Ulosoton velalliskartoitus

Transkriptio

1 Ulosoton velalliskartoitus HTSY Verohallinto

2 Verohallinto 2 (5) ULOSOTON VELALLISKARTOITUS Ulosoton velallisista on laadittu ilmiöselvitys. Ulosottovelallisia on tarkastelu ja luokiteltu Verohallinnosta saatujen rekisteritietojen avulla. 1 ILMIÖSELVITYKSEN TAUSTA päätti syyskuussa 2011 laatia ulosottovelallisista ilmiöselvityksen 1. Tässä ulosottoaineistosta laaditussa selvityksessä on luokiteltu ulosoton velalliskantaa ja tunnistettu eri toimijoita ja heidän kytkentöjään harmaaseen talouteen. Tavoitteena on ollut, että ulosoton velallisia analysoimalla olisi mahdollista edesauttaa ulosottoa sen täytäntöönpanotehtävässä. Selvityksessä on tarkasteltu ulosoton tietojärjestelmään kirjattuja velallisia ja verrattu heidän tietojaan muun muassa verotietoihin. Ulosottotoimi on perinteisesti tilastoinut toimintaansa työmäärä- ja euromäärätilastoin. Tilastointi on ollut asialähtöistä, ei niinkään velallislähtöistä. Tämän selvityksen lähtökohtana on ollut tarkastella ulosottovelallisia ja heidän taustojaan. Ulosoton velkojat (hakijat) on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Selvityksessä on tarkasteltu velkojen kasautumista, alueellista jakautumista sekä organisaatioiden ja organisaatiohenkilöiden 2 osuutta ulosottovelallisista. Lisäksi on selvitetty velallisten ryvästymistä tiettyjä velallisominaisuuksia painottamalla. Organisaatioiden osalta on tarkasteltu mm. niiden toimivuutta, velkamäärää, yhtiömuotoa ja toimialaa. Organisaatiohenkilöiden osalta on tarkasteltu mm. yritysyhteyksiä ja omistusta. 2 SELVITYKSEN TARKOITUS Selvitys on ensimmäinen ulosoton velalliskannasta tehtävä harmaan talouden ilmiöselvitys. Sen tavoitteena on tunnistaa velalliskannasta harmaan talouden toimijat ja luokitella näitä tavalla, joka edesauttaa ja tukee ulosoton täytäntöönpanoa. Koska selvitys on ensimmäinen laatuaan, se pyrkii ensisijaisesti muodostamaan kattavan kokonaiskuvan velallisjoukosta. On pyritty selvittämään, löytyykö sellaisia rekisteröinti- ja toimintatietoja, joiden avulla täytäntöönpanoresursseja voidaan kohdentaa nykyistä paremmin. Löydetäänkö ne ulosottovelallisina olevat yritykset, joiden taloudellisen toiminnan edellytykset perustuvat mahdollisesti harmaan talouden menetelmien hyväksikäyttöön? Selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva siitä, millaisiin kysymyksiin nyt käytössä olevan, uudenlaisen aineistokokonaisuuden pohjalta voidaan hakea vastauksia. Se voi myös omalta osaltaan herättää lisä- ja jatkokysymyksiä sekä yksityiskohtaisempia tiedontarpeita. Näin se voi edesauttaa tulevien selvitysten kysymyksenasetteluja. Selvityksen yhtenä tavoitteena on ulosoton velalliskannan analysoinnin avulla tukea ulosottoviranomaista. Ulosoton täytäntöönpanoresurssien tarkoituksenmukainen kohdistaminen velalliskannan analysoinnin ja luokittelun kautta voisi myös omalta osaltaan helpottaa täytäntöönpanoviranomaista suoriutumaan tehtävästään mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin. Lainmukainen, oikea perintätulos pystyttäisiin saavuttamaan ja tehokas täytän- 1 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010), 3 Ilmiöselvitys; Selvitysyksikkö laatii ilmiöselvityksiä 1 :n 2 momentin 1 kohdassa säädetyn tehtävänsä tueksi. Ilmiöselvityksessä kuvataan harmaan talouden ilmiöitä ja harmaan talouden torjuntaa sekä näiden vaikutuksia yksilöimättä organisaatiota tai organisaatiohenkilöä. 2 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010), 2 Määritelmät; Tässä laissa tarkoitetaan: 1) organisaatiolla yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) 3 :ssä mainittuja rekisteröitäviä yksiköitä; 2) organisaatiohenkilöllä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 2 :ssä tarkoitettua henkilöä tai sellaista omistajaa, joka yksin tai yhdessä ylenevässä tai alenevassa sukulaissuhteessa olevan henkilön, aviopuolison, rekisteröidyssä parisuhteessa toisen osapuolen tai samassa taloudessa asuvan henkilön kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhteisön pääomasta tai heillä on vastaava osuus yhteisön äänimäärästä

3 Verohallinto 3 (5) 3 SELVITYSAINEISTO töönpano tukisi näin tervettä yrittäjyyttä. Lisäksi tavoitteena on ollut tuoda uusia näkökulmia valtakunnallisen erikoisperinnän toimintaan ja sen suunnitteluun. Selvityksessä on tarkasteltu ulosoton tietojärjestelmään kirjattuja velallisia ja verrattu heidän tietojaan muun muassa verotustietoihin ja kaupparekisteritietoihin. Selvityksessä on käytetty niitä Verohallinnon tietoja, jotka koskevat selvityksen kohteena olevia organisaatioita ja organisaatiohenkilöitä. Tarkastelun kohteena on pitkäkestoisessa perinnässä oleva velallisten joukko. Aikajänteen alkupisteeksi otettiin vuosi 1984, joka on vanhimman vielä perinnässä olevan asian vireilletulovuosi. Loppupisteeksi valittiin vuosi JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksessä luodaan monipuolinen kuva ulosoton velalliskannasta. Tilastojen ja niistä laadittujen taulukoiden avulla on luokiteltu ja jaoteltu velallisia usealla eri tavalla. Samalla on haettu vastausta kysymykseen, voidaanko luokittelun avulla auttaa täytäntöönpanotoimia ja onko mahdollista tehostaa perintätoimia suuntaamalla voimavaroja tarkoituksenmukaisemmin? Onko löydettävissä tätä prosessia hidastavia tai estäviä seikkoja, joihin on tarvetta hakea muutosta? Tuloksia on tarkasteltu myös harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Selvitystä laadittaessa on tullut selväksi, että ulosoton velalliskantaa ja velallistietoja voidaan analysoida täytäntöönpanoa tukevalla tavalla. Ulosottoaineistosta on erotettu organisaatiot ja haettu organisaatiohenkilön asemassa olevat henkilöt. Eri rekistereistä saatuihin tietoihin nojautuen yritysvelallisten joukosta on voitu erotella rekistereissä olevat, toimivat yritykset. Siis ne, joihin rekisteritietojen pohjalta on perusteltua kohdistaa välittömiä täytäntöönpanotoimia ja joiden perinnän voidaan olettaa tuottavan tulosta. Yritys- ja yhteisövelallisia on siis tarkasteltu myös toiminnan kautta. Lakanneita tai toimimattomaksi luokiteltavia on 48 % joukosta ja heillä on 55 % veloista. Toiminimellä elinkeinoa harjoittavista 62 % on sellaisia, joiden toiminta on lakannut tai ne ovat toimimattomia. Veloista heidän vastuullaan on 71 %. Organisaatiohenkilövelallisista vain 18 %:lla on yritysyhteys sellaisiin yrityksiin, joilla voidaan katsoa olevan toimintaa vuonna Verovelka-, konkurssi- ja yrityssaneeraustietojen perusteella on nähtävissä, että lähes 90 % yritys- ja yhteisövelallisista on verovelkaisia. Tästä verovalkaisten joukosta joka kolmanteen yritykseen on kohdistunut konkurssimenettelyä ja 10 % on jo aiemmin todettu ulosottomenettelyssä varattomiksi. Merkittävimmäksi havainnoksi tässä velalliskartoituksessa on noussut saatavilla oleva tieto yritys- ja yhteisövelallisten sekä toiminimien aiemmista maksuvaikeuksista, niihin kohdistuneista perintätoimista ja niiden lukumäärästä. Keskimäärin puolet perinnässä olevista yritys- ja yhteisövelallisista ja vielä suurempi osa toiminimellä elinkeinoa harjoittavista velallisista on rekisteritietojen perusteella sellaisia, joiden toiminta on tosiasiallisesti päättynyt ja joihin kohdistettavat perintätoimet eivät enää tuota tulosta. Jo nyt Verohallinnosta saatavin tiedoin on mahdollista löytää nämä velalliset. Toimivuustiedot osana muuta velallistietoa mahdollistavat täytäntöönpanoresurssien laadukkaamman käytön. Perusteet toimimattoman yritysvelallisen varattomaksi toteamiselle on jo nyt saatavilla rekisteritiedoista. Jäljelle jääviin toimiviksi luokiteltaviin velallisiin on siten mahdollista suunnata enemmän aikaa ja voimavaroja. Perintää voidaan tehostaa jo pelkästään sillä, että tarvittavat toimenpiteet saadaan tehtyä nopeasti. Näin on asianlaita varsinkin yritysperinnässä.

4 Verohallinto 4 (5) 5 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Selvityksen johtavana ajatuksena on ollut tuoda esille niitä seikkoja, joita muuttamalla tai kehittämällä täytäntöönpanotoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta on mahdollista lisätä. Osalle kehittämisehdotuksista perustelut on saatu suoraan tämän ulosoton asiakaskuntakartoituksen havaintojen ja luokittelujen pohjalta. Osa kehittämisehdotuksista on sellaisia, joiden osalta tarve muutokseen on ollut jo aiemmin tiedossa ja tämän selvityksen havainnoilla on voitu saada tukea näille vaatimuksille. Eräs keskeinen havainto selvityksessä on ollut, että eri viranomaisrekistereissä on jo nyt varsin runsaasti sellaista tietoa, jota tulisi kyetä paremmin hyödyntämään täytäntöönpanossa. Organisaatioista ja organisaatiohenkilöistä on saatavissa toiminta- ja rekisteröintitietoa, jonka pohjalta täytäntöönpanoa on analysoinnin avulla mahdollista suunnata tehokkaammin. Täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää kykyä toimia nopeasti. Tulevissa kehityshankkeissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että eri viranomaisten tekniset järjestelmät mahdollistaisivat nopean tiedonvälityksen, ja että hallinnollisia esteitä tiedonsiirroille olisi mahdollisimman vähän. Kattavien velallistietojen hyödyntämisen avulla on mahdollista luoda edellytykset entistä laadukkaammalle päätöksentekoprosessille. On perusteltua olettaa näiden toimien myös tehostavan täytäntöönpanoa. 5.1 Velvoitteidenhoitoselvitys aina osaksi päätöksentekoa Harmaan talouden selvitysyksikön tuottama velvoitteidenhoitoselvityspalvelu 3 ulosottoviranomaiselle tulisi ottaa aina pohjaksi päätöksentekoon. Yritysten ja yritysyhteyden omaavien luonnollisten henkilöiden täytäntöönpanossa tulisi lähtökohtana aina olla velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) ja siitä saatavat tiedot. Yksittäisten tietoerien sijaan VHS mahdollistaa laajemman ja oikeamman kuvan ulosottovelallisesta. VHS -tietojen avulla perintä- ja päätöksentekoprosessi sekä yhdenmukaistuisi että selkeytyisi. 5.2 Velkojen taustatiedot paremmin esille Velkojen taustat tulisi saada paremmin esille. Osana luotettavaa perintä- ja päätöksentekoprosessia tulisi ulosoton käytössä olla tiedot velkojien ja velallisten välillä aiemmin tehdyistä maksusopimuksista ja -suunnitelmista. Vaatimus tulisi koskea kaikkia velkojia. Nyt ulosottohallinnon järjestelmään välittyvät automaattisesti tiedot vain Verohallinnon veroista tekemistä sopimuksista. Tiedot panteista, vierasvelkapanteista sekä muista velallisen tekemistä rahoitus- ja vakuusjärjestelyistä tulisi myös olla täytäntöönpanoviranomaisen käytössä ja tiedossa, samoin kuin muutkin olennaisesti velan syntyyn ja luotonantoon liittyvät ja vaikuttavat tiedot. Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velkojan että velallisen etua. Hyvät taustatiedot velkahistoriasta selkeyttäisivät ja nopeuttaisivat täytäntöönpanoprosessia ja samalla vapauttaisivat voimavaroja niihin tapauksiin, joista tarvittavaa tietoa ei ole saatavissa. Kysymys on myös kaikkien osapuolten oikeusturvasta. Paremmin tiedoin saadaan parempia päätöksiä. 5.3 Erikoisperinnän tukeminen Ulosoton valtakunnallista erikoisperintää tulisi voida tukea velallisia analysoimalla. Organisaatiohenkilöiden rekisteritietojen analysoinnin avulla on mahdollista löytää ulosottovelallisista ne henkilöt, joiden asema yrityksessä, ja sieltä saadut tulot ja edut ovat ristiriidassa. Näiden henkilöiden löytyminen velallisten joukosta ja heidän osoittamisensa ulos- 3 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010), 5 : Velvoitteidenhoitoselvitys Selvitysyksikkö laatii pyynnöstä velvoitteidenhoitoselvityksen 6 :ssä säädettyihin käyttötarkoituksiin.

5 Verohallinto 5 (5) otolle esimerkiksi erikoisperinnän jatkoselvittelyä varten oli yksi tämän ilmiöselvityksen tavoitteista. 5.4 Tiedonsiirrot nopeammiksi Alati käymistilassa oleva velallisten joukko asettaa tiedonhankinnalle ja sen analysoinnille omat vaatimuksensa. Viranomaisten välisiä tiedonsiirtojen pullonkauloja olisi pystyttävä purkamaan ja tekniikkaa kehitettävä vastaamaan ajan vaatimuksia. Tietojen olisi siirryttävä viranomaisten välillä nopeasti, tehokkaasti ja tarvittaessa automaattisesti. Reaaliajassa tapahtuva täytäntöönpano edellyttää reaaliaikaisia tietoja. Lopulliseksi päämääräksi on hyvä asettaa tilanne, jossa osana ulotietosoton järjestelmää on toimintoja, joilla velallisjoukkoa ja tietoja voidaan reaaliajassa analysoida ja kategorisoida. Harmaan talouden selvitysyksiköllä on jo nyt valmiuksia auttaa ulosottoviranomaisia tiedonsiirtoon, tiedon välitykseen ja analysointiin liittyvissä hankkeissa. 5.5 Toimialakoodit näkyviin Verohallinnon tiedossa olevien yritysten toimialakoodien tulisi siirtyä täytäntöönpanon yhteydessä ulosoton käytettäväksi. Velallisten toimialakohtaisella tunnistamisella olisi mahdollista kohdentaa sekä yhdenmukaistaa täytäntöönpanotoimia. Samalla muidenkin viranomaishankkeiden vaikuttavuutta olisi mahdollista seurata myös täytäntöönpanon näkökulmasta. 5.6 Varaton yritys pois kaupparekisteristä Ulosottomenettelyssä varattomaksi todetun yrityksen yritystoiminnan edellytysten tulisi myös tosiasiallisesti päättyä. Osakeyhtiölain vakavaraisuusvaatimuksia täyttämään kykenemättömät yritykset tulisi välittömästi todeta esteellisiksi, jolloin myös niiden vireilläolo ulosotossa päättyisi. Merkintä ulosoton toteamasta varattomuudesta olisi nopeasti liikekumppanien, yrityksen asiakkaiden ja rahoittajien tiedossa. Kaupparekisteristä poistamismenettelyn tulisi seurata ulosotossa todettua varattomuutta. Nopeutetun päätöksenteon ansiosta varattomien yritysten käyttäminen yritystoiminnassa ja mahdollisesti rikollisen toiminnan välikappaleena vaikeutuisi. Terveeseen liiketoimintaan kykenemättömien yritysten toimintamahdollisuudet heikkenisivät, mikä samalla omalta osaltaan vähentäisi harmaan talouden toimintamahdollisuuksia. Artikkeli perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen 33/2011. Lisätiedot ja materiaalitilaukset htsy@vero.fi.