Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin tavoitteet ja millaista osaamista olen hankkinut, mitkä ovat vahvuuksiani ja kehittämiskohteitani ohjaajana sekä miten jatkossa pyrin ohjaajana kehittymään. Raporttia täydentää käsitekartta, jossa olen kuvannut opinto-ohjaajan osaamisalueet sekä lyhyesti merkityksellisimmän oppimiskokemukseni tai vuoden aikana hankkimaani merkityksellistä osaamista. Opinto-ohjaajan osaamisalueet ovat 1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue o kontekstiosaaminen o oman alan sisältöosaaminen o kehittämisosaaminen o tiedonhallintaosaaminen 3. Jatkuvan oppimisen osaamisalue o reflektio-osaaminen o työn määrittelyn osaaminen 4. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalue o yhteistyö- ja verkosto-osaaminen o vuorovaikutusosaaminen o tieto- ja viestintätekninen osaaminen Oppimisen ohjaamisen osaamisalue Opintojen ohjaajan yksi tärkeimmistä osaamisalueista on oppijaosaaminen, jolla tarkoitetaan taitoa ottaa huomioon erilaiset oppijat ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Mielestäni koulutuksen aikana oma käsitykseni oppijosta on laajentunut huomattavasti. Nyt huomaan paremmin, että kaikki opiskelijat eivät ole samanlaisessa tilanteessa ja jokaisen yksilöllinen tilanne tulisi myös ohjauksessa huomioida mahdollisimman hyvin. Oppijoiden yksilöllisyys voi perustua esimerkiksi ikään, oppilaitokseen, etniseen taustaan, oppimistapoihin tai -vaikeuksiin tai omien tavoitteiden saavuttamiseen (esim. kansainvälinen vaihto). Uskoisin, että
Sivu 2 / 5 jatkossa pystyn entistä paremmin näkemään erilaisia tilanteita ja oppijoita ja rakentamaan ohjauspalveluita heidän tarpeitaan vastaavaksi. Ohjausteoriaosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan tietoisuutta ohjauksen teoreettisista lähtökohdista toimintansa taustalla. Tämän osaamisalueen olin itse asettanut keskeisimmäksi osaamisalueeksi opintojen ohjaajan opinnoissa. Koulutuksen aikana kävimme läpi neljä teoreettista ohjaussuuntausta. Näissä kaikissa oli paljon sellaista tuttua, jota jo olin omassa työssäni soveltanut. Kuitenkin sain myös paljon uutta. Erityisesti tärkeää oli mielestäni se, että asiat jäsentyvät selkeästi suhteessa toisiinsa ja saivat nimet. Teoreettisten päivien aikana tuli myös paljon uusia ohjausvälineitä työkaluksi omaan työhön tulevaisuudessa. Teorioista kognitiivinen suuntaus ja ratkaisukeskeinen suuntaus ovat minulle selkeästi luontaisimmat ja ne myös koen omiksi vahvuusalueikseni. Jatkossa pyrin soveltamaan enemmän sosiodynaamisen ohjauksen tapaa. Näen siinä paljon potentiaalia opiskelijoiden tarpeiden täyttämiseksi. Ohjausteorioiden ehkä tärkein anti oli kuitenkin se, että tajuan ohjaustyön paremmin työksi, jossa voidaan soveltaa erilaisia menetelmiä ja tekniikoita. Oma persoona vaikuttaa työhön ja se vaikuttaa ohjaussuuntauksen valintaan. Silti ammattimaisesti tehdyssä ohjauksessa ohjaaja voi valita erilaisten lähestymistapojen välillä. Tämä valinta tehdään erityisesti opiskelijan tarpeesta lähtien. Koulutuksen aikana oma käyttöteoriani on jäsentyneempi ja ohjausvälineiden työkalupakki on monipuolisempi. Jatkossa toivon vielä kehittyväni erilaisten menetelmien käyttäjänä ja siinä, että osaisin valita kulloiseenkin tilanteeseen sopivat ohjausvälineet. Ohjausosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa suunnitella ohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Lisäksi se tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa arvioida, kehittää ja uudistaa toimintaa. Arvioisin, että ennen koulutusta tämä osaamisalue oli minulla vahvin. Olin työssäni kehittänyt voimakkaasti opiskelijoiden ohjaustarpeista nousevia ohjaukseen työtapoja ja sisältöjä. Koulutuksen aikana merkittävimpiä uusia näkökulmia sain muutamia. Ensinnäkin tulisi vielä enemmän painottaa opiskelijoiden tarpeita ohjauksen lähtökohtana. On turhaa ohjata jotain sellaista, jota ei tarvita. Ohjaustarpeiden selvittäminen tulisi olla ohjauksen lähtökohta. Lisäksi ohjaustarpeiden selvittämisen jälkeen ohjauspalvelut tulisi toteuttaa monimuotoisesti siten, että eri tarpeille on tarjolla erilaista palvelua. Tällöin ohjaus on myös tehokasta ja kustannuksiltaan järkevää. Toinen merkittävä tekijä oli minulle se, että ohjauksen kohde ei ole pelkät opinnot.
Sivu 3 / 5 Ensinnäkin ohjaus on opintojen ohjauksen lisäksi ura-ohjausta ja persoonallisen kasvun ohjausta. Toiseksi ohjauksen kohteena voi olla ohjattavan elämä laajemminkin. Ohjauksen työtavoista pienryhmäohjaus oli sellainen, jota haluaisin jatkossa kokeilla ja kehittää eteenpäin. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Opinto-ohjaaja toimii yhteistyössä sekä oppilaitoksen sisäisten että ulkopuolisten verkostojen kanssa. Yhteiskunta ja muut toimijat tukevat opinto-ohjaajaan, mutta toisaalta asettavat myös omia vaatimuksiaan. Siksi onkin tärkeää, että opinto-ohjaajaa pystyy hahmottamaan omaa toimintaansa suhteessa oman työyhteisöstä tilanteeseen ja muutoksiin sekä toisaalta ympäröivän alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin. Tätä kontekstiosaamista opinto-ohjaajan koulutuksessa tuli minulle verkostoharjoittelun kautta. Tutustuin erilaisin ohjauskulttuureihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti, sain ideoita heidän ohjauskäytännöistään ja loin uusia verkostoja muihin toimijoihin. Merkittävä oppimiskokemus liittyy siihen, että huomasin muuallakin tehtävän samoja asioita tosin eri painotuksin kuin meillä. Toisaalta tajusin myös, että opintojen ohjaajan on pysyttävä ajan hermolla. Työssä on tiedettävä laajasti yhteiskunnallisista kehityssuunnista ja käytännöistä. Esimerkiksi eri alojen työllistymismahdollisuudet ovat tärkeitä. Kehittämisosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja työyhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Tätä osaamista koulutuksessa vahvisti erityisesti kehittämishanke ja vapaasti valittava opintojakso. Omalta osaltani kehittämisosaamiseni on ollut mielestäni jo nyt suhteellisen vahvaa, mutta uskon, että se vahvistui entisestään. Sain kouluttajalta ja vertaisopiskelijoilta palautetta, että pystyn hyvin soveltamaan teoriaa käytäntöön. Toisaalta vahvuutenani näen kehittämistarpeiden tarvelähtöisen suunnittelun ja rajaamisen. Tällä hetkellä kehittämistä olen tehnyt lähinnä omassa työssäni tai omien lähikollegoiden kanssa. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten laajemmassa kehittämishankkeessa toimittaisiin. Tiedonhallintaosaaminen liittyy vahvasti kehittämiseen. Taito etsiä ja valikoida kriittisesti tietoa on mielestäni minulla hallussa. Ohjausalan sisältöosaamista sain erityisesti ammatillisesta kasvusta ja sen ohjauksesta.
Sivu 4 / 5 Jatkuvan oppimisen osaamisalue Jatkuvan oppimisen osaamisalue liittyy kykyyn reflektoida osaamistaan sekä kykyyn määritellä omaa työtään ja sen rajoja ja uudistumisen suuntia. Muuttuvassa yhteiskunnassa nämä taidot ovat entistä tärkeämpiä. Opintojen ohjaajan koulutuksessa reflektointiin paljon omaa osaamista ja sen kehittymistä. Tämä oli mielenkiintoista ja opettavaista. Kiireen keskellä omassa työssä ei välttämättä ehdi niin paljon pohtia tekemiään valintoja ja niiden tuloksia. Reflektointi on kuitenkin välttämätöntä, jotta toimintaa voidaan uudistaa oikeaan suuntaan. Mielestäni omat reflektointitaidot ovat opintojen aikana vahvistuneet. Olen aina analysoinut työtäni, mutta nyt siihen on ollut enemmän aikaa ja mahdollisuus. Opinto-ohjaus on yksi keskeisimmistä oppilaitoksen prosesseista. Se linkittyy opetukseen ja moniin oppilaitoksen tavoitteisin. Siksi on tärkeää pystyä määrittelemään mitä ohjauksella voidaan saavuttaa. Koulutuksen aikana olen tajunnut paremmin sen, että nämä rajat on syytä tiedostaa ja tunnistaa. Opinto-ohjaaja ei esimerkiksi elä ohjattavan puolesta tekemällä hänen valintojaan, eikä toteuta yksisilmäisesti oppilaitoksen tehokkuusvaatimuksia ohjattavien kustannuksella. Ohjaajan roolissa joutuu tasapainottelemaan monien paineiden välillä. Myös ohjauksen onnistumisen arviointia on mitattava monesta eri näkökulmasta. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalue Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda yhteistyösuhteita. Näitä taitoja tuli koulutuksen aikana lisää itse verkostoitumalla. Verkostoiduin verkostoharjoittelun avulla useiden eri tahojen kanssa niin kansallisestikin kuin kansainvälisesti. Toisaalta verkostoitumista pääsi harjoittelemaan myös oman ryhmän opiskelijoiden kanssa. Tämä verkosto toivottavasti säilyy ainakin osittain myös tulevaisuudessa. Näin jälkikäteen ajatellen verkostoja syntyi opintojen aikana paljon. Mielestäni minulla on aiemminkin ollut hyvät taidot verkostoitua, mutta opinnot tekivät mahdolliseksi verkostoitumisen ajan, paikan ja tavoitteen. Verkosto-osaamiseen liittyy kiinteästi vuorovaikutusosaaminen, joka tarkoittaa taitoa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla. Vuorovaikutusosaamisesta olen koulutuksen aikana parantanut ohjaustilanteissa ohjausharjoittelun aikana sekä luomalla uusia verkostosuhteita. Vahvuutenani pidän hyviä vuorovaikutustaitojani ja kykyä rakentaa toimivia suhteita erilaisten
Sivu 5 / 5 ihmisten kanssa. Vielä toivoisin jatkossa, että pystyisin entistä paremmin ottamaan ohjattavan huomioon ja kuuntelemaan hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ohjauksessaan. Olen tehnyt monta vuotta ohjausta verkon välityksellä oppimisalustoja ja WebExiä hyödyntäen. Uutta tämän koulutuksen aikana opin kuitenkin paljon. Vapaasti valittavan opintojakson kautta tutustuin sosiaaliseen mediaan ja sen mahdollisuuksiin ohjauksessa ja opetuksessa. Opintojeni portfoliota tein Kyvyt.fi ympäristöön ja sen avulla sain itse oppia siitä, miten portfoliota voisi hyödyntää ammatillisen kasvun näkyväksi tekemisessä. Tieto- ja viestintätekniikan haasteena näen sen, että siihen tulisi sitouttaa sekä opiskelijat että opettajat. Tulevaisuudessa tarvitsenkin enemmän aikaa ja taitoa motivoida toisia näiden parissa työskentelyyn. Koulutuksesta saa niin paljon kuin siihen on itse valmis panostamaan. Minulla oli opintovapaani turvin aikaa oppia, kokeilla ja sisäistää asioita. Mielestäni tässä onnistuin hyvin. Omat tavoitteeni ennen koulutusta olivat erityisesti ohjausteoreettisen tietämyksen lisääntyminen ja verkkoosaamisen lisääminen ohjauksessa. Ohjausteoriat ja ohjausharjoittelu muodostivat hyvän yhdistelmän ja näiden avulla todella oma ajatteluni ohjauksesta ja sen tekemisestä kehittyi. Näissä tietämystä ja osaamista tulikin lisää. Erityisesti opin sosiaalisen median välineitä ja työskentelytapoja sekä Kyvyt.fi eportfolion hyödyntämistä ammatillisen kasvun ohjauksessa. Erittäin mukavan lisänä koulutuksessa tulivat konkreettinen oman työn kehittäminen kehittämishankkeen ja vapaasti valittavan opintojakson kautta. Jatkossa toivon kehittyväni entistä monipuolisemmaksi ohjaajana. Nyt olen saanut tietoa ohjauksen erilaisista lähestymistavoista, joita toivon pääseväni soveltamaan erilaisissa tilanteissa.