Oppiminen ja osaaminen tulevaisuuden verkostoissa. Olli Hietanen Ennakointiseminaari 2010 Naantalin kylpylä 8.6.2010



Samankaltaiset tiedostot
Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena

PERHOSTALOUTTA, BLOGALISAATIOTA JA GLOBAALEJA INNOVAATIOEKOSYSTEEMEJÄ TULEVAISUUS HAASTAA OSAAMISEN

Tulevaisuutta ei voi tietää siksi se pitää tehdä. Olli Hietanen Kanta-Hämeen ennakointifoorumi Hämeen ammattikorkeakoulu

VESI JA TULEVAISUUDEN TRENDIT

Niukentuvia resursseja ja palveluja vai innovatiivisen palveluviennin veturi? Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuteen

USKALLUSTA JA LUOVUUTTA JOHDETAAN UNOHTAMALLA JA HULLUNKURISILLA PERHEILLÄ

kestävä tulevaisuus Olli Hietanen Pietarsaari

Visionäärinen tulevaisuus ja osaaminen

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

Tulevaisuus haastaa johtamisen?

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

TULEVAISUUSVALIOKUNNAN HANKKEET VTV Olli Hietanen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Terveisiä tulevaisuudesta - onko se Järkivihreä?

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Työelämän vaatimukset tulevaisuudessa

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Slow Life ja etäisyyksien hallinta

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

1. Liikkuvat määreet

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu


A: What s wrong? A aloittaa. Kuuntele ja auta tarvittaessa. Parisi auttaa tarvittaessa. Sinä aloitat. Sano vuorosanasi englanniksi.

Työn mielekkyys Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Monitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla

Helsingin urbaani luovuus käyttöön: Open311 kaupunkilaisten palautekanavana. Hanna Niemi-Hugaerts

Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

anna minun kertoa let me tell you

Strategia Päivitetty

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

WORLD IDEAS. Otsikko. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT, MASSADATA ja AI HANKINNOISSA

Avaussanat. IkäOTe-hankkeen avajaisseminaari Eija Kärnä Itä-Suomen yliopisto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

KAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN!

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Tiviittori Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen arviointi

Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään?

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Transkriptio:

Oppiminen ja osaaminen tulevaisuuden verkostoissa Olli Hietanen Ennakointiseminaari 2010 Naantalin kylpylä 8.6.2010

Johdatus tulevaisuusajatteluun

Todennäköinen tulevaisuus Kasvaa vähän Business as usual Laskee vähän Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat

Luova ja visionäärinen tulevaisuus Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat

Systeemiajattelu Sidosryhmät Koulu Visionäärinen verkostojohtaminen: ennakointi on yhteistyötä - ja innovaatiojärjestelmä on kommunikaatiojärjestelmä

Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, niin mikä on ongelma?

Perhostalous haastaa kilpailukyvyn Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin.yhtiön valmistamia kuitukankaita ja erikoispapereita käytetään mm. suodattimissa, pyyhkimistuotteissa, lattiamateriaaleissa, etiketeissä ja teipeissä. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2006 työntekijöitä oli enää 5800 samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa maanosassa. Ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun. Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous: yhden kesän klusterit?

Metsäteollisuuden tulevaisuus Tulevaisuus paketissa ( Ahvenainen, Hietanen ja Huhtanen 2009) Rakentaminen Energia Life Science Metsäklusterin BAU strategia (lisää tuottavuutta, kustannukset alas) on johtanut huonosti kannattaville kommodimarkkinoille. Matkailu Elintarvikkeet 1900 -luku 2010 2020 Kehittymässä on bioraaka-aineklusteri, jossa puuta yms. bioraakaaineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Vuonna 2040 elämme bioaikaa, jolloin kaikki mahdollinen tehdään bioraaka-aineista. Painettava elektroniikka ja kompostoituvat kännykät

Näkökulmia, osaamisen ja oppimisen kehittämiseen

Oppimisen tulevaisuus Talous kiristyy, ikäluokat pienenevät, kouluja suljetaan, luokkakokoja kasvatetaan, yliopistoja yhdistetään, taideaineita vähennetään Pisan tuoma kansainvälinen maine tuotteistetaan vientituotteeksi: koko suomi oppimisympäristöksi, hyvät käytänteet koko opetusjärjestelmään, koulujen ja opetuksen vienti globaaleille markkinoille, poikkisektoraaliset opetuskokonaisuudet

Me kestämme sen, jos Nokia ja metsäteollisuus lähtevät - mutta emme sitä, jos hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa: Suomi ei ole rakentanut metsäteollisuutta ja Nokiaa sillä vahvuudella, että täällä olisi ollut minimaalinen koulutus ja vain välttämättömimmät hyvinvointipalvelut. Päinvastoin menestyksemme taustalla on sosiaalisesti tasa-arvoinen yhteiskunta - sekä vahva panostus koulutukseen ja lasten/perheiden hyvinvointiin. Jokaisen torpan jokaisella tytöllä ja pojalla oli ja on tie johtajaksi, eduskuntaan jne. Neuvolat, peruskoulu, kouluruoka, kirjastot sekä ilmaiset yliopistot + sotepalvelut ovat todellinen Suomibrändi. Social Hi Tech Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian viesti: peruskoululla on suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan kivijalkana ja yhteisen sivistyksen perustana. Siksi Suomen tulisi ajaa aktiivisesti Eurooppalaisen peruskoulun kehittämistä. Hyvästä hallinnosta, koulutusjärjestelmästä ja hyvinvointipalveluista vientituotteita PISA 2.0: Koko Suomesta oppimisympäristö (elinikäinen ja elämän laajuinen oppiminen). Koko koulutusjärjestelmän läpäisevät ja kattavat innovaatiot ja laatujärjestelmät (mm. korkealaatuinen pedagogiikka, virtuaaliset oppimisympäristöt ja teknologiat)

Viestejä vuodelta 2004

Virtuaalikulttuuri Ihmiskunnan tuotantorakenteita ja muita sosiaalisia käytäntöjä on historiallisesti hallinnut ensin taistelu luontoa vastaan ja myöhemmin luonnon hallinta. Virtuaalikulttuurissa toiminta ja tuotantorakenteet ovat kohdistumassa informaatioverkkojen hallintaan.

Informaatioyhteiskunta (Manuel Castells) Informaatio on korvannut energian aseman ratkaisevana tuotantotekijänä. Menestymisen avaintekijä on informaation prosessoinnin määrä ja tehokkuus (energiatehokkuudesta informaatiotehokkuuteen). Informaatioverkoista on kehittynyt uusi sosiaalinen ympäristö, jossa sosiaalisten agenttien on toimittava ja johon niiden on sopeuduttava. Tarvitaan kykyä tehdä verkossa online yhteistyötä fyysisistä välimatkoista riippumatta. Kilpailukykytekijäksi on nousemassa ystävyystehokkuus.

Verkostot sosiaalisena pääomana Tietoyhteiskunta ei ole synnyttänyt verkostoja vaan pikemminkin korostanut niiden merkitystä ja nostanut niiden toiminnallista ja taloudellista arvoa. Myös verkostoitumisen tapa, nopeus ja volyymi ovat muuttuneet teknologian kehityksen myötä. Verkostoista on tullut sosiaalista pääomaa: tärkeä voimavara, menestystekijä ja innovaation lähde taloudellisessa ja sosiaalisessa toiminnassa. Freelancer-yhteiskunta: työn ja vapaaajan sekä työsuhteen ja työttömyyden rajat hämärtyvät; liikkuva työ, etätyö, pätkätyöt, itsetyöllistyminen.

Uusia taitoja, uusia vahvuuksia, uusia tuotteita Uusi toimintakulttuuri: Osallistaminen, mahdollistaminen, yhteistyö, verkostot, poikkisektoriaalisuus, horisontaalisuus, rajapinnat, luova pörinä, synergia. Verkostojohtaminen: hierarkkisista organisaatioista strategiseen yhteistyöhön, käskemisestä motivointiin ja sitouttamiseen. Immateriaaliset pääomat: osaaminen, tieto, laatu, sosiaaliset suhteet, imago, arvot, luottamus, tahto Uudet tuotteet: social (aineeton) high tech. Koulutus-, innovaatio-, terveys-, turvallisuus ja hallintojärjestelmät ja palvelut voivat olla Suomen tulevia menestysklustereita.

Ja miten sitten kävikään?

Blogalisaatio Blogalisaatio: internetin yms. uuden teknologian varaan rakentuva uusi yhteisöllisyys. Arvoja, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä määrittelevät uudet blogaalit rakenteet ja verkostot - minkä seurauksena kansallisvaltiot joutuvat yhä useammin ristiriitaan omien kansalaistensa/kansalaisryhmien kanssa - anarkia lisääntyy. Sotaa eivät käy kansallisvaltiot vaan esimerkiksi Al-Qaida vastaan Nato Epäsovinnaiset liittoutumat: Uudet blogaalit rajapinnat yhdistävät yllättäviä asioita (pohjanmaalainen turkistarhaus ja nepalilainen buddhalaisuus) Kolmas sektori ja uudet osallistumisen muodot: instant solidarity and one day institutions. TV-keräyksistä, rokkikonserteista ja katastrofien jälkeisistä keräyksistä tulee vastuullisuuden valtavirtaa Kaupungintalo, poliisi, sanomalehdet ja kauppahuoneistot siirtyvät Second lifeen, Habbo Hotelliin yms. virtuaalimaailmoihin, jossa ihmisetkin ovat.

Pirkanmaan palvelustrategia 2007-2013 1. Palvelusektorin kehittäminen 2. Kaikkien toimialojen palveluvaltaistumisen edistäminen 3. Horisontaalisten yhteistyöfoorumien kehittäminen pksektorille (esim. ruoka, terveys ja elämyspalvelut yhteen). 4. Vertikaalisten yhteistyöfoorumien kehittäminen tilaajien ja tuottajien välille (esim. ruokaketjut pellolta pöytään). 5. Julkisten metapalveluiden (mahdollistavien, ylläpitävien ja yhteen saattavien yritys- ja osaamispalvelujen) kehittäminen.

Sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusalan tulevaisuuskuvia Vuonna 2020 sote-palveluita suunnittelevat ja tuottavat hyvinvointiarkkitehtitiimit, joissa on monipuolista osaamista: mm. kaupunkisuunnittelusta, arkkitehtuurista, hyvinvointipalveluista, kulttuuriosaajista ja sosiaalisesta verkottumisesta. Vuonna 2020 on myös sosiaalilääkäreitä ja geenilääkäreitä: kohteena ihmistä/yksilöä suuremmat kokonaisuudet (ryhmät, kylät, työpaikat, kaupungit) ja yksilöä pienemmät kokonaisuudet (geenit) Mikäli kaikki orallaan olevat tulevaisuuskuvat toteutuvat, niin poliisi on tulevaisuudessa nykyistä monialaisempi, monikulttuurisempi ja erikoistuneempi ja tekee aktiivista (ennalta ehkäisevää) (moniviranomais)yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Polamk:n tulevaisuusverstas 2009: Vuoteen 2030 mennessä on Suomessa tehty merkittäviä sisäisen turvallisuuden rajapintojen uudelleenjärjestelyjä. Muun muassa Rajavartiolaitos on integroitu poliisiin. Samalla on yhdistetty myös turvallisuusalan oppilaitoksia. Yhdistymisten lisäksi vuonna 2030 järjestetään myös runsaasti yhteiskoulutusta muiden oppilaitoksien kanssa, jolloin asioita käsitellään syvemmin ja konkreettisemmin. Varsin suosittuja ovat erilaiset case käsittelyt.

SKOL-verstaan perusviesti Tulevaisuusverstaassa korostui yksilön näkökulma yksilöllisyys ja yksilön vapaus ja kyky valita. Yritysten hierarkiat ovat vuoteen 2050 mennessä muuttuneet monialaisiksi osaamisverkostoiksi. Toimintamallina ovat projektiorganisaatiot ja tehtävää varten muodostetut, hyvin johdetut tiimit. Tulevaisuuden Pöyry on 250 000 asiantuntijan oppiva verkosto. Tulevaisuudessa suunnittelu ja konsulttialan sisältönä ovat entistä suuremmat projektit ja kokonaisuuden hallinta - esimerkiksi kansainvälisinä yhteistyö-projekteina rakennetut Ecocityt, Hoivacityt, vesihuoltojärjestelmät jne. Toimintaympäristönä on sosiaalinen media. Prosessit ovat avoimia. Ratkaisumalleja haetaan open innovation menetelmillä ja työkaluilla. Haasteena on virtuaalimaailmojen hallinta ja johtaminen sekä tiedon hallinta ja seulominen.

Mietintämyssyyn

Tulevaisuuden organisaatiomalli? http://schoolofeverything.com/ What do you teach? We're always looking for great teachers. Share your specialist subject - start advertising with us for free and find new students. School of Everything is here so you can organise your education however you please. Locations: Learn anywhere. It doesn't matter where you are, you can find a teacher near you. See what you can learn on your doorstep. Here are our top cities. Lessons: There are loads of one-to-one lessons up for grabs and many first lessons have a sweet 50% off, just look out for the juicy green apple. Subjects: Learn everything. From Political Science to Paper Hat Making with more subjects added every day. What will you learn next?

Paikallisraha, itse tekeminen ja lähipalvelut http://wikikko.info/wiki/kuva:wikikko_vaihtoehtovaluutta1.jpg Euroja vaihtamassa paikallisrahaan, Creditoon Italialaisessa Damanhur yhteisössä 2005 LETS (Local Employment and Traiding Systems): Verkostossa mukana olevat tarjoavat palveluita, tavaroita ja osaamista toisilleen ja maksut hoidetaan paikallisvaluutalla. Oikean rahan sijasta käytetään virtuaalirahaa, jonka arvo vastaa yhtä euroa. Uudet rinnakkaiset rahajärjestelmät voivat irrottaa alueet (esimerkiksi kunnat) maailmantalouden heilahteluista. Tervetuloa Wikikkoon - vapaaseen taitojen ja tietojen jakoon kansan kesken. http://wikikko.info/wiki/etusivu Palvelus vaihtuu palvelukseen Helsingin Kumpulaan syntyi Suomen ensimmäinen verkossa toimiva työtuntien vaihtopiiri. Palveluita hankitaan virtuaalivaluutta kumpenneillä (11.4.2010) http://schoolofeverything.com/ Mikrolainat ja yhteisöllisyys yrittäjyyteen

Taustatiedoksi hybriditaloudesta Tässä malliksi markkina-alusta, johon voi lähettää tarjouksena omia design probleemeja ja niihin vastaavat ne, jotka tuhansista innostuvat: http://99designs.com/ Ja suomalainen esimerkki, jolla voi tehdä elokuvia tai muuta 3-D liikkuvaa kuvaa: http://www.wreckamovie.com/ Tai eurooppalainen esimerkki (pääpaikka Hollannissa) yhteisöstä, joka rakentuu Blender nimisen softan ympärille (ostivat porukalla lähdekoodin vapaaksi ja kaikille avoimeksi kaupallisesta konkurssiperästä): http://www.blender.org/ Lisää ajatuksia hybrid organisatiosta esimerkiksi Mozillan vetäjän blogista: http://commonspace.wordpress.com/2009/04/23/whatis-a-hybrid-organization/ Lähde: professori Saara Taalas, Turun kauppakorkeakoulu (Media Future Network)

Älykäs koti Smart Forest @ Future Home, (Ahvenainen, Hietanen ja Huhtanen 2009) Älykäs koti on palvelualusta, joka mukautuu yksilön elämänvaiheiden ja tarpeiden mukaan. Tilat ovat muunneltavissa esimerkiksi perheen koon mukaan ja olohuoneesta tai keittiöstä voi tehdä isomman jos tulee vieraita. Ylimääräisiä tiloja voi myydä asuntopankissa. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä, kuten esimerkiksi jääkaapin ovessa olevan palveluvalikon, jonka avulla voi hoitaa ostokset tai seinässä olevan sormen mentävän reiän, joka korvaa terveyskeskuksen (diagnosoi, kirjoittaa reseptit tai/ja kirjoittaa lähetteet eteenpäin). Design voi olla virtuaalinen: esimerkit tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Älykäs koti voi olla myös hajautettu: kun perheen jäsenet asuvat eri puolilla maailmaa, niin huoneet saadaan virtuaalisesti yhteen niin, että perhe voi viettää yhteistä aikaa (esimerkiksi ruokailuhuoneisiin sijoitetuilla seinän kokoisilla näytöillä, joiden avulla perhe voi syödä yhteisen illallisen riippumatta siitä, missä perheenjäsenet fyysisesti asuvat). Asunnon intranetissa on online Lifebook (vrt. facebook) elämänhallinnan kalenterina ja henkilökohtainen virtuaalikonsultti Erik selaimena. Virtuaaliyhteisöissä voi nauttia keskusteluista, teatterista tai vaikkapa osallistua lasten lapsien koulutehtäviin/-tunteihin. Älykkäässä kodissa on myös keittiö- ja parvekepuutarhoja ja asuntoalueella hyvinvointipuistoja ja lähipalveluja. Senioriparatiiseissa yms. asuntoalueilla kaikki palvelut ja tuotteet saa palvelusopimuksilla henkilökohtaisesti profiloituna tai moduuliyhteisön yms. palapeliperheen jäsenenä (yhteisöllinen käyttö). Asunnon energiajärjestelmä voi hyödyntää pakkaukset käytön jälkeen. Asunnot ovat joko plustaloja (jotka tuottavat oman energiansa) tai käyttävät ympäristöystävällistä lähienergiaa.

Pakkaukset mediana Tulevaisuuden pakkaukset helpottavat ihmisten elämää. Pakkaus kertoo ja hoitaa asiat ihmisten puolesta. Rutiiniasiat hoidetaan automaattisesti. Pakkaus tunnistaa kuka sitä käyttää ja valmistaa käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä - esimerkiksi käyttöohjeita. Tulevaisuuden pakkaukset ovat käyttöliittymä laajempaan informaatioverkkoon, joka tehostaa erilaisten arkisten palvelujen tehokkuutta. Pakkaukset kommunikoivat mm. jääkaapin ja kierrätysjärjestelmän kanssa. Jääkaappi tekee inventaarion ja tarjoaa päivän tarjoukset jne. Käytön jälkeen pakkaus antaa kierrätykseen liittyviä ohjeita. Tällä tavalla pakkauksilla (tai jääkaapin, kierrätysjärjestelmän ja pakkausten muodostamalla informaatioverkolla) on paikallisen median funktio. Mediana pakkaukset voivat korvata mm. sanomalehdet. Vuonna 2050 päivittäistavarapakkaukset ovat ehkä ainoa kanava, jolla pystytään tavoittamaan kattavasti kansalaiset. Käyttäjän suhde mediapakkaukseen on kaksisuuntainen: 1. Pakkauksissa on henkilökohtaisesti toimitettua sisältöä: esimerkiksi asiakkaalle profiloitu naistenlehti muropaketissa. Infonapin kautta voi saada lisää tietoa lääkkeen vaikutuksista ja annostuksesta ja/tai neuvoa hätätilanteessa. Pakkaus voi myös analysoida ihon ja antaa annostus- ja/tai hoito-ohjeita. Lounaspakkaukset lämmittävät ruoan itsestään ja kirjaavat annoksen ravintoarvot (terveys)blogiin. Perunapaketti opastaa perunoiden keittämisessä ja jauhelihakastikkeen resepti löytyy pakkauksen infonapin alta. Käytön jälkeen lounaspakkaus kertoo kierrätysjärjestelmälle miten se lajitellaan. Isän ostama golfmailapaketti ehdottaa myös GoreTex -kenkien ostoa, koska sääennusteen mukaan ensi viikon espanjanmatkalla sataa vettä.

Vuonna 2004: Oppiminen ja opetus murroksessa? Elinikäinen oppiminen Painopiste on siirtymässä tänne - nykyisten koulujen ulkopuolelle. Koulu käsite pitäisi keksiä uudelleen Elämänlaajuinen oppiminen

Vuodelta 2004: Koulutuksen haasteet Poikkisektoriaalisuus ja kynnyksettömyys: pörinä Verkosto-osaaminen, ryhmätyö Osallistuminen ja itse tekeminen: käsien ja aivojen tulisi olla yhtä suuret: taitotietoyhteiskunta Informaation etsiminen ja tiedoksi jalostaminen: tiedon opettamisesta taitojen oppimiseen Innovatiivisuus: vanhan tiedon opettelusta uuden keksimiseen Uusi teknologia, älykkäät ympäristöt, materiaalit ja prosessit Pedagogiikka: virtuaaliopetus, tutkiva oppiminen Nopeasti muuttuvat sisällöt vastaan yleissivistys Monikulttuurisuus: miten se muutetaan voimavaraksi? Muuttuvat ikäluokat: ovatko resurssit oikeassa paikassa? Työn murros: uusia toimialoja ja vanhat toimialat uudella tavalla Kulttuuria vai/ja tekniikkaa?

Tiivistelmä Kestävä tulevaisuus on kiinni pikemminkin mielikuvituksesta ja uskalluksesta kuin historiasta, nykyhetkestä, osaamisesta, rahasta, teknologiasta, työvoimasta jne. Ennakointi- ja innovaatiojärjestelmä on kommunikaatiojärjestelmä. Visionäärinen verkosto- ja muutosjohtaminen edellyttää alhaalta ylös prosessien johtamista eli osallistamista. Luovuuden ja uuden kehittämisen osalta tarvitaan myös poikkisektoraalisuutta yhteistyötä yli toimirajojen (hassunkurisia perheitä) Peruskoulu (ja laajemmin ajateltuna koko koulutusjärjestelmä) on suomalaisen tietoyhteiskunnan ja innovaatiojärjestelmän ydin Haasteena ovat vertikaaliset ja horisontaaliset yhteistyöverkostot sekä niihin liittyvä yhteistoimintakulttuuri. Näihin verkostoihin ja rakenteisiin liittyvä osaaminen voisi olla Suomelle jopa merkittävä vientituote. Blogalisaation myötä syntyy virtuaaliyhteisöjä ja virtuaalikulttuureja. Netti/virtuaalisuus on astumassa ulos tietokoneista ihmisten arkeen Elämme mediayhteiskunnassa, jonka seuraavassa vaiheessa myös yritysten hierarkkiset rakenteet sulavat sosiaaliseksi mediaksi ja kansainvälisiksi osaamisverkostoiksi. Itetaide, itemedia, itekoulutus yms. yleistyvät. Erilaisten lähituotteiden, itse tehdyn ja vertaisverkostojen merkitys kasvaa (globalisaatio 3.0. pirstaloi yksilöön asti). Globalisaatio arkipäiväistyy Osallistaminen, moniammatilliset tiimit, kehittämis- ja ennakointifoorumit, poikkisektoraalisuus, rajapintojen hyödyntäminen, virtuaaliyhteisöt, kansainvälisyys jne. ovat kaikki käsitteitä, jotka kertovat verkostomaisesta yhteistyön kulttuurista. Muutos: määrästä laatuun ja sisältöön. Myös kansainvälisyys on koko ajan tärkeämpää (global = local + local) Suomi ei ole enää kansainvälinen edelläkävijä näissä teemoissa.