Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan kaupungin paino. 8/2013 Tietopalvelu A6:2013 ISSN-L 1799-6996 ISSN 1799-6996 (painettu) ISSN 1799-7119 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-447-8

Sisällysluettelo Saatteeksi... 3 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2012... 5 2 Vuoden 2012 väestöennusteen toteutuminen... 6 3 Ennustekauden 2013 2040 väestönkehityksen yleispiirteitä... 8 4 Väestöennusteen oletukset... 9 4.1 Koko kaupungin ennuste... 9 4.1.1 Syntyvyys... 9 4.1.2 Kuolevuus...11 4.1.3 Muuttoliike...11 4.2 Osa-alueittainen ennuste...13 4.2.1 Syntyvyys...13 4.2.2 Asuntorakentaminen...14 4.2.3 Vanhan asuntokannan muutokset...17 5 Vantaan väestöennuste 2013 2040...18 6 Vantaan väestö osa-alueittain 2013 2023...21 6.1 Myyrmäen suuralue...21 6.2 Kivistön suuralue...22 6.3 Aviapoliksen suuralue...23 6.4 Tikkurilan suuralue...24 6.5 Koivun suuralue...25 6.6 Korson suuralue...26 6.7 Hakunilan suuralue...27 Liite A Taulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain 2013-2040....29 Taulukko 2. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan 5-vuotisryhmittäin 1.1.2013-1.1.2040...31 Taulukko 3. Vantaan väestöennuste ikäryhmittäin 1.1.2013-1.1.2040....32 Taulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2013-2023....33 Taulukko 5. Väestönmuutos suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2013-1.1.2023....35...37 Taulukko 7. Vantaan väestöennuste ikäryhmittäin, suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2013-2023.... 107 Liite B Taulukko 8. Väestö osa-alueittain 1.1.2013: Toteuma, ennuste ja ennustevirhe.... 126

2

3 Saatteeksi Vantaan väestöennuste on vuodesta 2007 lähtien tehty vuosittain. Sitä ennen ennuste tuotettiin joka toinen vuosi. Viime vuoden toukokuussa tehdyssä ennusteessa kaupungin väkiluvun ennustettiin kasvavan vuoden 2012 aikana 2 400 henkilöllä. Todellisuudessa väestönkasvu oli kuitenkin vajaa 40 henkilöä ennustettua suurempi. Ennustevirhe oli siis tällä kertaa varsin marginaalinen. Vuonna 2012 Vantaa keräsi muuttovoittoa 855 henkilöä ennustetun 800 sijasta. Syntymiä oli kuitenkin 140 ennustettua vähemmän ja kuolemia taas 40 enemmän kuin ennustettiin. Nettomuuton ennustaminen on ongelmallisin muuttuja väestöennusteita laadittaessa: syntymien ja kuolemien ennustaminen on helpompaa, koska niissä vuosittaiset vaihtelut ovat pienehköjä. Nettomuutto on Vantaalla vuosina 2000 2012 vaihdellut 200 henkilön muuttotappiosta 1 200 henkilön muuttovoittoon. Keskimääräinen muuttovoitto on 2000-luvulla ollut 650 henkilöä, mutta viiden viime vuoden aikana 900 henkilöä. Muuttovoittoa on lisännyt maan rajojen yli tulevan muuton kasvaminen: kun ulkomailta kertyvä muuttovoitto oli vuosina 2001 2005 vajaa 400 henkilöä, oli se viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana jo keskimäärin 950 henkilöä, vuonna 2012 lähes 1 200 henkilöä. Maan rajojen yli tulevan muuttovoiton vastapainona kotimaan muista kunnista tuleva nettomuutto on pienentynyt. Ennustevirheet kuuluvat valitettavasti ennusteiden laatijoiden arkipäivään eikä satunnaisia, väestökehityksen yleisestä suunnasta poikkeavia heilahteluja voi lähteä arvailemaan. Ennusteet hahmottavat kehityksen pääsuunnan ja mahdollistavat rationaalin palvelusuunnittelun. Muuttoliikkeen kokonaismäärän kasvu ja sen jaksoittaiset vaihtelut, ulkomaan muuttoliikkeen merkityksen lisääntyminen ja asuntorakentamisen määrän heilahtelut ovat tehneet väestökehityksen ennustamisen entistä vaikeammaksi. Edellisen väestöennusteen toteutumista on analysoitu ikäryhmittäin ja alueittain, jonka jälkeen haarukoidaan tulevan ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä. Näiden pohjalta asetetaan ennustekauden perusoletukset syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Tulevien kymmenen vuoden rakentamisen määrää kaupungin eri osa-alueilla arvioidaan alueiden kaavoitus- ja kunnallistekniikan rakentamistilanteen ja yleisten rakentamismahdollisuuksien perusteella. Näiden oletusten perusteella saadaan tulokseksi vuoteen 2040 ulottuva koko kaupungin ennuste ja vuodet 2013 2022 kattava osaalueittainen väestöennuste. Ennusteen on laatinut kaupungin tietopalveluyksikössä tutkija Harri Sinkko. Osa-alueittaisen ennusteen osaltaan mahdollistavan rakentamisennusteen ovat tehneet asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme, asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Ennusteen voi siirtää työasemalleen tietopalveluyksikön internet-sivulta www.vantaa.fi/tilastot joko pdf- tai excel-muodossa. Ennuste on jo julkaistu Helsingin Seudun kuntien ylläpitämissä Aluesarjat- (www.aluesarjat.fi) ja Helsinki Region Infoshare -tietokannoissa (www.hri.fi). Lisätietoja väestöennusteesta saa Harri Sinkolta, puh. 8392 2129 Vantaalla 21.8.2013 Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

4

5 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2012 Vantaan väestö oli vuoden 2012 lopussa 205 312 henkilöä. Kasvua vuoden aikana tuli 2 211 henkilöä, mikä vastaa 1,1 prosentin vuotuista kasvua. Se oli 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vantaan lähialueista Helsingissä ja Espoossa väestön määrä kasvoi enemmän, 1,4 ja 1,7 prosenttia, kun taas Helsingin seudun kehyskunnissa 1 (0,8 %) ja muulla Uudellamaalla (0,0 %) väestön kasvu oli hitaampaa kuin Vantaalla. Ainoastaan Helsingissä väestönkasvu kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna. (Kuvio 1.) Kuvio 1. Vantaan ja lähialueiden väestönkasvu vuosina 2000-2012. Vantaan väestönkasvun hidastuminen edelliseen vuoteen verrattuna johtui sekä muuttovoiton että luonnollisen väestönkasvun pienenemisestä. Muuttovoitto laski 855 henkilöön, mikä oli 430 vähemmän kuin vuonna 2011. Luonnollinen väestönmuutos, syntyneiden ja kuolleiden erotus, pieneni 85 henkilöllä ja oli 1 356 henkilöä, mikä on 63 prosenttia koko väestökasvusta. Syntyneiden määrä, 2 601 lasta, laski edellisestä vuodesta, kun taas kuolleiden määrä kasvoi 1 245 henkilöön. Naapurikaupungeissa muuttovoiton osuus väestönkasvusta pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samana; Helsingin väestönkasvusta neljä viidesosaa tulee muuttovoitosta ja Espoossakin sen osuus on puolet. Kehyskunnissa nettomuuton osuus asukasluvun lisääntymisestä oli samalla tasolla (kaksi kolmasosaa) kuin Vantaallakin. Vantaan muuttovoitto oli viime vuonna pelkästään ulkomaan muuttojen varassa. Kotimaan muuttovoitto oli tappiollinen (-316 henkilöä), kun taas ulkomailta saatiin lisäystä asukasmäärään 1 171 henkilöä. Vastaava tilanne on ollut edellisen kerran vuosina 2009 ja 2010. Keskimäärin ulkomailta tulleiden osuus muuttovoitosta on ollut 95 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Helsingissä ja Espoossa vastaavat osuudet ovat olleet 95 ja 77 prosenttia. Kehyskunnissa osuus on ollut 25 prosenttia ja muulla Uudellamaalla noin 50 prosenttia. 1 Helsingin seudun kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti.

6 2 Vuoden 2012 väestöennusteen toteutuminen Vantaalla tehtävä väestöennuste perustuu edellisvuosina tapahtuneisiin väestönmuutoksiin, ja oletuksena on, että nämä trendit jatkuvat myös tulevaisuudessa. Trendien suuntaa voidaan kuitenkin muuttaa, jos tällaiseen näyttää olevan syytä kaupungin tekemien suunnitelmien ja päätösten perusteella. Aineistona ennusteessa käytetään Tilastokeskuksen vuosittain toimittamia väestöaineistoja, kaupungin tekemiä rakentamisennusteita sekä edellisten vuosien väestöennusteita. Menneiden vuosien kehitykseen perustuvat väestöennusteet ovat yleisin tapa tuottaa ennusteita myös muualla. Tällainen menetelmä toimii suhteellisen tarkasti, jos mennyt kehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta jos trendien suunta muuttuu, ennusteiden antamat tulokset saattavat sisältää suuriakin virheitä. On myös oletettavaa, että lähivuosille ulottuvat ennusteet ovat luotettavampia kuin pidemmän ajan ennusteet. Kaupungin tulevaisuuden suunnittelun ja päätöksenteon kannalta onkin hyvä, että ennusteita tehdään vuosittain. Tämä antaa pohjaa suunnitella tulevaa taloutta ja ajoittaa tulevia toimialojen investointeja oikea-aikaisesti. Vuonna 2012 valmistuneessa väestöennusteessa Vantaan väestömääräksi ennustettiin 205 338 asukasta vuonna 2013, kun todellinen asukasmäärä 1.1.2013 oli 205 312 asukasta. Virhettä ennusteessa oli siis 26 henkilöä, mitä voidaan pitää täysin marginaalisena. Muuttovoiton arviointi (+800 henkilöä) onnistui varsin hyvin, sillä vuonna 2012 se oli 855 henkilöä. Naisten kokonaishedelmällisyysluku laski alle 1,8 lapseen per nainen. Edellisen kerran luku on ollut näin alhainen vuonna 2001, kun huippuvuotena 2008 se oli noin 2,0 lasta per nainen. Kokonaishedelmällisyysluvussa oli laskua myös lähialueilla ja koko Suomessa. Vantaalla lasku näkyi syntyneiden lasten määrässä (2 601 lasta), kun ennustettu määrä oli 2 744 lasta. Ennustettuun syntymien määrään vaikuttaa sekä hedelmällisyysluku että hedelmällisyysiässä olevien naisten määrä. Kuolleiden määrän ennuste (1 206 kuollutta) oli lähes oikea (1 245 kuollutta). Tämä osoittaa sen, että edellisten viiden vuoden tietojen perusteella lasketut kuolemanvaaraluvut toimivat hyvin, ja niissä tapahtuvat muutokset ovat vuositasolla pieniä. Väestön ikääntyessä kuolemien määrä on noussut koko 2000-luvun huolimatta eliniän noususta. Vuonna 2012 syntyneen tytön elinajan odote oli 83,6 ja pojan 77,5 vuotta. Demografisissa tunnusluvuissa on satunnaisvaihtelua, joka on pienenee laskennassa käytettävän väestön ja siinä tapahtuvien muutosten määrän kasvaessa. Yksittäisissä tunnusluvuissa tapahtuneista pienistä ennustevirheistä huolimatta lopullinen ennuste osui hyvin kohdalleen. Tätä edesauttoi sekin, että eri ilmiöissä virhe oli erisuuntainen. Ikäryhmittäin tarkasteltaessa virheet ovat myös pieniä, ja menevät ikäryhmästä riippuen joko positiivisiksi tai negatiivisiksi. Kuvio 2:ssa on esitetty toteutunut ja ennustettu väestö ikäryhmittäin vuonna 2012. Osa-alueittaisen ennusteessa haasteet ovat koko kaupungin tasoon verrattuna suurempia. Osa-alueet, kaupunginosat ja suuralueet, ovat väestömäärältään pieniä, mikä saattaa tuottaa käytettäviin demografisiin (hedelmällisyys, kuolevuus, muuttoliike) tunnuslukuihin suurta satunnaisvaihtelua. Tällaisen vaihtelun hallitseminen on hankalaa, käytännössä mahdotonta, deterministisessä ennustemallissa. Prosentuaaliset virheet alueittain tarkasteltaessa saattavat olla suuria, mutta lukumäärällisesti pieniä. Suuralueittain tarkasteltuna virheet on esitetty Kuvio 3:ssa. Kuviossa positiiviset virheet indikoivat ennusteen yliarvioineen väestön määrää, ja vastaavasti negatiiviset arvot indikoivat ennusteen aliarvioineen väestön määrää ko. suuralueella. Pylvään pituus kuvaa suhteellista ennustevirhettä verrattuna alueen väestön määrään ja pylvään päissä olevat luvut absoluuttista virhettä henkilöinä.

7 Kuvio 2. Vantaan väestö ikäryhmittäin 1.1.2013: ennuste ja toteuma (e=ennuste, t=toteuma). Kuvio 3. Ennustevirheen suuruus suuralueittain 1.1.2013 (henkilöä ja %).

8 3 Ennustekauden 2013 2040 väestönkehityksen yleispiirteitä Vantaan koko kaupungin väestöennuste kattaa vuodet 2013 2040 ja osa-alueittainen ennuste vuodet 2013 2023. Ennusteen voidaan olettaa olevan tarkempi alkuvuosina ja sellaisissa väestöryhmissä, joissa muuttoliike on vähäistä. Tällaisia ryhmiä ovat mm. ikääntyneet ja peruskouluikäiset. Ennuste perustuu menneiden vuosien demografisiin muutoksiin ja kaupungin rakentamisennusteeseen. Yleinen talouden tasapainoinen kehitys pääkaupunkiseudulla edesauttaa erityisesti kaavoituksen ja uudisrakentamisen suunniteltua toteutumista sekä ajoituksellisesti että määrällisesti. Kuitenkin on huomioitava, että vaikka Vantaalle valmistuu noin 2 000 asuntoa vuodessa, ovat vanhassa asuntokannassa tapahtuvat muutokset ennusteen kannalta vähintäänkin yhtä haasteellinen osa, sillä ne kattavat suurimman osan Vantaalla tapahtuvista sekä sisäisistä että ulkoisista muutoista. Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan vuonna 2014 yli 207 000 asukkaaseen, vuonna 2015 lähes 210 000 asukkaaseen, vuonna 2020 reiluun 221 000 asukkaaseen, vuonna 2030 noin 240 000 asukkaaseen ja ennustekauden viimeisenä vuotena 2040 yli 255 000 asukkaaseen. Oletuksena tälle kehitykselle on, että vantaalaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousee kolme seuraavaa vuotta kolmen edellisen vuoden keskiarvon tasolla ja nousee sen jälkeen edellisten viiden vuoden keskiarvon tasolle väestön kuolemanvaara pysyy vuonna 2013 viiden edeltävän vuoden tasolla ja laskee sen jälkeen Tilastokeskuksen oletusten mukaisesti Vantaan muuttovoitto on keskimäärin hieman yli 600 henkilöä vuodessa. Vantaan asukasmäärän arvioidaan kasvavan ennusteen kahtena ensimmäisenä vuonna noin 2 200 henkilöllä vuodessa, nousevan sen jälkeen vuosina 2015 2017 noin 2 400 henkilöön vuodessa ja laskevan sen jälkeen asteittain siten, että vuonna 2025 kasvu on alle 1 900 henkilöä vuodessa. Kasvun pieneneminen johtuu sekä muuttovoiton pienenemisestä että kuolleiden määrän kasvusta väestön ikääntyessä. Kivistön suuralueella sijaitsevan Marja-Vantaan keskustan rakentamisen aloittamisen odotetaan lisäävän hieman väestönkasvua vuosina 2015 2019. Muut pienemmät rakennushankkeet vaikuttavat koko kaupungin tasolla kasvuun vähemmän vaikkakin kaupunginosatasolla muutos voi olla huomattava. Koska Vantaan asema osana kasvavaa pääkaupunkiseutua pysynee ennallaan, voidaan väestönkasvun edellytysten olevan myös tulevina vuosina olemassa ja täten kasvun voidaan olettaa olevan vakaata. Tähän antaa mahdollisuuden vastuullinen ja riittävä kaavoitus sekä sopiva sijainti Helsingin ja seudun reuna-alueiden välissä. Muutokset asukasmäärien lisääntymisessä yksittäisinä vuosina ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä, koska naisten hedelmällisyydessä ja muuttoliikkeessä on suuriakin vaihteluja vuosien välillä. Palvelujen järjestämisen kannalta tärkeitä ilmiöitä väestönkehityksessä ovat myös väestön ikääntyminen ja kielirakenteen muuttuminen. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2020 mennessä hieman yli 19 600 lapseen tämän hetkisestä 18 700 lapsesta. Alakouluikäisten määrä kohoaa 14 100 lapsesta noin 1 700 lapsella vuoteen 2020 mennessä ja yläkouluikäisten määrä lisääntyy 6 900 lapsesta noin 700 lapsella. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 10 000 henkilöstä reilulla tuhannella vuoteen 2015 ja vajaalla viidellä tuhannella vuoteen 2020 mennessä. Vieraskielisen väestön määrä odotetaan kasvavan vielä enemmän kuin edellisen vuoden ennusteessa mainittiin. Uusimman Helsingin seudun vieraskielisen väestöennusteen 2 mukaan Vantaalla muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä kohoaa nykyisestä noin 12 prosentista vuoteen 2020 mennessä 17 prosenttiin ja vuoteen 2030 mennessä 23 prosenttiin. Vastaavat henkilömäärät ovat 24 400, 37 300 ja 56 100 vieraskielistä. 2 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2013 2030. Helsingin kaupunki, tietokeskus. Espoon kaupunki, Kaupunkitieto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 5/2013. Helsinki 2013.

9 4 Väestöennusteen oletukset Vantaan koko kaupungin väestöennuste perustuu kaupungin väestössä tapahtuneisiin muutoksiin edellisinä vuosina, niiden perusteella tehtyihin oletuksiin ja muutoksista estimoituihin parametreihin. Huomioon otetaan syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike. Osa-alueittainen ennuste on oma kokonaisuutensa, joka täsmätään molempien ennusteiden tekemisen jälkeen siten, että osa-alueittainen ennuste pakotetaan ikä- ja sukupuoliryhmittäin koko kaupungin ennusteen antamaan kehykseen. Osaalueittaisessa ennusteessa käytetään kaupunginosakohtaisia oletuksia ja parametreja hedelmällisyydestä, vanhassa asuntokannassa tapahtuvista muutoksista ja uudisrakentamisen vaikutuksista asukkaiden määrään. Ottamalla huomioon kunkin osa-alueen erityispiirteet tavoitteena on saada ennuste tarkemmaksi. 4.1 Koko kaupungin ennuste 4.1.1 Syntyvyys Ennustettujen syntymien määrä perustuu hedelmällisyysiässä (15 49v) olevien naisten määrään ja hedelmällisyyslukuihin. Kokonaishedelmällisyysluvut 3 lasketaan ikäluokittaisista hedelmällisyysluvuista summaamalla ne yhteen. Koska em. luvuissa on vuosittaista vaihtelua, käytetään ennusteessa sitä edeltävien vuosien keskiarvoa. Vuoden 2011 väestöennusteessa on näytetty, miten hedelmällisyys ja naisten määrä ovat vaikuttaneet syntyneiden lasten määrään aiempina vuosina. Vuoden 2012 kokonaishedelmällisyysluvut laskivat vuoden 2011 tasosta. Edellisen kerran luvut ovat olleet näin alhaiset 2000-luvun alussa. Vastaava lasku oli nähtävissä myös Espoossa ja koko Suomessa (Kuvio 4). Hedelmällisyyslukujen muutoksen arviointia hankaloittaa edellisten vuosien välisen vaihtelun lisäksi myös se, että eri ikäryhmien hedelmällisyysluvut muuttuvat ajan myötä ja niiden trendit näyttäisivät olevan eri suuntaisia (Kuvio 5). Tässä ennusteessa oletetaan, että hedelmällisyys nousisi aluksi kolmen edellisen vuoden keskiarvon tasolle ja sen jälkeen vuodesta 2016 lähtien vuosien 2008 2012 keskiarvon tasolle. Lisäksi tämän vuoden ennusteessa hedelmällisyysluka alennettiin vielä hieman, sillä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä on ollut vähiten kuuteen viime vuoteen. Korjaus vähentää syntyneiden määrää hieman alle 30 lapsella. Ennusteen mukaan Vantaalle syntyy 2689 lasta vuonna 2013, mikä on noin 90 lasta enemmän kuin vuonna 2012. Syntymien määrän kasvu johtuu synnytysikäisten naisten lisääntymisestä. 3 Kokonaisuushedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tietyn vuoden hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän ja naiset eläisivät koko hedelmällisyysikänsä.

10 Kuvio 4. Kokonaishedelmällisyys vuosina 1980 2012 Vantaalla ja viitealueilla sekä Vantaan ennuste vuosille 2013 2023. Kuvio 5. 5-vuotisikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut vuosina 1980 2012.

11 4.1.2 Kuolevuus Kuolevuusluku ilmaisee kuolleiden määrän keskiväkiluvusta tietyn ajanjakson aikana. Vastaavasti ikäryhmittäinen kuolevuusluku kertoo tietyn ikäisten kuolleiden määrän vastaavan ikäryhmän keskiväkiluvusta. Tässä ennusteessa käytetään viiden edellisen vuoden (2008 2012) aineistoista laskettuja ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja molemmille sukupuolille erikseen. Näiden lukujen perusteella laskettu syntyvän lapsen eliniänodote Vantaalla vuonna 2012 oli naisilla 83,6 ja miehillä 77,5 vuotta. Väestön elinajanodote on kasvanut menneinä vuosina, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi tulevien vuosien kuolevuuslukuja korjattiin Tilastokeskuksen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmän alenemiskertoimilla. Lisäksi, yli 90-vuotiaiden miesten ikäryhmissä käytettiin koko Uudenmaan aineistosta laskettuja kuolevuuslukuja, koska Vantaan väestöpohja ja kuolleiden määrä ko. ryhmissä on pieni ja aiheuttaa suurta ikäluokittaista vaihtelua. Väestön vanhetessa kuolleiden määrä kasvaa. Vuonna 2013 ennustetaan kuolleiden määräksi 1 242 henkilöä, vuonna 2020 yli 1 400 henkilöä ja vuonna 2040 yli 2 100 henkilöä. Vaikka syntyneidenkin määrän odotetaan nousevan, lisääntyy väestö luonnollisesti yhä hitaammin, sillä syntyneiden enemmyys pienenee noin 1 450 henkilöstä alle 1 000 henkilöön vuosina ennustejakson aikana. 4.1.3 Muuttoliike Väestöennustemallin yksi osatekijä on muuttoliike. Käytettävässä mallissa lasketaan erikseen koti- ja ulkomaan muuttoliikkeiden tunnusluvut. Tähän on syynä yhä kasvava maahanmuuton ja vieraskielisen väestön määrä. Vantaan nettomuutto on viime vuosina kertynyt suurimmaksi osaksi juuri maahanmuuton kautta. Vantaalle muuttaneiden määrät ovat kasvaneet edellisinä vuosina ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Ennusteessa käytetään sekä koti- että ulkomaan tulomuuttajien määrissä lineaarista mallia, jossa kotimaan tulomuuttajien määrä lasketaan jatkamalla vuosien 2000 2012 trendiä. Ulkomaan tulomuuttajille trendi lasketaan vuosien 1995 2012 perusteella. Koska ulkomaan tulomuuttajien määrän kasvun oletetaan erityisesti Virosta ja Venäjältä pienevän, laskettiin tavoitetta siten, että vuonna 2040 koko ulkomaan tulomuuton määrä olisi 3 200. Em. oletuksilla kotimaan tulomuuttajien määrä kasvaa 13 800 henkilöstä 15 200 henkilöön vuosina 2013 2030. Ulkomaan tulomuuttajien määriksi ennustetaan nousevan samalla jaksolla 1 700 henkilöstä 2 600 henkilöön. Osa ulkomailta muuttajista on vieraskielisiä ja osa suomen- tai ruotsinkielisiä. Vantaan muuttovoitto on 2000-luvulla perustunut lähinnä ulkomailta tulevaan muuttoon. Kotimaan nettomuutto on ollut noin 500 henkilön muuttovoitosta 400 henkilön muuttotappioon. Ulkomaan muutossa nettomuutto on kasvanut siten, että vuonna 2012 muuttovoitto oli jopa yli 1100 henkilöä. Vuosina 2008 2012 keskimääräinen kokonaismuuttovoitto (maassa- ja maahanmuutto) oli noin 900 henkilöä. Tärkeimpiä kotimaan tulo- ja lähtömuuton kohteita ovat olleet Helsinki ja kehyskunnat. Muuttoliike Helsinkiin on ollut viime vuosina voitollista, hieman yli 1000 henkeä vuodessa, lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin muuttovoitto oli 750 henkilöä. Kehyskuntiin nettomuutto on ollut tappiollista, keskimäärin hieman yli tuhat henkilöä vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. Espoosta Vantaa on saanut lievää muuttovoittoa, vaikka vuosi 2012 olikin noin 50 henkilöä tappiollinen. Muuttovoiton suhteen ei oleteta tulevaisuudessa tulevan suuria muutoksia. Vantaan muuttovoitto alkuvuodesta 2013 on alin viiteen vuoteen, joten ensimmäisen ennustevuoden muuttovoiton oletetaan jäävän pienemmäksi kuin edellisenä vuonna (+855). Kaupungin tekemän rakentamisennusteen mukaan rakentaminen tulisi kasvamaan siten, että vuosi 2016 olisi tämän ennustekauden huippuvuosi. Tästä johtuen nettomuuton määrän oletetaan kasvavaan asteittain siten, että vuonna 2014 se olisi +800 henkilöä, seuraavana vuonna +1 000 henkilöä, ja sen jälkeen se laskisi asteittain +500 henkilöön. Arvioissa on käytetty perustana edellisten vuosien nettomuuttototeumia ja rakentamisennustetta.

12 Kuvio 6. Vantaan tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina 2000-2012 ja ennuste 2013-2040. Vantaan muuttovoitto on viime vuosina tullut lähes kokonaan ulkomailta. Ulkomaiden osuus nettomuutosta on ollut vuosina 2008 2012 yli 100 prosenttia, koska kotimaan muuttojen nettomuutos on ollut negatiivinen. Kotimaan ja ulkomaan nettomuuton määrät ovat Kuvio 6:ssa. Vuosina 2013 2014 nettomuuton oletetaan tulevan kokonaan ulkomailta, vuonna 2015 kotimaan ja ulkomaan nettomuuton suhteen olevan 20/80 ja vuonna 2016 22/78. Sen jälkeen suhteen ennustetaan muuttuvan siten, että vuodesta 2019 lähtien koko muuttovoitto tulee ainoastaan ulkomaan muutosta. Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumien oletetaan olevan vuosien 2008 2012 keskiarvojen mukaisia. Jakaumat ovat pysyneet viime vuodet varsin stabiileina, eikä niihin odoteta tulevan suuria muutoksia myöskään tulevaisuudessa. Vantaa on saanut edellisenä viitenä vuotena kotimaan muuttovoittoa 20 30-vuotiaiden ikäluokista. Suurinta muuttotappiota on tullut alle 10-vuotiaista lapsista ja 50 70-vuotiaista. Ulkomailta muuttovoittoa on tullut kaikissa ikäluokissa, mutta eniten 20 30-vuotiaista, kuten kotimaan muutoissakin (Kuvio 7).

13 Kuvio 7. Koti- ja ulkomaan nettomuuton ikäjakaumien keskiarvot vuosina 2008 2012. 4.2 Osa-alueittainen ennuste Väestöennusteen osa-alueittainen osa tehdään itsenäisenä ennusteena, joka lopuksi täsmätään siten, että väestönmuutokset vastaavat koko kaupungin ennusteen henkilömääriä ja ikä- ja sukupuolijakaumia. Osa-alueittaisessa ennusteessa otetaan huomioon kolme aluekohtaista tekijää: hedelmällisyys, uusien asuntojen määrä ja vanhassa asuntokannassa tapahtuvat muutokset. Vanhassa asuntokannassa tapahtuviin muutoksiin sisällytetään sekä muuttaminen että kuolemien vaikutus. 4.2.1 Syntyvyys Hedelmällisyydessä on Vantaalla alueellista vaihtelua, minkä vuoksi se määritellään osa-alueittaisessa ennusteessa kaupunginosittain (Kuvio 8). Ennusteessa käytetään kaupunginosittain laskettuja viiden edellisen vuoden (2008 2012) keskiarvoja, joiden perusteella hedelmällisyyttä korjataan korjauskertoimin suhteessa koko kaupungin hedelmällisyyteen. Yleensä korjattuja hedelmällisyyden korjauskertoimia pidetään koko ennustekauden vakiona, mutta joissain tapauksissa niitä on nostettu, jos alueelle ennustetaan runsasta uudisrakentamista. Vastaavasti kertoimia voidaan myös alentaa, jos uudisrakentaminen alueella loppuu.

14 Kuvio 8. Kokonaishedelmällisyyden keskiarvo 2008 2012 kaupunginosittain (referenssiviiva koko kaupungin keskiarvo). 4.2.2 Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestökehitykseen koostuu kaupungin laatimasta rakentamisennusteesta (2013 2022), viime vuosien perusteella laskettuista keskiarvoista ja asumisväljyydessä havaittuun kehitykseen perustuvista oletuksista. Helsingin seudun kunnat ovat allekirjoittaneet valtion kanssa MAL-aiesopimuksen 4, jossa on sovittu tulevien vuosien asuntorakentamismääristä. Nykyisen sopimuksen mukaan Vantaan asuntotuotannoksi on sovittu 2 000 asuntoa vuodessa, mikä vastaa 200 000 kerros-m 2 vuosirakentamista. Helsingin tavoite on 5 000 asuntoa ja Espoon 2 500 vuodessa. Ennusteen ensimmäisenä vuotena uusien asuntojen lukumääräksi ennakoidaan noin 1 750 kappaletta, mutta vuosina 2014 2018 määrän ennakoidaan ylittävän 2 000 asuntoa. 10-vuotisjakson huippuvuosina 2015 2016 määrän arvioidaan nousevan jopa yli 2 400 asunnon, minkä jälkeen tuotanto laskee jakson loppuun mennessä hieman alle 1 700 asunnon. Keskimäärin asuntoja valmistuu jakson aikana noin 2 000 kappaletta. Kerrosneliömetreinä se vastaa hieman yli 1,8 miljoonaa neliömetriä. Kerrostaloihin siitä rakennetaan noin 59 prosenttia. Rakentamisennusteen mukaan uusia asuntoja valmistuu eniten Myyrmäen, Tikkurilan ja Kivistön alueille (Kuvio 9). 4 Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Ympäristöministeriö. [http://www.ym.fi/fi- FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus/Maankayton_liikenteen_ja_asumisen_aiesopimukset, viitattu 25.6.2013].

15 Kuvio 9. Valmistuvien asuntojen määrä suuralueittain 2013-2022. Talotyypin mukaan katsottuna Tikkurilan suuralueelle valmistuu suhteellisesti eniten kerrostaloja, kun taas Korson suuralueella niiden osuus on pienin. Rivitalojen suhteellinen osuus rakennettavista asunnoista on suurin Korson ja Hakunilan suuralueilla (Kuvio 10). Kuvio 10. Uudisasuntojen talotyyppijakauma suuralueittain 2013-2022. Asuntotuotannon odotetaan Kehäradan valmistuminen myötä kiihtyvän vuosina 2015-2018 huomattavasti verrattuna vuoteen 2012. Rakentaminen on vilkkainta ennustejakson alkupuolella Tikkurilassa,

16 Myyrmäessä ja Kivistön suuralueilla. Jakson loppupuolella rakentaminen jatkuu runsaana Kivistön suuralueella (Kuvio 11). Kuvio 11. Asuntotuotannon ajoittuminen suuralueittain 2013-2022. Myyrmäen suuralueella rakennetaan Myyrmäen kaupunginosaan täydennysrakentamisena sekä Kaivokselaan laajennusalueelle. Yleisesti Myyrmäen suuralueelle arvioidaan tulevan uusia asuntoja enemmän tulevan kymmenen vuoden aikana kuin aiemmin 2000-luvulla. Kivistön suuralueella rakentaminen painottuu Kivistön kaupunginosaan, jonne rakennetaan sekä pienettä kerrostaloja koko kymmenvuotiskauden ajan. Kaupunginosan huippuvuodeksi ennakoidaan asuntomessuvuotta 2015, jolloin uusien asuntojen määrä odotetaan kohoavan yli 500. Keimolanmäen alueelle rakentaminen aloitetaan vuodesta 2015 alkaen ja vuodesta 2016 lähtien alueelle odotetaan keskimäärin yli 80 asuntoa vuodessa. Aviapoliksen suuralueella rakennetaan tasaisesti vuodesta 2014 lähtien keskimäärin hieman alle 200 asuntoa vuodessa. Rakentaminen keskittyy Pakkalan ja Veromiehen kaupunginosiin. Valtaosa uudisrakennuksista on kerrostaloja. Ylästöön valmistuu jonkin verran pientaloja koko ennustejakson ajan. Tikkurilan suuralueella uusia asuntoja tulee jakson kolmena ensimmäisenä vuotena, jonka jälkeen rakentaminen vähenee tasaisesti jakson loppuun. Hiekkaharjuun valmistuu vuonna 2013 noin 200 uutta asuntoa, jonka jälkeen alueelle rakennetaan vähemmän. Jokiniemeen rakennetaan jakson aikana hieman alle sata asuntoa vuodessa. Tikkurilan kaupunginosaan tulee vuonna 2015 hieman yli 150 asuntoa, mutta sen jälkeen niiden määrä laskee alle sataan per vuosi. Koivun suuralueella rakentaminen keskittyy Koivun ja Asolan kaupunginosiin. Koivussä asuntoja valmistuu erityisesti Leinelään, johon rakennetaan sekä kerros- että pientaloja. Muihin kaupunginosiin valmistuu ennusteen mukaan lähinnä pientaloja. Korson suuralueella rakentaminen lisääntyy hieman vuodesta 2015 lähtien. Keskimäärin uusia asuntoja valmistuu sen jälkeen hieman yli 300 vuodessa. Suurin osa niistä valmistuu pientaloihin Metsolan, Mikkolan, Korson ja Nikinmäen kaupunginosiin aiempaa rakentamista täydentäen. Hakunilan suuralueella uusien asuntojen valmistuminen kiihtyy vuodesta 2016 lähtien. Niistä suurin osa valmistuu kerrostaloihin Hakunilan kaupunginosaan mm. nykyisen bussivarikon alueelle. Hakunilan suuralueen rakentamismäärät ovat suuralueista pienimpiä, samalla tasolla kuin Aviapoliksen määrätkin.

17 4.2.3 Vanhan asuntokannan muutokset Ennusteessa tiettynä vuotena valmistuneita asuntoja käsitellään uudisasuntoina, ja aiempina vuosina valmistuneita asuntoja ns. vanhaan asuntokantaan kuuluvina asuntoina. Toisin sanoen, esimerkiksi vuonna 2013 valmistuneita asuntona pidetään ko. vuonna uudisasuntoina, ja vuonna 2012 ja sitä aiemmin valmistuneita asuntoja vanhaan asuntokantaan kuuluvina asuntoina. Tästä seuraa, että mitä enemmän alueella on vanhassa asuntokannassa asuvia henkilöitä, sitä vähemmän uudisrakentaminen vaikuttaa alueen väestön määrän muutoksiin, koska niihin muuttavat ja niissä asuvat henkilöt muodostavat myös pienemmän osan väestön kokonaismäärästä. Vanhassa asuntokannassa tapahtuvia muutoksia arvioidaan ja ennustetaan osa-alueittaisessa ennusteessa väestömuutoskertoimin, jotka muodostetaan alue- ja ikäryhmittäin. Väestömuutoskertoimet sisältävät väestön muuttamisen ja kuolemisen aiheuttamat muutokset tarkasteltavalla alueella. Ne on laskettu Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja väestötiedoista tehdyistä rakennustasoisista väestötiedoista. Tässä ennusteessa laskentavuosina on käytetty edellistä viittä vuotta (2008-2012). Kertoimien arvot ovat arvon yksi molemmin puolin siten, että negatiiviset arvot indikoivat alueen nettotappiota muuttamisen ja kuolemien seurauksena, ja positiiviset arvot vastaavasti nettovoittoa. Tässä on otettava huomioon, ettei syntyvyys sisälly tähän kertoimeen, vaan se käsitellään itsenäisesti (ks. luku 4.2.1). Koska alueina käytettävät kaupunginosat ovat osittain liian pieniä laskentaa varten, on alueellisesti läheisiä ja asuntokannaltaan samankaltaisia kaupunginosia yhdistelty samaan. Ikäryhminä on käytetty lähtökohtaisesti viisivuotisikäryhmiä muutamin poikkeuksin: 15 17-vuotiaat, 18 20-vuotiaat ja yli 75- vuotiaat. Näistä kahta nuorinta ryhmää on käsitelty ominaan, koska niissä muuttoalttius vaihtelee suuresti. Vanhimpien ikäryhmää käsitellään vastaavasti yhtenä ryhmänä, koska oletuksena on, ettei heidän muuttoalttiutensa muutu enää iän mukana huomattavassa määrin. Tällaisen kertoimen käyttäminen olettaa, että väestö muuttaa ja kuolee myös tulevaisuudessa menneiden vuosien mukaisesti. Muutokset näissä ilmiöissä aiheuttavat ennustevirheitä aluetasolla. Sellaisilla alueilla, joilla asuntokannan odotetaan uudisrakentamisen vuoksi muuttuvan tulevaisuudessa paljon, aiemmista vuosista laskettu kerroin ei todennäköisesti ole toimiva. Tämän vuoksi väestömuutoskerrointa on mahdollista muuttaa myös ennustekauden sisällä sopivammaksi. Nämä alueet ovat kuitenkin poikkeuksellisia, ja niistä esimerkkinä voidaan käyttää Kivistön kaupunginosaa. Kaupunginosissa, joissa asuntokanta koostuu suurimmaksi osaksi vanhasta asuntokannasta, väestö on yleensä ikäprofiililtaan varsin vakiintunutta. Tästä seuraa, ettei tulevaisuudessakaan ole odotettavissa nopeita muutoksia väestön rakenteeseen. Kuitenkin, osassa tällaisista kaupunginosista on odotettavissa sukupolvenvaihdos vanhan väestön muuttaessa muualle. Tätä kehitystä seurataan tulevaisuudessa tarkasti, koska väestön ikärakenteen muutos vaatii myös palvelujen järjestämisen tarkastelua uudelleen.

18 5 Vantaan väestöennuste 2013 2040 Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin prosentin vuodessa, mutta sen jälkeen kasvu hidastuu alle prosenttiin. Kasvu on suurimmillaan hieman alle 2 500 henkilöä, mutta laskee ennustekauden lopulla alle 1 500 henkilöön. Taulukko 1. Vantaan väestö 2000-2013 ja ennuste vuosille 2014-2040. Väestö Syntyneiden Netto- Väestön- Kasvu 1.1. Syntymät Kuolemat enemmyys muutto muutos vuodessa Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm % 2000 176 386 2 467 968 1 499 608 2 107 1,2 2001 178 471 2 363 957 1 406-46 1 360 0,8 2002 179 856 2 460 998 1 462 580 2 042 1,1 2003 181 890 2 531 1 026 1 505 646 2 151 1,2 2004 184 039 2 615 1 028 1 587-190 1 397 0,8 2005 185 429 2 541 1 055 1 486 340 1 826 1 2006 187 281 2 673 1 014 1 659 742 2 401 1,3 2007 189 711 2 611 1 077 1 534 1 211 2 745 1,4 2008 192 522 2 766 994 1 772 1 045 2 817 1,5 2009 195 397 2 721 1 096 1 625 499 2 124 1,1 2010 197 636 2 737 1 157 1 580 845 2 425 1,2 2011 200 055 2 659 1 218 1 441 1 282 2 723 1,4 2012 203 001 2 601 1 245 1 356 855 2 211 1,1 2013 205 312 2 689 1 242 1 447 700 2 147 1 2014 207 459 2 739 1 270 1 468 800 2 268 1,1 2015 209 727 2 761 1 299 1 463 1 000 2 463 1,2 2016 212 190 2 852 1 327 1 525 900 2 425 1,1 2017 214 615 2 878 1 355 1 523 900 2 423 1,1 2018 217 038 2 899 1 383 1 515 800 2 315 1,1 2019 219 353 2 917 1 411 1 506 700 2 206 1 2020 221 559 2 927 1 439 1 488 700 2 188 1 2021 223 747 2 937 1 468 1 468 600 2 068 0,9 2022 225 815 2 943 1 498 1 445 600 2 045 0,9 2023 227 860 2 944 1 529 1 415 500 1 915 0,8 2024 229 775 2 942 1 560 1 381 500 1 881 0,8 2025 231 657 2 936 1 593 1 343 500 1 843 0,8 2026 233 500 2 931 1 628 1 303 500 1 803 0,8 2027 235 303 2 924 1 664 1 260 500 1 760 0,7 2028 237 063 2 921 1 701 1 220 500 1 720 0,7 2029 238 783 2 917 1 739 1 178 500 1 678 0,7 2030 240 460 2 916 1 777 1 139 500 1 639 0,7 2031 242 100 2 919 1 815 1 105 500 1 605 0,7 2032 243 704 2 923 1 853 1 070 500 1 570 0,6 2033 245 275 2 933 1 889 1 043 500 1 543 0,6 2034 246 818 2 944 1 925 1 019 500 1 519 0,6 2035 248 337 2 960 1 960 1 000 500 1 500 0,6 2036 249 837 2 978 1 993 984 500 1 484 0,6 2037 251 321 2 998 2 025 973 500 1 473 0,6 2038 252 794 3 019 2 055 964 500 1 464 0,6 2039 254 258 3 042 2 081 960 500 1 460 0,6 2040 255 718 3 064 2 104 960 500 1 460 0,6 Suurin tekijä kasvussa on luonnollinen väestönkasvu, ts. syntyneitten ja kuolleitten erotus, joka selittää kokonaiskasvusta noin kaksi kolmasosaa. Kuolleiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä

19 noin 1 200 henkilöstä yli 2 000 henkilöön, kun taas syntyneiden määrä kasvaa noin 2 700 lapsesta hieman yli 3 000 lapseen. (Taulukko 1.). Vantaan väestön ikärakenne muuttuu ennustekauden aikana vanhemmaksi. Suhteellisesti suurin kasvu ikäryhmittäin katsottuna on vanhimmassa, yli 75-vuotiaiden ryhmässä. Lasten osuus väestöstä pysyy lähes vakiona ja työikäisen väestön osuus jopa pienenee hieman (Taulukko 2). Väestöllinen huoltosuhde 5 kasvaa nykyisestä 51:stä noin 61:een ennustekauden loppuun mennessä. Vantaan väestöllinen huoltosuhde on hieman koko maata (54) 6 edullisempi. Koko maan huoltosuhteen ennustetaan kasvavan yli 70:ään vuoteen 2040 mennessä 7. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne 1.1.2013-1.1.2040. 2013 2015 2020 2030 2040 Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % 0-6 18 700 9,1 18 824 9,0 19 668 8,9 20 357 8,5 20 757 8,1 7-12 14 097 6,9 14 735 7,0 15 789 7,1 16 985 7,1 16 979 6,6 13-15 6 874 3,3 6 940 3,3 7 596 3,4 8 242 3,4 8 621 3,4 16-24 23 325 11,4 23 130 11,0 22 468 10,1 25 024 10,4 26 975 10,5 25-34 30 367 14,8 30 756 14,7 32 553 14,7 32 190 13,4 35 454 13,9 35-44 29 536 14,4 29 982 14,3 32 313 14,6 34 283 14,3 33 790 13,2 45-54 29 382 14,3 29 832 14,2 28 763 13,0 31 040 12,9 32 724 12,8 55-64 25 452 12,4 24 858 11,9 25 864 11,7 25 944 10,8 28 132 11,0 65-74 17 690 8,6 19 545 9,3 22 016 9,9 21 958 9,1 22 211 8,7 75-9 889 4,8 11 125 5,3 14 528 6,6 24 438 10,2 30 075 11,8 Yht. 205 312 100,0 209 727 100,0 221 559 100,0 240 460 100,0 255 718 100,0 Kuvio 12:ssa on esitetty yllä oleva taulukko kuviona. Se havainnollistaa eri ikäryhmien kasvun nopeuden ennustekauden aikana. Ikäryhmät on valittu palvelujen tarpeiden mukaisesti. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa koko ennustekauden ajan hitaasti. Vuoteen 2040 mennessä 0 6- vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän noin 2 000 lapsella. Tuolloin lapsia on Vantaalla hieman alle 21 000. Alakouluikäisiä, 7 12-vuotiaita, on hieman päivähoitoikäisiä vähemmän. 2040 heitä odotetaan olevan noin 17 000, joten kasvu (2 900 henkilöä) on hieman suurempaa kuin nuorimmassa ikäluokassa. Yläkouluikäisten, 13 15-vuotiaiden, määrä lisääntyy reilulla 1 700 lapsella ollen ennustekauden lopulla noin 8 600. Yhteensä kouluikäisiä on Vantaan väestöstä noin kymmenesosa. Työikäisten,16 64-vuotiaiden, määrä kasvaa noin 20 000 hengellä vuodesta 2013 vuoteen 2040, mutta heidän osuutensa Vantaan väestöstä laskee kuitenkin 67 prosentista 61 prosenttiin. Vanhuuseläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä lisääntyy Vantaalla eniten kaikista ikäryhmistä. Yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 13 prosentista yli 20 prosenttiin. Vuonna 2040 heitä ennustetaan asuvan Vantaalla noin 52 000 henkeä, kun nykyinen määrä on noin 27 000, ts. määrä lähes kaksinkertaistuu. Yli 75-vuotiailla kasvu on vielä suurempaa, sillä heidän määränsä odotetaan jopa kolminkertaistuvan nykyisestä 10 000 henkilöstä. 5 0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde sataa työikäistä (15-64 -vuotiaat) kohden. 6 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.7.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2012/vaerak_2012_2013-03-22_tie_001_fi.html 7 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.7.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/

20 Kuvio 12. Väestön määrän muutos ikäluokittain 2000-2040.

21 6 Vantaan väestö osa-alueittain 2013 2023 6.1 Myyrmäen suuralue Myyrmäen suuralue kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 3 400 hengellä. Sen osuus Vantaan väestöstä laskee prosenttiyksiköllä nykyisestä 25,3 prosentista. Alueen ikäjakauma vanhenee, sillä vanhuuseläkeikäisten osuus väestöstä lisääntyy 17 prosentista 22 prosenttiin. Tähän vaikuttaa eniten vanhimman, yli 75-vuotiaiden määrän kasvu. Päivähoitoikäisten lasten osuus väestöstä pysyy samana, mutta määrä kasvaa noin 300 lapsella. Työikäisten määrä ei juurikaan muutu alueella. Väestömäärä kasvaa Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosissa noin tuhannella asukkaalla sekä Hämevaarassa, Hämeenssä ja Askistossa noin 300 asukkaalla. Muissa kaupunginosissa muutokset ovat pieniä. Taulukko 3. Myyrmäen suuralueen väestönkehitys 1.1.2003 1.1.2023. Muutos, henkilöä 2003 2013 2018 2023 2013 2018 2018-2023 Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm 0 6 3 899 7,7 4 126 7,9 4 311 8,0 4 446 8,0 185 135 7 12 3 590 7,1 2 998 5,8 3 328 6,2 3 487 6,3 330 160 13 15 1 817 3,6 1 464 2,8 1 587 3,0 1 755 3,2 123 168 16 24 5 804 11,5 5 617 10,8 5 302 9,9 5 336 9,6-315 33 25 34 7 648 15,1 7 706 14,8 7 795 14,5 7 732 14,0 89-63 35 44 7 236 14,3 6 760 13,0 7 216 13,4 7 614 13,7 456 397 45 54 8 015 15,8 6 845 13,2 6 742 12,5 6 555 11,8-103 -187 55 64 7 241 14,3 7 176 13,8 6 278 11,7 6 198 11,2-898 -80 65 74 3 549 7,0 5 972 11,5 6 736 12,5 6 043 10,9 764-693 75 1 796 3,5 3 341 6,4 4 511 8,4 6 236 11,3 1170 1 725 Yht. 50 595 100 52 005 100 53 806 100 55 402 100 1 801 1 596 Kuvio 13. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2003 2023.

22 6.2 Kivistön suuralue Kivistön suuralueella rakennetaan runsaasti uusia asuntoja seuraavan kymmenen vuoden aikana, muun muassa asuntomessualueelle Kivistön kaupunginosaan. Tästä johtuen alueen väestö lisääntyy huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, yhteensä noin 5 700 hengellä. Suuralueen osuus koko Vantaan väestöstä pysyy kuitenkin edelleen pienenä, sillä ennustekauden lopussa sen arvioidaan olevan noin kuusi prosenttia. Uudisrakentamisen johdosta alueen väestö tulee olemaan ennustekauden lopulla jonkin verran nuorempaa kuin monilla muilla suuralueilla. Kivistön suuralueen kasvu keskittyy uusille alueille, Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin. Kivistön kaupunginosan väestö kasvaa noin 5 600 asukkaalla, Keimolan noin 900 asukkaalla. Pientä asukasmäärän lisäystä on myös Lapinssä (+200), kun taas muiden kaupunginosien väestö pysyy lähes vakiona. Kivistön ja Keimolan alueiden väestössä on keskimääräistä enemmän päivähoitoikäisiä, yli 13 prosenttia. Taulukko 4. Kivistön suuralueen väestönkehitys 1.1.2003 1.1.2023. Muutos, henkilöä 2003 2013 2018 2023 2013 2018 2018 2023 Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm 0 6 614 9,1 889 10,7 1 193 10,7 1 638 11,6 304 446 7 12 666 9,9 772 9,3 1 012 9,1 1 173 8,3 240 161 13 15 317 4,7 336 4,0 454 4,1 543 3,9 118 89 16 24 567 8,4 734 8,8 960 8,6 1 092 7,8 226 131 25 34 713 10,5 820 9,9 1 463 13,1 2 125 15,1 643 661 35 44 1 114 16,5 1 440 17,3 1 778 16,0 2 216 15,7 338 438 45 54 1 029 15,2 1 232 14,8 1 603 14,4 1 884 13,4 371 281 55 64 915 13,5 957 11,5 1 202 10,8 1 482 10,5 245 280 65 74 583 8,6 706 8,5 878 7,9 1 084 7,7 172 206 75 241 3,6 431 5,2 597 5,4 843 6,0 166 246 Yht. 6 759 100 8 317 100 11 141 100 14 080 100 2 824 2 939 Kuvio 14. Kivistön suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2003 2023.

23 6.3 Aviapoliksen suuralue Aviapolis on Vantaan suuralueista toiseksi pienin (8,6 %) Kivistön jälkeen. Sen väestö kasvaa uudisrakentamisen myötä reilulla 3 000 hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin asukkaita alueella on lähes 21 000 henkeä. Aviapoliksen väestössä on tällä hetkellä hieman Vantaan keskiarvoa enemmän päivähoitoikäisiä lapsia, mutta heidän määränsä tullee laskemaan sekä suhteellisesti että lukumäärällisesti. Vastaavasti ikääntynyttä väestöä on koko Vantaan väestöön verrattuna vähemmän, mutta heidän määränsä tulee jonkin verran kasvamaan. Eniten kasvua tulee Pakkalan (1600 henkilöä), Veromiehen (1000) ja Ylästön (400) kaupunginosiin. Tammiston kaupunginosassa suuria muutoksia ei ole odotettavissa, ja Viinikkalan sekä Lentokentän kaupunginosissa väestön määrä on vähäinen. Taulukko 5. Aviapoliksen suuralueen väestönkehitys 1.1.2003 1.1.2023. Muutos, henkilöä 2003 2013 2018 2023 2013 2018 2018 2023 Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm 0 6 956 13,8 2 450 13,8 2 260 11,6 2 165 10,4-190 -94 7 12 658 9,5 1 531 8,6 1 805 9,3 1 671 8,0 274-134 13 15 238 3,4 555 3,1 776 4,0 853 4,1 221 77 16 24 727 10,5 1 785 10,1 2 176 11,2 2 847 13,6 391 671 25 34 1 366 19,7 3 702 20,9 3 287 16,9 3 374 16,1-415 86 35 44 1 311 18,9 3 331 18,8 3 554 18,3 3 199 15,3 223-355 45 54 845 12,2 2 173 12,2 2 648 13,6 2 902 13,9 475 254 55 64 512 7,4 1 318 7,4 1 520 7,8 1 967 9,4 202 448 65 74 217 3,1 677 3,8 999 5,1 1193 5,7 322 194 75 116 1,7 230 1,3 430 2,2 722 3,5 200 292 Yht. 6 946 100 17 752 100 19 454 100 20 893 100 1 702 1 439 Kuvio 15. Aviapoliksen suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2003 2023.

24 6.4 Tikkurilan suuralue Tikkurila on toiseksi suurin suuralue väestömäärällisesti (18,8 %). Asukasmäärä kasvaa ennustejakson aikana noin 3 100 hengellä siten, että nopein kasvu on ensimmäisen viiden vuoden jaksolla. Suuralueelle on suunniteltu uudisrakentamista useisiin eri kaupunginosiin. Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa lähes 500 lapsella. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee suuralueella myös, noin 2 000 hengellä. Nuorten aikuisten määrä laskee yli 600 hengellä. Väestönkasvu kohdistuu Tikkurilan, Jokiniemen, Hiekkaharjun, Viertolan ja Simonn kaupunginosiin. Muissa kaupunginosissa väestö pysyy ennallaan, ja joissakin jopa laskee. Taulukko 6. Tikkurilan suuralueen väestönkehitys 1.1.2003 1.1.2023. Muutos, henkilöä 2003 2013 2018 2023 2013-2018 2018 2023 Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm 0 6 3 194 8,7 2 981 7,7 3 337 8,2 3 445 8,2 356 108 7 12 2 996 8,1 2 311 6,0 2 501 6,1 2 694 6,4 190 192 13 15 1 325 3,6 1 240 3,2 1 207 3,0 1 292 3,1-33 85 16 24 4 399 11,9 4 948 12,8 4 524 11,1 4 316 10,3-424 -208 25 34 5 825 15,8 6 200 16 6 741 16,5 6 318 15,1 541-423 35 44 6 277 17,0 4 947 12,8 5 505 13,5 6 083 14,5 558 577 45 54 5 253 14,2 5 772 14,9 5 354 13,1 4 793 11,5-418 -561 55 64 3 934 10,7 4 800 12,4 5 156 12,6 5 365 12,8 356 209 65 74 2 362 6,4 3 257 8,4 3 883 9,5 4 062 9,7 626 179 75 1 316 3,6 2 206 5,7 2 682 6,6 3 450 8,2 476 768 Yht. 36 881 100 38 662 100 40 890 100 41 816 100 2 228 926 Kuvio 16. Tikkurilan suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2003 2023.

25 6.5 Koivun suuralue Koivun suuralue on väestömäärällisesti lähes samankokoinen kuin Hakunila ja Korso. Asukkaita vuonna 2013 oli noin 26 000. Alue kasvaa ennustekauden aikana vajaalla 3 000 asukkaalla. Koivun suhteellinen osuus Vantaan väestöstä pysyy seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes ennallaan. Väestön kasvussa paino on ensimmäisen viiden vuoden aikana. Koivun suuralueella ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy jakson aikana yli 1 700 hengellä ja heidän osuutensa väestöstä lisääntyy 12 prosentista yli 16 prosenttiin. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy hieman siten, että kasvu painottuu jälkimmäisen viiden vuoden (2018 2013) jaksolle. Väestönkasvu painottuu Koivun, Asolan ja Ilolan kaupunginosiin, jotka ovat lähellä vuonna 2015 valmistuvaa Kehärataa. Koivussä kasvu on 1 800 henkeä, joten alueella asuu jakson lopulla melkein 5 000 asukasta kuten myös Ilolassakin, jossa kasvu on 600 henkeä. Asolan väestö lisääntyy 700 hengellä. Taulukko 7. Koivun suuralueen väestönkehitys 1.1.2003 1.1.2023. Muutos, henkilöä 2003 2013 2018 2023 2013 2018 2018 2023 Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm 0 6 2 444 10,4 2 474 9,5 2 521 9,0 2 677 9,2 47 156 7 12 2 038 8,7 1 957 7,5 2 134 7,6 2 069 7,1 177-65 13 15 885 3,8 991 3,8 993 3,5 1 102 3,8 2 109 16 24 2 946 12,6 3 265 12,5 3 151 11,2 2 964 10,2-114 -187 25 34 3 458 14,8 3 533 13,5 4 001 14,3 4 108 14,1 468 107 35 44 3 856 16,5 3 738 14,3 4 007 14,3 4 155 14,3 269 148 45 54 3 579 15,3 3 856 14,7 3 866 13,8 3 717 12,8 10-149 55 64 2 467 10,5 3 239 12,4 3 251 11,6 3 443 11,8 12 191 65 74 1 150 4,9 2 044 7,8 2 635 9,4 2 719 9,3 591 84 75 589 2,5 1 077 4,1 1 469 5,2 2 147 7,4 392 678 Yht. 23 412 100 26 174 100 28 028 100 29 101 100 1 854 1 073 Kuvio 17. Koivun suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2003 2023.

26 6.6 Korson suuralue Korson suuralueen väestö lisääntyy lähes saman verran kuin Koivunkin, noin 3 000 hengellä. Ennustejakson lopulla väestöä on reilut 32 000 henkeä. Alueen väestönkasvu painottuu hieman jälkimmäiselle viiden vuoden jaksolle. Päivähoitoikäisten määrä jopa laskee ensimmäisen viiden vuoden aikana, mutta nousee sen jälkeen kokonaiskasvun ollessa kuitenkin alle 100 lasta. Kuten Vantaalla yleisestikin, ikääntyneiden määrä kasvaa eniten siten, että jakson lopulla yli 65-vuotiaita on lähes 5 000, mikä on 15 prosenttia osuutta alueen koko väestöstä. Ylivoimaisesti eniten kasvua on Nikinmäen kaupunginosassa, johon asukkaita tulee lisää yli tuhat. Vallinojalla kasvua on noin 700 ja Korsossa noin 500 henkeä. Mikkolassa, Leppäkorvessa ja Metsolassa asukasmäärän lisääntyminen on maltillisempaa ja muissa kaupunginosissa väestön määrä pysyy lähes samana seuraavan kymmenen vuoden ajan. Taulukko 8. Korson suuralueen väestönkehitys 1.1.2003 1.1.2023. Muutos, henkilöä 2003 2013 2018 2023 2013 2018 2018 2023 Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm 0 6 2 551 10,0 2 999 10,1 2 847 9,3 3 082 9,5-152 235 7 12 2 445 9,6 2 373 8,0 2 565 8,3 2 532 7,8 192-33 13 15 1 112 4,3 1 127 3,8 1 192 3,9 1 346 4,1 65 153 16 24 2 840 11,1 3 346 11,3 3 325 10,8 3 308 10,1-21 -16 25 34 3 577 14,0 3 817 12,9 4 041 13,2 4 554 14,0 224 513 35 44 4 530 17,7 4 580 15,5 4 422 14,4 4 476 13,7-158 54 45 54 4 058 15,9 4 536 15,3 4 582 14,9 4 479 13,7 46-102 55 64 2 733 10,7 3 568 12,0 3 611 11,8 3 905 12,0 43 294 65 74 1 191 4,7 2 249 7,6 2 717 8,8 2 837 8,7 468 120 75 554 2,2 1 026 3,5 1 420 4,6 2 085 6,4 394 666 Yht. 25 591 100 29 621 100 30 722 100 32 605 100 1 101 1 883 Kuvio 18. Korson suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2003-2023.

27 6.7 Hakunilan suuralue Hakunilan asukasmäärä lisääntyy ennustekauden aikana suuralueista vähiten, vajaalla tuhannella hengellä. Vuonna 2023 asukkaita on 30 000. Alueelle rakennetaan myös vähiten uudisasuntoja. Hakunilan suuralueella väestö ikääntyy eniten suuralueista. Alle kouluikäisten määrä supistuu, kun taas yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 1 900 hengellä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on vuonna 2023 yli 18 prosenttia. Kaupunginosista kasvavat vain Hakunila (+ 650) ja Kuninkaan (+200). Muissa väestön määrä pysyttelee koko ennustekauden samalla tasolla tai jopa pienenee. Taulukko 9. Hakunilan suuralueen väestönkehitys 1.1.2003-1.1.2023. Muutos, henkilöä 2003 2013 2018 2023 2013 2018 2018 2023 Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm 0 6 2 778 9,6 2 682 9,2 2 565 8,8 2 618 8,7-117 54 7 12 2 542 8,8 2 028 7,0 2 198 7,5 2 167 7,2 170-31 13 15 1 139 4,0 1 081 3,7 993 3,4 1 081 3,6-88 89 16 24 3 302 11,5 3 092 10,6 2 889 9,9 2 707 9,0-203 -182 25 34 4 120 14,3 3 928 13,5 3 864 13,2 4 073 13,6-64 209 35 44 4 825 16,7 4 155 14,3 4 178 14,3 4 248 14,1 23 71 45 54 4 750 16,5 4 413 15,2 4 165 14,2 3 831 12,7-248 -334 55 64 3 427 11,9 4 061 14,0 3 646 12,5 3 789 12,6-415 142 65 74 1 338 4,6 2 543 8,7 3 254 11,1 3 175 10,6 711-79 75 599 2,1 1 101 3,8 1 500 5,1 2 364 7,9 399 864 Yht. 28 820 100 29 084 100 29 252 100 30 054 100 168 802 Kuvio 19. Hakunilan suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2003 2023.

28 LIITE A

Taulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain 2013-2040. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 2035 2040 0 2639 2710 2762 2790 2880 2906 2925 2942 2966 2943 2973 3073 1 2695 2631 2704 2760 2787 2877 2902 2919 2960 2940 2955 3045 2 2744 2675 2613 2689 2745 2772 2860 2883 2938 2922 2924 3002 3 2734 2726 2659 2600 2675 2730 2755 2842 2912 2907 2899 2961 4 2691 2723 2717 2651 2590 2665 2719 2743 2889 2896 2879 2925 5 2583 2678 2712 2707 2641 2580 2654 2707 2867 2887 2865 2895 6 2614 2561 2658 2693 2687 2620 2558 2631 2827 2862 2841 2856 7 2388 2605 2553 2650 2683 2677 2609 2547 2797 2844 2826 2827 8 2460 2394 2611 2560 2655 2689 2682 2614 2780 2842 2836 2826 9 2362 2461 2396 2614 2562 2657 2690 2683 2696 2834 2840 2822 10 2314 2366 2466 2400 2617 2565 2660 2692 2675 2826 2845 2821 11 2292 2324 2376 2477 2410 2627 2574 2669 2631 2821 2855 2834 12 2281 2300 2333 2386 2486 2420 2637 2584 2570 2817 2865 2849 13 2304 2287 2307 2339 2392 2491 2425 2641 2636 2799 2862 2857 14 2221 2319 2302 2322 2354 2406 2505 2438 2717 2727 2867 2874 15 2349 2233 2331 2315 2334 2366 2418 2517 2737 2717 2870 2891 16 2354 2365 2250 2349 2333 2352 2384 2435 2723 2683 2875 2911 17 2462 2362 2374 2261 2360 2344 2362 2393 2637 2621 2869 2919 18 2565 2494 2396 2414 2301 2400 2382 2399 2727 2722 2888 2954 19 2625 2598 2531 2442 2458 2345 2441 2420 2547 2828 2842 2985 20 2693 2641 2619 2562 2470 2487 2369 2461 2628 2851 2834 2991 21 2609 2688 2641 2629 2570 2478 2490 2368 2523 2813 2776 2970 22 2678 2671 2754 2718 2705 2647 2552 2561 2545 2794 2784 3038 23 2640 2742 2740 2833 2795 2783 2721 2623 2587 2919 2923 3097 24 2699 2719 2826 2833 2925 2888 2872 2808 2660 2792 3084 3110 25 2711 2826 2851 2968 2974 3067 3028 3009 2821 3000 3240 3241 26 2803 2820 2940 2974 3090 3097 3187 3145 2850 3022 3334 3320 27 2841 2907 2928 3056 3087 3203 3207 3295 3075 3073 3343 3354 28 2997 2921 2991 3020 3145 3177 3290 3292 3149 3126 3478 3503 29 3225 3082 3009 3087 3114 3240 3269 3380 3338 3200 3353 3665 30 3162 3289 3149 3083 3158 3186 3309 3336 3467 3285 3481 3737 31 3167 3220 3349 3215 3146 3221 3246 3367 3540 3245 3429 3752 32 3041 3183 3238 3371 3233 3164 3236 3258 3590 3367 3374 3651 33 3196 3070 3215 3274 3404 3265 3194 3264 3530 3381 3364 3721 34 3224 3208 3084 3232 3289 3420 3279 3206 3543 3489 3354 3509 35 3118 3240 3225 3104 3248 3304 3433 3291 3441 3556 3374 3567 36 3140 3139 3262 3250 3127 3271 3326 3453 3436 3593 3298 3479 37 3139 3137 3138 3263 3249 3125 3268 3321 3312 3629 3406 3412 38 2988 3140 3139 3141 3263 3249 3124 3265 3285 3535 3384 3364 39 2640 2979 3132 3133 3132 3253 3238 3112 3203 3521 3464 3324 40 2785 2638 2978 3131 3130 3129 3249 3233 3270 3405 3516 3329 41 2854 2785 2639 2980 3131 3129 3127 3246 3409 3375 3526 3225 42 2823 2862 2795 2651 2990 3141 3138 3135 3292 3268 3578 3351 43 2937 2821 2861 2795 2650 2988 3137 3134 3236 3242 3486 3331 44 3112 2928 2813 2854 2786 2640 2977 3125 3082 3158 3471 3408 45 3077 3098 2915 2800 2839 2770 2623 2958 3186 3209 3337 3440 46 3068 3074 3096 2914 2798 2836 2766 2618 3198 3347 3307 3451 47 3128 3057 3064 3087 2905 2789 2826 2755 3072 3213 3182 3484 48 3236 3117 3047 3056 3077 2895 2779 2815 3065 3153 3152 3390 49 3055 3223 3105 3036 3044 3066 2883 2766 3057 3003 3075 3381 50 2923 3040 3208 3091 3022 3029 3049 2867 2893 3112 3133 3256 51 2850 2902 3019 3188 3072 3002 3009 3029 2545 3113 3260 3219 52 2733 2831 2883 3002 3170 3054 2984 2990 2675 2982 3121 3091 53 2781 2712 2810 2864 2981 3148 3032 2962 2724 2966 3053 3052 54 2531 2753 2685 2784 2836 2954 3119 3003 2660 2942 2890 2960 55 2592 2509 2730 2664 2763 2815 2931 3096 2754 2779 2996 3018 56 2650 2567 2486 2707 2641 2739 2790 2906 2907 2431 2990 3137 57 2628 2616 2534 2454 2673 2608 2705 2755 2853 2542 2846 2981 58 2530 2593 2581 2500 2421 2639 2573 2669 2810 2577 2814 2900 59 2493 2495 2558 2547 2467 2388 2604 2538 2843 2507 2783 2733 60 2540 2449 2451 2515 2504 2424 2345 2559 2911 2576 2600 2813 61 2390 2495 2405 2409 2472 2461 2381 2302 2704 2704 2238 2785 62 2468 2352 2457 2368 2372 2434 2423 2343 2553 2647 2344 2640 63 2581 2411 2296 2401 2314 2317 2378 2367 2446 2582 2356 2585 64 2580 2528 2360 2248 2352 2265 2268 2328 2303 2597 2271 2539 65 2634 2535 2485 2320 2209 2312 2227 2229 2328 2670 2347 2371 66 2537 2588 2492 2443 2281 2171 2274 2189 2088 2477 2480 2030 67 2198 2492 2544 2450 2403 2243 2135 2236 2127 2334 2431 2141 68 1800 2155 2445 2498 2405 2359 2202 2095 2166 2249 2387 2175 69 1697 1766 2118 2404 2457 2367 2322 2167 2146 2130 2422 2117 29