Forssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 27 Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 23 arviointi 5.1.27
2 1.Johdanto Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 23 valmisteltiin laajassa viranomaisyhteistyöryhmässä. Sen jälkeen on valmistunut Ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma osana päihde- ja huumestrategiaan vuonna 26. Päihdestrategiassa edellytettiin, että Forssan seudun päihdeoloja seurataan vuosittain koottavan tilastoseurannan avulla. Päihdeolojen seurantaa on toteutettu Etelä-Suomen lääninhallitukselta haetuissa kehittämisrahahakemuksissa vuosina 24, 25 ja 26 ja Ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelmassa sekä Päihdepalvelujen kehittämishankkeen loppuraportissa 5/27. Erillistä päihdeolojen ja päihdestrategian seurantaraporttia ei kuitenkaan ole laadittu. Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa 23 todettiin, että päihdetyö vaatii jatkuvaa kehittämistä ja päihdeoloissa tapahtuvien muutosten seurantaa ja niihin reagoimista. Päihdestrategia etenee pienten askelten kautta ja sen toteutumista on säännönmukaisesti seurattava. Päihdestrategian julkaisemisen jälkeen neljän vuoden aikana monet asiat ovat muuttuneet. Osa vuonna 23 ja sen jälkeen hankkeina kehitetyistä työtavoista on vakiintunut toimiviksi työkäytännöiksi. Organisaatiotasolla päihdehuollon järjestäminen muuttui, kun FSTKY kokosi yhteen psykososiaaliset palvelut mielenterveystyön vastuualueeksi vuonna 25, johon kuuluvat aikuispsykiatria, lasten- ja nuorisopsykiatrianpoliklinikka, A-klinikka ja mielenterveystyön peruspalvelut (perheneuvola, oppilashuolto, puheterapeutit, perusterveydenhuollon psykologit). A-klinikan henkilöstömitoitusta on lisätty Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaisiksi. Vuoden 27 alusta siirrettiin alkoholikatkaisuhoito päihdepsykiatrian osastolle. Oppilashuollon hankkeessa on luotu yhtenäistä seudullista toimintamallia, kuntien nuorisotoimet ovat laatineet varhaisen puuttumisen toimintamallin (VARPU 25) ja ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto on aktivoitunut seudullisesti. Sosiaalityön peruspalveluita Kaarisillassa on lisätty perhetukikeskukseksi. Kolmannen sektorin osalta Forssan Katukirkko on hankerahoituksen turvin ja Forssan kaupungin avustamana kehittänyt päihdeongelmaisten päiväkeskustoimintaa. Päihdeongelmaisten asumispalveluiden ja tuetun asumisen järjestämiseksi ei ole saavutettu asetettuja tavoitteita. Samoin vankilasta vapautuvan hoito- ja palveluketjun luominen on jäänyt toteutumatta. Forssan seudulla tilastoitu alkoholin myynti on asukasta kohti 1 % alkoholina oli vuonna 26 13,4 litraa, kun vastaava luku Hämeenlinnassa oli 1,8 litraa ja Riihimäellä 1,2 litraa ja koko läänin alueella 8,7 litraa. Vastaavasti päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohti ovat huomattavasti läänin tasoa alhaisemmat. Nuorten humalajuominen on laskussa, mutta keskimääräistä runsaampaan. Päihde-ehtoisista syistä ensiapupoliklinikalle tulleiden alkometripuhallutuksissa havaittiin kesällä 24 alkoholin hinnan laskun jälkeen selvästi syvempi humalatila aikaisempiin vuosiin verrattuna, vaikka kontaktimäärä ei kasvanut. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoon joutuneista naisten osuus on läänin verrattuna korkea. Päihde- ja huumestrategia 23 on tiivistetty seitsemään tavoitteeseen, joista osa on hyvin laajoja. Raportin luettavuuden helpottamiseksi käytetään värejä: tavoite ja täsmentävät indikaattorit sekä seurantamittarit on värjätty omalla värillään. PÄIHTEIDEN ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN LISÄÄMI- NEN KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO LUODA VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT FORSSAN SEUDUN PÄIHDETYÖN SUUNNITTELU
3 Tavoitteita täsmennettiin osatavoitteiksi (indikaattoreiksi), joiden toteuttamiseksi hahmotettiin monentasoisia menetelmiä. Tavoitteiden toteutumista seuraamaan kehitettiin erilaisia mittareita. Päihdestrategian laatimisen jälkeen on valtakunnallista tilastoaineistoa kehitetty laajasti ja soveltuvin osin tässä raportissa käytetäänkin SOTKAnetin valtakunnallisesti vertailukelpoista tilastomateriaalia. SOTKAnetin tilastotietojen jälkeen on myös kursiivilla merkittynä kommentointia ja tulkintaa avaamaan tilastoja (SOTKAnet indikaattorikuvaus). Seudulliset tilastot ovat pääsääntöisesti vuosilta 1999-25/26 ja niitä on valikoitu erityisesti päihdenäkökulmasta. Osa suunnitelluista seurantamittareista on tullut tarpeettomiksi, joko tietoja ei ole kerätty tai mittareita on uudistettu. 2. Forssan seudun päihdeolojen seurantaraportti Päihdeolojen seurantaraportissa on noudatettu päihdestrategiassa käytettyä muotoa ja arvioinnit ja tilastot on liitetty kunkin tavoitteen jälkeen. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin yhteydessä kuvataan lyhyesti myös monialaista kehitystä, jota on tapahtunut Forssan seudulla päihdestrategian laatimisen jälkeen vuodesta 23 alkaen. Raportin luettavuuden helpottamiseksi käytetään värejä: tavoite ja täsmentävät indikaattorit sekä seurantamittarit on värjätty samalla värillä. Tavoite: PÄIHTEIDEN, ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN SÄÄMINEN LI- Indikaattori: JATKUVA TIEDONSAANTIMAHDOLLISUUS Väestöllä tulee olla mahdollisuus riippumattomaan ja paikkansa pitävään tietoon omien valintojensa seurauksista sekä apuun ja neuvontaan terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Päihteiden haittavaikutuksia koskeva tieto sekä terveitä elintapoja korostava kulttuuri-ilmasto toimivat yhdessä taustatekijöinä ihmisten päihteiden käyttöä ja elämäntapoja koskevissa valintatilanteissa. On kehitettävä ehkäisevässä päihdetyössä käytettäviä tutkimukseen perustuvia menetelmiä ja sisältöjä korostaen vanhempien esimerkkiä lapsille ja nuorisolle päihdeasioissa. Menetelmä: Vanhemmuuden esimerkki päihdekäyttäytymisessä Säännöllisesti toistuvat ja seudullisesti järjestetyt elämykselliset päihdevalistustapahtumat Koulun terveystieto Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakas/potilasneuvonnassa päihdeasioiden puheeksi otto Potilasohjausmateriaalina päihdekansio Yleinen päihdevalistus ja joukkotiedotus
4 Seurantamittari: Alkoholinmyyntitilasto 1999-25 Alkoholinmyynti 1999-25 14 Koko maa 1% alkoholia litraa/asukas 12 1 8 6 4 2 Kanta-Häme Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 1999 2 21 22 23 24 25 Forssan seutukunta Koko maa 7 7 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 Kanta-Häme 7 7 7,3 7,8 7,8 8,3 8,2 Forssa 9,5 9,2 9,9 11,2 11,6 12,6 12,9 Humppila 5,2 5,5 5,7 5,9 4,9 4,7 4,4 Jokioinen 3,1 3,2 3,3 3,1 3 3 2,7 Tammela 3 2,9 3 3 2,9 2,8 2,9 Ypäjä 3,5 3,5 3,6 3,7 3,5 3,5 3,4 Forssan seutukunta 6,6 6,4 6,8 7,5 7,6 8 8 Kaaviossa koko maan ja Kanta-Hämeen tilastoitu alkoholinmyynti ovat lähes samansuuruiset. SOTKAnet tilaston indikaattorikuvauksessa todetaan: Tilastoidun alkoholikulutuksen lisäksi alkoholijuomien kokonaiskulutus sisältää ns. tilastoimattoman Alkoholin myynti- indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 1 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Alkoholijuomien myynti käsittää kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitetut alkoholijuomat eli tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, eivätkä pelkästään kuntalaisten omia ostoja. Kunnan alueella alkoholijuomia ostavat ja anniskelupalveluja käyttävät kunnan asukkaiden lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ja myös ulkomaalaiset. Alkoholijuomien ostot toisen kunnan alueelta voivat johtua työmatkoista, lomamatkoista, anniskeluravintoloiden ja Alkon myymälöiden sijainneista sekä kuntalaisten ostosmatkojen luontevasta suorittamisesta oman asuinkunnan ulkopuolelle. Alkoholijuomien myyntiä voidaan kutsua
5 alkoholikulutuksen eli turistien matkoilta tuoman alkoholin, laillisen ja laittoman kotivalmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät ovat suuret, jää tilastojen ulkopuolelle huomattava osa kulutetusta alkoholista. Tällöin tilastot eivät kuvaa erityisen hyvin alkoholin kulutuksen määrää eivätkä aina edes kulutuksen kehitystä. Tilastoimaton kulutus arvioidaan vuosittain. Arvio tehdään pääsääntöisesti vain koko maan tasolla. Tilastoimattoman kulutuksen osuus tilastoidusta on runsas viidennes. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Paikallisten alkoholihaittojen osalta tarkastelussa on hyvä tarkastella myös anniskelulupien ja asiakaspaikkojen määrää suhteessa asukaslukuun. Mitä laajempaa on tarjonta, sitä enemmän alkoholia kulutetaan ja sitä todennäköisempiä ovat alkoholiin liittyvät riskitilanteet ja alkoholiin liittyvät haitat. Alkoholin käytön ja hallussapidon ikärajavalvonnan toimivuus on myös eräs tässä yhteydessä tarkasteltava tekijä. LÄHDE http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu -> indikaattorikuvaus Seurantamittari: Terveyden edistämistyössä (FSTKY) tilastoitu miniintervention käyttö Vuosi 2 177 21 31 22 478 23 388 24 337 Terveyden edistämistyössä vuosina 2-24 mini-intervention käyttöä on seurattu äitiysja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa sekä aikuisneuvonnassa. Vuosina 24-27 toteutetun Päihdepalvelujen kehittämishankkeen tavoite on ollut alkoholin käytön riskien arvioinnin vakiinnuttaminen osaksi terveydentilan arviointia terveydenhuollon asiakaskontakteissa. Forssan sairaalan kirurgiselle osastolle pre-operatiiviselle haastattelukäynnille tulevia pyydetään täyttämään alkoholinkäyttöä kartoittava Audit-kysely. Koska on näyttöä, että miniinterventio on terveydenhuollon tehokas ja vaikuttava menetelmä, on sen systemaattiseen käyttöön saaminen tärkeää. Seurantamittari: Päihteisiin liittyvät lehtikirjoitukset paikallislehdissä Päihdeasioita on käsitelty lehdistössä säännöllisesti, mutta kirjoitusten lukumäärää ei ole seurattu. YLEISTÄ ARVIOINTIA PÄIHTEIDEN, ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAIT- TATIETOUDEN LISÄÄMISEN TOTEUTUMISESTA Forssan seudulla on pyritty systemaattiseen ehkäisevän päihdetyön tekemiseen. Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma osana päihde- ja huumestrategiaa valmistui vuonna 26. Toimintasuunnitelma löytyy sähköisenä http://www.fskk.fi/ako/toimijat.htm -> hyvinvointivaliounta tai http://www.fskk.fi/ako/toimijat.htm#hyvin. Siinä tarkastelunäkökulmana on koko ihmisen elämänkaari vauvasta vaariin. Aikuisikää tarkastellaan aikuisen elämän eri roolien kautta, joista vanhemmuus nostetaan esiin keskeisesti. Ehkäisevän työn toimintasuunnitelmassa on asetettu eri ikävaiheissa keskeiset tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset tavoitteet ja keinoja, miten ne saavutetaan sekä mikä taho ensisijassa vastaa toiminnasta. Ehkäisevän päihde-
6 työn toteutustapa on monialaista ja verkostomaista ja paljolti osana eri ammattikuntien perustyötä. Forssan seudun kunnissa järjestetään päihdevalistustapahtumia. Tapahtumien järjestämiselle on tyypillistä monitoimijaisuus. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt on nimetty kaikissa kunnissa ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä ja työryhmä on alkanut kokoontua säännöllisesti tavoitteenaan auttaa tapahtumien koordinoinnissa. Nuorisotyöntekijöiden verkostoituminen seudullisesti on merkittävä edistysaskel. Päihdepalvelujen kehittämishanke Forssan seudulla vuosina 24-27 panosti päihdeasioiden puheeksiottamiseen potilasneuvonnassa ja.järjesti sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille koulutusta päihdeasioissa yhteensä 674 tuntia. Hankkeessa kehitettiin päihdeasiakkaiden konsultointia Forssan sairaalassa ja jalkautuvaa päihdetyötä Humppilassa ja Ypäjällä. Hankkeen aikana uudistettiin ja päivitettiin Päihdekansio. Loppuraportti on FSTKY:n kotisivuilla. Tavoite: KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS Indikaattori: PUHEEKSIOTTAMINEN JA HOITOONOHJAUS PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JOHTUVASTA ASIOINNISTA TERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhuollossa tehdään tilannearvio päihteiden käytöstä päihteen vaikutuksen alaisena itsensä loukanneiden kanssa. Samoin tehdään aina toimintaarvio, kun alaikäinen asioi päihtyneenä. Jo todettujen alkoholisairauksien vuoksi hoidossa olevien maksa- ja haimapotilaiden hoitosuunnitelmassa tarkistetaan päihdehoidon järjestämisen tarve. Rattijuopumuksen vuoksi tutkimukseen tulevien kanssa otetaan puheeksi päihteiden käyttö. Hoito on terveydenhuollon keino ehkäistä rattijuopumuksia. Poliisi edellyttää ajokykyyn vaikuttavan päihderiippuvuuden arviointia. Arvion tekemisen yhteydessä syntyvä kontakti mahdollistaa myös hoidon. Menetelmä: Työntekijän valmiudet päihteiden käytön puheeksiottamiseen ja hoitoonohjaukseen asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Seurantamittari: Päihde-ehtoiset asioinnit Forssan sairaalan ensiapupoliklinikalla kesäkuukausina 1999-26 Forssan sairaalassa on seurattu päihde-ehtoisia ensiapupoliklinikkakäyntejä kesäkuukausina (kesä-elokuu) vuodesta 1999 lähtien. Tilastoituun asiointiin liittyy päihteiden ongelmakäyttö, päihtyneenä asiointi tai tapaturma, joka on yhteydessä päihteiden käyttöön. Päihde-ehtoisten asiointien määrä on vaihdellut välillä 211-312 käyntiä, mikä tarkoittaa 3-4 päihde-ehtoista asiointia joka päivä sairaalan ensiapupoliklinikalla. Kesällä 24 alkoholin hinnan laskun jälkeen kontaktimäärä ei kasvanut, mutta sen sijaan havaittiin alkometripuhallutuksin selvästi
7 syvempi humalatila aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kesällä 26 poliklinikalla päihtyneenä asioineiden alkometrillä mitattu humalatila vaihteli.1 promillesta 5 promilleen (alle 1.5 promillea 55 henkilöä, 1.5-3 promillea 128 henkilöä ja 3 promillea tai sen yli 48 henkilöä). Päihde-ehtoiset **) ensiapupoliklinikkakäynnit Forssan sairaalassa kesäkuukausina 1999-26 Kesä elokuu 1999 Kesä elokuu 2 Kesä elokuu 21 Kesä elokuu 22 * Kesäelokuu 24 Kesä elokuu 25** * Kesäelokuu 26 Käyttäjät 275 312 259 25 281 211 254 Mies 226 254 23 186 23 162 179 Nainen 49 58 56 64 61 49 57 Käytetty päihde Alkoholi 245 274 237 231 272 185 237 Alle 18-vuotiaiden päihde-ehtoiset **) ensiapupoliklinikkakäynnit Forssan sairaalassa kesäkuukausina 1999 26 Kesä elokuu 1999 Kesä elokuu 2 Kesä elokuu 21 Kesä elokuu 22 * Kesä elokuu 25*** Käyttäjät 27 23 37 12 24 11 6 Pojat 14 14 24 7 5 5 Tytöt 13 9 13 5 7 1 Käytetty päihde Alkoholi 21 22 34 11 24 11 6 Alkoholi 16 16 9 17 4 1 5 +pillerit Huumeet 14 22 13 2 1 14 12 **Päihde-ehtoinen asiointi, johon liittyy päihteiden ongelmakäyttö, päihtyneenä asiointi tai esimerkiksi tapaturma, joka oli yhteydessä päihteiden käyttöön (Stakes päihdetapauslaskenta). Kesäelokuu 24 Kesäelokuu 26 Alkoholi 6 1 1 1 +pillerit Huumeet 2 1 1 2? *)Vuoden 22 luvuissa yhteispäivystyksessä käyneet Vuonna 23 seurantaa ei tehty *** Vuoden 25 osalta tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin, koska ensiapupoliklinikalla oli käynnissä remontti
8 Päihde-ehtoisten asiointien jakautuminen ikäryhmittäin Forssan sairaalassa vuosina 24-26 7 6 5 4 3 2 1 naiset 24 naiset 25 naiset 26 miehet 24 miehet 25 miehet 26 18-3 31-4 41-5 51-6 61-7 yli 71 Seurantamittari: Alkoholisairausdiagnoosit/ vuosi 25 Vuosi 25 Hoitojaksot Hoitopäivät Huom. F1-F19 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt 183 Suurin ryhmä Alkoholin haitallinen 132 käyttö G31.2 Alkoholin aiheuttama hermoston rappeutuminen 2 48 K7 Alkoholin aiheuttama maksasairaus 29 215 Yhteensä 214 1565 Hoitoilmoitusrekistä 25.9.27 LH Tietohaulla pyrki kattamaan diagnoosit, joissa runsaimmin löydökdiä.
9 Seurantamittari: Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 1999-25 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 1999-25 Rattijuopumustapaukset /1 asukasta 8 7 6 5 4 3 2 1 1999 2 21 22 23 24 25 Vuosi Forssan seutukunta Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kanta-Häme Koko maa SOTKAnet -indikaattorikuvauksessa todetaan Poliisiin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset -indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Kunnan päihdeolojen seurantaan liittyen Indikaattori kuvaa paitsi rattijuoppoon itseensä, myös ympäristöön kohdistuvaa turvallisuusriskiä. Alkoholin kulutuksen kasvun rinnalla myös rattijuopumukset ja rattijuopumushenkilövahinkojen määrä on kasvanut. Rattijuopumus-indikaattori on osittain riippuvainen viranomaisten aktiivisuudesta, sillä paljon rattijuopumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakohtaiset erot voivat olla suuriakin riippuen esimerkiksi poliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista. Myös alaikäisten moporattijuopumukset ovat tärkeä tarkasteltava asia. Liikennevirtatutkimukset täydentävät poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten antamaa kuvaa rattijuopumusten yleisyydestä. Rattijuopumusten yhteydessä on hyvä pohtia myös niiden yhteyttä anniskelupaikkaverkoston läheisyyteen. LÄHDE http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu -> indikaattorikuvaus. sillä paljon rattijuopumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakohtaiset erot voivat olla suuriakin riippuen esimerkiksi poliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista. Myös alaikäisten moporattijuopumukset ovat tärkeä tarkasteltava asia. Liikennevirtatutkimukset täydentävät poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten antamaa kuvaa rattijuopumusten yleisyydestä. Rattijuopumusten yhteydessä on hyvä pohtia myös niiden yhteyttä anniskelupaikkaverkoston läheisyyteen. LÄHDE http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu -> indikaattorikuvaus
1 Seurantamittari: Ajokorttiseurantakäynnit - ja asiakasmäärät Forssan A- klinikalla Poliisin edellyttämää päihdeseurantaa on pidetty yhtenä keinona vaikuttaa rattijuopumuksiin. FSTKY:ssa on laadittu ajokorttiseurannan hoitomalli huumeongelmaisille ja päivitetty alkoholiongelmaisen ajokorttiseurannan hoito-ohjelma. 26 Ajokorttiseurannat 12 1 8 6 4 59 73 14 89 58 2 22 23 24 25 26 Ajoseuranta asiakasmäärät 35 3 25 2 15 1 16 18 31 26 23 5 22 23 24 25 26
11 YLEISTÄ ARVIOINTIA KOHDENNETUSTA PÄIHDEVALISTUKSESTA Päihdepalvelujen kehittämishanke Forssan seudulla vuosina 24-27 oli Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama Alkoholiohjelman mukainen kehittämishanke. Hankkeen painopistealueina olivat alkoholinkäytön riskien arvioinnin vakiinnuttaminen osaksi terveydentilan arviointia terveydenhuollon asiakaskontakteissa. Forssan sairaalassa on somaattisilla osastoilla toimivat käytännöt, miten päihde-ehtoisista syistä sairaalaan joutuneilla toteutetaan päihdehoidontarpeen arviointi. Niillä kuvataan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja alkoholinkäytön ja päihdehoidon tarpeen arviointia. Indikaattori: HUUMEKUOLEMIEN EHKÄISY Ensimmäisiin huumekokeiluihin liittyvien terveys- ja tapaturmariskienriskien ennaltaehkäisy Menetelmä Valistuksen ja ensiaputietouden keinot Kokeilijanuorten ensiaputieto, miten auttaa yliannostustilanteessa. Ensihoito ja - vastehenkilökunnan antama tieto ja kirjalliset ensiapuohjeet Viranomaistiedotus. Poliisi tiedottaa erityisen vaarallisten päihdyttävien aineiden liikkumisesta seudulla sekä viranomaisille että väestölle. Seurantamittari: Huumekuolemien määrä Mittarina käytetty valtakunnallista tilastotietoa. Alkoholi- ja huumekuolleisuus 15-34-vuotialla 1999-25 kuolleisuus15-34 vuotiailla /1 vastaavanikäisistä 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1999 2 21 22 23 24 25 Koko maa
12 SOTKAnet indikaattorikuvauksessa todetaan Alkoholi- huumekuolleisuus -indikaattori ilmaisee alkoholi- ja huumekuolleisuuden 15-34 -vuotiailla sataa tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden ns. suppean määritelmän mukaan (54-luokkaisen kansallinen luokituksen luokka 41). Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset). Indikaattori ilmaisee huumekuolleisuuden kansainvälisen huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n standard definition määritelmän mukaisesti. Huumekuolemilla tarkoitetaan tässä kuolemia, jotka johtuvat suoraan yhden tai usean huumeen käytöstä ja jotka tapahtuvat yleensä pian aineen tai aineiden käytön jälkeen. Näistä kuolemista käytetään nimityksiä "yliannostus", "myrkytys tai huumeen aiheuttama kuolema". (tarkka määritelmä on EMCDDA:n nettisivuilla http://stats5.emcdda.europa.eu/en/page32-en.html ). Yleensä alkoholin kulutuksen nousu on yhteydessä alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytyskuolemien kasvuun. Alkoholisyyt nousivat työikäisten (15-64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmiksi kuolemansyiksi vuonna 25. (http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v26/tiedote_65_26-1- 31.html) Alkoholia kuolinsyynä voidaan kuvata myös muulla tavoin määriteltynä. Alkoholi voi vaikuttaa kuolemaan myötävaikuttavana tekijä päihtymyksenä ja/tai alkoholitautina. Esimerkiksi vuonna 24 SOT- KAnetissä käytettyn suppean määritelmän mukaan alkoholisyihin kuoli 186 henkeä ja laajan määritelmän mukaan alkoholiin liittyviin kuolemiin yhteensä 4271 henkeä. Alkoholi- huumekuolleisuus -indikaattori on koko maan tasoinen indikaattori. Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat pieni osa kaikista alkoholin kulutuksen haittavaikutuksista, mutta indikaattori on kiinnostava sikäli, että kuolema on haittavaikutuksista kaikkein vakavin. Tämä on myös tarkka indikaattori, sillä kaikki kuolemat diagnosoidaan ja tilastoidaan tarkasti, joten kuolemista on olemassa parempaa tilastotietoa kuin monista muista haitoista. LÄHDE http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu -> indikaattorikuvaus Indikaattori: HUUMEIDENKÄYTTÖÖN LIITTYVIEN INFEKTIOTAUTIEN EHKÄISY Terveydenhuolto laatii yhteistyössä esim. apteekkien ja hoitopaikkojen kanssa toimintamallin huumeiden käyttöön ja käyttäjiin liittyvien tartuntatautien ehkäisytoimenpiteistä Menetelmä: Ohjeistetaan huumeiden käyttöön liittyvät tartuntatautien ehkäisytoimet. Seurantamittari: Huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta Huumeidenkäyttäjien hoito-ohjelmassa terveysneuvonnalla on keskeinen rooli. Käytettyjen välineiden vaihto ja terveysneuvonta on järjestetty A-klinikan yhteyteen vuodesta 1999 alkaen. Tällä hetkellä se on vakiintunut työmuoto ja vuonna 26 oli 61 vaihtokertaa. A- klinikalla myös rokotetaan riskiryhmiin kuuluvia.
13 A-klinikalla käytettyjen välineiden vaihtokerrat, palautetut ja vaihdetut huumeruiskut vuosina 2-26 Vuosi 2 21 22 23 24 25 26 Vaihtokerrat 6 24 149 171 297 58 61 Palautetut ruiskut 6 221 249 2466 484 869 12554 Palautetut neulat 6 237 2235 2724 619 9269 13153 Annetut ru iskut 7 147 1886 285 4483 7326 11874 Annetut neulat 7 116 1423 2471 632 8972 12739 Riskiryhmiin kuuluvien A- ja B-hepatiittirokotukset vuosina 2-26 Vuosi 2 21 22 23 24 25 26 Hepatiitti- 59 86 31 28 51 126 6 rokotus
14 Tavoite: HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI Indikaattori: VASTUULLINEN VANHEMMUUS Kasvaminen vanhemmuuteen alkaa lapsen odotusaikana. Vanhemmilla on kasvatusvastuu omista lapsistaan. Vastuulliset vanhemmat tuntevat oman lapsensa niin läheisesti, että voivat eläytyä hänen tilanteeseensa ja tukea hänen yksilöllistä kasvuaan. Vanhemmuutta on auttaa lasta, olla kiinnostunut, asettaa rajoja ja arvostaa arjen yhdessä olemista. Menetelmä: Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatyössä, päivähoidossa, koulussa, seurakunnassa ja harrastetoiminnoissa YLEISTÄ ARVIOINTIA VANHEMMUUDEN TUKEMISESTA Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut on Forssassa yhdistetty 26 hyvinvointineuvolaksi, jossa tuotetaan äitiys- ja lastenneuvolan palvelut sekä perheelle tarjottava perhesuunnittelupalvelusta lapsen syntymän jälkeen. Toiminta laajeni syyskesällä 27 koko kuntayhtymän alueelle. Seurantamittari: Mitkä omaa elämää koskevat asiat huolestuttavat tulevaisuudessa? Etelä-Suomen läänin tekemässä turvallisuustutkimuksessa vuosilta 23 ja 26 on kysytty, mitkä asiat aikuisia huolestuttavat tulevaisuudessa ja mitkä aikuisilla on luoda lapsilleen turvallinen kasvuympäristö. Trendinä on, että huoli oman tai läheisen päihteidenkäytön lisääntymisestä ja perheväkivallasta on hieman vähentynyt. 26 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Oma tai läheisen työttömyys tai sen uhka 31 67 3 Oma tai läheisen päihteiden käytön lisääntyminen 16 81 3 Taloudellisen ongelmien lisääntyminen 31 67 2 Perheväkivalta 11 87 2 Koulu- tai työpaikkakiusaaminen 24 73 3 Yksinäisyys 17 83 1 Vakava sairastuminen 44 54 2 Kodin tietoturvaongelmat 21 71 8 Sähkön jakeluhäiriöt 24 75 2 23 Oma tai läheisen työttömyys tai sen uhka 27 69 3 Oma tai läheisen päihteiden käytön lisääntyminen 19 78 3 Taloudellisen ongelmien lisääntyminen 28 69 3 Perheväkivalta 13 83 4 Koulu- tai työpaikkakiusaaminen 26 68 6 Yksinäisyys 17 81 3 Vakava sairastuminen 42 57 1 Huolestuttaa melko tai erittäin paljon Huolestuttaa hiukan tai ei lainkaan EOS
15 Lähde: Turvallisuustutkimus 26 Etelä-Suomen lääni Seurantamittari: Kouluterveyskyselyn indikaattori Vanhemmuuden puute Vanhemmuuden puute tietoa ei enää saatavissa vuoden 26 Kouluterveyskyselyssä. Vanhemmuuden puutetta tarkastellaan sen sijaan kouluterveyskyselyn indikaattorilla Tietävätkö vanhempasi. missä vietät perjantai tai lauantai-iltasi? (Pisteytys: Tietävät aina=; Tietävät joskus, Useimmiten eivät tiedä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat). Yhä useampi vanhempi tietää missä ollaan viikonloppuisin Kysymys: Tietävätkö vanhempasi, missä vietät perjantai- ja lauantai-iltasi? Luvut % vastaajista Koko Suomi 36 Etelä-Suomen lääni 37 Kanta-Häme 36 1998 22 24 26 Forssa 37 39 41 33 Humppila 51 24 37 36 Jokioinen 34 38 4 29 Tammela 28 27 32 29 Ypäjä 28 42 47 35 Lukio 3 35 32 6.3.27 täydennetty 1.4.27 MH-P; ST; RV. Indikaattori: LAPSUUS PÄIHDEYMPÄRISTÖSSÄ Kun hoitopalveluissa kohdataan päihtynyt vanhempi, on selvitettävä, miten lasten hoito on järjestetty. Päihteitä käyttävien vanhempien lapset tarvitsevat tukitoimia lapsen hyvän hoidon turvaamiseksi ja järjestämiseksi. Menetelmä: Päihdeperheen tunnistaminen raskausaikana ja lastenneuvolatyössä sekä päivähoidossa, apuna AUDIT-kyselyt aikuisille ja nuorille ja Huolen harmaa-vyöhyke mittari Väkivallan puheeksi ottolomake neuvolatyössä Lastensuojeluilmoituksen aktiivinen käyttö Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Mittari: Arviointi viranomaisyhteistyöstä.
16 Varhaisen tuen mallissa toimiva lastensuojeluilmoituskäytäntö, viranomaisyhteistyön ja tiedonkulun tehostaminen on nostettu keskeisiksi asioiksi. 22 aikana terveydenhuollon työntekijöille ja muille seudun viranomaisille, joilla on lastensuojeluilmoitusvelvollisuus, tehtiin yhtenäiset ohjeet lastensuojeluilmoituksesta. Ohjeista järjestettiin koulutusta. Tavoitteeksi sovittiin, että sosiaalitoimi muistuttaa vuosittain eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sosiaaliviranomaisille. Toimiva lastensuojelukäytäntöä on juurrutettu kenttään erityisesti oppilashuoltohankkeen 24-26 kautta koulutyöhön. Lastensuojeluilmoituslomakkeen päivittämisestä huolehtii oppilashuoltotyötä koordinoiva koulukuraattori. Päihdestrategiassa markkinoidaan arviointivälineenä Stakesissa kehitettyä Huolen vyöhykkeistö mittaria työntekijöiden avuksi tilanteeseen, jossa hänen kokemansa huoli lapsesta tai nuoresta kasvaa ja omat auttamiskeinot eivät tunnu riittäviltä. Mittarin avulla työntekijä voi arvioida, miten huolissaan on lapsen tilanteesta ja mihin toimenpiteisiin ryhtyy. Tämän mittarin keskivaiheille sijoittuu Huolen harmaa vyöhyke, jolloin toisaalta selkeitä oireita on olemassa ja huoli lapsesta kasvaa mutta työntekijä joutuu päättämään, milloin hän tekee esim. lastensuojeluilmoituksen. Huolen harmaan vyöhykkeen käyttöä työvälineenä ja puheeksi ottoa on koulutettu eri toimijatahoja. Erityisesti koulutusta on järjestetty perheväkivaltaprojektin yhteydessä ja kouluväelle oppilashuoltohankkeen 24-26 kautta. Lastenkoti Kaarisilta on toiminut vuodesta 2 ja laajentui vuonna 27. Kaarisillassa on 8- paikkainen pitkäaikaisosasto Kaarela ja 6-paikkainen lyhytaikaisosasto Siltala, jossa on myös kaksi perhepaikka. Siltalan palveluita ovat lyhytaikainen sijaishuolto, kriisihuolto, perhepaikat ja perhearvioinnit sekä valvotut tapaamiset ja vaihdot erossa asuville vanhemmille. Kaarisillan yhteyteen on sijoitettu turva-asunto ja nuorten itsenäistymisasuntoja. Perhetyön resurssoiminen on vahvistanut lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn painotusta ja korjaavan työn toimenpiteet lastensuojelutyössä tehdään lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun takaamiseksi. Vuoden 27 alusta sosiaalipäivystys tuli lakisääteiseksi ja siinä on alkamassa seudullinen kehittämishanke. Äitiys- ja lastenneuvolan vastaanotoilla päihteidenkäytöstä keskustellaan systemaattisesti. Työmenetelmänä on AUDIT-testi ja myös vanhempien tupakointitottumuksia kysytään. Tiedollisena tavoitteena on, että odottava äiti tietää päihteiden käytön vaikutukset raskauden kulkuun, imetykseen Isä ymmärtää oman päihteiden käyttönsä merkityksen perheelle. Perhevalmennuksessa käsitellään perheeksi ja vanhemmuuteen kasvamista ja että vanhemmat ymmärtävät varhaisen vuorovaikutuksen merkityksen oppivat tunnistamaan ja vastaamaan lapsen tarpeisiin. Lisäksi lasta odottavaa päihdeäitiä tuetaan tehostetusti raittiuteen, keinona on verkostoyhteistyö ja -auttaminen lasta odottavan päihteitä käyttävän tueksi. Perhevalmennusryhmien tapaamiset jatkuvat synnytyksen jälkeen. Lapsi perhe vaiheessa 3- ja 6-vuotisneuvolassa perheen tupakointi ja päihteidenkäyttö puheeksi. Muita menetelmiä ovat varhainen vuorovaikutus menetelmä, vanhemmuuden roolikartta menetelmä ja huolen tunnistamisessa huolen harmaa vyöhyke arviointimenetelmä. Sisältö on kirjattu Ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelmaan Perheväkivalta puheeksi lomake käytössä neuvolatyössä Ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelmassa nostettu esiin kysymys, miten lapsen ääni saadaan kuuluviin..
17 Tavoite: RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERK- KO Päihdeongelmaisen perheen avun tarvetta kohdataan kaikissa viranomaispalveluissa sekä terveydenhuollon että poliisin päivystystilanteissa. Päihteitä käyttävien nuorten vanhemmat tarvitsevat sekä vertaistukea että ammatillisesti hoidettuja neuvonta- ja tukipalveluita. Menetelmä: Toimiva päihdeongelmaisen hoitoonohjaus terveydenhuollossa Lastenkoti Kaarisillan yhteydessä toimiva kriisi- ja turva-asunto. Psykiatrian akuuttityöryhmä Poliisin suorittama nopeutettu perheväkivaltaan liittyvä esitutkinta saattaa lisätä myös päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä Vertaistukiryhmät ja tiedot kokoontumisajoista ja -paikoista Seurantamittari: Arviointi päivystys- ja virka-ajan toimijoiden työn yhteensovittamisesta Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus terveydenhuollossa on parantunut vuoden 27 perustetun päihdepsykiatrisen osaston puitteissa. Alkoholikatkaisuhoitoon käytettävissä olevien vuodepaikkojen määrä lisääntyi siinä yhteydessä. Forssan kaupungin omistama lastenkoti Kaarisillan toiminta on kehittynyt ja laajentunut ja se tuottaa monimuotoisia lastensuojelupalveluita, joita räätälöidään ja kehitetään joustavasti lasten ja perheiden tarpeiden mukaisesti. Vuoden alkupuolella 27 perustettiin uusi 8- paikkainen osasto henkilökuntineen. Kaarisillan palvelut on tuotteistettu. Forssan kaupungin sosiaalityön yksikkö järjestää virka-aikana turva-asunnon tarvitsijan lastenkoti Kaarisillan yhteydessä toimivaan kriisi- ja turva-asuntoon. Virka-ajan ulkopuolella viranomaiset voivat ottaa yhteyttä suoraan lastenkodin henkilökuntaan. Kaarisillan kriisi- ja turva-asunto on kaikkien seudun kuntien käytettävissä lapsiperheiden kriisitilanteissa. Se on lyhytaikainen turvapaikka väkivaltaa kohdanneelle tilanteessa, jossa kotiin jääminen väkivallan jatkumisen, uhkailun tai pelon vuoksi on mahdotonta tai vaarallista. Näihin tilanteisiin tiedetään usein liittyvän myös päihteiden käyttöä. Lastenkoti toimii myös kriisihoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten sijoituspaikkana ja se hoitaa Forssassa lastensuojelun osalta sosiaalipäivystystä. Forssassa lastensuojelun perhetyö on aloitettu v. 22 ja tällä hetkellä perhetyöntekijöitä on neljä. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimintaa kriisi- ja riskitilanteissa oleville perheille. Perhetyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä sosiaalityötyöntekijöiden ja perheen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Myös ympäristökunnissa on vahvistettu perhetyötä. Tammelassa on vuodesta 26 alkaen ollut perhetyöntekijä. Ja Jokioisilla ja Ypäjällä työntekijä on aloittanut vuonna 27. Humppilassa on aloittanut syksyllä 27 avopalveluohjaaja, jonka tehtäväkuvaan kuuluu myös perhetyö. Seudulle on luotu malli perheväkivaltaan puuttumiselle poliisin kotihälytyksissä ja jos tilanteessa on mukana lapsia tehdään lastensuojeluilmoitus. Virka-aikana tapahtuviin kotihälytyksiin poliisi voi pyytää konsultaatioapua psykiatrian poliklinikan akuuttityöryhmältä. Tilastollista seurantaa ei ole tehty sen vaikutuksista päihdehoitoon hakeutumiseen.
18 Poliisi ottaa säilöön häiriköivän päihtyneen, jos päihtyneellä ei ole terveysvaaraa. Huoltajien ja lastensuojelutyöntekijöiden kanssa sopien poliisi voi ottaa säilöön myös alle 15-vuotiaan. Yleensä poliisi vie nuoren omaan kotiin. Huumausaineiden käyttörikoksesta kiinni jääneen syyte voidaan jättää nostamatta, jos tekijä hakeutuu A-klinikalle. Seurantamittari: Hyvin päivitetty tiedotus vertaistukiryhmistä Tiedot vertaistukiryhmistä, päivitetty säännöllisesti viimeinen 27. Tavoite: LUODAAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Indikaattori: YHTEISTYÖMALLIN SISÄLLÖLLINEN KATTAVUUS Jokaisessa koulussa on päihdestrategia, yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka koekäytetään ja käydään läpi eri toimijoiden kanssa kerran vuodessa. Koulukohtaisten pelisääntöjen tavoite on, että nuori pysyy yhteisön jäsenenä. Saattaen vaihdettava työote otetaan käyttöön kaikissa seudun kouluissa. Jokainen Forssan seudun perusopetusta antava oppilaitos siirtää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat "saattaen" seuraavalle asteelle tai seuraavalle luokalle. Tällöin tarvittavat erityis- ja tukitoimet mahdollistuvat heti lapsen tai nuoren aloittaessa opintojaan uudessa ympäristössä. Saattaen vaihdetta -siirrosta vastaavat koulukuraattorit ja/tai opinto-ohjaajat. Ko. oppilaiden menestystä opinnoissaan tulee seurata yhteistyökokouksissa. Nopea puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön. Lasten ja nuorten päihteiden ja huumeiden käytön tunnistaminen, siihen puuttuminen, käytön selvittely, asiallisen tiedon ja neuvonnan antaminen, hoidon tarpeen arviointi, hoidon järjestäminen tai hoitoon ohjaaminen. Kouluterveydenhuollossa käyttöön otettavat seulontamenetelmät. Toimintavaihtoehtojen järjestäminen riskitilanteissa eläville nuorille. Nuorisotyön toimintamallin luominen. Toimiva lastensuojeluilmoitus. Sosiaalitoimen vastuulla on joka vuosi muistuttaa eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen sosiaaliviranomaisille. Neuvolatoiminnassa/päivähoidossa/kouluissa/lasten ja nuorten toiminnoissa tunnistetaan ja kohdataan lasten ja nuorten oma päihteidenkäyttö. Päihdeperheen lapset ovat erityisen tuen ja suojelun tarpeessa. Parannetaan päihdeperheen selviytymisen edellytyksiä lasten hoidossa ja kasvatuksessa.
19 Poliisin yhteistyö- ja toimintamalli. Poliisi ohjaa huumausaineiden käyttörikoksesta kiinni jääneen A-klinikalle ja syyttäjä voi päättää syyttämättä jättämisestä, jos tekijä on hakeutunut hoitoon. Seurantamittari: Ryhmäarviointi ja asiantuntijapalautteet Miten varhainen tuki toimii, miten lastensuojeluilmoituskäytäntö toimii, tuottaako työ niitä asioita, joita tavoitellaan, miten hyvin on pystytty kehittämään selkeitä pelisääntöjä tilanteisiin, joissa nuori tavataan päihtyneenä, pinnaa koulusta, esiintyy päihtyneenä nuorisotiloissa jne. Strategiaa valmisteltaessa tehtiin pieni selvitys joulukuussa 21 seutukunnan koulujen oppilashuoltotyöstä. Yhteisiä työkäytäntöjen luomiseksi hyviä koulujen toimintamalleja varhaisen puuttumisen osalta liitettiin malleiksi Forssan seudun huume- ja päihdestrategiaan. Tämä oli pohjatyötä vuosina 24-26 toteutuneeseen FSTKY:n koordinoimanaan laajaan oppilashuollon kehittämishankkeeseen. Hanke tehosti myös kouluissa päihteiden vastaista työtä. Hankkeessa luotiin yhteinen oppilashuollon toimintamalli, joka löytyy osoitteesta http://www.fstky.fi/esittely/hankkeet/forssan%2seudun%2koulujen%2hyvan%2oppilash uollon%2toimintamalli.pdf. Toimintamallin sivuilla 37 löytyy kappale Päihteet ja huumeet. Koulun oppilashuollon työntekijäresursseja lisättiin ympäristökuntien koulupsykologin ja koulukuraattorin vakansseilla. He ovat myös vahvistunut linkki kohtaavalla tasolla ja lisäävät varhaisen puuttumisen toteutumista. Päihdestrategiatyöskentelyn aikana nousi esiin, että riskitilanteiksi nuoren päihdekokeiluihin näyttävät muodostuvan koulunkäynnin taitekohdat. Oppilashuoltoa kehitettäessä sekä koulujen päihdestrategiat että saattaen vaihdettava malli sidottiin oppilashuollon seudulliseen toimintamalliin. Kouluterveydenhuollossa otettiin vuonna 22 käyttöön Kuopiossa Marjatta Pirskasen kehittämä Nuorten päihdemittari käyttöön, uusin päivitys saatiin 25. Nuorten päihdemittari on koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijän työmenetelmä. Päihdestrategiassa on linjattu, että kuntien ja seurakuntien nuorisotyö kokonaisuudessaan on ennalta ehkäisevää ja nuoren kasvua aikuiseksi tukevaa toimintaa, koska se järjestää nuorille vapaa-ajan toimintaa ja tapaamismahdollisuuksia sekä tukee vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa. Nuorisotoimen järjestämät tilaisuudet ovat päihteettömiä. Kuntien nuorisotyöntekijät laativat vuonna 25 yhtenäisen seudullisen toimintamallin, miten nuoren päihdekäyttäytymiseen tartutaan. VARPU-malliin ovat kaikki sitoutuneet ja se sisältä terveyden- ja sosiaalitoimen tiedonkulkuun muokatun lastensuojeluilmoituskaavakkeen ja Huolen harmaa vyöhyke mittaria ehdotetaan käytettäväksi arviointivälineenä. Perustyön lisäksi Forssassa ja Jokioisilla on erityisnuorisotyöntekijän toimet. Seurakunnan rippikoululeirityö tavoittaa 95 % ikäluokasta Evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyössä tarjotaan nuorille apua ja tukea elämän eri kysymyksissä kristilliseltä pohjalta. Seurakuntien nuorisotyöllä ei ole yhteistä toimintamallia päihdeongelmaan tarttumiseen. Toimintatavat muotoutuvat tilannekohtaisesti nuorten omaa tahtoa kunnioittaen. Lastensuojeluilmoituksien yhteinen kirjallinen malli on kenttätyön käytössä. Lastensuojeluilmoituslomakkeen päivittämisestä huolehtii oppilashuoltotyötä koordinoiva koulukuraattori. Opiskeluterveydenhuollossa ammatillisen oppilaitoksen (FAI) ja A-klinikan välillä toimii hoitoonohjaussopimus, jossa opiskelija voidaan velvoittaa huumeseulontaan ja sovitusti muuhun päihdehoitoon opiskelun tukemiseksi. Hoitoonohjausmalli noudattaa työelämän hoitoonohjaussuositusta.
2 Seurantamittari: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat 1999-24 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat 1999-24 225 17-24 vuotiaat/1 vastaavanikäisistä 2 175 15 125 1 75 Forssan seutukunta Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kanta-Häme 5 1999 2 21 22 23 24 Vuosi Koko maa Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat 1999-24 -indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuuden 17-24 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti sukupuolen mukaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkäaikaistyöttömyydelle. Tämän indikaattorin kohdalla sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Pojat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta 2/3 oli suorittanut vain peruskoulun ja työttömien osuus oli 62%.. LÄHDE http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu - > indikaattorikuvaus
21 Seurantamittari: Kodin ulkopuolelle sijoitetut Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191) 2,4 2,2 2 1,8 Prosenttia 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 2 21 22 23 24 25 Koko maa,9 1 1 1 1,1 1,1 Kanta-Häme,9,9,9,9 1 1,1 Forssa 2 2,2 2,1 1,9 1,8 1,7 Humppila Jokioinen,4,4,6,7,7,5 Tammela,7,8,9,6,3 Ypäjä Vuosi Koko maa Kanta-Häme Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kaaviossa Humppilan osalta ei kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuutta näy. Lukua ei ilmaista koska tapausten määrä jää alle määrän mikä tilastollisesti ilmoitetaan. SOTKAnet indikaattorikuvauksessa todetaan Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 vuotiaat -indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen -17 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut -17-vuotiaat
22 lapset. Luvut sisältävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät. Mukana luvuissa ovat myös avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret. Kokonaiskuvan saamiseksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen rinnalla voi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määriä ja osuuksia. Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset jotain kuvaa päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (25) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä. 13-17 -vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. LÄHDE http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu -> indikaattorikuvaus Seurantamittari: Poliisin A-klinikalle lähettämät Suostumus hoitoon hakeutumisesta yhteydenottojen määrä vuosina 22-27 Poliisin A-klinikalle lähettämät Suostumus hoitoon hakeutumisesta yhteydenottojen määrä / vuosi 14 12 1 8 6 4 2 13 8 3 1 1 22 23 24 25 26 27 Poliisin ja A-klinikan toimintamalli ja yhteystiedot on päivitetty 27.
23 Tavoite: SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT Indikaattori: KATKAISUHOITOPOTILAIDEN HOITOONOHJAUS Päihdeongelmaisten hoidossa toimii hoitoketju avo/laitoskatkaisusta avohoidon tai laitoskuntoutuksen järjestämiseen. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Seurantamittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa todetaan, että hoitavalla tasolla perusterveydenhuollon palvelut vastaavat päihdeongelmaan liittyvistä päivystysluontoisista palveluista ja ensiavusta. Jos peruspalveluiden auttamismahdollisuudet eivät riitä, siirtyy päihdeongelmainen erityispalveluiden piiriin. Osittain päihdehuollon hoitomuodot eriytyvät käytetyn päihteen mukaan huumeongelmaisten erityispalveluiksi. Päihdeongelmaisten katkaisuhoidon järjestäminen on ollut vuosien ajan kehittämistarpeena. Avokatkaisut hoidetaan A-klinikalla ja asiakkaat otetaan vastaan samana päivänä virkaajanpuitteissa. A-klinikalla seurataan avokatkaisujen osuutta muista käynneistä. Kehitystä oli, kun vuoden 23 alusta varattiin Forssan perusterveydenhuollon vuodeosastolle kaksi potilaspaikkaa alkoholinkäytön vieroitusoireiden hoitamista varten. Alkoholikatkaisuhoitoa lisättiin vuoden 27 alusta ja toiminta siirrettiin perusterveydenhuollon vuodeosastolta ja maalaiskuntien hoivaosastoilta Forssan sairaalan päihdepsykiatrian osasto 11 A:lle. Ajalla 1.1.27-3.6.27 toteutui 284 alkoholikatkaisuhoitopäivää. Hoitovuorokauden hinta on sama kuin perusterveydenhuollon vuodeosastolla. Muutoksen yhteydessä Alkoholiongelmaisen laitoskatkaisuhoito-ohjeet päivitettiin 27. Delirium tremens lähetetään ensisijaisesti päihdepsykiatrian osastolle 11A MI-lähetteellä ja jos liittyy tajunnan tason lasku ja vitaalitoimintojen häiriöitä lähetetään sisätautiosaston valvontayksikköön. Mikäli potilaalla, jotain selvästi somaattisesti hoidettavaa, tapahtuu hoidon aloitus sairaalan somaattisella osastolla tai perusterveydenhuollon vuodeosastolla. Huumeongelmaisen potilaan katkaisuhoitoa toteutetaan edelleen os 11 A. Katkaisuhoitopaikka sovitaan yhteistyössä A-klinikan kanssa ja tehdään hoitoonsitoutumissopimus. Osasto 11:lla hoidetaan myös ns. kaksoisdiagnoosipotilaat, joilla on vakava mielenterveyshäiriö ja päihdeongelma. Forssan seudun kunnat ostavat edelleen tarpeen mukaan katkaisuhoitoaseman palveluja. Kuntoutumislaitospaikan järjestäminen edellyttää muutaman arviointikäynnin, joiden aikana selvitetään paikkatilanne ja jonotusaika, kotikunnan maksuosuus, asiakasmaksun hoito ja lähete. Strategiassa todettiin, että monet päihtyneiden potilaiden tuottamat ongelmatilanteet, jotka rasittavat omaisia, työllistävät poliisia ja terveydenhuollon päivystystä, voitaisiin hoitaa sujuvammin järjestämällä päihtyneen henkilön valvontahuone. Vuonna 26 alussa tulivat Päihtyneen henkilön akuuttihoito-ohjeet Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 26:65. Ohjeilla selvennetään ja yhdenmukaistetaan päihtyneen kohtaamisessa ja hoidossa noudatettavia käytäntöjä. Ohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten päihtymys vaikuttaa pal-
24 velujen saamiseen sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon päivystyksen, psykiatrisen hoidon ja poliisin väliseen työnjakoon. Ohjeiden soveltamistyö on menossa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa hoitoonohjaus tehdään koulun päihdestrategian ohjeiden mukaisesti. Alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajat otetaan tarpeen mukaan selvittelyyn. Myös lastensuojelun tukitoimien mahdollisuudet huomioidaan. Avohoito järjestetään 16 vuotta täyttäneille A-klinikalla ja nuoremmille lastenpsykiatrilla tai nuorisopsykiatrian poliklinikalla sopimuksen perusteella. Alle 18-vuotiaille katkaisu- ja kuntouttava laitoshoito ostetaan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ulkopuolelta päihdehuollon hoitolaitoksista. Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN HOIDON SISÄLLÖLLINEN KEHITTÄMINEN. Päihdeongelmaisten neuvonta- ja terapiapalveluita ja seudullista katkaisuhoitoa kehitetään. Päihdehoidon hoitomahdollisuuksista tiedotetaan. Opioidiriippuvaisilla on riittävästi hoitoa saatavilla. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta A-klinikan työmuotoja on kehitetty Päihdepalvelujen kehittämishanke vuosina 25-27. Jatkoajalla 27-29. Päihdepalvelujen jalkautuminen Strategian mukaisesti A-klinikan henkilöstöä on lisätty vastaamaan Päihdepalvelujen laatusuosituksien (22) mitoitusta. Vuonna 26 lääkärin työpanos 7 tuntia /viikko vakinaistettiin psykiatrian poliklinikalta mielenterveystyön vastuualueen sisäisin siirroin. Päihdepalvelujen kehittämishankkeen loppuessa palveluohjaajan toimi muuttui 1.4.27 alkaen kokoaikaiseksi. A-klinikka siirtyi 24 uusiin toimitiloihin lähemmäs muita terveydenhuollon kuntayhtymän tiloja. Päihdehuollon laitoskuntoutus järjestetään edelleen pääosin ostopalveluna. Päihdehuollon laitoksista ostetut hoitopäivät kunnittain vuosina 25-26
25 Päihdehuollon laitoksista ostetut hoitopäivät 14 12 1 8 6 4 2 1328 1118 346 475 22 35 88 14 24 25 26 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kokonaiskuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon myös asumiseen, koulutukseen ja työhön liittyvät asiat. Päihdehuollon työotteena palveluohjausmallissa pitempiaikaista hoitoa tai kuntoutusta tarvitsevalle päihdeasiakkaalle nimetään sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa vastuuhenkilö, joka ottaa kokonaisvastuun asiakkaasta sekä hänen hoidostaan ja kuntoutuksestaan. Päihdeongelmaisten palveluita kehitetään myös vajaatyökykyisten työ- ja päivätoiminnan kehittämistyön yhteydessä. STM:n hankerahoituksella 22-24 lisättiin opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoitoa vastaamaan hoidon tarvetta. Korvaushoito on tällä hetkellä yksi A-klinikan työmuoto. Opioidiriippuvaisten korvaushoidon järjestämiseksi A-klinikan henkilökuntaresursseja lisättiin 1 yhdellä sairaanhoitajalla ja osa-aikaisella palveluohjaajalla, ja nämä vakanssit vakinaistettiin hankerahoituksen loppuessa. Kasiprojektin loppuraportti 25. Opioidiriippuvaisen korvaushoitokäynnit Forssan A-klinikalla vuosina 22-26 Opioidihoidot käyntimäärät 12 1 8 6 4 2 468 129 846 744 145 22 23 24 25 26
26 Seurantamittari: Asiakaspalaute Päihdepotilas osallisena hoitonsa kehittämisessä vuodeosasto 22:lla. Tehty 25 Päihdepalveluita käyttäneiden asiakkaiden näkemyksiä saamastaan hoidosta Forssan A-klinikalla Forssan seudulla hankkeissa on huomioitu myös palvelujen käyttäjien näkökulma, tässä tapauksessa palvelututkimusten avulla. Päihdepalveluja käyttävien asiakkaiden näkemyksiä hoidosta on selvitetty melko vähän valtakunnallisesta. Forssan A-klinikan asiakkaiden palvelututkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla vuosina 25 (n = 96) kahden ja 26 (n = 12) kolmen viikon aikana marraskuussa. Asiakkailta kysyttiin arvioita yhteydensaannista, hoitoon pääsystä ja hakeutumiskanavasta, henkilökunnan toiminnasta, tiedonsaannista, hoidosta ja hoidon järjestelyistä. Lisäksi kysyttiin asiakkaan arviota saadusta avusta ja hoidon vaikutuksesta. Asiakkaat vastasivat A-klinikan tiloissa. Aineistot käsiteltiin tilastollisesti. Vastanneiden keski-ikä oli 38 vuotta, vaihteluväli 17-76 (vuonna 26 4 vuotta, vaihteluväli), ja 67 % (64 %) heistä oli miehiä. Asiakkaat olivat hakeutuneet A-klinikalle alkoholi- (52% vuonna 25, 62% vuonna 26), huumausaineriippuvuuden (15 % vuonna 25, 14 % vuonna 26) tai sekakäytön vuoksi (33 % vuonna 25, 24 %vuonna 26). Päihdepalveluja käyttävät asiakkaat antoivat erittäin positiivisen arvion saamastaan hoidosta. Valta-osa (89 %) vastanneista arvioi saadun avun hyväksi tai erinomaiseksi ja A-klinikalla toteutettu hoito oli auttanut päihdeongelmassa suuressa määrin (6 %). Saatu apu vastasi myös hyvin tarpeita (64 %). Lähes kaikki asiakkaat (98 %) saavat helposti yhteyden A- klinikalle, ja odotusaikaa hoitoon pääsemiseksi pidettiin kohtuullisena (97 %). Asiakkaiden mielestä henkilökunta osoitti ymmärtämystä usein tai aina (95 %), asiakkaat saivat tietoa terveydentilastaan ja sairauksistaan (78 %) sekä hoitomahdollisuuksistaan (77 %) hyvin tai erinomaisesti. Asiakkaiden mielipiteitä otettiin huomioon hyvin tai erinomaisesti (74 %) ja aikaa oli riittävästi keskusteluihin (95 %). Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMIS- JA TUKIASUMISPALVELUT Tukiasumisen järjestäminen niille, jotka eivät päihteidenkäytön aiheuttaman vamman vuoksi selviydy itsenäisesti. Huumekuntoutujan tukiasuminen järjestäminen. Menetelmä: Toimivat asumis- ja tukiasumispalvelut Mittari: Tukiasumispalvelujen puutteen vuoksi ostettujen laitoshoitopäivien seuranta / vuosi Päihdeongelmaisten asumiseen liittyvät ongelmat ovat keskeisiä kuntien sosiaalitoimen näkökulmasta. Päihdeongelmaisille kohdennetut asumispalvelut ja tuetun asumisen palvelut puuttuvat kokonaan Forssan seudulta. ASPA Palvelut teki vuonna 22 selvityksen erityisryhmien asumispalveluiden tarpeesta. Selvitys koski vain niitä päihdeongelmaisia, joille oli