GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus



Samankaltaiset tiedostot
KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen


Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Voimavarat esiin mitä työkaluiksi?

Muistisairaana kotona kauemmin

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Fyysinen kuntoutuminen

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

PALKOn avoin seminaari

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi Ari Räisänen

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi

Kotikuntoutus Rovaniemen kaupungin kotihoidossa Merja Kuokkanen ett, TtM, Ikäihmisten kotikuntoutuksen palveluvastaava

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

Moniammatillinen kipuselvitys

Kotona tapahtuva kuntoutus

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu Tampere puh

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä

Dementian varhainen tunnistaminen

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Geriatrinen arviointi

Kotikuntoutus Tuula Holappa

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Transkriptio:

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko, Sanoste, Astellas-Pharma, Orton, Doctagon, Geriatriapalvelu Johannes

KOKONAISVALTAINEN GERIATRINEN ARVIOINTI (Comprehensive Geriatric Assessment=CGA) Kokonaisvaltainen toimintakykyarviointi Geriatrian jättiläiset : Muistisairaudet Gerastenia (hauraus-raihnaus oireyhtymä, HRO) Immobiliteetti (tasapainovaikeudet, kaatumiset) Inkontinenssi Osteoporoosi ja sarkopenia Sekavuustilat (Delirium) Depressio ja yksinäisyys (sosiaalinen turvaverkko) Aistitoimintojen häiriöt Polyfarmasia

GERIATRINEN POTILAS Useita pitkäaikaissairauksia Toistuvia kommunikaatiovaikeuksia Muistiongelmat (40 %), aistivajeet, vähäinen koulutus Runsas ja usein epäselvä lääkitys Sairauksien atyyppinen presentaatio ja poikkeavat statuslöydökset Poikkeavat laboratorioarvot ja kuvantamislöydökset Suuri sairaalahoidontarve Suuri apuvälineiden ja mm. sosiaalityön tarve Suuri tukitoimien (mm. sosiaalityön, kuljetuksen) tarve Alttius komplikaatioille ja uusintakäynneille

IÄKKÄÄN POTILAAN ONGELMAT Yleistilan lasku Jalat ei kanna, kaatuilu Väsymys Huimaus Laihtuminen Sekavuus, harhaisuus Karkailu, vastustelu Syömättömyys, juomattomuus

IÄKKÄÄN POTILAAN TULOSYYT Infektiot 44 % Kaatuminen 29 % Hengenahdistus 21 % Sekavuus 16 % Aivoverenkiertohäiriö 8 % Lääkehaitat 7 % Mahoney, ym. IAAG World Congress of Geriatrics 2009

PÄÄTÖKSENTEON VAIKEUTTA LISÄÄVÄT TEKIJÄT Vakiintuneiden hoitoprosessien modifiointitarve Hoitolinjauksista päättäminen Hoidosta kieltäytyminen Fyysinen rajoittaminen Kotiutuksen / jatkohoitopaikan valinta ja järjestely Epätietoisuus avohoidon ja sosiaalihuollon yksiköiden toimintamahdollisuuksista Osaamattomuus mm. palliatiivisen hoidon, kivun hoidon ja lääkesaneerausten toteutuksesta Huolestuneet omaiset ja heidän ristiriitaiset toiveensa

HOITOHENKILÖSTÖSTÄ JOHTUVAT ONGELMAT Negatiivinen asenne (McNamara. Ann Emerg Med 1992, Schumacher 2004) Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen ylimalkaisuus Tutkimusten ja hoitotoimien nihilointi Sukupolvien välinen kuilu Ymmärtämättömyys ja taitamattomuus epävarmuus päätöksenteossa Koulutuksen puute

GERIATRISEN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI Fokuksessa on moniongelmainen potilas tutkiminen diagnostiikka hoitosuunnitelma Fokuksessa ei ole yksittäinen sairaus ja sen hoito, vaan toimintakyvyn ja elämänlaadun maksimointi Arvioinnin ja hoidon tavoitteet laatii parhaiten moniammatillinen geriatrinen tiimi

GERIATRINEN TIIMI Hoitaja, lääkäri, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, farmaseutti, psykologi, ym. Monipuolinen esitietojen kartoitus Mahdollisten ongelmien aktiivinen etsintä kognitio, mieliala, tasapaino, liikkuminen, huimaus, aistit, kipu, ravitsemus, pidätyskyky, apuvälineet, sos. verkosto Aiemmat tutkimustulokset ja mahd. lääkekokeilut Tavoitteiden asettaminen ja määrätietoinen toteutus Kotikäynti?

Rubenstein LZ, ym. Effectiveness of a geriatric evaluation unit. NEJM 1985

MITÄ SISÄLTÄÄ Optimoitu ympäristö Yksilöllinen hoitosuunnitelma (moniammatillinen tiimi) Säännöllinen lääkitysarvio Varhainen kuntoutus Huolellinen kotiutussuunnittelu

AGU META-ANALYYSIT Hidastaa toimintakyvyn laskua, parantaa kotona selviytymistä ja vähentää uusintakäyntejä ilman lisäkustannuksia Baztan JJ, ym. Brit Med J 2009 Vähentää kaatumisia, deliriumia, toimintakyvyn laskua, hoitojakson pituutta, pitkäaikaishoitoon siirtymisiä ja kustannuksia Fox MT ym. JAGS 2012

MIKSI VIELÄ ODOTETAAN? Hyödynnettävyys erilaisissa palvelujärjestelmissä ja erilaisissa päivystyspisteissä vaihtelee? Millaisin rakentein toteutetaan? Mihin verrataan? Vuodeosastoon vai kotisairaalaan vai fysioterapeuttiin? Potilasvalinta? Ikä? Oire? Diagnoosi? Missä vaiheessa siirretään? Akuutti vai subakuutti?

Cumulative survival p=0.004 (3 kk), p=0.02 ( 12 kk) Saltvedt ym. J Am Ger Soc 2002

MIKSI MONIAMMATILLINEN KOKO- NAISVALTAINEN ARVIOINTI (GCA)? Parantaa toimintakykyä Vähentää kuolleisuutta ja pysyvää laitoshoitoa Parantaa elämänlaatua Vähentää terveyspalveluiden käyttöä Vähentää kokonaiskustannuksia

MISSÄ GCA? Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Päivystys (akuuttigeriatrinen yksikkö) Vuodeosastot Preoperatiivinen arviointi Kuntoutus, erityisesti: Akuuttisairaudet Aivohalvaus Lonkkamurtuma

MITEN GCA? Systemaattisesti Kokonaisvaltaisesti Potilaskeskeisesti Validoiduin mittarein

MITÄ SISÄLTÄÄ? Tulosyy, ongelma(t) Esitiedot (sairaudet ja sairaalahoidot, operaatiot) Psykososiaaliset tekijät (asuminen, läheiset, tuki) Lääkitys (lääkelista, käsikauppa- ja itsehoitovalmisteet) Toimintakyky (itsenäinyys / avuntarve, apuvälineet) Toimintarajoitteet (kaatumiset, eritys, uni, hampaat) Aistit (näkö, kuulo, tasapaino) Kliininen status ja tutkimustulokset Läheisten toimintakyky (puoliso, omaishoitaja) Muuta?

GERIATRINEN KUNTOUTUS Ei ole sama kuin geriatrinen hoito Sisältää laaja-alaisen arvioinnin Menetelmät ovat monialaiset Toteutetaan voimavaralähtöisesti On selkeän tavoitteellista perustuu kuntoutussuunnitelmaan Tavoitteena on auttaa kuntoutuja hallitsemaan oma elämäntilanteensa omassa elinympäristössään

KUNTOUTUSTA ON KULJETUS- PALVELUT ASUNNON MUUTOSTYÖT PREVENTIIVISET TOIMENPITEET OMAISEN TUKEMINEN TOIMINTA- TERAPIA LAITOSKUNTOU- TUSJAKSOT FYSIO- TERAPIA VERTAIS- RYHMÄT SAIRAUDEN HOITO PSYKO- TERAPIA LIIKUNTA SOPEUTUMIS- VALMENNUS TALOUDELLISET ETUUDET HARRASTUSTEN TUKEMINEN JALKAHOITO KOTIIN TUOTAVAT PALVELUT APUVÄLINEET

KUNTOUTUSTA TARVITAAN Akuutti ja krooninen fyysinen sairaus ja siihen liittyvä toiminnanvaje (esim. aivohalvaus, artroosi, sydäninfarkti, jne) Psyykkinen sairaus ja siihen liittyvä toiminnanvaje (esim. muistisairaus, depressio, päihdeongelma, jne.) Vamma ja siihen liittyvä toiminnanvaje (esim. lonkkamurtuma, radiusmurtuma, subduraalihematooma jne.) Inaktiivisuus ja siihen liittyvä toiminnanvaje (hauraus-raihnaus -oireyhtymä = gerastenia)

GERASTENIA, HRO (engl. FRAILTY SYNDROME) 10-20 % vanhuksista (diagnostiset kriteerit vaihtelevat) Syyt ovat monilta osin huonosti tunnettuja (määritelmää myöten) Geriatrinen oireyhtymä joka lisää kuolemanvaaraa ja altistaa useille sairauksille, kaatumiselle ja toimintakyvyn heikentymiselle Piirteitä ovat mm. painon lasku, heikentynyt lihasvoima, hitaus ja vetämättömyys

ESIMERKKINÄ AIVOHALVAUS- POTILAAN KUNTOUTUS Moniammatillinen kuntoutusyksikkö lääkäri, sh, fys.ter., toi.ter, puheter, nepsy, sos.tt. Vähentää kuolleisuutta, toiminnanvajeita ja pysyvää laitoshoitoa paremmin kuin tavallinen vuodeosasto Parantaa elämänlaatua 1) Asentohoito ja varhainen mobilisaatio (alkutilanne) Vakauttaa tilanteen Aktivoi aistimuksia ja ehkäisee vartalon toimintahäiriöitä Suojaa niveliä ja vähentää painehaavoja Vähentää laskimotrombeja, keuhkoemboliaa ja keuhkokuumetta Vähentää psyykenlääkkeiden käyttöä

ESIMERKKINÄ AIVOHALVAUS- POTILAAN KUNTOUTUS 2) Aktiivinen kuntoutus (tilan stabiloiduttua) Oiretiedostuksen lisääminen Menetetyn toiminnan harjoittaminen Toiminnallinen sopeuttaminen Apuvälineiden harjoittaminen Psyykkinen ja psykososiaalinen tuki Kotikäynti ja kodin muutostyöt 3) Ylläpitävä kuntoutus Avokuntoutus, laitoskuntoutusjaksot Sopetumisvalmennus Spastisuuden hoito (lastat, botuliini, kirurgia) Apuvälinearviot (kommunikaattori) Pitkäaikaishoidon kuntouttava hoitotyö

KUNTOUTUSSUUNNITELMA Moniammatillinen työryhmä Kuntoutujan arviointi: toimintakyky ja toiminnanvaje jota kuntoutetaan Kuntoutuksen tavoite / osatavoitteet Kuntoutuksen toteutus (terapiat, ajoitus, kesto, jaksotus, tiheys) ja vastuut + aiempien kuntoutusten tulokset Kuntoutujan osallistuminen suunnitelman laadintaan ja sitoutuminen kuntoutuksen tavoitteisiin

AIVOHALVAUSPOTILAAN KUNTOUTUS Tavoitteena on kävelyn uudelleen oppiminen (osatavoitteena on siirtyminen liukulevyllä pyörätuoliin) Tavoitteena on pysäyttää haurastumisprosessi (osatavoitteena on estää jatkuva painonlasku Tavoitteena on toipua masennuksesta (osatavoitteena on osallistua päivätoimintaan

KUNTOUTUS VANHUSPALVELULAISSA JA STM:N LAATUSUOSITUKSESSA Osaksi kaikkea palvelua Oikea-aikaisesti koti-, avo- tai laitoskuntoutuksena Turvattava erityisesti siirtymisvaiheissa (esim. kotiutukset) Erit. psykosos. kuntoutusta on lisättävä ennakoivana Hyödynnettävä veteraanikuntoutuksessa kehitettyjä toimintamalleja ja käytäntöjä ikääntyneen väestönosan kotonaselviytymisen ja toimintakyvyn edistämiseen

MONIAMMATILLISEN KUNTOU- TUKSEN VAIKUTTAVUUS Vahvin näyttö on akuuteissa sairauksissa kuten lonkkamurtumat ja aivohalvaukset Toimintakyvyn palauttaminen Laitoshoidon vähentäminen Sairastumisriskin alentaminen Kuolleisuuden vähentäminen Hoidon ja kuntoutuksen organisointi on tärkeää!

MITTARIT Kognitio: MMSE, Kellotesti, CERAD Delirium: CAM-testi IADL: Lawton ja Brody ADL: Katz Depressio: GDS Ravitsemus: MNA Tasapaino: Berg

KIITOS!