Tilinpa a to s 2015
Sisällys 1 Toimintakertomus... 5 1.1 Toiminta ja talous... 5 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 5 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto... 6 1.1.3 Tutkimus ja opetus... 7 1.1.4 Palvelutuotanto... 8 1.1.5 Tietohallinto... 9 1.1.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 10 1.1.7 Riskien hallinta... 18 1.2 Sisäinen valvonta... 18 1.2.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 18 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 19 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely... 22 2 Talousarvion toteutuminen... 24 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 24 2.1.1 NordLab Oulu... 26 2.1.2 NordLab Kajaani... 27 2.1.3 NordLab Kokkola... 28 2.1.4 NordLab Kemi... 30 2.1.5 NordLab Rovaniemi... 31 2.2 Talousarvion toteutumisvertailu 2015... 33 2.3 Investointiosan toteutumisvertailu 2015... 34 2.4 Rahoitusosan toteutumisvertailu 2015... 35 3 Tilinpäätöslaskelmat... 37 3.1 Kuntayhtymän tuloslaskelma... 37 3.2 Kuntayhtymän tase... 38 3.3 Kuntayhtymän rahoituslaskelma... 40 4 Tilinpäätöksen liitetiedot... 42 5 Allekirjoitukset ja merkinnät... 49 5.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 49 5.2 Tilinpäätösmerkintä... 50 6 Luettelot ja selvitykset... 52 7 Liiteosa... 54 7.1 Toimielimet... 54 7.1.1 Yhtymäkokous... 54 7.1.2 Johtokunta... 55 7.1.3 Yhteistyötoimikunta... 55 7.1.4 Työsuojelutoimikunta... 56 7.1.5 Johtoryhmä... 56 7.1.6 Tarkastuslautakunta... 57
7.1.7 Aloiteryhmä... 57
1. Toimintakertomus
1 Toimintakertomus 1.1 Toiminta ja talous 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymällä, NordLabilla on nyt takanaan kolmas täysi toimintavuosi. Liikevaihto ylitti budjetin yhdellä prosentilla, ollen 65,1 milj. euroa. Ylitys johtui noin 5 %:a budjetoitua suuremmista suoritemääristä ja uusien laboratorioiden liittymisestä NordLabiin. NordLabin toiminta laajeni viime vuonna Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan alueilla. Ranuan, Limingan ja Tervolan kuntien terveyskeskuslaboratoriot liittyivät alkuvuonna ja Oulun Työterveyden laboratorio liittyi huhtikuun alusta lähtien NordLabiin. Näiden lisäksi laboratoriopalvelusopimuksia tehtiin Lumijoen ja Kärsämäen kuntien terveyskeskuslaboratorioiden kanssa. Syksyllä aloitettiin neuvottelut Lapin perusterveydenhuollon koordinoimana Lapin kuntien terveyskeskuslaboratorioiden liittymisestä NordLabiin. Ensimmäisessä vaiheessa suunniteltuja liittyjiä olisivat Pello, Sodankylä ja Kolari, ja heidän kanssaan on jo käynnistettykin neuvottelut. Vuoden alusta otettiin käyttöön yhteinen hinnasto kaikissa NordLabin aluelaboratorioissa. Hintoja laskettiin keskimäärin 3 %:a edelliseen vuoteen nähden. Jokaisessa aluelaboratoriossa toteutettiin niin ikään tarkka tutkimuskohtainen kustannuslaskenta. Investointiprosessin kehittäminen tuotti viime vuonna tulosta. Investoinnit toteutuivat 93 prosenttisesti suunnitelluista, kun edellisenä vuonna toteuma-aste jäi alle 60 %:iin. Yhteensä investointeihin käytettiin rahaa 1,4 milj. euroa. Toimintatapojen ja menetelmien yhtenäistämistä jatkettiin niin yhtymähallinnon kuin osaamisalueidenkin toimesta. Vuoden aikana käynnistettiin kemian ja immunokemian laitteiden kilpailutus muille aluelaboratorioille Oulua lukuun ottamatta. Tarjousten jättöaika on tätä kirjoitettaessa juuri umpeutunut ja valintaan päästään lähipäivien aikana. Oulun aluelaboratoriossa uusittiin kyseiset laitteet ja automaatiorata syksyn aikana nykyisen sopimuksen optiovuosien käyttöönottoon perustuen. Rauno Luttinen, kuntayhtymän toimitusjohtaja
1.1.2 Kuntayhtymän hallinto Organisaatio 2015 Yhtymäkokous Johtokunta Tarkastuslautakunta Toimitusjohtaja Yhtymähallinto Kajaanin aluelaboratorion johtaja Kemin aluelaboratorion johtaja Kokkolan aluelaboratorion johtaja Oulun aluelaboratorion johtaja Rovaniemen aluelaboratorion johtaja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa ja perussopimuksessa on säädetty sen tehtäväksi. Kuntayhtymän omistajien valtuustot valitsevat kuntayhtymän yhtymäkokoukseen kukin kolme jäsentä kokouskohtaisesti. Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy siten, että yhdelläkään jäsenellä ei ole yksinkertaista enemmistöä yhtymäkokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtymäkokouksen kokonaisäänimäärä on yhdeksänkymmentäkuusi (96) ääntä. Väestöpohjaltaan suurimman jäsenen valitsemien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä on neljäkymmentäviisi (45) ääntä ja väestöpohjaltaan pienempien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on viisikymmentäyksi (51) ääntä, mikä äänimäärä jakautuu väestöpohjaltaan pienempien jäsenten kesken vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenen vuodenvaihteen asukaslukujen suhteessa lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä. Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa. Yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Yksi (1) jäsenistä edustaa Oulun yliopistoa ja yksi (1) elinkeinoelämän liikkeenjohdollista asiantuntemusta. Jäsenistä seitsemän (7), vähintään yksi kunkin jäsenenä olevan kuntayhtymän alueelta, edustaa jäseniä. Jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistä vähintään kaksi on luottamushenkilöitä. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vuonna 2015 johtokunta kokoontui 9 kertaa. Johtokunnan alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva hallinto vastaavat johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset aluelaboratorioiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa.
1.1.3 Tutkimus ja opetus Laboratorioalan opetus ja tieteellinen tutkimus kuuluvat olennaisina osina NordLabin toimintaan. Tutkimustyömme kohdistuu laaja-alaisesti laboratoriotutkimusten käytön optimointiin sekä uusien menetelmien kehittämiseen ja niiden kliiniseen arviointiin, usein yhteistyössä lääketieteen muiden alojen edustajien kanssa. Vuonna 2015 NordLabissa toimi kuusi vakiintunutta tutkimusryhmää, jotka julkaisivat tuloksiaan lääketieteen kansainvälisillä foorumeilla ja joiden työtä tuettiin OYS-ERVA-tutkimustoimikunnan myöntämällä tulosperusteisella valtion tutkimusrahoituksella (VTR, entinen erityisvaltionosuus). Lisäksi kaksi ryhmää sai arviointiperusteista VTR-tutkimusrahoitusta. Pääosa NordLabin tutkijoista kuuluu vuonna 2013 perustettuun Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteiseen Medical Research Centeriin (MRC). Vuosi 2015 oli entiseen tapaan erittäin tuloksekas NordLabin tieteellisen tutkimustyön osalta. Tämä työ tuotti 40 kansainvälistä tieteellistä julkaisua. Vuoden aikana tarkastettiin yksi NordLabin tutkimusryhmässä tehty väitöskirja ja useita muita oli työn alla. NordLab osallistuu lääkärien, luonnontieteilijöiden ja bioanalyytikoiden koulutukseen koulutusorganisaatioiden kanssa sovituilla tavoilla. Oulun yliopistossa lääkärien peruskoulutukseen kuuluvaa laboratoriolääketieteen/kliinisen kemian opetusta annettiin vuoden 2015 aikana vain ns. uuden opintosuunnitelman mukaisesti, jossa koko opetus on kolmannen opintovuoden syksyllä. Tätä varsin epäonnistunutta sijoittelua pyrittiin osin korjaamaan antamalla erillisen sopimuksen mukaan laboratoriolääketieteen opetusta myös lastentautien kurssin yhteydessä viidennelle vuosikurssille. Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama bioanalyytikoiden koulutus tekee yhteistyötä NordLabin kanssa mm. harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden muodossa. Tästä koulutuksesta vastaavien opettajien kanssa pohdittiin koulutuksen laajentamismahdollisuuksia, mutta käytännön toimiin tämä ei johtanut. Helsinkiläinen Metropolia-ammattikorkeakoulu aloitti bioanalyytikoiden poikkeuskoulutuksen vuoden alussa. Siihen hyväksyttiin kaikkiaan 30 aikuisopiskelijaa, jotka kaikki sijoittuvat jonkin NordLabin aluelaboratorion piiriin, Oulua lukuun ottamatta, ja laboratoriot toimivat harjoittelupaikkoina. Vuoden päättyessä opiskelijajoukko oli jonkin verran karsiutunut. NordLabin strategisiin painopisteisiin kuuluun laboratorioalan ammattilaisten saatavuuden varmistaminen tuleviksi vuosiksi. Sekä luonnontieteilijöiden että lääkärien erikoistumiskoulutuksen koulutusvastuu on NordLab Oulussa, mutta käytännössä koulutuspaikkoina voivat soveltuvin osin toimia muutkin laboratoriot. Vuoden 2015 aikana Kajaanissa ja Rovaniemellä toimi kummassakin erikoistuva kemisti. Yksi erikoistuva mikrobiologi tuli täydentämään koulutustaan NordLab Ouluun toukokuusta 2015 lähtien. Kliinisen kemian erikoislääkärikoulutukseen liittyi vuoden alussa Oulussa yksi aikaisemmin muualla toiminut lääkäri, ja lisäksi yksi erikoistuja palasi pitkältä ulkomaiselta virkavapausjaksolta. NordLab Oulussa työskentelee myös yksi erikoistuva geneetikko. Kaikkien erikoistuvien koulutusohjelmien kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja NordLab Oulun viikoittaiset referaattitilaisuudet alettiin lähettää Lyncillä muihin aluelaboratorioihin. NordLabin asiantuntijat ovat osallistuneet oppimateriaalien laatimiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. NordLab tukee Pohjois-Suomen alueella tehtävää lääketieteellistä tutkimusta tarjoamalla tutkimushankkeille ajanmukaisia laboratoriopalveluja, näytteenottoa ja -käsittelyä sekä laboratoriotutkimusten käytön neuvontaa. Vuoden 2015 aikana oli käynnissä kaikkiaan 110 tutkimusprojektia, joihin tehtiin NordLab Oulussa kaikkiaan 23 735 laboratoriotutkimusta. Muissa aluelaboratorioissa tutkimushankkeille tehtiin jonkin verran näytteenottotyötä.
1.1.4 Palvelutuotanto NordLab tuottaa kliinisiä laboratoriotutkimuksia koko pohjoisen Suomen perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja vastaa siten poikkeuksellisen laajasta maantieteellisestä alueesta. Lisäksi NordLab tuottaa yhteistoimintasopimusten perusteella tutkimuksia joillekin muille terveydenhuollon organisaatioille ja myy niitä tilapäisen ylikapasiteetin puitteissa myös yksityisille kansalaisille. NordLabin omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Lapin, Länsi- Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Kolmannen toimintavuoden alussa NordLabissa tuli käyttöön yhteinen hinnasto, joka perustui edellisenä vuonna laadittuun yhteiseen tutkimusnimikkeistöön sekä NordLab Oulussa tehtyyn kustannuslaskentaan. Yhtenäisen toimintatavan kannalta olennainen tärkeimmän laitekannan harmonisointi ei ollut mahdollista vielä tänä vuonna, mutta sitä kohti otettiin merkittäviä askelia. Oulun laboratoriossa otettiin käyttöön Siemensin laitteiston optio, jonka myötä kemian ja immunokemian analysaattorit sekä näyterata uusittiin loppuvuoden aikana. Laajat muutos- ja asennustyöt johtivat väistämättä analyysiviiveisiin, mutta hyvällä yhteistyöllä asiakkaiden kanssa tilanteesta selvittiin varsin hyvin. NordLabiin kuuluvien terveyskeskuslaboratorioiden yhtenäistetty palveluvalikoima suunniteltiin, mutta sen laajempi käyttöönotto jäi tulevaisuuteen ennen muuta tietojärjestelmävaikeuksien takia. Tavoitteena on analyysitoiminnan keskittäminen toisaalta terveyskeskuksista aluelaboratorioihin ja toisaalta muista aluelaboratorioista yliopistosairaalan laboratorioon niiltä osin, kuin se on kliinisesti tarkoituksenmukaista. Viimemainitulle keskittämiselle tällaisia mahdollisuuksia on hematologian ja serologian tutkimusten sekä kliiniseen kemiaan ja kliiniseen mikrobiologiaan kuuluvan muun erityisanalytiikan osalla. Toisaalta aluelaboratorioiden analyysivalikoimaa pyritään kehittämään entistäkin paremmin päivystävän sairaalan tarpeet huomioon ottavaksi. Osaamisalueet jatkoivat toimintaansa ja ovat edelleen avainasemassa toimintatapojen yhtenäistämisessä ja uusien menettelytapojen käyttöönotossa. Osaamisalueiden vastuuhenkilöille järjestettiin säännöllinen tapaaminen neljännesvuosittain. NordLabin analyysivalikoimaa kehitettiin kliinisten tarpeiden mukaan, ja laboratoriolääkäreiden työpanosta pyrittiin antamaan NordLab Oulusta myös muiden aluelaboratorioiden käyttöön, joissa ei työskentele laboratoriolääkäreitä. Vieritutkimusten ohjaus ja koordinointi on NordLabin kehittämiskohteita. Edellisenä vuonna aloitettu vieritutkimusten kilpailutus jatkui edelleen. Vuoden 2016 aikana on tavoitteena pystyä tarjoamaan asiakkaille koko NordLabin toimintaalueella tutkimuspaketteja, joihin sisältyy laitteen, sen käyttökoulutuksen ja toiminnan ohjauksen lisäksi yhteys NordLabin vieritutkimusten välitietojärjestelmään. Potilastutkimusten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta kokonaisuutena 2,9 prosenttia. Näytteenottojen osalta kasvua vuoteen 2014 nähden oli 2,7%.
Taulukko 1.Tutkimusmäärät ja näytteenotot aluelaboratorioittain Toteuma 2015 Toteuma 2014 Muutos-% Näytteenotot NORDLAB OULU 559 523 540 737 3,5 NORDLAB ROVANIEMI 163 425 156 231 4,6 NORDLAB KEMI 130 962 121 599 7,7 NORDLAB KAJAANI 210 699 212 462-0,8 NORDLAB KOKKOLA 182 855 183 643-0,4 Yhteensä 1 247 464 1 214 672 2,7 Tutkimukset NORDLAB OULU 4 217 019 4 095 749 3,0 NORDLAB ROVANIEMI 1 134 957 1 095 216 3,6 NORDLAB KEMI 1 005 162 931 961 7,9 NORDLAB KAJAANI 1 203 210 1 215 048-1,0 NORDLAB KOKKOLA 1 063 270 1 042 284 2,0 Yhteensä 8 623 618 8 380 258 2,9 Yhteensä NORDLAB OULU 4 776 542 4 636 486 3,0 NORDLAB ROVANIEMI 1 298 382 1 251 447 3,8 NORDLAB KEMI 1 136 124 1 053 560 7,8 NORDLAB KAJAANI 1 413 909 1 427 510-1,0 NORDLAB KOKKOLA 1 246 125 1 225 927 1,6 Yhteensä 9 871 082 9 594 930 2,9 1.1.5 Tietohallinto NordLabin IT-infrastruktuurin kehittäminen eteni 2015 NordLabin tietoliikenneverkkoesiselvityksellä. Suunnittelutyötä tehtiin yhdessä Istekki Oy:n ja OYS-ERVA alueen sairaanhoitopiirien tietohallintojen kanssa yhteistyönä. 2015 joulukuussa päätettiin käynnistää suunnittelun tarkempi vaihe, jota seuraa itse toteutus. NordLabin yhteisen laboratoriotietojärjestelmän (LIS) osalta 2015 tehtiin selvitystyötä eri vaihtoehtojen välillä ja jatkettiin vaatimusmäärittelytyötä. Nykyisiin tietojärjestelmiin tehtiin välttämättömiä ylläpito- ja päivitystöitä ja joitain kriittisiä vanhoja järjestelmiä myös uusittiin kokonaan, jotta toimintakyky ja -varmuus on voitu ylläpitää. NordLabin laajentuessa on järjestetty tarvittavat tietojärjestelmät liittyjän käyttöön ja mahdollistettu tilausten tekeminen sekä järjestetty laskutus ja raportointiasiat kuntoon. Uusille Nord- Labin työntekijöille on myös järjestetty tarvittavat IT-työkalut. NordLabin tietohallinnon organisaatioon siirtyi syyskuussa 2015 laboratorionhoitaja Oulun aluelaboratoriosta. Hän tuo tietohallinnon organisaatioon laboratorio-osaamista ja pitkäaikaista tietojärjestelmäkäyttäjäkokemusta. Myös loppuvuodesta 2015 tietohallintoon palkattiin uusi henkilö johtokunnan päätöksen mukaisesti hoitamaan Lapin terveyskeskuslaboratorioiden liittymisistä aiheutuvia tehtäviä.
1.1.6 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Poikkileikkauspäivänä 31.12.2015 NordLabin palveluksessa oli yhteensä 673 henkilöä, jossa kasvua edelliseen vuoteen on 16 työntekijää. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Oulu 276 92 368 Rovaniemi 67 16 83 Kemi 50 12 62 Kajaani 64 8 72 Kokkola 62 11 73 Yhtymähallinto 15-15 yht. 534 139 673 Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 534 henkilöä (79 %) ja määräaikaisessa työsuhteessa 139 henkilöä (21%). Kokoaikaisina työntekijöinä työskenteli 615 (91%) työntekijää ja osa-aikaisena 59 (9 %) työntekijää. Työntekijöistä valtaosa eli 632 (94%) oli naisia. Henkilöstön ikärakenne Poikkileikkauspäivänä 31.12.2015 henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta. Ikä vuosina Lukumäärä % osuus henkilöstöstä Naiset / Miehet alle 30 65 / 4 11 % 30-39 108 / 7 17 % 40-49 120 / 11 19,5 % 50-59 207 / 11 32 % 60-64 120 / 3 18 % 65 ja yli 12 / 5 2,5 % Yhteensä 632 / 41 100 %
Henkilöstön työpanos NordLabissa työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin talous-, toiminta- ja käyttämättömät resurssit -näkökulmasta. Tarkasteltaessa henkilöstön työpanosta talousnäkökulmasta (taulukko 2) raportoidaan palkallisia palvelussuhteita työpanoksina. Kokonaistyöpanoksesta (palvelujaksopäivistä, joilta työnantaja maksaa palkkaa) on vähennetty palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät kalenteripäivillä. Taulukossa 3 on tarkasteltu työpanosta käyttämättömän resurssin näkökulmasta: kyseessä on voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulmasta (taulukko 4) työpanosta tarkasteltaessa mitataan tehtyä työpanosta eli aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä aikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Taulukko 2: Talousnäkökulma: palkalliset palvelussuhteet työpanoksina yhteensä vuonna 2014 ja 2015 v. 2014 v. 2015 Muutos% Hoitohenkilökunta 500,1 513 2,6% Lääkärit 18,4 18,4 0,3% Muu henkilöstö 57,1 59,7 4,7% 575,6 591,2 2,60 % Taulukko 3: Käyttämätön resurssi: palkattomat poissaolot työpanoksina yhteensä vuonna 2014 ja 2015 v. 2014 v. 2015 Muutos% Hoitohenkilökunta 33,0 37,1 12,3% Lääkärit 2,5 3 17,5% Muu henkilöstö 1,9 1,9 1,0% 37,4 42 11,0% Taulukko 4: Toimintanäkökulma: tehty työpanos yhteensä vuonna 2014 ja 2015 v. 2014 v. 2015 Muutos% Hoitohenkilökunta 405,7 412,0 1,6% Lääkärit 15,1 14,0-7,0% Muu henkilöstö 49,2 49,8 1,3% 470,2 475,8 1,2%
Poissaolot Alla olevassa taulukossa esitetään henkilöstön poissaolopäivät kalenteripäivinä vuosina 2014 ja 2015. Laji v. 2014 v. 2015 Vuosilomat* 27677 30018 Sairauspoissaolot 8172 8414 Muut lakisääteiset 10620 11572 Kuntoutuspoissaolot 1121 1673 Koulutuspoissaolot 1177 906 Opintovapaapoissaolot 1851 2290 Muut poissaolot 7621 3973 Yhteensä 58239 59704 * Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Sairauspoissaolot Alla olevasta taulukosta ilmenee sairauspoissaolojen osuus kaikista palvelusjaksopäivistä sekä henkilötyövuotta kohden aluelaboratorioittain vuosina 2014 ja 2015. Sairauspoissaolo % Sairauspoissaolo (pv/htv) v. 2014 v. 2015 v. 2014 v. 2015 Yhteensä 3,70 % 4,01 % 13,3 14,7 NORDLAB OULU 3,67 % 4,38 % 13,2 15,9 NORDLAB ROVANIEMI 3,62 % 3,14 % 12,9 11,8 NORDLAB KEMI 4,21 % 4,06 % 15,5 15,1 NORDLAB KAJAANI 3,01 % 3,5 % 10,7 13 NORDLAB KOKKOLA 4,34 % 4,18 % 15,4 15,6 YHTYMÄHALLINTO 3,10 % 1,92 % 11 6,7 Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan siis täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä 1.3. 31.5. = 92 / 365 =0,25 henkilötyövuotta). Vuonna 2015 koko NordLabin henkilöstölle kertyi 8414 sairauspoissaolopäivää eli 4,01% kaikista palveluksessaolopäivistä. Tehtyä henkilötyövuotta kohden terveysperusteisia poissaolopäiviä oli näin ollen 14,7. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissolopäivien määrä on noussut 1,4 päivää henkilötyövuotta kohden. Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (37%) sekä tapaturmista johtuneet poissaolot (19%). Ryhmään muut (17%) kuuluvat mm. hengityselinten sairaudet sekä omailmoitussairauspoissaolot, joissa ei ole määritelty diagnoosiluokkaa. Mielenterveyden häiriöistä johtuneet poissaolot laskivat edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä.
Pitkät sairauspoissaolot Vuonna 2015 pitkiä sairauspoissaoloja (yli 30 päivää) oli 84 työntekijällä. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkien sairauslomien määrä on hieman noussut. Pitkät sairauspoissaolot kumulatiivisesti 12 kk:n aikana 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2015 yli 30 pv (työntekijöiden lkm) 78 84 30-60 pv 46 55 61-100 pv 20 15 yli 100 pv 12 14 yli 30 päivän sairauslomista kertyneet poissaolot yhteensä päivinä 5418 5924 Omailmoitussairauspoissaolot Vuonna 2015 esimiehen myöntämiä sairauspoissaolopäiviä eli ns. omailmoitussairauspäiviä oli 1091 päivää, joka on 13 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Kuntoutukset Keväällä 2014 alkanut laboratoriohoitajille kohdennettu ASLAK-kuntoutus jatkui vuonna 2015, tähän kuntoutukseen osallistui kymmenen laboratoriohoitajaa NordLabin eri aluelaboratorioista. ASLAK- kuntoutus on ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Eläkkeet Vuonna 2015 NordLabin palveluksesta vanhuuseläkkeelle jäi 22 työntekijää. Vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä kolminkertaistui edelliseen vuoteen nähden. Eläkeiän saavuttavien työntekijöiden määrä tulee nousemaan edelleen lähivuosina, mikä asettaa suuren haasteen korvaavien henkilöstöresurssien hankinnalle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä ei vuonna 2015 ollut.
Työterveyshuolto ja työsuojeluriskien arviointi NordLabin työterveyshuollon palveluntuottajana toimii Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuollon palvelut painottuvat ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi palvelut sisältävät yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut työterveyslääkärin ja -hoitajan vastaanotolla painopisteen ollessa työkyvyn seurantaa ja arviointia vaativissa (ammattitaudit ja tapaturmat mukaan lukien) sairauksissa. Työterveyshuollon toiminnan painopisteenä on työkyvyttömyysuhan alla olevien työntekijöiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa sekä heidän kuntouttamisen ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittäminen. Lähiesimies ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja. Sairausvakuutus- ja työterveyslain mukaisesti työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden tai kun kumulatiivisesti vuoden aikana on yhteensä 30 sairauspoissaolopäivää. Työterveyshuollolla on koordinointivastuu työkyvyn kartoittamisesta ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittämisestä. Vuonna 2015 työkykyriskien seurantaa tehostettiin mm. työterveyshuollon ja lähiesimiesten säännöllisillä tapaamisilla. Työterveyshuollon tekemiä työpaikkaselvityksiä tehtäessä hyödynnetään NordLabissa tehtyjä työsuojeluriskien arviointeja. Työsuojeluriskien arvioinnissa selvitetään ja tunnistetaan työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioimaan niiden merkityksen työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työsuojeluriskien arviointityötä tehtiin tiivisti vuoden 2015 aikana NordLabin aluelaboratorioissa. Oulun aluelaboratorion osalta riskien arviointi tehdään vuonna 2016 lukuun ottamatta mikrobiologian laboratoriota, mihin riskien arviointi tehtiin vuonna 2015 osana työterveyshuollon työpaikkaselvitysprosessia. Rekrytointi Rekrytoinneissa työkaluna käytetään Kuntarekry-järjestelmää, jonka avulla huolehditaan täyttöluvista sekä avoimien työpaikkojen julkaisusta. Alla olevassa taulukossa on esitetty hakijoiden lukumäärät julkisessa haussa olleisiin vakituisiin virkoihin ja toimiin sekä yli vuoden kestäviin määräaikaisuuksiin. Tehtävänimike Avoimet virat/ toimet (lkm) Saadut hakemukset Laboratoriohoitaja, joista 30 277 Kajaani 6 10 Kemi 2 8 Kokkola 1 6 Rovaniemi 5 16 Oulu 16 237 Lähihoitaja 1 57 Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja 6 18 Sairaalakemisti 3 15 Aluelaboratorion johtaja 1 5 Ylihoitaja 1 5 IT-järjestelmäasiantuntija 1 43 Osastonsihteeri 2 110
Kokonaishakijamäärä laboratoriohoitajien tehtäviin on pysynyt samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Oulun aluelaboratorion avoimiin laboratoriohoitajan tehtäviin hakijoita on ollut selkeästi eniten. Kuntarekry-järjestelmän sijaisrekisteri-toiminnon käyttöönottoa laajennettiin vuonna 2015 Rovaniemen aluelaboratorion lisäksi Oulun aluelaboratorioon. Sijaisrekisteri-toiminnon avulla voidaan tarjota työntekijöille mahdollisuus vastaanottaa tekstiviestillä työtarjouksia ylimääräisistä vuoroista / kiireellisistä sijaistarpeista NordLabissa omien työvuorojen lisäksi. Järjestelmän avulla työtä voidaan tarjota tasapuolisesti, yksinkertaisesti ja nopeasti tekstiviestien avulla niille NordLabin työntekijöille, jotka ovat rekisteröityneet sijaisrekisteriin. Työsuojelu Nordlabin työsuojeluorganisaatiossa työntekijöiden edustajina on työsuojeluvaltuutettu sekä ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu kussakin aluelaboratoriossa. Työsuojeluvaltuutetut ovat valinneet keskuudestaan koordinoivan työsuojeluvaltuutetun, joka toimii tehtävässään kokopäiväisesti. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. työterveyshuollon toimintaa, NordLabin työsuojeluohjeita sekä työhyvinvointia tukevien kehittämishankkeiden toteuttamista. HaiPro:n työturvallisuusosiossa tehtiin vuonna 2015 kaikkiaan 67 ilmoitusta työturvallisuuden vaaratapahtumasta. HaiPro:n työturvallisuusosio on työturvallisuuden vaaratapahtuminen eli läheltä piti -tilanteiden sähköinen ilmoitus-, käsittely- ja raportointityökalu. Merkittävimpänä vaaratyyppinä ilmoituksissa oli tartuntavaara. Lisäksi erilaiset liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset nousivat esiin merkittävinä läheltä piti -ilmoitusten syynä. HaiPro ilmoitusten lukumäärää sekä niistä nousevia kehittämistoimenpiteitä seurataan aluelaboratorioiden yhteistyöryhmissä sekä NordLabin työsuojelutoimikunnassa. HaiPro työkalussa määritellyt toimenpide-ehdotukset, joilla ilmoitettujen vaaratapahtumien toistuminen estetään: Yhteistoiminta Nordlabin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat yhteistoimintaohjeen mukaisesti kolmen työnantajan edustajan sekä johtokunnan edustajan lisäksi koordinoiva työsuojeluvaltuutettu sekä viisi työntekijöiden edustajaa. Vuonna 2015 työntekijöiden edustajia oli nimettynä kuitenkin vain neljä.
Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana kuusi kertaa. Vuoden aikana yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin mm. laboratoriohoitajien työn vaativuuden arvioinnin periaatteita, aloitetoiminnan periaatteita, työhyvinvointikyselyn toteuttamista, NordLabille laadittua koulutussuunnitelmaa, työhyvinvointiin osoitettujen määrärahojen käyttöä, palvelusvuosilahjojen jakamisen periaatteita, NordLabin laajenemiseen liittyviä suunnitelmia sekä NordLabin strategian päivittämistä. Aluelaboratorioiden tasolla yhteistoiminta-asioita käsitellään yhteistyöryhmissä. Työpaikkatasolla tärkein yhteistoimintamuoto on esimiehen ja henkilöstön keskinäinen välitön yhteistoiminta ja vuorovaikutus. Työpaikkatason yhteistoiminnan muotoja ovat mm. tavoitekeskustelu, perehdyttäminen, palautteen antaminen, tiedotustilaisuudet sekä työpaikka- ja osastokokoukset. Työpaikka- ja osastokokouksissa käsiteltävät aiheet on määritelty yhteistoimintaohjeessa. Työpaikkakokouksia pidetään vähintään neljä kertaa vuodessa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi NordLabin strategisena tavoitteena on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa tehdään töitä NordLabin arvojen mukaisesti. Tavoitetta on pyritty edistämään mm. ottamalla aktiiviseen käyttöön työhyvinvointia ja työkykyisyyttä tukevat yhteiset toimintaohjeet, laatimalla koulutussuunnitelma sekä kohdistamalla työterveyshuollon resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. NordLabin koulutussuunnitelma päivitettiin yhteistoiminnallisesti vuoden 2015 alussa ja se julkaistiin NordLabin intranetissa. Koulutussuunnitelman tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja työurien pidentymistä ja varautua työssä tapahtuviin muutoksiin. Suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä halutaan myös parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ohjata osaamisen kehittämistä myös vähemmän koulutusta saaneille. Koulutussuunnitelman sisältönä on arvio osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä, arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä sekä koulutussuunnitelman toteuttamissuunnitelma ja seurantamenettelyt. NordLabin koulutussuunnitelmassa on kuvattu ammattiryhmittäin koulutustarpeet. NordLabin koulutussuunnitelma päivitetään kerran vuodessa esimiesten, osaamisalueiden vetäjien, henkilöstön edustajien ja henkilöstöhallinnon yhteistyönä. Koulutussuunnitelma perustuu NordLabin strategian ja toimintasuunnitelman pohjalta tehtyyn arvioon osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja mitä ne edellyttävät henkilöstön osaamiselta. Koulutuskorvauksen hakemista varten työttömyysvakuutusrahastolle ilmoitettiin niiden työntekijöiden lukumäärä, joista on syntynyt oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivältä, 2 koulutuspäivältä ja 3 koulutuspäivältä vuonna 2015. Vuoden 2015 osalta koulutuspäiviä raportoitiin seuraavasti: Koulutuspäiviä Yhteensä henkilöitä alle 6 h 186 1 päivää 123 2 päivää 66 3 päivää 124
Työhyvinvoinnin tukeminen Työssä olevan henkilökunnan työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitämistä tuettiin jakamalla Smartum liikunta- ja kulttuuriseteleitä keväällä sekä syksyllä. Lisäksi työyksikköjä kannustettiin järjestämään työhyvinvointi-painotteisia virkistysiltapäiviä. NordLabissa toteutettiin loka-marraskuussa 2015 työhyvinvointikysely, jolla haluttiin selvittää henkilöstön työhyvinvointia sekä tunnistaa työyhteisöjen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kyselyssä käsiteltävät teemat johdettiin NordLabin strategiasta sekä tekijöistä, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat eniten työhyvinvointiin. Työhyvinvointikyselyssä oli kysymyksiä mm. omien työtehtävien mielekkyydestä, oikeudenmukaisuudesta, oman osaamisen hyödyntämisestä, työyhteisöstä, esimiestyöstä sekä työstä palautumisesta. Työhyvinvointikyselyyn vastasi 395 työntekijää eli n. 65% henkilöstöstä. Koko organisaation tulosten pohjalta organisaation erityisiksi vahvuuksiksi voidaan nostaa henkilöstön osaaminen ja ymmärrys oman työyhteisön tavoitteista. Sen sijaan palautteen saaminen ja tiedottamiseen liittyvät asiat nousivat kyselyn pohjalta kehittämisen kohteiksi. Kyselyn tuloksia on käsitelty työyksiköissä esimiesten johdolla. Aloitetoiminta NordLabin aloitetoiminta käynnistyi vuonna 2015. Toimitusjohtaja nimesi aloiteasiamiehen, aloiteryhmän ja aloiteryhmän sihteerin ajalle 1.9.2015 31.5.2017. Aloiteryhmään kuuluvat lääkärien ja luonnontieteiden akateemisten edustajat (jäsen ja varajäsen), hoitohenkilöstön edustajat (jäsen ja varajäsen) ja muun henkilöstön edustaja (jäsen). Aloiteryhmän puheenjohtajana toimii aloiteasiamies. Aloiteryhmä kokoontui kolme (3) kertaa vuonna 2015. Taulukossa 5 on NordLabin aloitetoiminnan tunnusluvut vuodelta 2015. Aloiteryhmä esitti palkittaviksi aloitteet, jotka käsittelivät vauvojen tunnistuksen sujuvoittamista mikrokierroilla, videointimahdollisuuden hyödyntämistä kouluttamisessa, ergonomisen siirtoalustan käyttöönottoa nostettaessa painavia reagenssikanistereita ja säästämistä sterilointikuluissa. Taulukko 5. NordLabin aloitetoiminnan tunnusluvut vuodelta 2015. Tunnusluku Aloitteiden lukumäärä 12 Osallistumisaktiivisuus % henkilöstöstä aloitetta/henkilö 2,5 % 0.02 Ryhmäaloitteiden lukumäärä (osuus) 3 (25 %) Hyväksyttyjen aloitteiden lukumäärä (hyväksymisprosentti) 4 (33 %) Aloiteryhmän esittämät palkkiot yhteensä 1 800 Pienin esitetty palkkio 200 Suurin esitetty palkkio 1 200 Arvio säästöistä ( ) Noin 8000
1.1.7 Riskien hallinta Yleistä riskienhallinnasta Riskienhallinnan päätavoitteena on tukea liikelaitoksen perustehtävien ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan se, että organisaation johto on tietoinen olemassa olevista ja toimintaa uhkaavista riskeistä. Tietoa on oltava toiminnassa olevista merkittävistä riskeistä ja siitä, miten riskit voidaan hallita. Organisaatiolla on oltava riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Näistä on apua toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteon yhteydessä. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskejä, määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Johtokunta päättää riskienhallinnan periaatteista. Johtoryhmä asettaa liikelaitoksen päälinjaukset riskienhallinnan tavoitteille valtuustokausittain. Linjaukset tukevat liikelaitoksen strategisia tavoitteita. NordLabilla on riskienhallintasuunnitelma, joka sisältää riskit, niiden suuruuden arvioinnin ja hallintatoimenpiteet. NordLabin toiminnassa tunnistetut riskit ja niiden arvioinnit, hallinta ja mahdolliset toimenpiteet määritellään johtoryhmässä, jossa seurataan myös riskienhallintaprosessin toteutumista ja tavoitteenmukaisuutta. Vuodelle 2015 johtoryhmä arvioi merkittäviksi riskeiksi: äkilliset tuotantokatkokset, epidemiatilanteet, alihankittavien tutkimusten kilpailutusten venyminen, henkilöstön saatavuuden ja kulunvalvonnan puutteet. Näiden riskien pienentämiseksi määriteltiin toimenpiteet aikatauluineen. Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei ollut vuoden lopussa 2015 korollisia velkoja. Maksuvalmiuden varmistamiseksi kuntayhtymällä on kuntatodistusohjelmat sekä Danske Bankin että OP-Pohjolan kanssa. Vuoden 2015 aikana maksuvalmius on ollut hyvällä tasolla, eikä ulkopuolista rahoitusta ole tarvittu. Myös investoinnit on pystytty rahoittamaan suunnitelman mukaisesti tulorahoituksella. 1.2 Sisäinen valvonta 1.2.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän johtamis- ja ohjausjärjestelmää. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan se, että kuntayhtymä saavuttaa sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Jotta kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan, täytyy toiminnan olla taloudellista ja tuloksellista, käytettävistä resursseista täytyy huolehtia, päätösten perusteena olevan tiedon on oltava luotettavaa ja oikea-aikaista sekä lakeja ja muita sääntöjä on noudatettava. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmentamaan se, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittiset tekijät toteutuvat kuntayhtymän toiminnassa. Yhtymäkokous on kokouksessaan 12.12.2014 hyväksynyt NordLabin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteiden mukaan johtokunnalla ja toimitusjohtajalla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuosikolmanneksittain johtokunnalle raportoitavassa osavuosikatsauksessa. Aluelaboratorioiden johtavat vastaavasti raportoivat toimitusjohtajalle kuukausittain
omien laboratorioiden toiminnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Ostolaskujen käsittelyjärjestelmän käyttäjistä ylläpidetään listaa NordLabin yhtymähallinnossa. NordLabin laajenemiseen liittyvien sopimusten valmistelussa on käytetty aiempaa enemmän ulkopuolista asiantuntemusta ja tällä tavalla myös sopimusten sisältöjen hallintaa on pyritty parantamaan. Hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä käsittelyssä kaksi NordLabin toimielimien päätöksistä tehtyä kunnallisvalitusta. Näillä ei kuitenkaan ole taloudellisia vaikutuksia NordLabin toimintaan. Palvelusopimuksessa Monetran (ulkoinen palvelun tuottaja) kanssa on sovittu, että palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon sisäisen valvonnan järjestämisestä. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Talouden tunnusluvuilla mitattuna kuntayhtymän taloudellinen tilanne vuonna 2015 oli hyvä. Omavaraisuus oli tilikauden lopussa 35% (v.2014 28%). Pitkäaikaista velkaa ei tilikauden lopussa ollut. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus oli vuoden 2015 lopussa 135% (v.2014 81%). Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2015 lopussa 34 päivää (vuoden 2014 tilinpäätöksessä 42 päivää). Tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän vuoden 2015 toimintatulot (66,0 milj. euroa) ylittivät talousarvion 1,8%. Liikevaihto (65,1 milj. euroa) ylitti suunnitelman 1,0%. Toimintakulut (64,8 milj. euroa) ylittivät talousarvion 0,8%. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut (28,7 milj. euroa) ylittivät budjetin 0,2 prosentilla. Kokonaismenoista henkilöstökulujen osuus pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 44,3% (edellisenä vuonna osuus oli 44,1%). Aineet, tarvikkeet ja tavaraostot (19,1 milj. euroa) ylittivät talousarvion 0,3%. Suurin menoerä aineissa ja tarvikkeissa oli laboratoriotarvikkeet (11,9 milj. euroa), jotka pitivät sisällään mm. reagenssit ja käyttökorvausperiaatteella hankittujen analyysien laite-, käyttö- ja huoltokustannukset. Toinen merkittävä erä oli verivalmisteet (5,7 milj. euroa). Kaiken kaikkiaan edellä mainitut suoraan laboratoriotoimintaan kohdistuvat kulut olivat noin 92% kaikista tarvikeostoista. Ulkopuoliset palvelujen ostot (13,2 milj. euroa) ylittivät budjetin noin 3,8%. Palvelujen ostoista suurin osa (4,8 milj. euroa) kului laboratoriopalvelujen ja toiseksi eniten ict-palvelujen ostoihin (3,1 milj. euroa). Ict-palveluja ostetaan niin sairaanhoitopiireiltä kuin ulkoisiltakin toimijoilta. Logistiikkakulut (1,3 Me) ja laitteiden huoltopalvelut (1,1 Me) olivat seuraaviksi suurimmat erät palvelujen ostoista. Liiketoiminnan muut kulut (2,9 milj. euroa) alittivat budjetin noin neljällä prosentilla. Muut kulut koostuvat lähes kokonaan vuokrakuluista, joita maksamme ulkopuolelta vuokratuista toimitiloista. Kuntayhtymä ei omista käyttämiään toimitiloja. Tuloslaskelman mukainen liikeylijäämä vuodelta 2015 oli 1,2 milj. euroa. Rahoituskulujen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,1 milj. euroa.
Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 Sijoitetun pääoman tuotto, % 19,65 6,38 - tunnusluku kertoo liikelaitoskuntayhtymään sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 19,65 6,38 - tunnusluku kertoo kuntayhtymän liikelaitosky:n sijoitetun pääoman tuoton Voitto, % 1,63 0,31 Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
Rahoituslaskelman tunnusluvut INVESTOINNIT 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, 494 093 e -228 215 e Investointien tulorahoitus, % 135 81 MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) 34 42 Quick ratio 1,23 1,17 Current ratio 1,23 1,17 Tunnuslukujen laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % =100*(Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate =(Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio =(Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
Taseen tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Omavaraisuusaste, % 34,04 27,68 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17,65 20,38 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 1 311 082,28 e 249 677,74 e Lainakanta 31.12. 0 0 Tunnuslukujen laskentakaavat Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän johtokunta esittää yhtymäkokoukselle tilikauden 1 061 404,54 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tilikauden ylijäämä 1 061 404,54 euroa siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille.
2. Talousarvion toteutuminen
2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokous vahvisti kokouksessaan 12.12.2014 kuntayhtymän toiminnallisiksi ja taloudellisiksi tavoitteiksi vuodelle 2014: - hinnaston muutos (%), -3% - toimintakulut NordLabin tasolla 62 971 t (tarkistettu talousarvio 64 320 t, johtok. 18.12.2015 99) - investointien suunniteltu taso, 1 532 000 euroa - tilikauden ylijäämä 0,4 M Oman tuotannon hinnoittelun yleiskorotus (-3%) toteutui eli vuodelle 2015 valmisteltuun hinnastoon tehtiin hinnanalennukset, joiden keskimääräinen vaikutus oli tavoiteltu kolme prosenttia. Lisäksi joulukuun laskutuksen yhteydessä tehtiin hyvityksiä/lisälaskutus (1,3 Me), joiden nettovaikutus oli 0,2% eli kaiken kaikkiaan hintojen lasku edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,2%. Toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 64,8 Me, kun tarkistetussa talousarviossa tavoite oli 64,3 Me eli tavoite ylittyi 0,8%. Investointien toteuma vuodelta 2015 oli 1,4 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 93 kun edellisenä vuotena toteuma jäi 53%:iin. Investointien osalta painotettiin hankintaprosessin aikataulua eli kaikki merkittävimmät hankinnat pyrittiin kilpailuttamaan jo kevään aikana, jotta toimitukset saatiin toteutumaan talousarviovuoden puolelle. Tilikauden ylijäämätavoitteeksi yhtymäkokous asetti 0,4 miljoonaa euroa, mikä saavutettiin. Ylijäämää kertyi noin 1,1 miljoonaa euroa hyvityslaskujen (1,3 milj. e) jälkeenkin. Johtokuntaan nähden sitovista tavoitteista omana toimintana tuotettujen tutkimusten määrä (8,2 milj.) ylitti tavoitteen 5,2%. Näytteenottojen määrä puolestaan ylittyi noin 4%. Yhteensä suoritteet ylittyivät 5%. Liikevaihtoa kertyi 65,1 miljoonaa euroa, mikä ylitti tavoitteen 1%. Kun huomioidaan omistajille tehdyt hyvitykset, olisi tavoite ylittynyt noin 3%. Ulkoiset toimintamenot (64,8 Me) ylittivät talousarvion 0,8%. Henkilöstömenot ylittivät suunnitelman 0,2%. Työpanosten osalta henkilöstöresurssien käyttö ylittyi 1,7%. Sairauspoissaolot lisääntyivät hieman edelliseen vuoteen nähden. Sairauspoissaolo-% oli vuonna 2015 4,0 eli pysyimme meille asetetussa tavoitteessa (tavoite max 4,0%). Edellisenä vuonna toteuma oli 3,7%. NordLab kilpailutti ensimmäistä kertaa ns pitkät reitit näytteiden kuljetukselle. Nämä kuljetusreitit tulevat aluelaboratorioista Ouluun. Kemin, Rovaniemen, Kokkolan, Kajaanin ja Oulaskankaan NordLabiin kuuluvista terveyskeskuslaboratorioista kuljetukset tulevat näihin aluelaboratorioihin ja Oulaskankaalle. Lisäksi kilpailutuksessa oli mukana Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken terveyskeskukset. NordLab Oulun alueella kilpailutettiin myös alueen terveyskeskusten näytekuljetukset. Kuljetusten laadun hallitsemiseen ja seurantaan kuuluvat tarkasti määritellyt lämpötila- ja puhtausvaatimukset autolle, kuljettajien perehdytys, kuljetusten aikataulussa pysyminen, lämpötilaseurantalaitteiden asennusmahdollisuus ja olosuhteiden sähköinen jatkuva seuranta, yhteysmahdollisuus kuljettajaan jne. Nämä kaikki vaaditaan, jotta laboratorionäytteet ovat jäljitettävästi olosuhdeseurattu alusta loppuun kuljetuksen ajan, ja jotta ne ovat varmasti analysointi-
kelpoiset. Näiden vaatimusten täyttyminen on sitä hankalampaa, mitä useampia toimittajia on mukana. Kilpailutuksessa tarjoaja sai käyttää paikallista alihankintaa tai ryhmätarjoukset oli sallittuja. Suurin osa perusanalytiikasta tehdään isoilla kemian ja immunokemian analysaattoreilla. Tähän asti meillä on ollut käytössä kolmea eri laitekantaa tähän analytiikkaan, mikä on aiheuttanut sen, että potilasnäytteiden tulostasossa voi olla tutkimuksesta riippuen suuriakin eroja. Tämä voi huonontaa potilasturvallisuutta. Varsinkin, jos käytössä on yhteinen ohjekirja, viitealueet eivät voi olla aina samat tulostasoerosta johtuen. NordLab päätti tästä syystä johtuen keskittää ei-kiireelliset tutkimukset yhteen paikkaan, NordLab Ouluun. Lisäksi vain NordLab Oulussa on näistä tutkimuksista vastaavat lääkärit. Näin turvattiin tutkimuksille sama tulostaso. Suurin osa näistä keskitetyistä tutkimuksista on immunokemian tutkimuksia. Lisäksi Ouluun on jo aiemmin keskitetty vaativampia laitteistoja ja erikoisasiantuntijuutta vaativa erikoisanalytiikka. Keskittämisen yhteydessä varmistettiin, että näitä erikoisanalytiikan tutkimuksia ei lähetetä muista NordLabin aluelaboratorioista muualle Suomeen. Logistiikkaa ja tutkimusten keskittämistä varten tehtiin laaja selvitystyö tutkittavien aineiden säilyvyydestä potilasnäytteissä. Keskittämissuunnitelmiin on kuulunut myös tutkimuksen keskittäminen lähimpään aluelaboratorioon ja Oulaskankaalle näiden laboratorioiden alueen terveyskeskuksista. Keskittämistä varten kartoitetaan kunkin terveyskeskuksen toiminta ja varustetaan ne mahdollisilla vierilaitteilla laboratorioanalysaattoreiden tilalle. Näin saadaan analysoinnissa oleva resurssi muuhun käyttöön, varsinkin hoitamaan vieriananalytiikkapalvelua koko terveyskeskukseen, sekä poistettua laitteiden huoltokustannukset. Edellytyksenä ovat toimivat logistiikkaratkaisut. Vierianalytiikka tulisi olla laboratorion asiantuntijuuden hallinnassa myös silloin, kun sitä tehdään laboratorion ulkopuolella julkisissa terveydenhuollon toimipisteissä. Laitteiden harmonisointiin on pyritty koko ajan. Hyvin paljon laitekantaa on jo saatukin harmonisoitua. NordLab on kilpailuttanut verikaasulaitteet, vierianalytiikan kokonaisuudessaan, verikeskusautomaatit, virtsan partikkelilaskijat ja virtsan liuskanlukulaitteet. Nyt kilpailutuksessa ovat hyytymisanalysaattorit. Kemian ja immunokemian laitekilpailutus on myös juuri menossa. Tänä vuonna on tarkoitus kilpailuttaa myös laskolaitteet. Verisolulaskijat, bakteeriviljelylaitteistot ja päivystysluontoisen virusanalytiikan automaatit ovat samat kaikilla ja niiden kilpailutukset on suunniteltu myöhemmäksi. Perusanalytiikan laitteet tulevat näin ollen olemaan harmonisoidut, kuitenkin niin, että kemian ja immunokemian osalta harmonisoinnin laajuus jää nähtäväksi. Joka tapauksessa nämäkin laitteet tulevat olemaan yhtenäiset muualla kuin Oulussa ja Oulaskankaalla tai sitten kauttaaltaan samat. Logistiikka, laitteistojen harmonisointi ja keskittäminen kulkevat kaikki käsi kädessä ja ovat riippuvaisia toisistaan. Aloitetoiminnan osalta asetettiin vuodelle 2015 tavoitteeksi 50 aloitetta. Aloitetoiminta saatiin käyntiin vasta syksyllä toimitusjohtajan nimetessä aloiteasiamiehen, aloiteryhmän ja aloiteryhmän sihteerin ajalle 1.9.2015-31.5.2017. Loppuvuoden aikana aloiteryhmä käsitteli 12 tehtyä aloitetta. Vuodelle 2015 asetettiin tavoitteeksi toteuttaa henkilöstölle suunnattu työhyvinvointikysely. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 395 työntekijää (65% henkilöstöstä).
Koulutuspäivätavoitteeksi asetettiin 1800. Vuosi 2015 oli NordLabin osalta kustannussäästötavoitteen kannalta kriittinen vuosi, joten myös koulutustilaisuuksiin osallistumisiin suhtauduttiin normaalia tiukemmin. Näin ollen koulutuspäivätavoitteesta jäätiin reilusti, sillä päiviä kertyi 610. Opetustoiminnan osalta tavoitteena oli 12 erikoistuvan (lääkärit, kemistit ja mikrobiologit) saaminen koulutusvirkoihin, mikä toteutui, sillä kaiken kaikkiaan vuoden 2015 aikana NordLabissa toimi koulutusviroissa 15 henkilöä. Tutkimustyöhön asetettiin tavoitteeksi julkaisujen avulla saada 140 EVO-pistettä vuoden aikana. Tämä tavoite jäi hieman tavoitteesta, sillä pisteitä kertyi 138. 2.1.1 NordLab Oulu Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma NordLab Oulu huolehtii Oulun yliopistollisen keskussairaalan, Oulaskankaan sairaalan, Oulun kaupungin, Kempeleen, Limingan ja Tyrnävän kuntien sekä Helmen kuntayhtymän tarvitsemasta näytteenotosta ja koko Pohjois-Pohjanmaan alueen analytiikasta. Oulun työterveyden laboratoriopalvelut siirtyivät 1.4.2015 NordLab Oulun hoidettaviksi. Yksityisille kansalaisille on tarjottu mahdollisuutta saada laboratoriopalveluita NordLab Oulun avohoitotalon näytteenottopisteestä. Laboratorio on ylläpitänyt ja kehittänyt säännöllisiä tapaamisia keskeisten asiakasryhmien kanssa. Oulun aluelaboratoriossa otettiin käyttöön Siemensin laitteiston optio, jonka myötä kemian ja immunokemian analysaattorit sekä näyterata uusittiin loppuvuoden aikana. Laajat muutos- ja asennustyöt johtivat väistämättä analyysiviipeisiin, mutta hyvällä yhteistyöllä asiakkaiden kanssa tilanteesta selvittiin varsin hyvin. Kehityskohteina vuonna 2015 olivat edelleen OYS:n yhteispäivystyksen ja teho-osastojen laboratoriotoiminta, vieritutkimustoiminnan ohjaaminen OYS:n sekä Oulun kaupungin alueella, alkuvuodesta varautuminen mahdolliseen ebola-epidemiaan yhdessä teho-osaston sekä infektioiden torjuntayksikön kanssa, sekä kliinikkotapaamiset hematologis-onkologisten tai metabolisten potilastapausten perusteella. Vastasyntyneiden perinnällisten aineenvaihduntasairauksien seulonta käynnistyi OYS:ssa 1.10.2015. ja laajenee ensi vuoden alussa muihin Ervaalueen synnytyssairaaloihin. Laboratorio osallistui Tulevaisuuden sairaala 2030 -hankkeen suunnittelukokouksiin. Prosessit ja rakenteet Oulun aluelaboratoriossa vuonna 2015 tehtiin tilastojemme mukaan 4,2 miljoonaa tutkimusta, mikä on vajaat 3 % enemmän kuin 2014. Samanaikaisesti suoritettiin 560 000 näytteenottoa, joka oli 3 % edellistä vuotta enemmän. Vuoden aikana siirrettiin Ouluun tehtäväksi useassa erässä erikoistutkimuksia muista NordLabin aluelaboratorioista. NordLab Oulu on standardin SFS-EN ISO 15 189:2013 vaatimusten mukaan akkreditoitu laboratorio. Finasin asiantuntijoiden arviointikäynnit laboratorioon tehtiin marraskuussa 2015.