Synnytyksessä traumatisoituminen



Samankaltaiset tiedostot
Traumat ja traumatisoituminen

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Maahanmuuttajan mielenterveys

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Synnytyspelko HY Neuvolatyökoulutuspäivä. LT Hanna Rouhe Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa Tuula Tervonen Kätilö LKS

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Synnytyspelko. Hanna Rouhe ja Terhi Saisto NÄIN HOIDAN

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

T U I J A H E L L S T E N


RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

Kriisin psykososiaaliset

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Hakusessa-hanke

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet tekijä

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Synnyttänyt

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa.

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Mielenterveyden häiriöt

Miksi osallistuisin perhevalmennukseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

Saattohoito nyt, huomenna ja Juha Hänninen Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Transkriptio:

Synnytyksessä traumatisoituminen LL, erikoistuva lääkäri Hanna Rouhe HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013

Esityksen sisältö yleistä traumaattisesta stressihäiriöstä (PTSD) synnytyksessä traumatisoituminen PTSD diagnostiikka traumatisoitumisen estäminen ja hoito

F43.1 PTSD - Posttraumatic Stress Disorder-Traumaattinen stressihäiriö Pitkittynyt vaste kokemukseen, johon liittyy oman tai läheisen kuoleman tai loukkaantumisen uhka tai vakava fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen

PTSD diagnostiset kriteerit (ICD-10) Henkilö on kokenut poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta kenelle tahansa Tapahtumaan liittyen esiintyy jokin seuraavista: toistuvat muistikuvia, hetkellisiä voimakkaita takaumia, painajaisunia tai ahdistuneisuutta olosuhteissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta henkilö pyrkii välttämään joutumista olosuhteisiin, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta esiintyy joko kykenemättömyyttä muistaa keskeisiä osia tapahtuneesta, tunteiden kylmenemistä ja / tai psyykkisen ylivireyden/herkistymisen oireita Oireet ilmaantuvat 6kk kuluessa traumaattisesta tapahtumasta, kestävät yli kuukauden ja häiriö aiheuttaa merkittävää haittaa sosiaalisella tai ammatillisella alueella (voi kroonistua (oireita yli 3kk)tai alkaa viivästyneenä)

Mistä PTSD johtuu? traumatilanteessa tilanteen kuormittavuuden ylittäessä henkilön henkisen sietokyvyn, katkeaa yhteys koetun asian ja siihen liittyvien tunteiden välillä ja tämä taas estää sen, ettei tapahtumaa pystyä enää jälkikäteen käsittelemään omin voimin

PTSD ja synnytys PTSD kuvattu ensimmäisen kerran synnytyksen jälkeen v.1978 (Bydlowski, Raoul-Duval) Trauman aiheuttajana usein vahva oman tai lapsen kuoleman pelko synnytyksen aikana (Wijma)

Potilastapaus 1. (Fones 1996) 40-v. G1P1, kiinalainen kotiäiti, hakeutunut lääkäriin, koska haluaa lähetteen sterilisaatioon 9v aikaisemmin normaalin raskauden jälkeen 16 h synnytys (itse kuvannut pitkä, kauhea kidutus ), ilokaasu, ei epiduraalia, pihtiulosautto, syntyi terve hyväkuntoinen poika Kärsi hankalasta alapääkivusta, univaikeuksia, ärtyneisyyttä Toistuvat intrusiiviset muistikuvat, ahdistus, paniikkioireet, painajaiset kuolemisesta synnytykseen, lapsivuodemasennus Välttää puhumasta/lukemasta/katsomasta mitään synnytykseen liittyvää Tulevaisuudennäkymät kapenevat, jää kotiin Hyvä suhde lapseen, mutta suhde mieheen kylmemmäksi ja etäisemmäksi, ei seksiä vuoteen lapsen syntymän jälkeen Sen jälkeen tuplaehkäisy: pillerit ja kondomi, voimakas raskauden pelko, fyysisiä oireita yhdynnän aikana Toive toisesta lapsesta, kun tästä pääsee yli Sterilisaation jälkeen vointi parani nopeasti ja 3 kk kuluttua ei mitään oireita

PTSD Esiintyvyys 35-90% ihmisistä joutuu elämänsä aikana merkittävästi traumaattiseen tilanteeseen Joka neljännelle vaikean stressitapahtuman kokeneista kehittyy PTSD, Suomessa ilmaantuvuus 0.5%/vuosi monihäiriöisyys yleistä: ahdistus, masennus, päihdehäiriö, persoonallisuushäiriö 1.2-5.9%:lle synnytyksen jälkeen

PTSD esiintyvyys synnytyksen jälkeen Tutkimus Vuosi N Trauman oireita 6vkoa synn jälkeen PTSD 6-8vkoa synnytyksen jälkeen Wijma K 1997 1640 1.7% Ayers&Pickering 2001 289 2.8% 1.5% Creedy 2000 499 33%* 5.6%* Soet 2003 103 30%* 1.9%* Adewuya 2006 876 5.9%* Söderqvist 2006 1224 1.8% 1.7% Stramrood 2011 428/ 907 PTSD 6 kk synnytyksen jälkeen 1.2% *toimenpidesynnytysten ja kivuliaan synnytyksen jälkeen merkittävästi enemmän

Söderquist el al (J Psychosom Obstet Gynekol 2002) 28:lle (1.8%) PTSD synnytyksen jälkeen n=1540 16/28 normaali alatiesynnytys 1/28 elektiivinen sektio 5/28 imuveto (riski 4.8x ) 6/28 kiireellinen sektio (riski 6.3x) Taustalla psyykkistä oireilua useammin ensisynnyttäjillä, jotka traumatisoituivat synnytyksestä

Ryding EL, Wijma B, K ( Acta 1996) 75% ( 19/25) koki kiireellisen sektion traumaattisena ja 52% (13/25) ilmeni osittaisena PTSD oireita Kenelläkään ei kriteerejä täyttävää PTSD, mutta 24%:lle (6/25) psykologin hoitoa vaativaa oireilua

PTSD riskiin vaikuttavia tekijöitä Aiemmat mielenterveysongelmat Aiemmat traumaattiset kokemukset Persoonallisuuden ominaisuudet (haavoittuvuus, stressinsietokyky) Naissukupuoli Sosiaalinen asema ja tukiverkoston laatu sekä laajuus ( Käypähoito 2009)

PTSD - raskaudenaikaiset riskitekijät Synnytyspelko Masennus raskauden aikana Psyykkiset ongelmat Raskauden kokeminen stressaavaksi (Söderqvist 2006, Gigoli 2006) Raskaudenaikaiset sairaalahoidot (Adewuya 2006)

PTSD - synnytyksenaikaisia riskitekijöitä Puolison tai henkilökunnan antaman tuen vähyys tai puute (Söderqvist, Gigoli, Wijma K) Hoitamaton kipu (Soet, Stramrood) Päivystyssektio tai imuveto (Söderqvist, Adewuya, Soet, Stramrood) Tunne huonosta tilanteen hallinnasta tai kontrollin menettämisestä synnytyksen aikana (Söderqvist, Gigoli, Stramrood) Synnytyksen aikaiset toimenpiteet ja kokemus huonosta synnytyksen aikaisesta hoidosta (Creedy)

PTSD riskiä kasvattaa (Wijma ISPOG 2010) man made vs. natural yksin vs. ryhmässä ainoa uhri vs. useita uhreja tapahtuman intensiivisyys ja kesto jos tapahtumasta suoria seuraamuksia jos ei välitöntä tukea jos ei ymmärtävää ja asianmukaista hoitoa

Yleisökysymys 1. Luuletko tunnistavasi synnytyksessä traumatisoituneen? A. Kyllä B. Ei

Yleisökysymys 2. Mistä tunnistat synnytyksessä traumatisoituneen? A.Kertoo kauheasta synnytyksestään dramaattisesti ja monisanaisesti B.Kertoo synnytyksestä ilmeettömästi ja eleettömästi ilman tunteita C.Välttää puhumista synnytyksestä D.Itkuinen synnytyksestä puhuttaessa E.Itkuinen ja ahdistunut synnytyksestä puhuttaessa

Tunnistaminen voi olla vaikeaa Päivittäinen elämä hoituu näennäisesti normaali tapaan erillään tapahtuneesta vaikutukset näkyvät enemmän läheisissä sekä öisin, jolloin päivittäiset rutiinit eivät sido mieltä muuhun Tunnekylmyys saattaa hämää -traumatisoituneet kertovat usein tapahtuneesta ilman tunteita ja omakohtaisuutta Välttämisoireen takia äidit eivät yleensä hakeudu hoitoon, koska eivät halua ajatella eivätkä puhua synnytyksestä synnytys on voinut mennä hyvin ulkopuolelta arvioiden, mutta kokemus on silti voinut olla traumaattinen

Diagnostiikka Perustuu ensisijaisesti haastatteluun oirekuva, oireiden kesto stressitapahtumaan liittyvien tunteiden kyselyssä oltava alkuun varovainen oirekartoitus lomakkeet TES (Traumatic Event Scale) sensitiivisyys 83%, spesifisyys 96% IES (Impact of Event Scale) PDS (Post-traumatic Stress Diagnostic Scale) TSQ (Trauma Screening Questionnaire)

Esimerkkinä osa TES-kyselystä Alla löydät joitakin väittämiä, joita naiset ovat käyttäneet synnytyskokemuksiaan kuvaillessaan. 1. Synnytyksen yhteydessä pelkäsin vahingoittuvani tai kuolevani/lapseni vahingoittuvan tai kuolevan 2. Synnytyksen yhteydessä olen tuntenut ahdistusta/avuttomuutta/kauhua Jatka vastaamalla väittämiin, joilla kuvailet miltä sinusta nyt tuntuu 3. Epämiellyttävät synnytykseen liittyvät ajatukset ja muistikuvat tunkeutuvat mieleeni 4.Jokainen muistutus synnytyksestä tuo esiin intensiivistä psyykkistä pahaa oloa 5.Minun on vaikea muistaa tiettyjä epämiellyttäviä tilanteita synnytyksestä 6.Minua ei juurikaan kiinnosta ne toiminnot, jotka olivat minulle tärkeitä ennen synnytystä 7.Tunnen välinpitämättömyyttä/vieraantuneisuutta muita ihmisiä kohtaan 8. Kykyni tuntea rakkautta/läheisyyttä on rajoittunutta 9. Tulevaisuus tuntuu tarkoituksettomalta 10.Minulla on nukahtamis- tai nukkumisvaikeuksia, koska synnytykseen liittyvät muistikuvat häiritsevät minua

Diagnostiikka jatkuu monihäiriöisyyden tunnistaminen tärkeää (masennus, päihteiden väärinkäyttö, ahdistuneisuus) erotus-dg: akuutti stressireaktio (alkaa nopeammin, kesto lyhyempi) Ahdistuneisuushäiriöt ilman stressitapahtumaa Sopeutumishäiriöt tai muu reaktio vaikeaan stressiin Muut psyykkiset häiriöt ( voivat alkaa trauman jälkeen, erotettava PTSD:stä) Fyysiset syyt ( autonomista ylivireyttä aiheuttavat: psykoaktiivisten aineiden käyttö, hypertyreoosi, aivovamma, adrenaliinin tai kortisolin liikatuotanto, vieroitusoireet)

Miten tunnistaa potentiaalit traumatisoitujat? Seulonta lapsivuodeosastolla =synnytystyytyväisyys VAS Esim. Millaisena koit synnytyksesi? VAS 1=erittäin negatiivinen, 10=erittäin positiivinen) Ohje tarjota erityistä keskustelutukea jos pisteitä 1-5 PTSD oireita voisi myös kysyä neuvolassa 2-6vkoa synnytyksestä (nyt EPDS seula käytössä, lisäksi TES?) poikkeuksellisen ulkopuolisesti synnytykseen suhtautujat ovat riskissä, samoin psyykkisesti sairaat tai aiemmin traumatisoituneet erityinen huomio

HYKS synnytyskokemus VAS Synnytyskokemus VAS otettiin käyttöön -09 Jorvissa, -10 NKL ja KOS V.2011 HYKS sairaaloissa VAS oli kirjattu luotettavasti 93% NKL, 68% KOS ja 96% Jorvissa VAS 1-5 eli huono kokemus oli 633 (4.2%) synnyttäneellä naisella traumatisoitumisriskissä useita naisia!

Synnytyksen jälkeinen PTSD miten ehkäistä ja hoitaa? Gamble et al 2005, Australia Traumakokemusta seulottiin, 30%:lla todettiin Randomisoitu tutkimus, jossa verrattiin intervention 72h kuluessa + puhelinkontaktin 6-8 viikon kuluttua (n=50) tuloksia kontrolliryhmään (n=53) 3 kk kuluttua interventioryhmässä vähemmän trauman tai stressin oireita, masennusta ja itsesyytöksiä ja valoisampi näkemys seuraavasta synnytyksestä

Päivystyssektion aiheuttaman trauman hoito Ryding et al 1998 1-5 päivän kuluessa sektiosta Randomisoitu tutkimus, jossa verrattiin 3-4 konsultaation (n=50) tuloksia kontrolliryhmään (n=49) Seuranta 1 ja 6 kk kuluttua; interventioryhmässä vähemmän trauman oireita Konkluusio: interventiosta näytti olevan hyötyä, mutta se ei riitä vaikeimmin traumatisoituneiden hoidoksi Ryding et al 2004: ryhmähoito ei vaikuttanut äitien kuvaan synnytyksestä eikä sillä ollut estävää vaikutusta PTSD tai masennus oireisiin

Miten voidaan vähentää PTSD riskiä synnytyksen yhteydessä? Tutkimusten mukaan äidit kokevat enemmän stressaavana synnytyksen, jossa saavat huonosti tukea kuin synnytyksen, jossa stressaavia tapahtumia (Ayers 2008)

Miten ehkäistä synnytyksestä traumatisoitumista ja PTSD kehittymistä? Hyvä psyyken hoito ennen raskautta ja raskauden aikana Synnytysvalmennus Synnytyspelon hoito Hyvä, turvallinen tuki synnytyksen aikana (puoliso ja henkilökunta) Päivystystoimenpiteisiin päädyttäessä on tärkeää säilyttää rauhallinen ilmapiiri ja informoida synnyttäjää asiallisesti Riittävä kivunhoito Antoisa jälkikeskustelu, tärkeää on kuulluksi tuleminen synnytyksen jälkeen Synnytys VAS ja tarvittaessa PTSD seulonta Tarv lisäkeskustelut 2vkon ja 3-4kk kuluttua synnytyksestä

Mitä tehdä, kun epäilet potilaan traumatisoituneen synnytyksessä? Jos traumahäiriöepäily synnytyksen jälkeen keskustelutuki neuvolassa, tilanteen kartoitus ohjaus synnytystä hoitaneeseen yksikköön! ohjaus psykologin/psykiatrin hoitoon joko mielellään jo heti tai viimeistään synnytyksen hoitaneen yksikön toimesta! (Ryding EL, Henriksson M suullinen tiedonanto)

Mitä tehdä, kun epäilet potilaan traumatisoituneen synnytyksessä? Usein asia tulee esiin vasta seuraavan raskauden yhteydessä yleensä sektiotoive, eikä tätä kannata lähteä pyörtämään ainakaan painostaen HUOM! jos PTSD edellisestä synnytyksestä, hyvä uusi synnytys ei korjaa asiaa, vaan PSTD tulee hoitaa erikseen! Yllätysraskaus usein kyseessä ja saattavat usein tulla hakemaan jopa keskeytystäkin PTSD:n takia Ohjaus psykiatrian puolelle terapian järjestämistä varten Psykiatrisen avun lisäksi keskustelutuki ja synnytykseen valmentautuminen SYPE-pkl:lla (Ryding EL, Henriksson M suullinen tiedonanto)

PTSD hoito (KäypäHoito 9/09) Lievien ja 1-2kk kestäneitä häiriöitä voidaan hoitaa kaikissa yksiköissä psykiatrian tuella Keskusteluapu ja hyvä psykososiaalinen tuki Tarjota inhimillinen, rauhallinen, turvallinen ja tunkeilematon ihmiskontakti Kertaluontoisesta jälkipuinnista ei hyötyä PTSD ehkäisyssä Hankalat tapaukset on syytä hoitaa psykiatrien tai psykologien toimesta Yleensä avohoito, vaikeissa tapauksissa sairaalahoito suoraan

Psykoterapia Kaikkia psykoterapia muotoja voi käyttää Parhaiten toimivat traumaan keskittyvät terapiamuodot Tulisi järjestää potilaille, joille alkuvaiheen tavanomainen hoito ei ole riittänyt Terapian tarkoituksena on saada traumaattinen kokemus yhtenäiseksi tapahtumien kulun ja tunteiden suhteen

Lääkehoito Oireiden lievitys ja toimintakyvyn parannus, niin että potilas voi palata normaaliin toimintaan Ensisijaisia masennuslääkkeet Lääkkeen valinta vaikutusprofiili ja imetys huomioiden (fluoksetiini sopii imetyksen aikana) Aloitus pienellä annoksella Jatko vähintään 12kk Anksiolyyteistä ei hyötyä PTSD hoidossa, ahdistuneisuuden lievitys lyhytaikaisesti harkinnan mukaan Psykoosilääkkeet ja mielialaa tasaavat lääkkeet erikoistapauksissa psykiatrin harkinnan mukaan

Potilastapaus 1. 35v IIpara normaali raskaus ja alatiesynnytys -06 Istukan käsinirroitus epiduraalipuudutuksessa, potilas kokenut hyvin traumaattisena: tunsin kuinka kädet tonkivat sisälläni, tuntui minua olisi raiskattu monen ihmisen voimin, tunsin vuotavani, pelkäsin että kuolen uudelleensynnyttäjänä SYPE-pkl:lle -10, sektiotoive, ei PTSD diagnoosia (oireilu siihen viitaten), kehotettu ottamaan psykologiin yhteyttä elektiivinen sektio h.39

Potilastapaus 2. 29v fysioterapeutti edellinen synnytys -08 imuveto, poika p. Apgar 8/10, synnytyksestä jäänyt trauma, kokenut avautumisvaiheen aikana olleensa kuin teurastettavana, loppu myös kivulias, mutta imuveto lähinnä helpottava jälkitarkastus SYPE-pkl:lla, jolloin itkuinen ja kärsi alapääkivuista, keskustelutuki, limakalvojen hoito-ohjeet ja kehotus ottaa yhteyttä tarv käynyt kertaalleen SYPE-pkl:lle ei raskaana olleessaan, ei uskaltanut tulla raskaaksi, tuolloin lupaus sektiosta, jos pelko ei helpota raskauden aikana 1/11 uudelleen raskaana h.14

potilastapaus 2.jatkuu... 3 x SYPE-pkl käynnit, 3x äpkl (sikiön kasvuseuranta, käynnistysharkinta) uskaltautuu yrittämään alatiesynnytystä, jos synnytys käynnistetään ja mikäli ahdistus synnytyksen aikana kasvaa liian suureksi, voidaan tehdä päivystyssektio synnytys käynnistetty h.39+0 synnytyspelon takia Synnytys alateitse, imuveto uupumuksen takia, p. 3640g Synnytyksestä hyvä mieli, Synnytyskokemus VAS 7

Hyvä muistaa PTSD riskiä kasvattaa eniten operatiiviset alatiesynnytykset ja päivystyssektiot, mutta suurimmalla osalla taustalla on normaali alatiesynnytys (Ayers 1999, Söderqvist 2002) Usein taustalla haavoittuvuus aiemman psyykkisen ongelmatiikan takia tai aiempi trauma (Söderqvist 2002, Ryding 1998) tärkeä erottaa kauhean synnytyksen kokenut ja synnytyksessä traumatisoitunut (Ayers ISPOG 2010)

Yhteenvetoa PTSD esiintyy 1-2%:lla synnyttäjistä, sen oireita useammalla Päivystyssektio tai operatiivinen alatiesynnytys tai hoitamaton kipu tärkeitä altistavia tekijöitä Miten jaksaa varhainen vuorovaikutus äidin oirehtiessa? Ehkäisyyn on panostettava Traumatisoituneet tulisi tunnistaa ja heille järjestää tarvittava hoito!

Kiitos!