Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010



Samankaltaiset tiedostot
Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?

Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla. Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Erillisyydestä integraatioon, toiveista todellisuuteen

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Lapsen puheeksi ottaminen

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Mielenterveys voimavarana

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Järjestöt kotoutumista tukemassa Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Seinäjoki Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Tytti Solantaus

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI


Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Lapset puheeksi -menetelmä

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Vanhempaintuen mallit Pohjoismaisten kokemusten pohjalta. Petra Kouvonen, ITLA (Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö)

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Päihteet ja vanhemmuus

Työkaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma

Mielenterveys voimavarana

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Nuorisotutkimus 2008

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Viidennen luokan Askelma

Lasten ja Nuorten ohjelma

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Transkriptio:

Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010

Ottawa Charter 1986/WHO Terveyden ja hyvinvoinnin* edellytykset rauha koti/suoja koulutus ravinto taloudellinen turvallisuus vakaa ekosysteeemi kestävät resurssit /sustainable resources sosiaalinen oikeudenmukaisuus tasa-arvo * lisäys / TS 18.2.2010 Tytti Solantaus

Lapsen ja nuoren kehityksestä kehityksen ekologia kehityspolut, developmental trajectories pärjäävyys, resilience Mielenterveyden edistäminen = lapsen ja nuoren kehityksen tukeminen

Kehityksen ekologia Lapsi/nuori kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ympäristön kanssa jokapäiväisestä kanssakäymisestä ja toiminnassa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona,päivähoidossa/koulussa/oppilaitoksessa, työssä, vapaa-aikana Kehitysympäristön ominaisuudet ja olosuhteet vaikuttavat vuorovaikutuksen toteutumiseen 18.2.2010 Tytti Solantaus 4

Kehitysympäristön tehtävänä on olla osallisena ja varmistaa ikään liittyvien kehityshaasteiden saavuttaminen

Geenit x ympäristö 18.2.2010 Tytti Solantaus

Geenit x ympäristö Kehitysympäristöt: Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, kaverit, internet 18.2.2010 Tytti Solantaus

Geenit ja saavutettu kehitys x Ympäristö Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/ työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt Yhteiskunnan tila Kulttuuri 18.2.2010 Tytti Solantaus

Geenit ja saavutettu kehitys x Ympäristö Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/ työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, Yhteiskunnan tila Kulttuuri Yksilön kehityksen polut Developmental trajectories 18.2.2010 Tytti Solantaus

Kehityksen polut Developmental trajectories Kehityksellä on suunta joka syntyy ja jatkuvasti uusiutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa Ääripäissä kierre 'hyvään' ja 'pahaan' avautuvien ovien ja mahdollisuuksien polku sulkeutuvien ovien ja ongelmakehityksen polku Esim. Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa"?

Esim. Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa"? Käytösongelmat 3-5-v. rankaiseva kasvatus kotona koulussa Pettymykset sos suhteissa Epäonnistumisia koulussa Huono koulumenestys huonot kaverit Nuoruudessa Käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely

Pärjäävyys, resilience Hyvä kehitys vaikeuksien oloissa Aluksi, 1970-luvulla: yksilön ominaisuus Nyt: pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007) 18.2.2010 Tytti Solantaus

YLISUKUPOLVINEN SIIRTYMINEN Mt- ja päihdeongelmien, koulutuksellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen ja marginalisoitumisen siirtyminen sukupolvesta toiseen

Nuoren pärjäävyyteen liittyviä tekijöitä Sandler 2001 Lämmin ja tukeva suhde vanhempiin/vanhempaan Hyvä kaveripiiri ja rakentava vapaa-ajan toiminta vrt. vapaasti vellovat iltapäivät (Durlak 2008) Kuuluminen tukevaan, strukturoituun luokkaan/yhteisöön koulussa tai työssä sekä ymmärrys siitä, mistä asiat johtuvat kyky erottaa mihin voi vaikuttaa ja mihin ei, ja kokemus oman toiminnan vaikuttavuudesta

Kehityksen polut, preventio ja promootio Promootio: turvataan kehitysympäristöjen mahdollisuus/kyky tukea lasta/nuorta ikätasoisten kehityshaasteiden saavuttamisessa ja positiivisten kehityspolkujen luomisessa Preventio: Ongelmien tullen Preventio: Ongelmien tullen ehkäistään lapsen/nuoren joutuminen negatiivisille kehityspoluille autetaan lapsi/nuori takaisin positiivisen kehityksen polulle

Promootio, preventio ja hoito Hoito- ja kuntoutus Ongelmia, häiriöitä, sairautta Ekologinen orientaatio Universaalit ja fokusoidut preventiiviset interventiot Universaalit prev&prom palvelut neuvolat-koulu-opiskeluterveydenhuolto Kehityksen tuki, Riskit Ekologinen orientaatio Ohjaus, seuranta uuden tiedon jakaminen, aikainen tuki jne Ekologinen orientaatio Kehitysympäristöjen korkeatasoinen toiminta ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, palvelujen saatavuus jne Kehitystehtävät, positiivisten kehityspolkujen luominen 18.2.2010 Tytti Solantaus

Preventiivisiä blue print interventioita, www.casel.org; www.colorado.edu; www.cochrane.org; www.samsha.gov Nurse Family Partnership; David Olds Good Behaviour Game; Shep Kellam, USA FRIENDS Paula Barret, Australia Family Talk Intervention, Beardslee, USA Incredible Years ; Carolyn Webster-Stratton, USA TripleP (Positive Parenting Practices); M. Sanders, Australia Parent Magement Program ; M. Forgatch, USA PATHS (Promoting Alternative Thinking Strategies); Mark Greenberg, USA Second Step ; Committee for Children, USA Zippy's Friends ; Chris Bale, Gr. Britain Multisystemic Therapy. jne 18.2.2010 Tytti Solantaus

Näyttöön perustuvia vaikutuksia Nuorten ahdistus- ja masennusoireet, häiriöt itsemurhaoireilu käytöshäiriöt, väkivaltaisuus, rikollisuus teiniraskaudet koulumenestyksen paraneminen vanhemmuuden vahvistuminen opettajat kyvyt ohjata luokkaa kiusaamisen väheneminen työelämään siirtyminen

Intervention tutkimusvaiheet Kellam ja Langevin, 2003 (sov.) Laaja-alainen implementaatio Teho (effectiveness) kentällä Turvallisuus ja käyttökelpoisuus kentällä Vaikuttavuus (efficacy) Intervention luominen 18.2.2010 Tytti Solantaus

Varhainen tuki ja ongelmat nuoruudessa (David Olds et al 2008, ym) Tausta: Teiniäitien lasten vaara asosiaalisuuteen, omiin teiniraskauksiin, päihteiden käyttöön USA:ssa Kotikäynnit n. 1/kk raskauden ja lapsen 2 ensim. ikävuoden ajan useita laajoja tutkimuksia Tuen fokukset Äitien elintavat - tupakka, päihteet, vuorokausirytmi Vanhemmuus - suhde vauvaan ja sosiaalinen tuki Äitien elämänhallinta - rakentavat ystävyyssuhteet, opiskelu- ja työorientaatio

Tuloksia (Olds ym) interventioryhmä vs kontrolli vähemmän keskosuutta, lapsen sairastelua, tukevampi vanhemmuus, vähemmän pahoinpitelyä, vähemmän uusia suunnittelemattomia raskauksia nuoruusiässä vähemmän päihteiden käyttöä, teiniraskauksia, rikollisuutta Tärkeätä teoreettisesti perusteltu, nuorten perheiden kehityksen suuntaan vaikuttaminen nuoruuden ongelmien ehkäisy alkoi raskauden aikana

Luokkahenki alakoulussa ja nuori aikuisuus Good Behavior Game (Kellam ym, 2008; ym) Hyvä luokkahengen rakentaminen I-II-luokilla, oppilaiden yhteistyötaidot, sosiaalinen normisto 19 koulua, 40 luokkaa, satunn. tutkimus, toistettu Myöhäisnuoruudessa 19-21-vuotiaina vähemmän päihteiden käyttöä, itsemurhaoireilua, väkivaltaisuutta ja antisosiaalista persoonallisuuden häiriöitä sekä mt- ja päihdepalvelujen käyttöä erityisesti pojilla, joilla oli paljon käytösongelmia 1. luokalla negatiivinen kehityspolku saatiin suunnattua uudelleen universaalilla luokkainterventiolla

Nuorten stressinhallintakurssi Clarke ym, 2001, Garber, Clarke ym 2009 Nuorilla depression oireita ja vanhemmalla depressio (kaksoisriski)-tutkitaan nyt Suomessa 14 tapaamisen ryhmäinterventio nuorille V. 2009 tutkimus tehty kenttäolosuhteissa Vähemmän depression oireita, depressiodiagnooseja ja itsetuhoisuutta Depression puhkeaminen 21% vs 33%, heti intervention jälkeen, seuranta tulossa Mutta ei tehoa, jos vanhempi oli akuutisti depressiivinen 18.2.2010 Tytti Solantaus

Vaikuttavan intervention ominaisuuksia Teoreettisesti perusteltu Fokusoitu tunnettuihin riski- ja suojaaviin tekijöihin ja pärjäävyyden prosesseihin Ekologinen, multimodaalinen lähestyminen Monet interventiopaketit pitävät sisällään vanhemmuus-, opettaja- ja ryhmäosiot vrt. nk stand-alone interventiot

Interventioiden 'outcome'? riskitutkimuksen perinne on vahva yleensä mitataan oireita ja häiriöitä Näiden rinnalle pitäisi nostaa pärjäävyyteen liittyviä päämääriä ongelmien kanssa pärjääminen sosioemotionaaliset ja ongelmanratkaisutaidot jne mutta myös kuulumisen kokemus ilon kokemus vuorovaikutuksen olemus, muuttuminen luottamus

Kustannusvaikuttavuus Ei vielä riittävästi tutkimusta Tulokset rohkaisevia mm. Clarken stressinhallintakurssi Kellamin luokkainterventio Oldsin varhaisen tuen interventio

Lasten ja nuorten Mielenterveys- ja käytöshäiriöt Lasten ja nuorten mt-häiriöitten kustannukset Eisenberg and Neighbors, 2007, sovell. Yksilön terveys Kuolleisuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Muiden terveys Omaiset ystävät Väkivallan/rikoksen uhrit Opettajat Taloudelliset resurssit Palvelut Poliisi oikeustoimi Tuottavuus Terveys Koulu Sosiaalipalvelut Lastensuojelu 18.2.2010 Tytti Solantaus

Kaksi suurta kehityssuuntaa lasten kehityksen tukemisessa ja häiriöiden ehkäisyssä valtava edistys prevention ja promootion tietopohjassa, mahdollisuuksissa ja menetelmissä kaupallisuuden kehitys 18.2.2010 Tytti Solantaus

Lasten kehityksen markkinat Interventioista kaupallisia tuotteita Kilpailu markkinoista Pohjoismaat! David Oldsin kotikäynti-interventio myynnissä Suomessa neuvolajärjestelmä olemassa, toimintaa pitäisi kehittää määrätietoisemmaksi Vrt Aronen 1993, Aronen ym 1995 18.2.2010 Tytti Solantaus

Lopuksi Prevention ja promootion tulee olla olennainen sisältö kaikissa lasten ja nuorten palveluissa Eivät ole sekundaarisia hoidolle! Tarvitaan tietoista panostusta asenteet, tietopohja -väestö, ammattilaiset, päättäjät paljon kotimaista tutkimusta - Tutkijakoulutus ja tutkimusrahoitus uudentyyppiset kysymykset 18.2.2010 Tytti Solantaus

Suomella olisi mahdollisuus kehittyä prev&prom - tutkimuksen ja toteutuksen huippumaaksi ja edelläkävijäksi Ja tehdä Linuxit! 18.2.2010 Tytti Solantaus