VEROHALLINNON SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017

VEROHALLINNON SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017 Tammikuu 2014

Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon välinen STRATEGIA-ASIAKIRJA 2012 2015

Sisältö STRATEGIA-ASIAKIRJA 2012-2015 1 Viraston strategiaperusta...5 1.1 Verohallinnon strateginen tahtotila... 5 1.2 Verohallinnon tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit... 5 1.2.1 Tehtävä... 5 1.2.2 Organisaatio... 6 1.2.3 Ydinprosessit / päätoiminnot... 7 2 Viraston toimintaympäristö...9 2.1 Hallitusohjelma... 9 2.2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset Verohallinnon toimintaan... 9 3 Toimintaan vaikuttavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet...11 4 Tavoitteet suunnittelukaudelle...13 4.1 Viraston ydintoimintaan liittyvät tavoitteet... 13 4.1.1 Verotulojen kertymän turvaaminen ja harmaa talous... 13 4.1.2 Asiakasvaikuttavuus... 14 4.2 Toiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet... 17 4.2.1 Toiminnan tehostaminen... 17 4.2.2 Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen... 18 4.2.3 Henkilöstön kehittäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen... 18 4.3 Yhteistyö hallinnonalan sisällä ja hallinnonalojen välillä... 21 5 Resurssit... 23 5.1 Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteutuminen... 23 5.2 Määrärahakehykset... 23 6 Allekirjoitukset... 25

TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017 1 Yleistä... 29 2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet...31 3 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet...35 3.1 Tuotokset ja laadunhallinta... 35 3.2 Toiminnallinen tehokkuus... 35 3.3 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen... 36 4 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet...37 5 Resurssit...39 6 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta...41 7 Allekirjoitukset... 43 LIITE 1: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tavoitteet... 45

5 1 Viraston strategiaperusta 1.1 Verohallinnon strateginen tahtotila Verohallinnon keräämät verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Siksi Verohallinnon toimintakyky ja toimintavarmuus ovat Verohallinnon kaiken toiminnan keskeisiä vaatimuksia ja periaatteita. Onnistuakseen tehtävässään Verohallinto on kuvannut toimintansa tahtotilan neljässä strategisessa päämäärässä, jotka ovat: 1. Verotulojen kertymän turvaaminen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä hoitamalla verovalvonnan uskottavasti 2. Asiakkailla on mahdollisuus hoitaa veroasiansa vaivattomasti ja vähin kustannuksin 3. Toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittäminen 4. Organisaation uudistumiskyvyn turvaaminen Kaikkea toimintaa ohjaa asiakaskeskeisyys. Toiminta-ajatus ja arvot asettavat laadulliset tavoitteet Verohallinnon toiminnalle. Toiminta-ajatus on oikea vero oikeaan aikaan. Arvot ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito. 1.2 Verohallinnon tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit 1.2.1 Tehtävä Verohallinnon tehtävänä on hoitaa yhteiskunnan asettamat tehtävät yhtenäisesti ja tuloksellisesti. Verohallinto toimii niin, että asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa veroasiansa omatoimisesti ja oikein. Asiakkaille tarjotaan kohdennettuja ja helppokäyttöisiä palveluja, jotka tekevät veroasioinnista vaivatonta ja vähentävät asiakkaille aiheutuvia kustannuksia. Suunnitelmallinen veroriskien hallinta tehostaa verotulojen kertymistä.

6 1.2.2 Organisaatio Verohallinnon organisaatio perustuu valtakunnallisen toimivallan omaaviin yksiköihin. Henkilöverotustehtävät keskitetään valtakunnalliseen Henkilöverotusyksikköön ja virastojen hallintotehtävät keskitetään valtakunnalliseen Hallintoyksikköön vuoden 2012 alusta lukien. Verohallinnon sijoittautumisstrategian mukaan henkilöstö keskittyy jatkossa strategian mukaisiin kasvukeskuksiin ja erityisesti perusteltuihin toimipisteisiin. Henkilöverotusyksikkö vastaa henkilöasiakkaiden sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajien asiakastiedoista, palvelusta ja ohjauksesta, verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta, perintö- ja lahja- sekä kiinteistöverotuksesta. Yritysverotusyksikkö vastaa osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöasiakkaiden asiakastiedoista, palvelusta ja ohjauksesta, verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta ja suuryritysten verotarkastuksista. Verotarkastusyksikkö vastaa verotarkastuksista. Veronkantoyksikkö vastaa verojen maksamiseen, perintään ja veronsaajille tilittämiseen sekä verotilimenettelyyn liittyvistä tehtävistä. Yhteiset palvelut -yksikkö, Hallintoyksikkö ja Tietohallintoyksikkö ohjaavat ja palvelevat omalla vastuualueellaan kaikkia Verohallinnon yksikköjä. Esikunta- ja oikeusyksikkö, Sisäisen tarkastuksen yksikkö ja Viestintäyksikkö huolehtivat Verohallinnon konsernitoiminnoista. Harmaan talouden selvitysyksikkö edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Lisäksi yksikkö laatii selvityksiä yrityksistä ja muista yhteisöistä muille viranomaisille laissa säädettyihin tarkoituksiin. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on osa Verohallintoa, mutta toiminnallisesti muusta Verohallinnosta riippumaton valtakunnallinen yksikkö. Yksikkö valvoo veronsaajien oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa. Pääjohtaja Keskusverolautakunta Verotuksen oikaisulautakunnat Esikunta- ja oikeusyksikkö Sisäisen tarkastuksen yksikkö Viestintäyksikkö Harmaan talouden selvitysyksikkö Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Yhteiset palvelut -yksikkö Henkilöverotusyksikkö Yritysverotusyksikkö Verotarkastusyksikkö Veronkantoyksikkö Tietohallintoyksikkö Hallintoyksikkö

1.2.3 Ydinprosessit / päätoiminnot 7 Linjaorganisaatiota vahvistetaan tuomalla rinnalle prosessiohjauksen elementtejä. Määriteltyjä ydin- ja tukiprosesseja hyödynnetään myös Verohallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja tietojärjestelmien uudistamistyössä. Strateginen ohjaus Strategiset tavoitteet Asiakkuuksien hallinta Hoito malli Palveluiden ja toiminnan kehittäminen (sis. veroriskien hallinta) Uudet toimitavat ja palvelut Veronmaksajat Veronsaajat Tiedot ohjaustarpeesta Ennakoiva ohjaus Ohjaustiedot Ohjaustiedot Veronmaksajat Veronsaajat Muut sidosryhmät Tietojen hankinta Asiakastiedot ja verotustiedot Tarkistetut asiakastiedot ja verotustiedot Tiedot rahan liikkeistä Verotus Päätös maksusta/ palautuksesta Päätös maksusta/ palautuksesta Tiedot rahan liikkeistä Rahavirtojen hallinta Tietojen jakelu Oikeisiin kanaviin jaetut: -ohjaustiedot -asiakastiedot -päätökset Tiedot rahan liikkeistä Tietopalveluasiakkaat Tietopalveluasiakkaat Muut sidosryhmät Henkilöstön hallinta Talouden hallinta Toimitolojen hallinta Tietotekniikan hallinta Verohallinnon ydinprosesseja ovat verotus, ennakoiva ohjaus, tietovirtojen hallinta ja tietopalvelut sekä rahavirtojen hallinta. Verotusprosessin tavoite on, että veronsaajan verotulot kertyvät oikeaan aikaan ja oikean määräisenä. Verotusprosessilla toimitetaan verotus ja käsitellään veroriskit. Prosessin kuluessa annetaan myös kohdennettua ohjausta asiakkaan käyttäytymisen perusteella. Verotusprosessi alkaa, kun asiakas rekisteröityy verohallinnon asiakkaaksi tai asiakkaalla muutoin syntyy verotusperuste ja päättyy kun asiakas on saanut veroasiansa hoidetuksi. Ennakoiva ohjaus -prosessilla hoidetaan Verohallinnolle kuuluvaa ohjausvelvoitetta. Prosessia käytetään asiakkaan ohjaamiseen, kiinnostuksen herättämiseen ja asenteiden muokkaamiseen niin, että asiakas haluaa toimia ja toimii oikein. Prosessiin kuuluu sellainen asiakkaan yleinen ohjaus, joka toteutetaan ennen kuin asiakkaan on pitänyt toimia jossakin veroasiassa. Ennakoivan ohjauksen onnistuminen edistää osaltaan asiakkaiden veronmaksumyönteistä suhtautumista ja vähentää jälkikäteisiä korjaavia toimenpiteitä. Tietovirtojen hallinta ja tietopalvelut -prosessin piiriin kuuluvat tietojen hankinta, tietojen jakelu sekä tietojen laadun ja eheyden hallinta. Tietojen hankinta kerää ja vastaanottaa muiden sisäisten prosessien tarvitsemat kattavat ja luotettavat tiedot oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. Tietojen jakelu toimittaa päätökset ja muut prosessien tuotokset asiakkaille oikea-aikaisesti ja oikeassa muodossa siten että tiedon vastaanottaminen on vaivatonta.

8 Rahavirtojen hallinta -prosessin tavoitteena on verotuksen rahavirtojen (myös pankkirajapintojen) kokonaishallinnointi. Tehtävänä on varojen kirjanpidollinen käsittely sekä näiden varojen jakaminen ja tilittäminen veronsaajille oikea-aikaisesti ja oikeamääräisesti. Tehtävänä on myös maksuaineistojen vastaanotto, maksatusaineistojen välitys sekä yhteistyö rahalaitosten kanssa.

9 2 Viraston toimintaympäristö 2.1 Hallitusohjelma Taloudellisesta tilanteesta johtuen verotulojen kerryttäminen on hallitusohjelmassa suuressa roolissa. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita ja ohjelmaan on kirjattu useita kotimaisiin ja kansainvälisiin tilanteisiin liittyviä hankkeita ja keinoja harmaan talouden kitkemiseksi. Kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi elinkeinoverotusta uudistetaan vaalikauden alussa tehtävän erillisen selvityksen perusteella. Kiinteistöverotuksen muutostarpeet selvitetään. Tavoitteena on, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Verohallinto osallistuu omalta osaltaan verotulojen kerryttämiseen ja harmaan talouden torjuntaan tähtäävien hankkeiden valmisteluun sekä edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen edellyttää myös rakenteellisia toimia, jotka edesauttavat korkeampaa työllisyysastetta, pidempiä työuria, julkisten palveluiden parempaa tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta sekä korkeampaa kasvupotentiaalia. 2.2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset Verohallinnon toimintaan Suomen kansantalouden kehitys on epävakaa. Mahdollista on myös se, että Euroopan ja koko maailmantalouden talouskriisit johtavat myös Suomen talouden lamaan. Lisäksi Suomessa tapahtuva ikärakenteen muuttuminen ja kiihtyvä eläköityminen vaikuttavat epäedullisesti tilanteeseen. Nämä tekijät sekä julkisen talouden alijäämäisyys synnyttävät kilpailua verovarojen käytöstä, jolloin edessä ovat julkisten menojen leikkaukset. Maailmantalouden synkkenevät näkymät eivät kuitenkaan juurikaan vaikuta kansainvälistymiskehitykseen. Kansainvälistyminen jatkuu, mikä lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos vaatii Verohallinnolta kykyä reagoida muutoksiin sekä havaita ja hallita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Erityisenä haasteena on verotukseen vaikuttavien tietojen saannin varmistaminen ja kehittäminen yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen ja eri maiden verohallintojen välillä. Taloudellinen taantuma, kansantalouden kilpailukyky, hyvinvointiyhteiskunnan vaatimukset ja julkisen hallinnon voimavarojen rajallisuus vaikuttavat julkisen sektorin toimintaan ja kehittämiseen siten, että toiminnan vaikuttavuuden ohella huomiota kiinnitetään erityisesti myös toiminnan tuottavuuteen ja menokuriin. Verohallinnossa

10 tuottavuutta voidaan lisätä tehokkaimmin hyödyntämällä tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin lainsäädännön virtaviivaistamista ja uusien kehittämishankkeiden rahoituksen turvaamista. Uuden tekniikan hyödyntäminen prosesseissa, valvonnassa ja palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä asettavat kovia vaatimuksia myös osaamiselle. Tuottavuusvaatimuksia vastaan toimii monimutkaistuva verolainsäädäntö, jolla edistetään myös muita yhteiskunnallisia tavoitteita kuin varojen keruuta. Lisäksi EYtuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut saattavat jatkossakin aiheuttaa yllättäviä lisätöitä. Myös Verohallinnon kokonaisarkkitehtuuria tulee uudistaa toimintavarmuuden säilyttämiseksi ja IT-ylläpitomenojen kasvun hillitsemiseksi. Näiden pakollisten muutosten toimeenpaneminen aiheuttaa lähivuosina ITmenojen kasvupaineita ja vähentää strategisiin kehittämishankkeisiin käytettävissä olevia voimavaroja. Samaan aikaan tapahtuva valtion konserniohjauksen tehostaminen mm. keskitetty IT-toimen ohjaus asettaa vielä uudenlaisia haasteita virastojen toiminnalle. Palvelutuotannon digitalisoituminen jatkuu kaikilla toimialoilla ja vaatimukset sähköisten palveluiden entistä innovatiivisemmasta ja nopeammasta toteuttamisesta kasvavat. Verkkotalous luo kokonaan uuden toimintaympäristön ja muuttaa kansalaisten ja yritysten käyttäytymistä. Myös digitaalisten palvelujen aikakaudella kasvaneen uuden sukupolven vaatimukset on huomioitava palveluiden kehittämisessä. Muutokset edellyttävät sähköisten palveluiden entistä nopeampaa kehittämistä osaksi kokonaispalvelutarjontaa. Palveluja tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. Uudet yhteistyömallit asettavat haasteita mm. hankkeiden hallinnalle, rahoituksesta sopimiselle ja toimivaltakysymyksille. Verohallinto varautuu suunnittelukaudella myös viranomaisten välisten tehtäväjakojen tarkistamisiin. Toimintaympäristön muutokset, tuottavuustavoitteet ja tiukat määrärahakehykset asettavat haasteita verojärjestelmän uskottavuudelle ja verotulojen kertymisen turvaamiselle. Verohallinto varmistaa lainmukaisten verotulojen kertymisen asiakkaiden palvelulla, ohjauksella ja verovalvonnalla. Oleellisena osana tällöin on riskienhallinnan ja sitä tukevan analyysitoiminnon kehittäminen sekä viranomaisten välisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja tietojen vaihdon tehostaminen. Toiminnassa huomioidaan asiakkaille aiheutuva hallinnollinen taakka. EU-toimintaohjelman ja hallitusohjelman linjaukset edellyttävät, että yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään mm. yksinkertaistamalla lakiin perustuvia tiedonantovelvoitteita ja kehittämällä viranomaisten asiointipalveluita. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu, mikä aiheuttaa työmäärän ja voimavarojen epätasapainoa Verohallinnon eri yksiköiden välillä. Toimintaympäristöä muuttavat myös odotettavissa olevat uudet kuntajaot ja niistä johtuvat veronsaajamuutokset.

11 3 Toimintaan vaikuttavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoituksen näkökulmasta. Verojen kerryttämisessä ja tilittämisessä tämä tarkoittaa veronmaksun oikea-aikaisuutta ja oikeamääräisyyttä. Tavoitteena on myös aktiivisesti viestiä ja kehittää verotulokertymän ennakoitavuutta lisäävää informaatiota veronsaajille. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että toiminnan vaikuttavuus, tuottavuus, taloudellisuus ja laatutekijät (verotuksen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus) ovat tasapainossa keskenään. Tuloksellinen toiminta edellyttää myös, että verolainsäädännön uudistamisesta aiheutuvat menettely- ja järjestelmämuutokset kyetään toteuttamaan nopeasti ja luotettavasti. Valtiovarainministeriön Verohallinnolle asettamat vaikuttavuustavoitteet ovat: Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja ja verovalvontaa sekä parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään

12

13 4 Tavoitteet suunnittelukaudelle 4.1 Viraston ydintoimintaan liittyvät tavoitteet 4.1.1 Verotulojen kertymän turvaaminen ja harmaa talous Verohallinnon keskeinen perustehtävä on veronsaajien verotulojen turvaaminen ja verovajeen vähentäminen. Merkittävimmät verotulojen turvaamisen toimenpiteet liittyvät veronmaksumyönteisyyteen ja lainkuuliaisuuden lisääntymiseen. Veronmaksumyönteisyyttä on mahdollista tukea eri viranomaisten yhteistyöllä, jonka kautta tuodaan esille, mitä palveluita verotuloilla saadaan aikaan, eli miten asiakkaat saavat vastinetta maksamilleen veroille. Veronmaksumyönteisyyden lisääntymisen kannalta on tärkeää, että asiakkaat ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Veronmaksumyönteisyyttä lisää myös veronmaksajien tasapuolinen kohtelu ja verorasitteen oikeuden- ja lainmukainen jakaantuminen sekä sujuvat ja vaivattomat menettelytavat. Verohallinto turvaa verotulojen kertymistä antamalla ennakoivaa ohjausta, hyvää palvelua ja hoitamalla verovalvonnan uskottavasti. Verovalvontaa tehdään verotusta toimitettaessa (asiakasrekisteröinti, kausivalvonta, tuloverotuksen valvonta sekä verojen kanto ja perintä) ns. työpöytätyönä ja verotarkastuksilla. Verojen kertymistä turvataan ohjaamalla asiakkaita toimimaan oikein ja antamalla verotukseen liittyvää neuvontaa kullekin asiakasryhmälle oikein kohdistetulla tavalla. Ohjauksen kohdistamista ja tiedon jakelua voidaan tehostaa toimimalla yhteistyössä asiakkaita edustavien sidosryhmien kanssa (esim. tilitoimistoyhteistyö ja verovälittäjäyhteistyö). Verotulojen kertymistä turvataan paitsi perimällä jäämiksi siirtyneitä velvoitteita myös ennakoimalla verojen maksamiseen liittyviä riskejä. Veroriskien hallintamallin avulla valvonta ja ohjaus sekä muut menettelyt kyetään nykyistä paremmin kohdentamaan suhteessa veronmaksajien käyttäytymiseen ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kohdentamalla toimenpiteet veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla lisätään Verohallinnon toimenpiteiden vaikuttavuutta siten, että veronmaksajat osaisivat, haluaisivat ja voisivat toimia oikein. Riskienhallinnan tueksi kehitetään riittävän tietopohjan tarjoava riskienhallinta-ajatteluun perustuva analyysijärjestelmä. Seurantaa ja mittaamista kehitetään, jotta riskienhallinnan toimenpiteiden vaikuttavuus pystytään todentamaan nykyistä paremmin. Verohallinto panostaa etenkin suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan, joiden valvonnalla on merkittävä verojen kertymää turvaava fiskaalinen vaikutus. Etenkin eri valtioissa olevien yhtiöiden välinen tavaroiden ja palveluiden siirtohinnoittelu voi pienentää merkittävästi Suomen verotuloja.

14 Harmaan talouden torjunta on uuden hallituksen kärkihankkeita. Harmaaseen talouteen vaikuttaa ennen kaikkea yleinen ilmapiiri. Mikäli eri viranomaisten ja muiden toimijoiden (mm. järjestöt) avulla ei kyetä luomaan harmaata taloutta rajoittavaa ilmapiiriä, ovat valvonnalliset keinot yksistään heikolla pohjalla. Harmaassa taloudessa on pohjimmiltaan kyse talouden toimijoiden tekemistä valinnoista, joihin vaikutetaan veronmaksumyönteisyyttä lisäämällä ja harmaan talouden toimintaedellytyksiä ehkäisemällä, mutta myös kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä eri viranomaistahoilta. Yhteistyötä ei tarvita pelkästään jälkikäteisessä valvonnassa vaan myös harmaan talouden toimintaedellytysten ehkäisemisessä ja veronmaksumyönteisen ilmapiirin luomisessa. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään mm. yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja viestintäkampanjoilla (mm. HTSY:n tilannekuvat ja Harmaa talous musta tulevaisuus -kampanja), Riskitoimialoilla toimivien yritysten lainkuuliaisuuteen ja asenteisiin vaikutetaan valvontaa tukevaa tiedonvälitystä lisäämällä. Keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin käyttöönotto, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, verovelkatietojen julkistaminen luomalla Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, josta tilaaja saa tiedon veroveloista sekä viranomaistiedon käytettävyyttä lisäävät velvoitteidenhoitoselvitykset. Valvonta ja rikoshyödyn jäljittäminen vaikuttavat paitsi välittöminä verotulojen takaisin saanteina mutta myös välillisesti kiinnijäämisriskiä kasvattavasti. Jälkikäteinen valvonta edellyttää henkilötyön lisäämistä Verohallinnossa ja muissa harmaan talouden torjuntaviranomaisissa (mm. poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos). Myös reaaliaikainen kirjoituspöytävalvonta ja suurten työmaiden ennakoiva ohjaus ehkäisevät harmaan talouden toimintaa. 4.1.2 Asiakasvaikuttavuus Veroasioiden hoitamista helpotetaan Verohallinnon tavoitteena on varmistaa, että asiakkaalla on selkeä kokonaiskuva verotustilanteestaan ja että asiakas sen vuoksi voi ja osaa toimia oikein. Asiakaan aloitteesta tapahtuvaa asiointia vähennetään kattavan ja laadukkaan ennakko-ohjauksen avulla. Asiakkaiden haluun ja kykyyn hoitaa veroasiansa omatoimisesti luotetaan ja toiminnan avoimuutta ja näkyvyyttä lisätään myös niissä tilanteissa, joissa on tunnistettu suuri virheellisen toiminnan riski. Onnistuminen edellyttää Verohallinnolta mm. asiakkuuksien hallinnan, asiakassegmentoinnin ja -valikointimenettelyiden kehittämistä sekä sähköisten asiakaspalveluiden kehittämistä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Yritysverotuksessa kehitetään eri verolajien yhdenmukaisia menettelyitä. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Myös kansainvälisen automaattisen tietojenhankinnan merkitys korostuu. Menettelytapoja ja palveluita kehitetään niin, että asiakkaiden hallinnollinen taakka on mahdollisimman kevyt ja että asiakkaat voivat mahdollisimman helposti täyttää ilmoittamisvelvollisuutensa ja maksaa veronsa. Asiakkaille tarjotaan helppokäyttöisiä palveluita ja joustavia menettelytapoja, joista esimerkkeinä voidaan mainita yrityksen

perustaminen verkossa, yritysten ohjaava sähköinen tuloveroilmoitus, veroilmoitus verkossa -palvelun jatkokehittäminen ja arvonlisäverojen ilmoittamisen automatisointimahdollisuuksien selvittäminen. 15 Palvelut tuotetaan monikanavaisesti Asiointitavat ja -kanavat ovat asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia, monipuolisia ja kustannustehokkaita. Kirjepostia ja asiointia verotoimistoissa vähennetään kehittämällä verkko- ja puhelinpalveluita sekä ohjaamalla asiakkaita käyttämään ensisijaisesti sähköisiä palveluita. Palveluvalikoima järjestetään asiakasryhmittäin. Palveluita kehitetään ja uudistetaan asiakastyytyväisyydestä ja palvelutarpeista kerätyn tiedon perusteella (esim. etäpalvelut ja hallintoaloitteiset neuvontapuhelut) ja palveluita kehitetään myös yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa Edistetään hyvän verojärjestelmän rakentamista Verohallinto tekee muutosehdotuksia lainsäädäntöön. Lakien valmistelua varten arvioidaan ja tarkastellaan käytännönläheisesti sitä, miten suunnitellut muutokset vaikuttavat asiakkaiden verotukseen ja hallinnolliseen taakkaan sekä Verohallinnon menettelyihin, tietojärjestelmiin, kustannuksiin ja verovalvonnan toimivuuteen.

16 Yhteenveto luku 4.1 Verohallinnolle asetetut tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet: Suunnittelukaudelle 2012-2015 asetettu tavoite Veromyönteisyyden lisääminen ja lainkuuliaisuus Verovajeen vähentäminen, harmaan talouden torjunta Voimavarojen tehokas käyttö Asiakkaalla on kokonaiskuva verotuksestaan (osaa ja voi toimia oikein) Yhteydenoton ja asioinnin helpottaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Viestintä ja yhteistyö - Läpinäkyvä viestintä verotulojen käytöstä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa - Sähköinen uutiskirje, ohjaus- ja valvontakampanjat - Verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse (outbound puhelut) - Tutkimusyhteistyö - Verovälittäjäyhteistyön kehittäminen - Tilitoimistoyhteistyön konseptointi Asiakkuuksien hallinta - Asiakassegmenttien ohjaustarpeiden tunnistaminen, asiakasryhmittely ja asiakasohjauskonseptin kehittäminen ja käyttöönotto - Riskiasiakkaan käsittely yhtenäisesti läpi toimintojen Riskien hallintamenettelyn käyttöönotto - Veroriskien tunnistaminen ja riskialueiden nimeäminen - Riskialueiden ongelmien kartoitus - Siirtyminen nykyisistä valikoinneista riskienhallintaan perustuvaan toimintatapaan - RIHA-prosessin (analyysijärjestelmän) kehittäminen ja käytön laajentaminen yritysverotukseen - Veronumero, urakka- ja kulkulupatiedot - Verovelkatietojen tarkistuspalvelu - Käännetyn alv-verovalvonnan tehostaminen - Laajojen rakennushankkeiden ennakoiva ohjaus - Harmaan talouden selvitystoiminnan tehostaminen - Viranomaistietopalvelu - Viestintäkampanjat - Siirtohinnoittelun valvonta - Yle-veron käyttöönotto - Riskiperusteisen arvion tekeminen henkilötyön kohdentamisesta prosesseille ja asiakassegmenteille - Työn kohdentaminen riskienhallintaan perustuen (esim. siirtohinnoittelu) - Ohjaava sähköinen tuloveroilmoitus - Yritysten sähköinen perustamisilmoitus ja automatisointi (YTJSa) - Veroilmoitus verkossa (VIV) palveluiden jatkokehitys - Asiakaspalvelun uusien toimintamallien kehittäminen (esim. etäpalvelut, vakioidut palvelut ja mallivastaustietokanta ja uudistettu puhelinpalvelu) - Tavoitettavuuden turvaaminen kanavittain - Raportointikoodiston laajentaminen ja kehittäminen - Asiakastyytyväisyystiedon ja palveluhavaintojen kerääminen ja hyödyntäminen

Mittaaminen Verohallinnon toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan mm. seuraavien mittareiden ja tunnuslukujen avulla: ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuus jäämäperinnän kertymä verotuspäätösten pysyvyys (oikeellisuus) sähköisten palveluiden käyttöasteen kasvu oikein toimivien asiakkaiden määrän kasvu riskienhallinnan vaikuttavuusanalyysit riskiperusteisen työn kohdistamisen vaikuttavuus suurimpien yritysten tarkastusten kattavuus harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettava työaika ja tulokset ( ) henkilötyötä vaativan asiakaskohtaisen perinnän kertymä asennekyselyjen ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset 17 4.2 Toiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet 4.2.1 Toiminnan tehostaminen Toimintaprosessien kehittäminen ja tietovirtojen hallinta Toimintaprosessien kehittämisen tavoitteena on vaikuttavuus, tuottava ja taloudellinen toiminta sekä valtakunnallinen yhdenmukaisuus. Asiakkaille kehitys näkyy hallinnollisen taakan vähentymisenä ja siten, että verotusta varten tarvittavat tiedot muodostuvat asiakasprosesseissa sivutuotteena. Muutos edellyttää tiedon hankinnan uudistamista ja viranomaisten hallussa olevien tietojen laajaa yhteiskäyttöä. Tietovirtojen laatua voidaan parantaa standardoimalla ja yhtenäistämällä tietojenvaihdon menettelyitä ja automatisoimalla tiedonvälitystä. Tietojen yhteiskäyttöisyyden lisäämisen osalta tulee kuitenkin ottaa huomioon verotustietojen salassapito ja tietojen liittymä yritysten liikesalaisuuksiin. Tietojen yhteiskäyttöisyyden lisääminen ei saa vaarantaa verotusta varten annettavien tietojen saatavuutta. Laadunvarmistusta tietojen hankinnassa parannetaan siten, että tarpeellisilta tahoilta kerätään kaikki verotusta varten tarvittavat tiedot kerralla kattavasti. Kansainvälisen tietojenvaihdon laatu ja tietojen käytettävyys varmistetaan vaikuttamalla aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla jo tiedonvaihtoa suunniteltaessa. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Tämä edellyttää, että kaikki paperilla tuleva tieto muutetaan digitaaliseen muotoon. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Oleellinen osa sähköistä käsittelyä ovat myös kattavat asiakkaan sähköisen tavoittamisen ratkaisut. Verohallinnon toiminnan turvaaminen ja tietojärjestelmien nykyistä laajempi hyödyntäminen edellyttää Verohallinnon tietojärjestelmien perusteellista uudistamista. Verohallinnossa on kattavasti selvitetty eri vaihtoehdot nykyisen tietojärjestelmäkokonaisuuden uusimiseksi ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Ensisijaisena vaihtoehtona on nähty Verohallinnon valtiovarainministeriölle esittämä ns. valmisohjelmistoratkaisu.

18 4.2.2 Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisen tavoitteena on määrittää hyvän johtamisen tavoitetila ja sen saavuttamista kuvaavat hyvän johtamisen mittarit. Hyvä johtaminen edellyttää mm. johtamista tukevien rakenteiden kehittämistä, aktiivisen työnkierron käynnistämistä ja urasuunnitteluun perustuvia esimiesten koulutusohjelmia. Esimiesvalmennuksessa resurssit kohdistetaan erityisesti uusiin esimiehiin. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on myös johtajasopimusten ja -palkkioiden käyttöönotto. Organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Valtakunnallisiin yksiköihin perustuva organisaatio parantaa mahdollisuuksia työn tuottavuuden ja kustannussäästöjen saavuttamiseen ja mahdollistaa toimintayksiköiden ja toimipisteiden tarkoituksenmukaisen kehittämisen. Verohallinnon sijoittautumisstrategian linjausten mukaisesti osa toimintayksiköistä kasvaa, osa pysyy entisellään ja osa toimipisteistä lakkautetaan siirtymäajan jälkeen. Rekrytointi kohdistuu jatkossa kasvukeskuksiin ja erityisesti perusteltuihin toimipisteisiin. Valtakunnallinen palvelutaso pidetään yllä lisäämällä sähköisiä palveluita, huolehtimalla puhelinpalvelun laadusta sekä osallistumalla tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla yhteispalvelupisteiden toimintaan. Organisaation kehittäminen yhdistettynä tehokkaisiin ja toimintavarmoihin IT-ratkaisuihin mahdollistaa verotustehtävien siirtämisen eri osiin valtakuntaa ja henkilöstöresurssien ja osaamisen optimaalisen käytön. Verohallinto hoitaa verotuksen ydintehtävät itse, mutta hakee rationalisointihyötyjä myös yhdessä muiden julkishallinnon toimijoiden, sidosryhmien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Valtiokonsernin näkökulmasta rationalisointihyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi yhteistyössä Valtionhallinnon palvelukeskuksen, Senaatti-kiinteistöjen ja Hanselin kanssa. Yhteiskuntavastuu Taloudellisesti vastuullinen toiminta tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle ja kasvattaa verotuloja. Sosiaalisen vastuun osa-alueita, ovat mm. yhteistoimintamenettelyt, työntekijöiden sosiaaliturva ja työterveyshuolto. Ekologisesti vastuullinen toiminta edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä sekä vähentävää ympäristön saastumista. Ekologisen vastuun mukaisesti Verohallinto asettaa ympäristöä kuormittaville tekijöille mitattavat vähentämistavoitteet. Senaatti-kiinteistöt on erityisesti mittaritietojen keruun osalta keskeinen toimija. Henkilöstömäärän alentuminen vähentää myös toimitilatarvetta. Verohallinto parantaa toimitilatehokkuutta sijoittautumissuunnittelua ja toimitilahallintaa tehostamalla sekä toimitilojen käyttöastetta ja muunneltavuutta lisäämällä. 4.2.3 Henkilöstön kehittäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen Verohallinnon haasteena on henkilöstön suuri eläköityminen ja samanaikainen uusrekrytointi. Rekrytoinnissa onnistuminen edellyttää Verohallinnolta hyvää työnantajakuvaa.

Verohallinnon tavoitteena on pidentää henkilöstön työuria työsuhteen alusta, keskeltä ja lopusta. Verohallinto tarjoaa nuorille harjoittelupaikkoja, ehkäisee ennakoivasti työpoissaoloja ja parantaa suunnitelmallisesti henkilöstön työkykyisyyttä. Keskeinen työhyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen vaikuttava tekijä on toimintakulttuuri. Tavoitteena on osallistava, innovatiivinen, innostava ja kannustava toimintakulttuuri. Myös työn ja vapaa-ajan joustavalla yhdistämisellä ja ennaltaehkäisevällä työterveydenhuollolla on suuri merkitys työhyvinvoinnin kehitykseen. Henkilöstön kehittämisessä painopistealueina ovat strategisen osaamisen tunnistaminen ja tavoitetilan mukaisen osaamisrakenteen kehittäminen. Keinoja ovat mm. monipuolisten opiskelumahdollisuuksien kehittäminen, aktiivinen työnkierto ja suunnitelmallinen uusrekrytointi. Koulutuksen kohdistamisen perusteena on entistä selkeämmin urakehitykseen ja urapolkuihin liittyvät näkökohdat. Tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen sisältyy osin Verohallinnon henkilöstövoimavarojen kehittämisohjelmaan (HRD-ohjelma). 19

20 Yhteenveto luku 4.2 Verohallinnolle asetetut tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet: Suunnittelukaudelle 2012-2015 asetettu tavoite Prosessin sujuvuus ja luotettavuus (prosessivirheiden minimointi) Toimintavarma ja joustava IT-ympäristö Tietovirtojen hallinta Hyvä johtaminen Rakennemuutokset Työhyvinvointi Korkea ammattitaito Rekrytointi - jatkuvuuden turvaaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi - Toimintaprosessien kehittäminen - Läpimenoaikojen lyhentäminen - Työvälineiden kehittäminen toimipisteriippumattomaksi (digitalisointi, työjonot) - Kiinteistöverotusmenettelyn uudistaminen - Puhelinverotuksen apuvälineiden uudistaminen - Tiedonhankinta ja -hallintamenettelyjen kehittäminen - Työnohjauksen edellytysten parantaminen (esim. käsittelijätiedon lisääminen verotusjärjestelmiin) - Pakolliset teknologiamuutokset (valmisohjelmistoratkaisun toimeenpano) - Reaaliaikainen tieto kertaalleen ja monikäyttöisyys kaikissa toiminnoissa - Yritys tuottaa itse tiedot verotusta varten - Digitalisoinnin laajentaminen (optinen luku, skannaus ja virheselvittelyn keskittäminen) - Tavoittamisen hallinnan ratkaisujen hyödyntäminen - Sidosryhmäyhteistyö ja säännöllinen verkostoyhteistyö - Kansainvälisen tiedonvaihdon standardointi - Laadunvarmistuskeinojen kehittäminen - Tavoitteiden ja mittareiden määrittely - Esimiesverkostojen ja -työkalujen kehittäminen - Esimiesten työnkierto - Osallistavat johtamiskäytännöt - Henkilökohtaiset urasuunnitelmat - Johtajuustutkimuksen laajennettu käyttöönotto - Yliopistoyhteistyö - Perukirjojen skannaus ja hallinnointi maistraattiin - Toimipaikkojen sijoittautumisstrategia, kriteerit, keskeisten toimipaikkojen vahvistaminen - Toimintojen uudelleenorganisointi tai keskittäminen: siirtohinnoittelun keskittäminen oikaisulautakuntien uudelleen organisointi veronkannon keskitettyjen asiakaspalvelutehtävien siirto verotoimistoihin puhelinpalveluiden uudelleen organisointi - Palveluostojen laajentaminen - Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto - Työergonomia ja työtä ohjaavat työvälineet - Työn ja vapaa-ajan joustava yhdistäminen - Työyhteisötaitojen arviointi osaksi palkka- ja kehityskeskusteluja - Työnkierron lisääminen - Strategisen osaamisen tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen (mm. toimintaympäristön vaatimusten ymmärtäminen) - Kehityssuunnitelmat ja -keskustelut - Rekrytoinnin oikea kohdistaminen

Mittaaminen Verohallinnon toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan mm. seuraavien mittareiden ja tunnuslukujen avulla: palautettavien henkilöveroilmoitusten määrän vähentyminen uusittujen verolippujen määrän vähentyminen lähetettyjen kyselyjen määrän vähentyminen puhelinpalvelun toimivuus kustannustehokkuuden kehitys taloudellisuuden kehitys (taloudellisuusindeksi) tuottavuuden kehitys (tuottavuusindeksi) kustannukset / verosuorite -mittarit huoneneliöt ja toimitilakustannukset / henkilötyövuosi toimitilaneliöiden kehitys paperin ja energiankulutuksen vähentäminen sekä jätemäärien ja matkustamisen hiilijalanjäljen vähentäminen henkilöstökyselyjen tulokset johtajuustutkimusten tulokset henkilöstön koulutustason kehitys kouluttautumiseen käytetyn työajan kehitys lyhytaikaisten poissaolojen vähentyminen matala lähtövaihtuvuus keskimääräisen eläköitymisiän nousu 21 4.3 Yhteistyö hallinnonalan sisällä ja hallinnonalojen välillä Veronmaksumyönteisyyden lisääminen on mahdollista vain viranomaisten laajan yhteistyön avulla. Tavoitteena on saada asiakkaat tietoisiksi siitä mitä palveluita verotuloilla saadaan aikaan ja miksi veroja siis kannattaa maksaa. Tavoitteena on myös varmistaa, että mahdollisimman moni haluaa maksaa veronsa oikea-aikaisesti. Mikäli eri viranomaisten ja muiden toimijoiden avulla ei ennakkoon kyetä luomaan positiivista ilmapiiriä, ovat valvonnalliset keinot yksistään heikolla pohjalla. Asiakkaiden tehokas ja oikea-aikainen ohjaus, palvelu ja valvonta perustuu viranomaistietojen standardointiin tietojen yhteiskäyttöisyyteen ja tiedonvälityksen automatisointiin. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa viranomaistiedoista syntyy reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, jonka jälkeen tiedot ovat laajasti tietoa tarvitsevien viranomaisten käytössä. Kysymys ei ole pelkästään kansallisesta tiedonhallinnasta, sillä entistä suurempi osa tiedoista tuotetaan maan rajojen ulkopuolella. Tavoitteellinen yhteistyö myös muiden maiden viranomaisten kanssa on tärkeää. Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut edellyttävät valtionhallinnolta yhtenäisiä ratkaisuja ja alustoja.

22 Valtiokonsernin näkökulmasta rationalisointihyötyjä voidaan saavuttaa keskittämällä tukitoimintoja yhteistyössä esim. Valtionhallinnon palvelukeskusten, Senaattikiinteistöjen, Hanselin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Rationalisointihyötyjä saavutetaan myös käyttämällä tukitoiminnoissa valtionhallinnon yhteisiä tietojärjestelmiä ja valtionhallinnon toimijoiden mahdollisilla uudelleen organisoinnilla. Yhteistyön laajentaminen vaatii tuekseen toimivan lainsäädännön.

23 5 Resurssit Henkilötyövuosi- ja määrärahakehyksen käytöstä sovitaan vuosittain Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon välisessä tulostavoiteasiakirjassa. Tarkemmat pidemmän aikavälin kehysperustelut kirjataan vuosittain Verohallinnon kehyssuunnitelmaan. 5.1 Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteutuminen Verohallinnon henkilötyövuosimäärä on vähentynyt vuodesta 2003 alkaen noin 1 000 henkilötyövuodella. Toimintatapojen, prosessien ja uusien palveluiden kehittäminen on vähentänyt erityisesti rutiinitehtävien määrää. Henkilöstömenot eivät vähene samassa suhteessa henkilötyövuosien kanssa, koska virkarakenne samaan aikaan muuttuu jäljellä jäävien tehtävien vaikeusasteen kasvun myötä. Verohallinto jatkaa vuosina 2012-2015 henkilötyövuosimäärän vähentämistä siten, että kehyspäätöksen mukaista tavoitetasoa korotetaan harmaan talouden torjunnan vaatimalla lisätarpeella. Tavoitteena on tulevien vuosien aikana tehdä suunnitelmallista uusrekrytointia. Tämä on mahdollista, koska vuosina 2012-2015 eläköityy huomattava määrä henkilöstöä. Uusrekrytointi on myös välttämätöntä toiminnan turvaamisen takia. Verohallinnon HRD-ohjelma huolehtii rekrytointisuunnitelman laatimisesta ja rekrytoinnin tuesta. 5.2 Määrärahakehykset Tulevien vuosien haasteena on toteuttaa hallitusohjelmassa päätetyt säästötoimenpiteet samalla kun Verohallinnon tietojärjestelmäkokonaisuutta tulee toimintavarmuuden turvaamiseksi uudistaa. Verohallinnon kokonaisarkkitehtuuri on uudistettu. Uudistuksen pohjalta tietojärjestelmien kehittämisen lähtökohdaksi on valittu ns. valmisohjelmistoratkaisu. Järjestelmäkehitys aloitetaan järjestelmäkokonaisuuden arvioinnilla ja hankintalain edellyttämällä kilpailutuksella vuonna 2012. Käyttöönotot ajoittuisivat tämänhetkisen tiedon mukaan vuosille 2013-2017. Kokonaisarkkitehtuurin uudistamisen vaatimat määrärahat puuttuvat vuosien 2013-2015 määrärahakehyksistä. Uudistus voidaan toteuttaa pääosin Verohallinnon henkilötyövuosikehyksen puitteissa. Harmaan talouden torjuntaan vuosille 2013-2015 myönnetyt määrärahat eivät täysin vastaa tehtävien lisääntymisestä aiheutuvia IT- ja henkilöstökustannuksia.

24

26

27 Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon välinen TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015 2017

28

29 1 Yleistä Verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Niillä ylläpidetään ja kehitetään yhteiskunnan palveluja. Verohallinto huolehtii siitä, että toiminta on tuloksellista ja toimintavarmuus on hyvällä tasolla. Verohallinto edistää oma-aloitteista verojen maksamista ja verojen kertymistä nykyistä ajantasaisemmin sekä tekee maksuunpanot lähellä sitä ajankohtaa, jolloin verotettava tulo on syntynyt. Verohallinto huolehtii siitä, että asiakkaat maksavat verot oikeaan aikaan ja verojen määrä on oikea. Kerätyt verotulot tilitetään veronsaajille mahdollisimman ajantasaisesti. Verohallinto toimii niin, että asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa veroasiansa omatoimisesti ja oikein. Asiakkaille tarjotaan kohdennettuja ja helppokäyttöisiä palveluja, jotka tekevät veroasioinnista vaivatonta. Suunnitelmalliseen veroriskien hallintaan perustava ennakoiva ohjaus ja valvonta tehostavat verotulojen kertymistä.

30

31 2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tavoite Verotuksen häiriötön toimeenpano Verovajetta pienennetään Harmaan talouden ja kansainvälisen veropaon torjunta on tehokasta Veronmaksajien luottamus ja veromyönteisyys pysyvät hyvällä tasolla Toimenpiteet Verohallinto huolehtii verotuksen sujumisesta ja verojen tilittämisestä ilman merkittäviä häiriöitä. Asiakkaat voivat hoitaa veroasiansa omatoimisesti sähköisesti milloin tahansa. Lainsäädäntömuutokset toteutetaan määräajassa. Verohallinto pienentää verovajetta edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvontaa uskottavasti. Verohallinto vähentää väärintoimimisen mahdollisuuksia. Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan asiakasryhmien erilaiset neuvonta- ohjausja valvontatarpeet. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan. Verohallinto ennalta ehkäisee harmaan talouden vaikutusta verovajeeseen. Verohallinto lisää kiinnijäämisriskiä vilpillisestä toiminnasta ja vähentää harmaasta taloudesta saatavia hyötyjä yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennalta ehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämä julkinen veronumerorekisteri, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus sekä verovelkatietojen julkistaminen luomalla Verohallinnon ylläpitämä rekisteri. Verohallinto turvaa Suomen verotuloja torjumalla kansainvälistä veropakoa ja erilaisiin kansainvälisiin ilmiöihin liittyviä veroriskejä ennakoivalla ohjauksella ja vaikuttavalla verovalvonnalla. Verohallinto kehittää kansainvälisesti merkittävien yhtiöiden ohjausta ja verovalvontaa sekä siirtohinnoittelun valvontaa. Verohallinto selvittää henkilöasiakkaiden monipuolista tulonmuodostusta ml. ulkomaiset transaktiot. Toiminnassa hyödynnetään finanssialan vertailutietoja ja kehitetään edelleen kansainvälistä tietojenvaihtoa. Verohallinto lisää kansalaisten ja yritysten ymmärrystä verotuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja huolehtii Verohallintoon kohdistuvan luottamuksen säilymisestä. Asiakkaiden hallinnollista taakkaa vähennetään keräämällä verotuksen perusteena olevat tiedot mahdollisimman täydellisinä ja oikea-aikaisesti kolmansilta osapuolilta sekä kehittämällä veroilmoittamisen vaivattomuutta ja sähköistä ilmoittamista niin, että ilmoitukset tulisivat kerralla mahdollisimman valmiiksi.

32 Mittari Toteuma 2012 Tavoite 2013 Ennuste/ toteuma 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Verotuksen häiriötön toimeenpano Verotuksen ja tilityksen aikataulupoikkeamat (kpl) 0-0 0 0 0 0 Käyttökatkot sähköisessä asioinnissa (päivää) - - 2 0 0 0 0 Tilityksen keskihajonta (%) 24-24 20 19 17 10 Puhelinasioinnin sujuvuus, menetettyjen puheluiden osuus 27-22 22 20 20 20 (%) Verovajetta pienennetään (1 Uusien verojäämien määrä (2v) suhteessa verokertymään (%) 3,7-3,7 3,6 3,6 3,5 3,5 Asiakaskohtaisen perinnän kertymä (%) 49 44 49 50 51 51 Jäämävelalliset uudet yritykset (% uusista yrityksistä) - - 10 8 7 5 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä ohjaustietoa löytyy riittävästi - - 69 70 75 75 75 (%) Harmaan talouden ja kansainvälisen veropaon torjunta on tehokasta (2 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat - - 57 60 62 64 64 väärin (%) Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta (%) - - 77 78 80 80 80 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä veroja ei ole helppo kiertää - - 57 60 60 60 60 (%) Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistuvan työajan osuus (%) 34 30 30 30 30 30 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika (htv) 33 37 43 52 62 71 Veronmaksajien luottamus ja veromyönteisyys pysyvät hyvällä tasolla Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa (%) - - 69 70 70 70 70 Asiakkaiden osuus, jotka kokevat saavansa veroille vastinetta - - 71 73 75 75 75 (%) Puhelin- ja käyntiasiointiin tyytyväisten osuus, - - 87 87 87 87 87 henkilöasiakkaat (%) Puhelin- ja käyntiasiointiin tyytyväisten osuus, yritysasiakkaat (%) - - 81 85 85 85 85

Mittari Maailmanpankin tutkimus yritysten hallinnollisesta taakasta, Suomen sijoitus 183 maan joukossa Sähköisten alv-ilmoittajien osuus (%) Sähköisten verokorttimuutosten osuus (%) Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat (%) Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, yritysasiakkaat (%) Toteuma 2012 Tavoite 2013 Ennuste/ toteuma 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 28-23 21 20 20 20 81 82 85 85 85 85 37 42 44 45 45 45 45 41 37 45 45 50 50 50 48 40 50 55 55 60 1) Verovajeen pienentämisen tavoitteessa onnistumista arvioidaan myös verovajeen kehityksellä alkaen arvonlisäverotuksesta sekä suuryritysten veromyönteisyyden kehityksellä. 2) Harmaan talouden ja kansainvälisen veropaon torjunnan tehokkuuden tavoitteessa onnistumista arvioidaan myös satunnaistarkastusten ja tarkastuskampanjoiden tulosten sekä kansainvälisen verotuksen valvontatulosten ja muiden toimenpiteiden tulosten perusteella. 33

34

35 3 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 3.1 Tuotokset ja laadunhallinta Mittari Toteuma 2012 Tavoite 2013 Ennuste/ toteuma 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Ennakkoperinnän ja lopullisen veron poikkeama, henkilö- ja 13 12 12 12 12 12 yritysasiakkaat (%) Ennakkoperinnän ja lopullisen veron poikkeama, yhteisöasiakkaat 16 14 14 14 14 14 (%) Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus (%) 21 15 15 15 15 15 Jäämäperinnän kertymä (%) 58 55 56 58 58 58 Verotuspäätösten pysyvyys (HAO) (%) 69-70 70 71 72 3.2 Toiminnallinen tehokkuus Verohallinnon tietojen keruu, käsittelyprosessit ja tietojen lähetys automatisoidaan mahdollisimman pitkälle, jotta henkilötyötä voidaan keskittää riskiperusteiseen asiakkaiden neuvontaan, ohjaukseen sekä valvontaan. Mittari Toteuma 2012 Tavoite 2013 Ennuste/ toteuma 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin (%) 0,61 - <0,7 <0,7 <0,7 <0,7 Tuottavuuden muutos (%) (1 3,8 1,2 1,9 3,8 1,5 1,6 Taloudellisuuden muutos (%) (2 3,3-0,6-4,9-1,6 9,8 4,3 Huoneneliöt / henkilötyövuosi (m2/htv) 37,3 36,0 35,5 35,0 35,0 34,0 1) Muutos perustuu tuottavuusindeksin parivuosivertailuun. Vuoden 2014 luku on laskettu vertaamalla vuoden 2014 htv-kehyspyynnön (5.208) määrää vuoden 2013 htv-kehykseen (5.225) 2) Vuosina 2014 ja 2015 Valmishanke lisää Verohallinnon kustannuksia ja taloudellisuus heikkenee

36 Verohallinto hyödyntää valtion tarjoamia konsernipalveluja ja tuottaa tietoja niiden vaikutusten arvioimiseen. Verohallinto hyödyntää toimitilaratkaisuissaan vuonna 2012 laadittua energiatehokkuussuunnitelmaa. 3.3 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Verohallinto huolehtii henkilöstön työhyvinvoinnista. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin tekijöihin, jotka ovat sairauspoissaolojen taustalla. Vuoden 2013 terveysjohtamisen projektin tuloksia hyödynnetään sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Osaaminen sovitetaan vastaamaan tulevia vaatimuksia. Mittareina käytetään VMbaron tuloksia ja sairauspoissaolojen seurantaa. Verohallinnon tavoitteena on saavuttaa työhyvinvoinnissa valtion keskiarvoja paremmat tulokset. Mittari Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä Esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo Toteuma 2012 Tavoite 2013 Ennuste/ toteuma 2013 Tavoite 2014 3,21 3,21 3,21 3,25 3,19 3,21 3,25 3,25 3,09 3,10 3,12 3,15 3,15 3,12 3,18 3,23 3,06 3,10 3,08 3,15 3,48 3,50 3,51 3,55 Alustava tavoite 2015-2017 Valtion keskiarvoa parempi tulos Valtion keskiarvoa parempi tulos Valtion keskiarvoa parempi tulos Valtion keskiarvoa parempi tulos Valtion keskiarvoa parempi tulos Valtion keskiarvoa parempi tulos Mittari Toteuma 2012 Tavoite 2013 Ennuste/ toteuma 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Sairauspoissaolot työpv/htv 11,4 9,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0

37 4 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet Merkittävimmät tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät vuonna 2014 edistettävät strategiset ja valtion yhteiset hankkeet. Tässä esitettyjen hankkeiden lisäksi vuonna 2014 tulee toteutettavaksi lukuisia lainsäädäntöhankkeita. Hanke Kuvaus Strateginen tavoite VALMIS-hanke Kansainvälisen veropaon torjunta Rakennusalan ilmoittamis- ja ilmoitusmenettelyn kehittäminen Verovelkatietotojen julkinen tarkistuspalvelu Nykyiset verotuksen tietojärjestelmät korvataan valmisohjelmistolla vuosien 2014-2018 aikana. Hankkeen aikana toteutetaan myös strategisia kehityshankkeita. Käynnistetään kansainvälisen veropaon torjuntahanke. Luodaan menettely, jolla rakennusalan toimijat ilmoittavat työntekijä- ja urakkatiedot kuukausittain Verohallintoon ja jolla Verohallinto voi ne vastaanottaa kuukausittain. Luodaan riskienhallintamenettely, joka hyödyntää Verohallintoon kuukausittain toimitettuja työntekijä- ja urakkatietoja. Julkinen rekisteri niistä yritys- ja yhteisötietojärjestelmään merkityistä yrityksistä, joilla on verovelkaa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan verovelkatietojen saaminen edellyttäisi tunnistautumista. Verotuksen häiriötön toimeenpano Verovajeen pienentäminen, harmaan talouden torjunta, veropaon torjunta Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta Tavoitteena on tilaajavastuulain mukaisten tietojen saaminen julkiseen avoimeen rekisteriin. Yhteinen tulorekisteri Osallistutaan yhteisen tulorekisterin kehittämiseen. Verovajeen pienentäminen Verovajeen suuruuden selvittäminen Selvitetään verovajeen eri osatekijöitä ja kehitetään verovajeen suuruuden arviointia arvonlisäverosta alkaen. Verovajeen pienentäminen, harmaan talouden torjunta Veroriskien hallinnan ja analyysitoiminnan Kehitetään veroriskien hallintaa ja analyysitoimintaa sekä Verovajeen pienentäminen kehittäminen tuetaan sen menettelyitä ja työkaluja. VTPR-hanke Rakennetaan ja otetaan käyttöön velvoitteidenhoitoselvitysten Harmaan talouden torjunta automaattinen välitysjärjestelmä (VM:n hallinnon- alan VATU-kärkihanke). TORI-palvelun käyttöönotto Verohallinto siirtyy v. 2014 alussa TORI-palvelujen käyttäjäksi. Tuottavuus Kapasiteettihanke Valtion yhteisesti kilpailuttaman konesali- ja kapasiteettipalvelun käyttöönottohanke. Alustaratkaisu valmisohjelmisto- ja identiteetinhallintajärjestelmähankkeille. Toiminnan häiriöttömyyden turvaaminen kahden konesalin tietoturvallisella ratkaisulla sekä nykyistä kattavampi valvonta ja operointi valituille palveluille. Toimintavarmuuden turvaaminen