministeri ja kutsuvieraina olivat laajasti Lapin päättäjät ja elinkeinoelämän toimijat. Tiedon jakamista, yleistä vaikuttamista sekä kehittämistä on tehty myös seuraavissa ohjausryhmissä: Sähkölaboratorio, Assembly ja ProcessIT.EU. Uutena avauksena Pohjois-Pohjanmaalta Business Oulun

vetämänä on esitetty teollisuuspainotteista yhteistyötä TeollisuusForum nimisen hankkeen puitteissa. TeollisuusForum toimenpidekokonaisuus näkyy pohjautuvan huomattavassa määrin Heavy High Tech - ohjelman aiempien toimenpiteiden pohjalle. Tältä kantilta voitaneen olla tyytyväisiä aiempien ohjelmakausien antiin. Yhteistyökuvioita on suunniteltu myös Kokkolan teknologiakeskus Ketek Oy:n ja Iin Micropolis Oy:n kanssa. 4.3. Selvitetään nuorten osaajien odotuksia ja näkemyksiä kiinnostavista teollisten työnantajien ja alueen profiileista vetovoiman parantamissuunnitelmien pohjaksi Opiskelijoiden odotuksia ja näkemyksiä yleisesti on selvitetty Arctic Design Maratonin yhteydessä sekä ohjelmapäällikkö on pitänyt opiskelijoille rekrytointivaiheessa esityksiä aiheen tiimoilta kymmenkunta eri kertaa. Lisäksi ohjelmapäällikkö on osallistunut opiskelijoiden seminaariesityksien arviointiin, mutta tämän tarkempaa kartoitusta ei ole tehty. 4.4. Hyödynnetään seutukunnan vahvuuksia, kuten matkailun vahvaa tunnettuutta teollisen Lapin markkinoinnissa Tätä konseptia pilotoitiin Paperi- ja kartonkikaupunki Kemi! -tapahtumassa ja jatkokehityksen jälkeen konsepti on monistettavissa yleisemminkin Lappiin. 4.5. Järjestetään Gateway to Arctic Innovations Invest in markkinointiviestinnän synergiafoorumi Kts. Valakiat verkostofoorumi ylempää. 4. Ohjelman tehtävät ja toteuttamistapa Kemin Digipolis Oy:ssä toimii päätoiminen ohjelmapäällikkö sekä projektisihteeri. Ohjelmapäällikön tehtävänä on johtaa ja koordinoida HHT2011 toteuttamista asetetuissa puitteissa. Kemin Digipolis Oy tuottaa ohjelmalle toimisto- ja hallintopalvelut. Kemin Digipolis Oy:ssä HHT2011 ohjelmassa on toiminut - päätoiminen ohjelmapäällikkö (K Poikela, S Ahola) - osa-aikainen projektisihteeri (L Enbuske) o osa-aikaisena resurssina osaprojekteissa seuraavasti: HHT Oktoberfest 2011 tapahtuman muotoiluopiskelija (E Pistokoski) o Ohjelman markkinoinnissa ja toteutuksessa projektipäällikkö (S Ahola) Ohjelman osakokonaisuudet toteutetaan pääosin asiantuntijapalveluina sekä kumppaneiden kanssa. Alihankintana on hankittu seuraavan tyyppisiä palveluja erilaisia asiantuntijapalveluita selvitys-, raportointi-, luennoimis- ja valmennus- tehtäviin markkinoista, markkinoinnista, teknologioista ja kehittämismenetelmistä

strategiaprosessin, työpajaprosessien ja osaprojektien toteuttamiseen ja sparraamiseen seminaarien ja teemafoorumien asiantuntijapalveluihin, tilajärjestelyihin ja kongressitekniikkaan idean konkretisoivan tuotteistus prototyypin suunnitteluun ja demon toteutukseen Oktoberfestissä idean konkretisoivan viestintästrategian toteuttamisprototyypin suunnitteluun, määrittelyyn ja toteutukseen asiantuntijoita tapahtumien tuottamiseen ja toteuttamiseen Asiantuntijapalveluina on hankittu mm. - HHT Arctic Design Maratonin projektinjohto, tutor muotoiluammattilaiset, matka-, tila- ja majoitusjärjestelyt yhteensä (n. 18 000 ) - HHT Oktoberfest 2011 tilaisuuden lavastus-, ääni-, valo- ja kongressitekniikat, tila-, matka- ja majoitusjärjestelyt (n. 20 000 ) - HHT esitteen päivitys (n. 10 000 ) - muut pienemmät kokonaisuudet kuten työpajojen järjestelyt ja toteuttamiset HHT ohjelman toteutusaikataulu oli 16.3.2011 31.5.2012. HHT 2011 ohjelman koordinointiin ja johtamiseen esitetty kustannusarvio ohjelmakaudelle oli 180 000. Ohjelman rahoitus jaettiin Kemin Digipolis Oy:n ja sen kumppaneiden (90 000 ) sekä aluekehitysohjelman (90 000 ) kesken tasaosuuksilla. Toteutuneet kustannukset 16.3.2011 31.5.2012: HHT2011 Budjetti Toteutuma 16.3.2011-31.5.2012 Palkat ja sivukulut 96500,00 96800,94 Ostopalvelut 53500,00 48450,10 Matkakulut 14000,00 12777,31 Kone- ja laitehankinnat 1000,00 990,74 Toimisto- ja vuokrakulut 12500,00 12566,02 Muut menot 2500,00 2284,41 HHT-ohjelma yhteensä 180000,00 173 869,52 Rahoitussuunnitelma 15.12.2011 Sovittu KOKO/Lapin liitto 90 000 Kemin Digipolis Oy 50 000 Muut elinkeinoyhtiöt ja kunnat 30 000

- Team Botnia Oy Seppo Valtanen 20 000 - Riverbank Oy Matti Alatalo, Mika Simoska 2 000 - Keminmaa Tommi Lepojärvi 4 000 - Ylitornio Markku Norrena, Tuomo Karjalainen 2 000 - Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Timo Lohi 1 000 - Kemijärvi Jari Polvi 1 000 Lapin korkeakoulukonserni 10 000 Koulutuskuntayhtymä Lappia Pentti Leipälä 5 000 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Matti Uusimäki 5 000 Yhteensä 180 000 5. HHT2011 hankeorganisaatio HHT 2011 ohjelman toteuttajana toimii Kemin Digipolis Oy, kumppaneinaan Team Botnia Oy, Keminmaan kunta, Tervolan kunta, Ylitornion kunta, Itä-Lapin kuntaytymä (Kemijärvi), Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, Lapin korkeakoulukonserni (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu sekä Ammattiopisto Lappia) kansainvälisine verkostoineen, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Lapin Liitto sekä lisäksi TEKES, TE- keskus, Lapin Kauppakamari ja Länsipohjan yrittäjät. Ohjelman laajentuessa koko Lapin maakunnan alueelle kumppaneiksi ovat tulleet myös muut maakunnan elinkeinojen kehitysyhtiöt. Kemin Digipolis Oy:ssä toimii päätoiminen ohjelmapäällikkö sekä osa-aikainen projektisihteeri. Muutama osa-aikainen on ollut mukana heidän lisäkseen. Ohjausryhmän toimintaa ja kokoonpanoa on tarkoitus kehittää jatkossa mahdollisuuksien mukaan paremmin vastaamaan koko maakunnan näkökulmaa. Ohjausryhmään olisi tarkoitus kutsua maakunnan teollisuuspalvelujen tuottajien edustajia sekä kehitysyhtiöiden (Kemin Digipolis Oy, TeamBotnia Oy:n jne.) että Lapin korkeakoulukonsernin ja muiden toimijoiden edustajia. Ohjausryhmän jäsenet Varsinaiset ja varajäsenet: Kimmo Heikka, Kemin Digipolis Oy, puheenjohtajana; Tommi Juntikka, Paakkola Conveyors Oy, (vara) Hannu Saloniemi, Polar Automaatio Oy; Matti Kurttio, Tormets Oy (vara) Risto Alaheikka, Team Botnia Oy; Martti Kankaanranta, Länsi-pohjan Yrittäjät (vara) Pentti Koskela, Ammattiopisto Lappia; Matti Uusimäki, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu (vara) Jari Lahdenperä, Eventum Oy; Mervi Nikander, Lapin liitto (vara) Muut Ritva Kauhanen, Lapin Liitto

Kari Poikela, Kemin Digipolis Oy, sihteeri 6. Tulosten hyödyntäminen HHT2011 ohjelman ideoita ja tuloksia hyödyntävät seutukunnan teollisuuden palveluntuottajayritykset ja verkostot sekä kehitysyhteisön jäsenet omassa toiminnassaan. Tuloksia ja kokemuksia voidaan myös hyödyntää erilaisissa tulevissa maakunnan kehitys- ja muissa hankkeissa. - Tietoisuus suurhankkeiden tarpeista ja odotuksista on lisääntynyt verkostossa - Yritys- ja osaamisverkoston markkinointi on lisännyt seutukunnan teollisen osaamisen näkyvyyttä tulevissa suurhankkeissa - Yritykset ovat saaneet ideoita liiketoimintansa kehittämiseen (esim. teollinen muotoilu, ketteryys) - Ohjelman aikana on syntynyt uusia kumppanuus- ja yhteistyösuhteita jatkoa varten (esim. Thuleinstituutti, Ketek Oy, IUC Norrbotten, muotoiluyritykset, Proto Design II-hanke, Lapin muotoiluohjelman valmistelu jne.) - Gateway to Arctic Innovations brändin kasvanutta tunnettuutta on mahdollista hyödyntää laajemminkin kuin HHT ohjelman, LATEPA:n ja Partnerbookin yhteydessä - Partnerbook alustaa on mahdollisuus hyödyntää laajemminkin maakunnallisten ja miksei valtakunnallisten verkostojen yhteistyön tukemiseen sekä yritysten aktivoimiseen ja tiedottamiseen - Ohjelmassa testattuja toimintamalleja (Paperi- ja kartonkikaupunki Kemi!, ideariihet, Arctic Design Maraton, Oktoberfest jne.) voidaan hyödyntää maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä - Ohjelmassa saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää toimintamallien kehittämisessä esimerkiksi hankeklusterin johtamisen suuntaan - Ohjelmassa saatuja kokemuksia yritysten yhteisten toimintamallien ja markkinoinnin kehittämisessä hyödynnetään LATEPA-projektissa - Ohjelman aikana on pystytty rakentamaan yhteistyötapoja eri toimijoiden kanssa maakunnassa ja yli maakuntarajojen - Ohjelman aikana syventyneen Lapin teollisuus- ja kaivoshanketoimijoiden yhteistyön hyödyntäminen tulevissa projekteissa sekä parantuneen koordinaation tuomat edut resursoinnissa ja yhteisissä toimenpiteissä 7. Hankkeen tiedotus, raportointi ja tulosten julkistaminen Ohjelmaa on tarkoitus viedä eteenpäin Gateway to Arctic Innovations -tunnuksien alla ja hyödyntää ko. tunnusta myös seutukunnan, sen yritysverkostojen ja kumppaniverkoston markkinoinnissa. Ohjelman osaalueita on tuotu esille seminaareissa, messuilla, lukuisissa tilaisuuksissa ja paikallisissa julkaisuissa, kuten

esim. Pohjolan Sanomat, Digipolis Magazine ja verkkosivuilla. Laajempi viestintä yhteisen viestintästrategian Gateway to Arctic Innovations -puitteissa on toteutunut tähän mennessä vain HHT ohjelman, LATEPA:n ja Partnerbookin osalta. Ohjelman edistymistä on käyty läpi ohjausryhmässä. 8. Jatkotoimenpiteet hankkeen päättymisen jälkeen Tuloksia, kokemuksia ja kehittämisehdotuksia on tuotu esille tässä loppuraportissa sekä muissa tilaisuuksissa. Haluttaessa niitä voidaan tarkemmin esitellä seutukunnan tulevien kehityshankkeiden suunnittelijoille ja rahoittajille sekä muille maakunnan toimijoille erilaisten kehityspalavereiden muodossa. Lisäksi tuloksia ja toimenpiteitä esitellään ohjelman loppumisen jälkeen useissa eri foorumeissa kuten yrittäjätapaamiset, hankkeiden aloitusseminaarit ja ainakin yhdessä kv. seminaarissa sekä jatkoprojektin omissa tilaisuuksissa. Ohjelmassa syntyneiden hyvien käytäntöjen jalkauttamista ja kehitysehdotusten toteuttamista jatkettaneen Arctic Business Design -projektissa 1.6.2012-31.5.2014. Asiakaslähtöisen projektin tarkoituksena on jatkaa pitkäjänteistä teollisuuspalveluyritysten aktivointi sekä kehittämistyötä ja parantaa omalta osaltaan teollisuuden toimintaolosuhteita Lapissa mm. lisäämällä toimijoiden välistä yhteistyötä yhteisen kehittämisstrategian mukaisesti osana Lapin elinkeinokehittämiskokonaisuutta. Jatkossa tulee alueen toimijoita aktivoida entistäkin syvempään ja avoimempaan yhteistyöhön, joka tukisi toimialarajat ylittävien teollisien ekosysteemien muodostumista sekä samalla avaisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teollisuuden palveluyrityksiä pitää rohkaista entistä voimakkaammin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä yritysten olemassa olevan osaamisen ja toimintamallien tuotteistamiseen.