katsaus 298/2013 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Tekesin katsaus 298/2013 Tekes 2013
Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes 2013. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. Suunnittelu ja toteutus: Recommended Finland Henkilökuvat: Pekka Kiirala ja EUROFORUM/Gust. (Ville Öhman) Painatus: Markprint Oy Tekes 2013 ISBN 978-952-457-562-1 ISSN 1797-7339
Suomi on asukasmäärältään ja geeniperimältään kiehtova maa. Pienuus voi tarjota ainutlaatuisia näkymiä rohkeille kehittäjille ja innovaattoreille. Samaan aikaan vanheneva väestö, vinoutuva huoltosuhde ja pitkät välimatkat asettavat ennen näkemättömiä haasteita kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Tulevaisuutta tekevä kokija ja näkijä ei hätkähdä. Haasteet ovat mahdollisuuksia, kun ne sellaisiksi käännetään. Tässä julkaisussa kuusi asiantuntijaa antaa ajatuksen lentää ja katseen kantaa. Tarkastelualustana toimii Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma, jonka johtoryhmän jäseniä kaikki ovat. Vauhtia pohdintaan antavat näkemyksillään Tekesin pääjohtaja Pekka Soini ja sosiaali- ja terveysministeriön kanslia päällikkö Päivi Sillanaukee.
6 Pekka Soini Pääjohtaja, Tekes Luutaa luutuneille ajatuksille 10 14 18 Päivi Sillanaukee Kansliapäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Äidin logiikkaa myös terveyspalveluihin Juha Tuominen Johtava ylilääkäri, Suomen Terveystalo Juha Tuominen kurkottaisi korkealle Karita Reijonsaari Terveydenhuollon konsultti ja tutkija Vain vaikuttava palvelu auttaa asiakasta Case Nelinkertainen win-win vapaaehtoisuudesta 17 Kunnille eväitä Lasten ikihyvästä 21 22 Petri Lehto Teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö Julkinen sektori tarvitsee fiksua uudistumista Toimiva avohoito on potilaan etu 25 26 Olli Kerola Apulaisosasto päällikkö, Sosiaali- ja terveys ministeriö Hyvällä strategialla toimivia palveluita Sujuva hoitopolku vie suoraan kotiin 28 30 34 Paavo Voutilainen Palveluekosysteemissä arvo syntyy yhdessä asiakkaan kanssa Ville Öhman Tekoäly räjäyttää diagnostiikan Ryhmävoimaa sydänsairauden hoitoon 32 Älykäs palvelulogiikka helpottaa 36 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa 2012 2015 38
Tulevaisuus on oivaltavissa hyvinvointipalveluissa Sosiaali- ja terveysala ei ole pelkkä kulu. Tutkimus- ja kehitystoiminta on tuottanut tulosta ja yhä useammat alkavat nähdä mahdollisuuksia hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Innovaatiot, yritystoiminta ja oivaltavat, uudet ratkaisut edesauttavat tulevaisuuden rakentamista. Mahdollisuuksia pitää uskaltaa hyödyntää. Meillä jokaisella on myös osavastuu niin omasta kuin läheistemmekin hyvinvoinnista. Kaikkiin olosuhteisiin emme itse voi vaikuttaa, mutta jokainen meistä voi useimmiten tehdä jotain. Tavoitteena pitää olla, että suomalaiset elävät mahdollisimman pitkään entistä terveempinä ja voivat myös toimia aktiivisesti mukana yhteiskunnassa. Hyvinvointisektorin kaikkien toimijoiden on syytä sukkuloida erilaisissa verkostoissa ja hakea niistä lisäarvoa tavoitteen saavuttamiseksi. Paremmin voivan ja vanhemmaksi elävän väestön maassa hyvinvointipalvelut antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda uutta: halutessamme kansakunnan ikääntymisestä tulee tuottavaa ja aukeaa aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaita ideoita monistamalla saamme myös tuotteita, joista naapurimmekin ovat kiinnostuneita. Tässä julkaisussa ajatuksiaan avaa kahdeksan hyvinvointipalveluita eri näkökulmista tarkastelevaa ammattilaista. Mukana on myös kuusi esimerkkiä tuloksellisista hankkeista. Keskustelu aiheen parissa jatkukoon! Raimo Pakkanen Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman ohjelmapäällikkö Minna Hendolin Tekesin Elinvoimainen ihminen -vastuualueen johtaja
Pekka Soini Pääjohtaja, Tekes Tekesin pääjohtaja, diplomi-insinööri Pekka Soini toimi aiemmin Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtajana ja globaalina kehitysjohtajana. Sitä ennen hänellä oli mittava ura muissa Nokian tehtävissä ja muun muassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä Yhdysvalloissa. Hänellä on yli kahden vuosikymmenen kokemus globaalista suuryrityksestä sekä yrityskokemusta ja -tuntemusta. Hyvinvoinnistaan hän huolehtii liikkumalla ja hyötyliikkumalla ja muistuttaa lisäksi, että lomiakin kannattaa työn ohessa muistaa pitää. 6 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Luutaa luutuneille ajatuksille Tekesin pääjohtaja Pekka Soini puhuu vuolaasti ja paljon. Hänessä on teekkarin intoa tarkastella asiakokonaisuuksia uusista näkökulmista. Hän tunnustaa Suomessa vallitsevat päätöksenteko- ja valtarakenteet mutta uskoo lujasti hyvien käytäntöjen levittämisen voimaan. Sosiaali- ja terveyspalveluita Soini kehittäisi pala kerrallaan hyviä ideoita naapurille monistamalla. 7
Toisin kuin moni kunta- ja terveydenhuoltorakenteiden kanssa kipuileva päättäjä, Soini ei näe suomalaisten terveyspalvelujen järjestämistä ongelmana vaan mahdollisuutena. On totta, että meillä on paljon erilaisia toimijoita ja heidän joukossaan voi vallita luutuneitakin käsityksiä rooleista ja rakenteista. Juuri Tekesin tehtävä on toimia katalysaattorina ja saattaa eri tahoja yhteen, Soini sanoo. Hän on innoissaan tehtävänsä antamista näköaloista. Suomi on mahtava toiminta-alue. Olemme geneettisesti kiinnostava saareke. Suomi voi toimia tutkijoille eräänlaisena elävänä laboratoriona. Hän toteaa, että Suomi ei riitä markkina-alueeksi kunnon liiketoiminnalle. Maan pienuudesta ja sen eri alueista voi olla hyötyä. Kuntien, yliopistojen ja liike-elämän voimavarat pitää suunnata yhteiseen tavoitteeseen ja houkutella yrittäjiä, jotka sijoittavat suomalaiseen osaamiseen, Soini maalaa. Hän uskoo esimerkiksi biotalouden mahdollisuuksiin. Biotalous kattaa niin energian, ruuan, lääkkeet kuin monia muitakin hyvinvoinnin lähteitä, Soini listaa. Myös avoin data avaa uusia mahdollisuuksia. Voimaan tuleva biopankkilaki voi avata aivan uusia näkymiä sekä suomalaisille että muualta tuleville tutkijoille ja palveluiden kehittäjille. Tässä voidaan yhdistää ainutlaatuista suomalaista bioinformaatiota ja ICT-teknologiaa, Soini toteaa. Taitoa toimintaan ja hankintaan Yrityselämää koko työuransa seuranneena Pekka Soini ymmärtää hintakilpailun säännöt ja hyödyt. Sosiaali- ja terveysalalla on hänen mielestään välillä menty kilpailutuksessa liian pitkälle. Jonkun yksikön alhainen hinta ei takaa sitä, että lopputulos on edullinen. Osien kilpailutuksesta pitäisi päästä kokonaisuuksien hallintaan. Nyt ostetaan halvimmalla ja siihen yleensä liittyy suuri volyymi. Pitäisi ajatella holistisesti sitä, mitä saadaan aikaan, Soini toteaa. Hankintaan pitäisikin hänen mielestään innovoida aivan uusia käytäntöjä. Kyse on osto-osaamisesta esimerkiksi kunnissa. Koulutuksia järjestetään, mutta sitä pitäisi olla paljon enemmän ja sen pitäisi tuottaa tulosta. Pitää oivaltaa, miten innovatiivisia julkisia hankintoja voi hyödyntää. Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on 32 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin puolet valtion vuosibudjetin kokonaissummasta. Soini ei ihmettele uutisia esimerkiksi suurista, tuottamattomista IT-hankkeista. Spesifioidaan liian tarkasti se, mitä luullaan haluttavan alkuvaiheessa. Sitten kun hanke on vuosien jälkeen päättynyt, lähtökohta on vanhentunut ja tilanne muuttunut. Asioita pidetään hänen mukaansa usein niin isoina, ettei niitä osata lähestyä. Hänen mukaansa innovaatiorahoituksessa lähdetään siitä, että pitää voida testata ja kokeilla pienempääkin kokonaisuuden osaa. Etsitään kokeilunhaluisia kumppaneita ja järjestetään rahoitus. Kaikkien kanssa ei tarvitse toimia mutta pitää päästä alkuun. Pelkkä tutkimustulos ei kuitenkaan Soinin mukaan enää riitä varsinkaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kun toimivia tuloksia saadaan, ne pitää jalkauttaa. Hyviä käytäntöjä sosiaalija terveyspalveluissa pitää jakaa. Harmaat pantterit palveluihin Kansalaisena ja veronmaksajana Pekka Soini on huolissaan siitä, että suomalaisten hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden haasteita ei oivalleta. Hän toteaa, että suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin käytetään valtavia summia. Sen seurauksena ihmiset elävät vanhemmiksi ja huoltosuhde näyttää siltä, miltä näyttää. Sen voisi kääntää. Meillä on entistä enemmän parempikuntoisia eläkeläisiä, jotka haluaisivat olla hyödyksi yhteiskunnassa. Se on resurssi. Siihen pitää kehittää palvelukonsepteja ja siihen olisi myös globaalit markkinat, Soini huomauttaa. Hyvinvointi-, terveys- tai sosiaalipalvelut ovat alkaneet kiinnostaa Soinia entistä enemmän. Innovaatiorahoituksessa hyvinvointi tulee vastaan kaikkialla. Terveyden lisäksi tarkastellaan myös kaikkia muita hyvinvointiin liittyviä asioita, niin henkisiä virikkeitä kuin toimivaa ja ihmislähtöistä ympäristöäkin. Jos tähän kaikkeen löydetään uusia innovaatioita ja uuden- 8 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Meillä on entistä enemmän parempikuntoisia eläkeläisiä, jotka haluaisivat olla hyödyksi yhteiskunnassa. Se on resurssi. Siihen pitää kehittää palvelukonsepteja ja siihen olisi myös globaalit markkinat. laisia tapoja toimia, ne käytännöt ovat myös monistettavissa, Soini uskoo. Siten puolestaan saadaan uutta liiketoimintaa. Hyödyn tavoittelu ajaa sekä ihmisiä että organisaatioita ongelmien ratkaisuun. Kun ratkaisu on hyödyllinen, sille myös löytyy maksajia, Soini summaa. Ihmisen on kannettava vastuunsa Soini ei kavahda puhumista ihmisen omasta terveysvastuusta. Elämäntapasairauksien hintalappu on iso ja usein edes jotain on tehtävissä ominkin voimin. Itse hän pyrkii pysymään päivittäisessä vireessä hyötyliikkumalla työpaikalla. Autotallista on työhuoneeseen 140 porrasaskelmaa ja ruokalaan 120 suuntaansa. Innovaatiomiehen innolla Soini näkee terveyden omavastuussakin suuria tulevaisuudennäkyjä. Esimerkiksi tietotekniikka on vasta aivan alkumetreillä siinä, mitä se voi antaa. Ihmisten terveystietämys ja myös omavastuu lisääntyvät oman terveydentilan monitoroinnin ja sensoroinnin kautta. Ihmisiä kiinnostaa se, että heillä on mahdollisuus itse seurata omaa terveydentilaansa ja sitten vaikuttaa siihen, Soini uskoo. Palveluiden pitää olla Soinin mukaan siellä, missä niitä tarvitaan. Vaikka väki olisi kuinka tervettä, joskus apua tarvitaan. Palveluita on saatava helpommin ja hajautetummin. Meillä on jo esimerkkejä kauppakeskuksissa toimivista klinikoista. Meillä on myös hyvä apteekkiverkosto, jota voidaan hyödyntää, Soini toteaa. Hän muistuttaa jo aiemmin toteamastaan: ei pidä yrittää tehdä valmista heti, vaan kannattaa edetä pala ja porras kerrallaan innovaatioille avoimena. 9
Päivi Sillanaukee Kansliapäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Ennen kansliapäällikön tehtävää hän toimi ministeriössään osastopäällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Fysiikastaan Sillanaukee huolehtii sauvakävelemällä, hiihtämällä ja harrastamalla avantouintia. Henkistä hyvinvointia tuo omien lasten lisäksi kanteleen soitto sisarusten kesken. Äidin logiikkaa myös terveyspalveluihin Kun Päivi Sillanaukeelta kysyy oman elämän hyvinvoinnin elementtejä, hän mainitsee liikunnan ja musiikkiharrastuksen ohella painokkaasti omien lastensa merkityksen. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä istuva lääketieteen tohtori voidaan määritellä uranaiseksi, lapset kuuluvat kuitenkin elämän keskipisteeseen. 10 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
11
Kun istun keinutuolissa, tiedän, että lasten kehitys ei ole työuran takia turmeltunut, Sillanaukee kuittaa. Sillanaukeen ratkaisut terveyspalveluiden hyvän kehityksen takaamiseksi ovat yhtä selkeitä kuin vanhemmuudesta kumpuava arkilogiikka: keskitytään olennaiseen, karsitaan päällekkäisyydet pois, annetaan apua oikeaan paikkaan heti, kun tarvitaan, ja otetaan terveen elämän edellytykset lähtökohdaksi päätöksentekoon. Ongelmana on, että päättäjät katsovat lukuja usein vain vuoden tasolla. Vaikutuksia ei uskalleta nähdä eikä osata arvioida pidemmälle, Sillanaukee toteaa. Hänen mallissaan koko maan yhteiskunta- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan pitäisi pohjautua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sen pitäisi koskea yhtä hyvin kuntien kuin valtionkin toimintaa. Se olisi inhimillisesti, eettisesti ja taloudellisesti täysin perusteltua, Sillanaukee sanoo. Kokonaisuus hallintaan Sillanaukee toivoo, että tulevaisuudessa esimerkiksi kaavoitusratkaisujen lähtökohdaksi otetaan ikääntyvän väestön liikkuminen, virkistysmahdollisuudet ja kotona asumisen tukeminen. Kun kokonaisuuden vaikutukset huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, säästytään monelta kalliilta pakkoratkaisulta myöhemmin. Osaamista Suomesta Sillanaukeen mukaan löytyy, mutta toteuttaminen kansallisessa ja paikallisessa politiikassa ontuu, vielä toistaiseksi. Meillä alkaa olla nyt valmiuksia isoihin tulevaisuutta koskeviin päätöksiin, se on väistämätöntä. Avoimen, älyllisen ja reippaankin keskustelun Sillanaukee toivottaa tervetulleeksi. Kenttä on moninainen, mutta eri intressiryhmien pitää olla mukana keskustelussa. Se on vaikeaa, mutta ei se huono asia ole. Ratkaisut syntyvät keskustelun kautta. Ensin pitäisi järkeistää kaksi asiaa: rahoitus ja järjestämisvastuu. Meillä on keskimäärin kaksin verroin työntekijöitä sosiaali- ja terveyssektorilla verrattuna siihen, mitä muualla Euroopassa. Se ei ole ihme, sillä meillä on päällekkäisiä toimintoja. Keskitytään olennaiseen, karsitaan päällekkäisyydet pois, annetaan apua oikeaan paikkaan heti, kun tarvitaan, ja otetaan terveen elämän edellytykset lähtökohdaksi päätöksentekoon. 12 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Sillanaukee luettelee: on julkista terveydenhuoltoa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, yksityistä terveydenhuoltoa, työterveyshuolto ja ylioppilasterveydenhuolto. Yksityistä palvelua on ostopalveluina sellaisillakin alueilla, joissa kuitenkin sairaanhoitopiirin kautta toisen jäsenkunnan vuoksi on valmius tuottaa itse samat palvelut. Järjestelmämme pitäisi olla sellainen, ettei se edesauta tällaisia päällekkäisyyksiä. Silloin saataisiin tuottavuutta nostettua ja henkilöstökin riittäisi paremmin. Sillanaukeen mukaan potilaan pitää saada palvelua mutta hänen osaltaan merkitystä ei ole sillä, kuka palvelun tuottaa. Kokonaisuuden pitäisi olla rahoituksellisesti yhden tahon hallinnassa. Hän ei usko markkinoiden kaikkivoivaan valtaan, vaikka markkinat ja kilpailutus ei sinällään huono asia olekaan. Markkinoiden ja vapaan kilpailun kautta jollakin aikavälillä saatettaisiin saavuttaa palvelujen sijoittuminen vastaamaan tarvetta. Suomi on kuitenkin iso ja harvaanasuttu maa. Tarvitaan sääntelyä ja alueellista palveluverkkojen suunnittelua, jotta perustuslailliset perusoikeudet riittäviin ja yhdenvertaisiin palveluihin voidaan turvata, Sillanaukee muistuttaa. Varhaisen puuttumisen säästöt Sillanaukee puhuu painokkaasti siitä, että asioihin pitää tarttua ajallaan. Tarvitsemme sosiaali- ja terveyspalveluita, joissa on monenlaista osaamista yhtäaikaisesti. Osaaminen pitää soveltaa kulloiseenkin tilanteeseen. Siten päästään nopeammin kiinni potilaan ja asiakkaan asiaan niin, ettei häntä vain lähetellä paikasta toiseen sillä seurauksella, että hän hukkuu hoitoketjun väliin ja alkuperäinen vaiva jää hoitamatta. Sillanaukeen mukaan erillisten organisaatioiden ketjumainen rakenne ei toimi. Ihmiset ohjautuvat sattumanvaraisesti, flipperimäisesti, eri organisaatioiden ja palvelunjärjestäjien huomaan. Asiakkaan kanssa kulloinkin tekemisissä olevan henkilön pitäisi automaattisesti pystyä toimimaan palvelunohjaajana niin, että henkilö jatkaa loogisesti oikealla tiellä hoitoketjussa. Palvelunohjaaja voi olla lääkäri, hoitaja, sosiaalityöntekijä tai joissakin tapauksissa jopa tietokoneohjelma, joiden innovaatiot pystyvät nykyisin antamaan tukea esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa, Sillanaukee kuvaa. Tärkeintä hänen mielestään olisi toimia asetettujen päämäärien mukaisesti. Jos tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, pitää aloittaa miettimällä, mistä hyvinvointi- ja terveyserot johtuvat. Sitten pitää pohtia, mitä niille asioille tehdään, Sillanaukee toteaa. Hänestä on kummallista, että esimerkiksi lapsiperheen asunnottomuuteen tai päihdeongelmiin ei löydy heti apua. Tilanteet etenevät, kroonistuvat ja myös kallistuvat ajan kanssa. Sitten myöhemmin maksetaan hoidosta moninkertainen hinta sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Sillanaukee uskoo, että poliittista tahtoa saadaan aikaan asioiden yhteiseen parantamiseen, jos kansalaiset haastetaan mukaan prosesseihin. Ihmisillä on taipumus sitoutua asioihin, jos he saavat itse olla mukana niistä päättämässä. En tarkoita sitä, että ihmiset pitäisi saada entistä enemmän pelkästään vain osallistumaan omiin kustannuksiinsa, vaan sitä, että saadaan ihmiset mukaan keskustelemaan yhteisestä hyvästä. Sillanaukeen mukaan se lisää myös osallistumisen tunnetta, joka itsessään on yksi tulevaisuudenkin hyvinvoinnin elementti. 13
Parhaimmillaan toimintatapojen muutos johtaa sekä parempaan laatuun että halvempaan hintaan. 14 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Juha Tuominen kurkottaisi korkealle Juha Tuomisen perspektiivi terveydenhuollon kenttään on laaja. Kokemusta lääketieteen tohtorille on kertynyt niin tutkijan kuin johtajan tehtävistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hän haastaa kaikki toimijat ajattelemaan laajemmin ja asettamaan tavoitteet korkealle. Kohti 2020-lukua mentäessä Suomella on Tuomisen mielestä ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa terveydenhuoltojärjestelmä aikaa ja yhteiskuntaa vastaavaksi. Nykyinen järjestelmä tuli vuosikymmenten kehitystyön jälkeen käytännössä valmiiksi viimeistään pari vuosikymmentä sitten. Nyt se voi pelkästään rapautua. Nykyisellä mallilla rahat eivät riitä, koska se tulee viemään työvoimaa loputtomasti, Juha Tuominen toteaa. Palveluihin ei pystytä ikuisesti lisäämään käsipareja. Nyt niin on tehty koko ajan terveydenhuollossa, mutta siinä tulee raja vastaan. Verot nousevat hallitsemattomasti ja sen seurauksena ihmisten ostovoima häviää. Meillä on silloin sekä terveyden- huollon että yhteiskunnan kriisi, Tuominen ennustaa. Silloin pitää hänen mukaansa rakentaa jotain uutta. Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä olisi kestävä ja pystyisi tuottamaan palvelut meille ja meidän lapsillemme ja isovanhemmillemme, sen on kehityttävä, Tuominen peräänkuuluttaa. Tavoitteiden pitää olla isommat ja korkealla. Tuomisen mielestä palvelutuotannon isommista kokonaisuuksista puhuminen ei sellaisenaan johda mihinkään. Tuotantoyksikön suuruus ei terveydenhuollossa välttämättä johda tehokkuuteen. Palvelun tilaaja voi olla iso yksikkö, mutta tuottajahan voi olla Juha Tuominen Johtava ylilääkäri, Suomen Terveystalo Terveystalon johtava ylilääkäri, dosentti Juha Tuominen toimi aiemmin HUS:n johtajaylilääkärinä ja toimitusjohtajan varamiehenä. Sitä ennen hänellä oli mittava ura muissa HUS:n johtotehtävissä ja lääketieteellisenä johtajana lääketeollisuudessa. Hän on aktiivinen terveyspoliittinen vaikuttaja ja osallistuu terveydenhuollosta käytävään keskusteluun niin esitelmien kun kirjoitustenkin avulla. Omasta hyvinvoinnistaan hän huolehtii veneillen sekä mökkeillen perheen parissa. 15
Tuotantoyksikön suuruus ei terveydenhuollossa välttämättä johda tehokkuuteen. Palvelun tilaaja voi olla iso yksikkö, mutta tuottaja voi olla palvelusta riippuen mitä tahansa yhden ihmisen yrityksestä yliopistosairaalaan. palvelusta riippuen mitä tahansa yhden ihmisen yrityksestä yliopisto sairaalaan, Tuominen kuvaa. Tuomisen reseptinä potilaan oikeus Tuomisen resepti parempaan terveydenhuoltojärjestelmään lähtee siitä, mitä potilas tarvitsee. Toimintamallit, innovaatiot ja rakenteet tulevat sen jälkeen. Terveydenhuollon pitää vastata potilaan oikeuteen saada hoitoa oikealla tavalla, Tuominen toteaa. Hän kaataisi reippaasti aitoja eri toimijoiden väliltä. Julkinen ja yksityinen sektori sekä työterveyshuolto ovat kaikki hirveän yksin siiloissansa. Julkinen sektori, joka tuottaa suurimman osan palveluista, ei hanki kuin pienen osan alihankinnalla. Se kertoo, että kumppanuuksia, kilpailua ja verkostoja ei ole käytetty hyväksi, Tuominen pohtii. Hänen mielestään yksityiset yritykset voisivat toimia julkisen terveydenhuollon kyljessä kirittäjinä. Julkinen terveydenhuolto pitää saada tasavertaiseen asemaan yksityisen kanssa ja toisaalta toisin päin. Antamalla joitakin asioita yksityisen palvelutuotannon haltuun, voidaan toimia edullisemmin. Tästä on jo esimerkkejä. Parhaat käytännöt on saatava käyttöön, Tuominen muistuttaa. Hänen mukaansa potilas, kansalainen ja veronmaksaja hyötyisivät siitä, että löytyisi uusia toimintamalleja. Mahdollisuudet hyödyntää eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä pitäisi käyttää suurissa muutosvaiheissa hyödyksi. EU-lainsäädäntö on tuonut oman lisänsä suomalaisen terveydenhuollon toimintaympäristöön. Kohta 20 vuotta Suomessa on puhuttu muun muassa työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU:n myötä. Siihen ei liity pelkästään terveen työvoiman vapaa liikkuvuus, vaan myös sairaan työvoiman vapaa liikkuvuus, Tuominen huomauttaa. Hän muistuttaa, että EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi pakottaa läpinäkyvyyteen hoitojen tuotteistuksessa ja hinnoittelussa. Hinnat ovat iloinen asia Avoin hintojen määrittely ja niistä keskustelu myös terveydenhuollossa voi saada Tuomisen mukaan aikaan positiivista kehitystä. Hinnoista keskustelu ja niiden määrittely johtaa uusien toimintamallien kehittämiseen. Ennen kaikkea se on Tuomisen mielestä oikeudenmukaisuuskysymys kansalaisen, potilaan ja veronmaksajan näkökulmasta. Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia terveydenhuoltopalvelunsa julkiselta puolelta mistä vain. Kotikunnan olisi kuitenkin syytä tietää, mitä se maksaa. Toisaalta myös palvelun tuottajakunnassa veronmaksajan on oikeus tietää, millä hinnalla omia palveluita tuotetaan. Koko Amerikka pystyy tähän, miksi siis emme me, Tuominen haastaa. Hän myöntää, että terveydenhuollossa palveluita ei osata meillä vielä tuotteistaa eivätkä ilmoitetutkaan hinnat ole vertailukelpoisia. Ei tuotteistaminen ja hinnoittelu kuitenkaan vaikeaa ole, jos siihen on halua. Mutta perusterveydenhuollossa ei ole vielä jouduttu asian kanssa vastakkain. Ongelmana ovat myös vuosikymmenten aikana synnytetyt rakenteet. Kunnalliseen monopoliin nojaava terveydenhoitojärjestelmämme on vanhakantaisesti rakennettu. Siinä kuljetaan ennalta määrättyä polkua pitkin, joka on hyvin organisaatiokeskeinen. Tuominen vertaa siihen, miten muualla Euroopassa kansalaisesta on tehty aktiivinen valitsija. Henkilöllä on oikeudet kaikkiin hoitoihin, mutta hän päättää itse, mistä ne hankkii. Näin toimijoiden on ollut pakko kiinnittää huomiota ensin palvelun saatavuuteen. Samalla ovat kehittyneet muutkin elementit. Niitä ei varsinaisesti määritellä hoidon laadun näkökulmasta, mutta potilaalle ne voivat usein edustaa sitä: omakielinen palvelu, aukioloajat, kommunikointi, kontaktit. Tuomisen mukaan suunta on Suomessakin kohti länsinaapureitten järjestelmää: ruotsalaisempaa, saksalaisempaa, englantilaisempaa mallia. 16 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Nelinkertainen win-win vapaaehtoisuudesta Nelinkertainen win-win-tilanne: hoivakodin asukas pääsee ulos, hänen vapaaehtoinen kävelykaverinsa saa päiväänsä piristystä, hoivakodin hoitajalla on virkeämpi asukas ja hoivakodin palveluiden kokonaislaatu nousee. Ei niin, että kopioisimme mitään sellaisenaan, mutta voimme ottaa näistä elementtejä, joilla kansalaiset voivat saada parempaa hoitoa; niin paremman saatavuuden kuin laadunkin, Tuominen sanoo. Innovaatiot ovat järjenkäyttöä Tuomisen mukaan toimintaympäristön pitää tukea innovaatioita. Me tarvitsemme leukemiahoidot, päivystysjärjestelyt ja muut, mutta siitä huolimatta järjestelmän sisällä on paljon elementtejä, joita terävöittämällä voitaisiin saada yrittäjähenkisyyttä ja markkinaehtoisuutta. Niiden kautta voi syntyä palveluinnovaatioita ja teknisiä tukijärjestelmiä taustalle, monistettavuutta ja vientimahdollisuuksia Suomelle. Tuominen muistuttaa, että innovaatioiden hyödyntäminen voi olla hyvin arkipäiväistä. Innovaatiothan eivät ole yleensä mitään akateemisia juttuja, vaan tervettä järkeä. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että on joku, joka pitää huushollin järjestyksessä ja vahtii kuluja. Sekin on innovatiivinen toimintatapa, vaikka siinä ei ole mitään monimutkaista. Parhaimmillaan toimintatapojen muutos johtaa sekä parempaan laatuun että halvempaan hintaan, Tuominen summaa. Tällaisia kokemuksia saatiin Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Vapari-hankkeessa. Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman rahoituksen avulla toteutetussa hankkeessa luotiin vapaaehtoisten henkilöiden ja hoivayritysten yhteistyötä edistävä kumppanuusmalli. Toiminta sijoittuu rajapintaan, joka saattaa herättää myös epäluuloa. Tyypillisenä pelkona on, että vapaaehtoisilla teetetään työtä, joka kuuluu ammattilaisille. Tämä riski vältetään toiminnan perusteellisella suunnittelulla ja yhteisellä määrittelyllä. Vapaaehtoiset eivät tee, eivätkä saa tehdä, varsinaista hoitotyötä. Vapaaehtoistyö voi toimia vain, kun se suunnitellaan yhdessä hoivapaikan henkilökunnan kanssa niin, että hoivakodin rutiinit ja vapaaehtoistoiminnan sisällöt saadaan sovitettua yhteen. Asiasta innostuva kansalainen voi periaatteessa ottaa itse yhteyttä hoivapaikkaan ja tiedustella, onko vapaaehtoistoimintaa paikassa harrastettu. Ellei ole, henkilökunnalta voi pyytää yhteistä tapaamista, jossa asiaa ideoidaan. Vapari-hankkeen aikana luotiin valmis kumppanuusmalli, jota on helppo kopioida ja monistaa vastaavaan käyttöön missä vain. Mallissa hoivayritys määrittelee itselleen selkeät toimintamallit ja vapaaehtoistyön koordinaattorit. Tarvittavat tiedot kerrotaan esimerkiksi hoivayrityksen nettisivuilla. Olennaista on, että toiminnassa päästään mahdollisimman helposti käytäntöihin. Se onnistuu selvittämällä ensin, millaisesta toiminnasta vapaaehtoinen on kiinnostunut ja millaista toimintaa hoivapaikan asukkaat tarvitsevat tai haluavat vastaanottaa. Kumppanuusmallin myötä syntyi myös jatkosuunnitelmia. Eräs hankkeesta kummunnut ajatus on ideoida kokonainen vapaaehtoistyön koulutusohjelma. Siihen voisivat osallistua yritysten edustajat ja vapaaehtoiset yhtä aikaa. Myös kunnissa voitaisiin kouluttaa organisaatioita vapaaehtoistyöhön niin, että se edistäisi osaltaan myös yrityksissä tapahtuvaa vapaaehtoistyötä. 17
Vain vaikuttava palvelu auttaa asiakasta Vanhassa mainoslauseessa todetaan, että vain otettu lääke auttaa. Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuteen väitöstutkimuksessaan perehtynyt Karita Reijonsaari todistaa samaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden osalta. Hän on huolissaan siitä, että monia hyvinvointipalveluita tarjotaan ja käytetään ilman riittävää näyttöä niiden vaikuttavuudesta. Perinteinen terveydenhuolto toimii Reijonsaaren mukaan liian usein mekanismina, jossa pyritään palauttamaan asiakas takaisin normaaliin tilaan. Hänen elämäänsä tehdään interventioita vain silloin, kun esimerkiksi sairaus sitä vaatii. Reijonsaari muistuttaa, että ihmiset tarvitsevat normaaliin elämäänsä nykyistä enemmän tukea terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon, jotta esimerkiksi vauhdilla yleistyvät elämäntapasairaudet saadaan kuriin. Meillä tulisi olla tehokkaampia palveluja, jotka tukevat asiakasta päivittäisessä terveenä pysymisen ja hyvinvoinnin ylläpitämisen prosessissa. Hänen mukaansa palveluista ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei niiden vaikuttavuutta ole kunnolla tutkittu, ja elleivät ne mukaudu ihmisen elämän eri tilanteisiin. Analyysiä kehitystyön pohjaksi Karita Reijonsaari toteaa, että hyvinvointipalvelut ja niiden kylkeen kehitellyt sovellukset ovat toistaiseksi varsin staattisia. Palveluiden pitää elää ja reagoida asiakkaiden motivaation muutoksiin. Tällä hetkellä niin ei ole. Reijonsaari ottaa esimerkiksi Suomen teknologiakehityksen ja suomalaisten valmiuden käyttää teknologiaa. Suomesta on puhuttu pitkään mobiilin toiminnan tulevaisuuden maana ja siihen kohdistuu paljon odotuksia. Myös valmiita applikaatioita, sovelluksia ja malleja, on olemassa ja niitä voitaisiin käyttää innovatiivisemmin. Applikaatioita on jo olemassa kaikkiaan noin parikymmentä tuhatta, mutta niitä tulee vähän käyttöön. Ja vaikka niitä otetaankin käyttöön, käyttäjät hylkäävät ne nopeasti sitten, kun 18 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Karita Reijonsaari Terveydenhuollon konsultti ja tutkija Tekniikan tohtori (väit.) Karita Reijonsaari on peruskoulutukseltaan kauppatieteilijä. Lisensiaatintyönsä hän teki USA:ssa Stanford Medical Schoolissa ja väitöskirjassaan hän tutki palvelujen merkitystä yksilön terveyden tukemisessa. Hän on toiminut Aalto-yliopiston terveydenhuollon yksikön HEMA-instituutissa (Healthcare Engineering, Management and Architecture) ja nykyisin hän työskentelee terveydenhuollon konsulttina ja tutkijana. Hän rakastaa liikuntaa ja harrastaa monipuolista liikuntaa aina maratooneihin asti. Ravintoloitsijoiden tyttärenä puhdas, suomalainen lähiruoka on hänelle sydämenasia. 19