Älykkään muutoksen Suomi
Sisällysluettelo Älykkäämmällä toiminnalla hyvinvointia 4 Julkisen sektorin tuottavuushyppy 5 Suomesta palvelujen maailmanmestari 8 Tietotekniikka kansalaistaidoksi ja luontevaksi osaksi opetusta ja oppimista 10 Avoin maailma hyvinvoinnin sampo 12
Kansainvälinen yhteistyö on tarjonnut ja tarjoaa jatkossakin Suomelle loistavan mahdollisuuden menestyä ja rakentaa hyvinvointia. Menestyksen avain on osaamisemme hyödyntäminen ja kykymme saada asioita aikaan, vaikka olosuhteet Suomen kehittymiselle ovatkin sidoksissa maapallon kestävään kehitykseen ja globaaliin talousjärjestelmään. Muiden läntisten maiden tavoin, myös Suomen haasteena on ikääntyminen ja heikentyvä huoltosuhde. Yhä harvempi on huolehtimassa yhä useamman hyvinvoinnista. Yksi keino helpottaa tilannetta on uusi ajattelu, toimintamallien radikaali kehittäminen sekä teknologian älykkäämpi hyödyntäminen kaikilla toimialoilla. Teknologia ei ole enää vuosiin ollut pullonkaula, sillä maailma on verkottunut, ja tietoa on kyllä käytettävissä. Painopiste tulisi olla toimintamallien ja prosessien uudistamisessa. Tarvitsemme julkisen sektorin tuottavuushypyn. Tuottavuushyppy ei tarkoita kulujen karsimista tai sitä, että tehdään pidempää päivää. Se otetaan radikaalilla toimintamallien muutoksella ja vapauttamalla henkilöstön aikaa tehtäviin, jotka tuovat eniten lisäarvoa - unohtamatta mielekkyyttä tekijälleen. Tuottavuushypyn avulla on mahdollisuus tehdä myös vaikuttavuushyppy, sillä vapautuvilla resursseilla voimme taata laadukkaat palvelut kansalaisille. Palveluista on tulossa suomalaisen hyvinvoinnin uusi veturi. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet uusia tuotteita käyttäen palveluja luomaan lisäarvoa asiakkailleen ja löytäneet niille myös kokonaan uusia markkinoita. Uusia palveluja kehittävät niin suuryritykset kuin ketterät pienyrittäjätkin, jotka löytävät mahdollisuuksia tuottaa palveluja tarpeisiin, joita ei vielä eilen edes tunnistettu. Internet on luonut ennennäkemättömän muutoksen lyhyessä ajassa. Internetin menestys piilee avoimissa standardeissa, joiden ansiosta internet on levinnyt jokaiselle elämänalalle. Avoimien standardien ja arkkitehtuurien voimaa voidaan hyödyntää myös julkisella sektorilla. Suljettujen tietojärjestelmäsiilojen avaaminen parantaa tiedonkulkua ja palveluja sekä varmistaa toiminnan yhteensopivuuden ja tehokkuuden. Suomella on valtava voimavara vailla hyötykäyttöä kaikki julkiset tiedot, jotka on tallennettu erilaisiin rekistereihin. Niiden käyttö on tällä hetkellä maksullista, joka estää niiden tehokkaan hyödyntämisen. Tarjoamalla verovaroin kootut julkiset tiedot kaikkien halukkaiden käyttöön on mahdollista kehittää uusia palveluja, kiihdyttää innovaatioita, synnyttää työpaikkoja ja lisätä hyvinvointia. Julkisen sektorin kehittämisessä ongelma ei ole suunnitelmien puute eikä teknologia vaan toimeenpano. Tarvitsemme muutosjohtajuutta ja panostuksia viedä muutokset maaliin. Olemme koonneet seuraaville sivuille ehdotuksia Älykkään muutoksen Suomeksi - miten voimme yhdessä kehittää yhteiskuntaamme älykkäämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi, ja siten turvata suomalaisten hyvinvoinnin. Tuomo Haukkovaara toimitusjohtaja IBM Oy International Business Machines Ab on IT-palveluyritys, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1936. Älykkään muutoksen Suomi 3
Älykkäämmällä toiminnalla hyvinvointia Monet 2000-luvun ilmiöt ja tapahtumat ovat saaneet ihmiset ajattelemaan uudella tavalla. Viimeistään maailmanlaajuinen finanssikriisi on herättänyt meidät. Olemme huomanneet, että maailman tapahtumat, niin katastrofit kuin myönteisetkin uutiset, vaikuttavat meihin ja yhdistävät meitä. Ilmastonmuutos, energian riittävyys, lääkkeiden ja ruuan saatavuus, uudet turvallisuusuhat identiteettivarkauksista terrorismiin ovat globaalin, verkottuneen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Heikentyvä huoltosuhde asettaa kansantaloudellemme kovat suorituspaineet. Sekä julkisen että yksityisen sektorin pitäisi kyetä tuottamaan entistä enemmän entistä vähemmillä panoksilla toiminnan ollessa usein pahasti pirstoutunutta. Ongelma ei ole teknologinen. Tekniikkaa kyllä on, mutta sitä ei aina osata hyödyntää älykkäästi. Hyvänä esimerkkinä älykkäästä toimintamallista on veroehdotus, joka säästää suunnattoman määrän työtunteja kodeissa, yrityksissä ja virastoissa. Kun muissa maissa siirryttiin sähköiseen veroilmoitukseen ja pidettiin tätä suurenakin edistysaskeleena, Suomessa muutettiin rohkeasti koko toimintamallia ja hylättiin veroilmoitus tyystin. Veroehdotuksen älykkyys piilee siinä oivalluksessa, että kaikki tarvittava tieto oli jo saatavilla, mutta sitä liikuteltiin väärään suuntaan. Verottaja kykenee melkoisella todennäköisyydellä tekemään ehdotuksen, joka osuu oikeaan tai vaatii vain vähäisiä tarkennuksia. Vastaavia mahdollisuuksia löytyy kaikkialta. Suomen keskeiset rakenteet, toimintamallit ja infrastruktuuri on muutettava älykkäämmäksi. Älykkään toiminnan avulla saamme vähemmällä enemmän. Työvoimaa riittää paitsi julkisen sektorin laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tuottamiseen, niin myös yksityiselle sektorille tuomaan verotuloja ja tasapainottamaan julkista taloutta. Voisimme keskittyä korkean teknologiaosaamisen kehittämiseen. Brändityöryhmäkin poimi suomalaisiksi vahvuuksiksi korkean osaamisen ja kyvyn panna toimeksi. Korkean teknologiaosaamisen avulla Suomella on erinomainen mahdollisuus saada oma osansa globaalista markkinasta, parantaa työllisyyttä ja kasvattaa bruttokansantuotetta. Talouden avaaminen maailmalle antaa mahdollisuuden hyödyntää globaaleja innovaatioita ja edistää suomalaisten innovaatioiden vientiä. 4 Älykkään muutoksen Suomi
Julkisen sektorin tuottavuushyppy Sähköistetään palvelut kokonaistuottavuuden kasvattamiseksi Tuottavuuskeskustelu keskittyy usein kulujen leikkaamiseen ja säästöihin. Todellisen tuottavuushypyn saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että tarkastellaan myös yhtälön toista puolta eli, miten olemassa olevilla resursseilla voidaan tuottaa entistä vaikuttavampaa toimintaa ja palveluja. Yritysmaailman kokemukset osoittavat että todellisen tuottavuushypyn saavuttaminen edellyttää riittävän kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista. Viiden prosentin tuottavuuden kasvattaminen on mahdollista saavuttaa juoksemalla kovempaa, mutta 25% kasvutavoite edellyttää jo polkupyörän keksimistä. Kokonaistuottavuuden kasvattamisessa päähuomio onkin syytä kiinnittää nimenomaan uusien ja uudenlaisten palvelujen kehittämiseen. Miten saadaan aikaan nykyistä käyttäjäystävällisempiä ja yksilöllisempiä palveluja kansalaisille yrityksille sekä hallinnolle? Miten voidaan kasvattaa itsepalvelumahdollisuuksia ja tuoda palvelut juuri siihen paikkaan ja hetkeen, jossa niitä kulloinkin tarvitaan? Miten autetaan löytämään käyttäjälle kulloisenkin tilanteen kannalta relevantit palvelut? Kokemukset esimerkiksi pankki- ja vakuutusalalta osoittavat, että uudenlaiset palvelumallit voivat samaan aikaan parantaa sekä käyttäjäkokemusta että auttaa saavuttamaan merkittäviä tuottavuushyötyjä (esimerkkinä verkkopankki tai vakuutusten automatisoitu korvauskäsittely). Ja vieläpä niin, että nämä tavoitteet eivät ole välttämättä lainkaan ristiriidassa keskenään. Veroehdotus on juuri vastaava loistava esimerkki kokonaan uudistetusta julkisen sektorin palvelumallista, josta hyötyvät sekä kansalainen että hallinto. Uudenlaisten palvelujen tuottamisen kannalta keskeisimpiä toimenpiteitä: Siirretään suunnittelun painopistettä palvelujen ja palvelumallien kehittämiseen ja innovointiin. Varmistetaan riittävä toimivalta ja resurssit julkishallinnon toimintatapojen ja järjestelmien yhteensopivuuden lisäämiseksi. Yhteensopivuus on ehdottoman tärkeää prosessien uudistamisen ja kehittämisen kannalta. Edistetään julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuusmalleja. Monilla yksityisillä sektoreilla on jo toteutettu samantyyppisiä palvelumallien uudistuksia, joita julkinen sektori tarvitsee Miksi keksiä pyörä uudestaan? Huomio palvelujen käyttäjäystävällisyyden ja yksilöllisyyden kasvattamiseen Palvelukokemusta parantavien itsepalvelumahdollisuuksien lisääminen Tuodaan oikea palvelu asiakkaan kannalta oikeaan paikkaan ja hetkeen Autetaan asiakasta löytämään relevantit palvelut ja karsitaan päällekkäisyydet palveluvalikoimassa Uusien palvelujen toteuttamisessa pureudutaan niihin rakenteisiin ja prosesseihin, joilla palveluja tuotetaan. Pitääkö toimintaprosesseja järjestellä uudestaan, jotta uusien palvelujen tuottaminen on mahdollista? Millä tavalla eri siiloissa olevia prosesseja tulisi yhdistellä keskenään? Edellyttääkö tämä uudenlaista organisaatioiden välistä yhteistyötä? Mitä voidaan automatisoida ja miltä osin päätösten tekemiseen tarvitaan ihmisen asiantuntemusta? Tässä mahdollistajana toimii teknologia. Se ei ole itsetarkoitus, vaan tarjoaa alustan, jonka päälle toteutetaan tarvittavat toimintaprosessit uusien palvelujen tuottamiseksi. On päästävä pois liiasta teknologiakeskeisyydestä uusien palvelumallien kehittämisessä vaikka samalla on hyvä toki ymmärtää, mitä nykyaikainen teknologia mahdollistaa. Tavoitteet palvelujen kehittämiselle: Hallinnon sisäisen tuottavuuden kasvattaminen Palvelujen vaikuttavuuden kasvattaminen Hallinnollisen taakan keventäminen Älykkään muutoksen Suomi 5
Toimenpiteet olemassa olevien toimintojen tehokkuuden kasvattamiselle: Pois toiminta- ja organisaatiosiiloista kohti yhteisiä jaettuja järjestelmiä sekä tukipalveluja kaikkialla, missä se on mahdollista. Kuitenkin huomioiden se, että on myös olemassa paljon organisaatiokohtaisia järjestelmiä ja palveluja, joiden keskittäminen ei välttämättä ole mielekästä. Tuotetaan erilaiset tukitoiminnot (IT, taloushallinto, henkilöstöhallinto, hankintatoimi jne.) nykyistä merkittävästi tehokkaammin keskitetyistä palvelukeskuksista. Hallinnon työkuorman tasaaminen siirtämällä palvelut soveltuvilta osin yksityisen sektorin hoidettavaksi (Business Process Outsourcing -tyyppiset mallit). Arvioitava mahdollisuudet hyödyntää globalisaatiota tuottavuushypyn toteuttamisessa. Autetaan asiakasta löytämään relevantit palvelut ja karsitaan päällekkäisyydet palveluvalikoimassa. Uusilla toimintamalleilla parempia palveluja halvemmalla Yksi tuottavuuden kehittämisen avainkysymyksistä on se, miten voimme vapauttaa resursseja olemassa olevien järjestelmien ylläpitämisestä uusien palvelujen ja ratkaisujen innovointiin sekä kehittämiseen. Jos voisimme saavuttaa 20 30% säästön olemassa olevan ylläpitämisessä, voitaisiinko vastaava määrä budjettia ja resursseja kohdistaa kokonaan uusien palvelumallien kehittämiseen? Yritysmaailmassa hyväksi havaittu keino kustannussäästöjen toteuttamiseksi on erilaisten tukitoimintojen keskittäminen, ja sitä kautta niiden tuottavuuden merkittävä kasvattaminen. Miksi esim. tietotekniikan, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon tai hankintatoimen toteuttaminen pitäisi tapahtua rinnakkain useassa eri organisaatiossa, kun monet näiden toimintojen vaatimista prosesseista ovat joka tapauksessa identtisiä? Yhteiset ja yleiskäyttöiset toiminnot kannattaisi keskittää ja tuottaa paikallisesti vain ne toiminnot, jotka ovat oleellisesti erilaisia eri organisaatioissa. Esimerkiksi IBM on itse saavuttanut valtavia tuottavuushyötyjä tukitoimintojen keskittämisellä sinne, missä niiden tuottaminen on tehokkainta ja kannattavinta. Tältä osin voidaan myös lähteä hakemaan keinoja väistämättömän globalisaatiokehityksen hyödyntämiseen. Globalisaatio nähdään usein vain uhkana Suomelle, mutta se on oikein hyödynnettynä iso mahdollisuus tuottavuushypyn saavuttamiseksi. On paljon sellaisia palveluja, joiden tuottaminen voisi olla tehokkainta Suomen rajojen ulkopuolella. Toki samaan aikaan on ymmärrettävä, että on myös paljon sellaisia palveluja, jotka tulee tuottaa lähellä palvelun käyttäjää - Suomessa. Tavoitteet olemassa olevien toimintojen tehokkuuden kasvattamiselle: Vapauttaa merkittävissä määrin resursseja ja budjettia olemassa olevien järjestelmien ylläpitämisestä kokonaan uuden kehittämiseen. Tuottaa erilaiset yhteiset ja yleiskäyttöiset tukitoiminnot merkittävästi nykyistä tehokkaammin ja samalla parantaa ja yhdenmukaistaa palvelujen laatua käyttämällä toiminnassa alan parhaita käytäntöjä. 6 Älykkään muutoksen Suomi
Toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi: Luotava systemaattinen ohjelma tuottavuushypyn edellyttämän muutoksen läpivientiin ja hallintaan. Perustettava Muutosjohtamisen toimisto fasilitoimaan ja koordinoimaan muutoksen läpivientiä. Tällä toimistolla on oltava riittävät resurssit ja riittävän korkea organisaatioasema. 5-15 hengen asiantuntijatiimi, joka auttaa hallinnon organisaatioita muutosprosessien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tehtävänään antaa organisaatioiden johdolle ja muutosagenteille riittävät valmiudet muutoshankkeen läpiviemiseen, auttaa asettamaan tavoitteet ja mittarit muutoshankkeille, seurata niiden etenemistä ja auttaa pääsemään eteenpäin silloin, kun tie nousee pystyyn ja muutos pysähtyy. Tarkoituksena ei ole rakentaa organisaatioihin uutta muutosjohtamisen kerrosta, mutta kokemus osoittaa, että jokainen organisaatio tarvitsee ylimmän johdon sitoutumisen lisäksi riittävän määrän eri organisaatiotasoilla toimivia muutosagentteja. Muutosjohtamisen toimiston tulee olla lähellä hallinnon ylintä johtoa, jotta se voi toimia riittävän itsenäisesti ja raportoida ylimmälle johdolle silloin kun muutoshankkeiden läpiviennissä tulee haasteita. Julkisessa hallinnossa on täysin realistista odottaa, että esimerkiksi lakeihin ja asetuksiin joudutaan tekemään muutosta mahdollistavia muutoksia. Ei se hyvien suunnitelmien puute vaan muutoksen toteuttaminen Suomessa on viime vuosina tehty paljon selvityksiä, tutkimuksia ja suunnitelmia, jotka ovat pohjimmiltaan edellä esitettyjen johtopäätösten mukaisia. Kuitenkin julkisuudessa esitetään samaan aikaan paljon kritiikkiä siitä, että uudistushankkeet jäävät suunnitteluasteelle eikä konkreettisia tuloksia ole nähtävissä. Kysymys ei siis pohjimmiltaan ole suunnitelmien puuttumisesta, vaan kyvystä toteuttaa tehokkaasti tarvittavat muutokset. Suurten muutosten onnistunut läpivienti on aina iso haaste, mutta kaikissa muutoshankkeissa pätevät pohjimmiltaan samanlaiset lainalaisuudet. Autamme omassa projektitoiminnassamme jatkuvasti asiakkaitamme toteuttamaan hyvinkin suuria ja syvältä luotaavia muutoksia, ja olemme paneutuneet syvällisesti muutoshankkeiden läpiviennin problematiikkaan. Muutoshankkeen toteuttamisen kuusi parasta käytäntöä: Muutosprosessin on käynnistyttävä riittävän laajalla rintamalla ja teholla on aktivoitava työntekijät ja päättäjät muutoksen toteuttamiseen Start a movement. Selkeä ja huolella mietitty hallintomalli on ehdoton edellytys muutoksen onnistuneelle toteuttamiselle - lähtien organisaation ylimmistä päättäjistä. Edettävä kohti faktapohjaisia keskusteluja - huomioitava informaation riittävä jalostaminen ja hyödyntäminen keskustelujen ja päätöksenteonpohjana. Edettävä kohti faktapohjaisia keskusteluja - huomioitava informaation riittävä jalostaminen ja hyödyntäminen keskustelujen ja päätöksenteon pohjana. Toimintaprosessien radikaali yksinkertaistaminen - muutosta haittaavien ja hidastavien toimintamallien, työtapojen ja normien eliminoiminen. Investointien painopiste kohti uuden kehittämistä ja pois olemassa olevan ylläpitämisestä - riittävien resurssien ja budjettien vapauttaminen uusiin innovaatioihin. Luovan johtamisen korostaminen - 2000-luvun haasteisiin vastaaminen vaatii 2000-luvun ajattelua ja johtajuutta. Onko Suomessa mahdollista luoda USA:n mallin mukainen Chief Performance Officer rooli, jonka tehtävänä on johtaa valtionhallinnon taloutta ja ITkehitystä kokonaisuudessaan? Älykkään muutoksen Suomi 7
Suomesta palvelujen maailmanmestari Globaali tuotannon työnjako muuttuu vauhdilla. Yhä useammin tuotteet tehdään kaukoidässä ja myös palvelutuotantoa siirtyy halvan työvoiman maihin. Yhteistä tehtäville, jotka siirtyvät Kaukoitään on toisto ja monistettavuus, teollinen tuotanto on kyse sitten kännyköistä tai tietokoneohjelmista, joita valmistetaan tarkasti piirrustusten tai määritysten mukaan. Mitä sitten jatkossa tehdään Suomessa eli, mistä löydämme sen paljon puhutun seuraavan Nokian? Uudet nokiat löytyvät uudella tavalla ja tulevat uudessa muodossa innovaatioina, joissa yhdistyy asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärrys, teknologian luova soveltaminen ja liiketoimintamallin oivallus. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelutaloudessa, joka kasvaa voimakkaasti. Osaammeko ottaa osamme kasvavasta palvelutaloudesta ja erityisesti tietointensiivisistä palveluista, joista odotetaan talouden uutta veturia? Palvelut kaikille toimialoille innovaatioinvestoinnit tulee suunnata uudelleen Kansantaloudet siirtyvät maataloudesta ja teollisuudesta palveluihin, myös Suomi. Kansantalouden tilinpidossa palvelulla tarkoitetaan suppeasti kaikkea muuta kuin aineellisten hyödykkeiden valmistamista. Kun palvelu määritellään uudelleen siten, että palvelulla tarkoitetaan arvon luomista yhdessä asiakkaan kanssa, avaa palvelunäkökulma kokonaan uusia mahdollisuuksia myös teollisuudessa ja maataloudessa. Tuotetarjoomaa voidaan laajentaa ja kehittää palvelujen avulla asiakkaiden todellisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Markkinat synnyttävät myös kokonaan uusia ratkaisuja ja tuotteita tarpeisiin, joita ei aikaisemmin ollut, esimerkkinä sosiaalisen median ratkaisut Facebookeineen. Yritysten on vaikea kilpailla standardituotteilla. Aina löytyy joku toinen toimittaja, joka tekee vastaavan tuotteen halvemmalla. Niinpä yritykset siirtyvät palveluihin tuottaakseen lisäarvoa asiakailleen. Palvelukonsepti luo myös pysyvää kilpailuetua, sillä sitä on paljon vaikempi monistaa kuin tuotteita. Esimerkiksi Vaisala myy säätietoon liittyviä palveluja lentokentille, liikenneoperaattoreille ja puolustusvoimille. Yli puolet Koneen liikevaihdosta tulee palveluista, vaikka se valmistaakin edelleen hissejä ja liukuportaitakin. Suomalainen innovaatiojärjestelmä ja sen investoinnit tulee suunnata tukemaan palvelujen kehittämistä kaikilla toimialoilla. Ohjelmiin tulisi rakentaa sisään monitieteellisyyttä ja sekoittaa eri osaamista. Palvelu-Suomi tarvitsee T-taitoja Kun palvelut mielletään laajasti arvon tuottamiseksi yhdessä asiakkaan kanssa, on ilmeistä, että palvelujen kehittäminen edellyttää monipuolisia taitoja: toimialaosaamista, teknologian soveltamisen taitoja sekä ihmisen käyttäytymisen ymmärrystä psykologisena ja sosiaalisena olentona. Palvelusuunnittelu (palveludesign) on avainasemassa kun luodaan menestyviä, elämyksiä tuottavia palveluinnovaatioita. Innovaatiot tapahtuvat usein erilaisten osaamisten rajapinnoissa. Siksi on tärkeää, että työntekijät osaavat kommunikoida ja tehdä asioita ryhmässä. Tarvitsemme ns. T-taitoja. T-kirjaimen pystyviiva edustaa syvää osaamista jollain tai joillain alueilla, vaakaviiva monipuolista yleissivistystä ja kykyä kommunikoida erilaisten osaajien kanssa. Korkeakouluissa tulee rakentaa opetusmoduleita, joista opiskelijat voivat koota monitieteellisiä kokonaisuuksia T-taitojensa rakentamiseksi. JOO-sopimus on yliopistojen välinen järjestelmä, jonka avulla yliopisto-opiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoja ja opintokokonaisuuksia toisissa yliopistoissa, jos sellaista ei ole omassa korkeakoulussa tarjolla. Käytännössä usein opiskelupaikkoja ei kuitenkaan riitä naapurikorkeakoulun opiskelijoille, koska pääaineopiskelijat on asetettu ensimmäiselle sijalle rajallisia paikkoja jaettaessa. Korkeakoulujen yhteistyöllä tulee varmistaa, että kurssipaikkoja vieraileville opiskelijoille löytyy myös käytännössä. Yhtenä keinona laajentaa kurssitarjontaa on verkon kautta toteutettavat luennot ja opetuskokonaisuudet, joihin opiskelija voi osallistua mistä tahansa, ja paikkojen lukumäärää ei tarvitse rajoittaa. Korkeakouluja tulee kannustaa myös kansainväliseen opetusyhteistyöhön. Verkkoavusteinen opetus madaltaa opetusyhteistyön kynnystä. Palvelusysteemien viennillä työpaikkoja Kansallinen brändityöryhmä hahmotti suomalaisia kyvykkyyksiä. Suomen kilpailukyvyn kivijalkoja ovat: Maailman paras koulu Maailman paras innovaatiojärjestelmä Korkealuokkainen infrastruktuuri Litteä ja tasa-arvoinen yhteiskunta Kyky kehittää systeemisiä innovaatiota Suomalaiset ovat kehittäneet vuosien saatossa erinomaisia palvelusysteemejä, kuten koulu, kirjasto, neuvola ja päiväkotijärjestelmä. Suomalaisella systeemisellä kyvykkyydellä voidaan luoda myös työpaikkoja paketoimalla osaaminen ja palvelut tuotteiksi ja viemällä niitä maailmalle. Tuotteistamista varten tarvitsemme investointeja, joilla prosessi saadaan vauhtiin, vrt. Future Learning Finland, joka edistää suomalaisen opetus- ja oppimisosaamisen vientiä. 8 Älykkään muutoksen Suomi
Toimenpiteet Palvelu-Suomen rakentamiseksi: Investoinnit tulee suunnata tukemaan palvelujen kehittämistä kaikilla toimialoilla. Innovaatio-ohjelmiin tulee rakentaa sisään monitieteellisyyttä ja sekoittaa erilaista osaamista. Kansainvälistä vuorovaikutusta tulee lisätä, jotta saadaan käyttöön jo toteutettuja innnovaatioita ja löydetään kanavat innovaatioiden vientiin. Toimenpiteet korkeakoulujen palvelututkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi: Monitieteellisyyttä korostavaa palvelututkimusta tulee lisätä korkeakouluissa ja korkeakoulujen yhteistyönä. Tosielämän ongelmat eivä kunnioita oppiainesiiloja. Korkeakouluissa tulee rakentaa opetusmoduleita, joista opiskelijat voivat koota monitieteellisiä kokonaisuuksia. Yliopistojen välisen kurssitarjonnan lisääminen käyttäen sähköisiä kursseja ja opetussisältöjä lisää myös kansainvälistä opetusyhteistyötä. Toimenpiteet suomalaisten systeemi-innovaatioiden viemiseksi: Tuotteistus: osaamisen ja palvelujen paketointi virkamiesten ja yritysten yhteistyönä. Paketin osat: osaaminen, prosessit ja niitä tukeva avoimiin rajapintoihin tukeutuva tietojärjestelmä. Markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen ansaintalogiikan ja kuvauksen siitä, miten hyödyt ja riskit jaetaan. Älykkään muutoksen Suomi 9
Tietotekniikka kansalaistaidoksi ja luontevaksi osaksi opetusta ja oppimista Suomen koululaitos menestyy edelleen erinomaisesti PISA-mittauksessa. Emme ole enää maailman mestari, mutta kuitenkin Euroopan mestari. Vaikka menestymme PISA tutkimuksessa, tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa, oppimisessa ja opetuksen järjestämisessä kouluissa emme pääse loistamaan. Vaikka se ei olekaan itsetarkoitus, toimivat tekniset ratkaisut kouluissa tällä hetkellä luvattoman huonosti. Tekniikka ei palvele koulun arjessa. Koulujen välillä on suuria eroja, eikä oppilaiden tasa-arvo toteudu. Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -strategian loppuraportissa suositellaan voimakasta panosta tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa, oppimisessa ja koulun hallinnossa (http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/). Investointien ja kehittämisprojektien avulla on mahdollista viedä suomalainen koulumaailma kokonaan toiselle tasolle tietotekniikkaa hyödyntämällä - jos panostukset tehdään viisaasti. tarvitsijoiden käyttöön avoimen datan periaatteiden mukaisesti maksuttomana. Opetustoimi tarvitsee oppimisen, opetuksen ja koulun toimintaa tukevan tietojenkäsittelyn kokonaisrakenteen (vrt. valmisteilla oleva Tietohallintolaki). Opetustoimen kokonaisrakenne tulee laatia yhdessä alan suomalaisten osaajien kanssa opetusministeriön johdolla. Avoimiin rajapintoihin perustuvan kokonaisrakenteen avulla on mahdollista kehittää palveleva ja yhteensopiva tietojärjestelmäkokonaisuus kustannustehokkaasti kilpailua hyödyntäen. Avoimet, toimialan standardeja noudattavat tietojärjestelmät, avaavat markkinan ja lisäävät tarjontaa sekä kilpailua. Tämän tuloksena syntyy lisää työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta. Avoin ja skaalautuva opetustoimen järjestelmä voi olla myös seuraava suomalainen vientimenestys osana suomalaisen koulun vientiä maailmalle. Yksi huolestuttava piirre tuoreessa PISA -tutkimuksessa on koulujen lisääntynyt eriarvoisuus. Heikoimmat tulokset saadaan pienissä kunnissa. Kunnat kärsivät verotulojen pienenemisestä eikä raha tahdo riittää tietotekniikkaan. Investoinnit tuleekin tehdä viisaasti investoimalla älykkäisiin ratkaisuihin, jotka ovat kustannustehokkaita ja toimintavarmoja. Oppijan IT-infrastruktuuriksi riittää selain ja internet yhteys. Selaimen avulla oppija pääsee omaan sähköiseen työpöytäänsä mistä tahansa ja milloin tahansa. Työasemaksi kelpaa edullinen verkkotyöasema, kännykkä tai vaikka jo käytöstä poistettu työasema, kunhan siinä toimii selain, ja sillä pääsee internetiin. Edullisimmillaan oppijan työasema toteutetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, jolloin lisenssimaksut jäävät kokonaan pois. Palvelut tuotetaan tehokkaasti keskitetysti pilvipalveluna verkossa. Palvelun avulla voidaan palvella koko kunnan opetustoimea, tai useampaa kuntaa tai vaikka koko valtakuntaa, jolloin säästytään monen kertaisilta investoinneilta. Rahaa säästyy itse opetukseen ja oppimiseen. Säästöt syntyvät edullisimmista laitteista ja laitteiden pitemmästä käyttöiästä, poistuneista lisenssimaksuista sekä erityisesti pienentyneestä tuen tarpeesta. Kuntien opetustoimien tulee ottaa ja saada ottaa vastuu tietotekniikkansa hyödyntämisestä. Opetustoimen tietohallinto tulee järjestää tilaaja-tuottajamallin avulla, jolloin palvelu ja sen hinta saadaan läpinäkyväksi, ja kuntapäättäjät voivat tehdä faktaan perustuvia päätöksiä toiminnan kehittämiseksi ja palvelujen hankkimiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Kustannustilastointi tulee järjestää siten, että kuntien opetustoimet voivat vertailla kustannuksia ja palveluja keskenään ja löytää parhaita käytäntöjä. Samalla opetustoimet voivat arvioida ja verrata saamaansa palvelua ja sen hintaa myös kunnan muihin hallinnonaloihin. Tilastotieto tulee tuottaa kaikkien 10 Älykkään muutoksen Suomi
Toimenpiteitä suomalaisen koulun päivittämiseksi mestariksi myös tieto- ja viestintätekniikassa Otetaan käyttöön älykkäitä ratkaisuja, joihin kunnilla on paremmin varaa ja joilla taataan tasa-arvo oppilaille. Oppijan IT -infrastruktuuriksi riittää selain ja internet yhteys sähköiseen työpöytään. Kuntien opetustoimen tietohallinto tulee järjestää tilaaja-tuottajamallin avulla, jolloin palvelu ja sen hinta saadaan läpinäkyväksi ja kuntapäättäjät voivat tehdä faktaan perustuvia päätöksiä. Opetusministeriön johdolla laaditaan opetustoimen kokonaisrakenne yhdessä alan suomalaisten osaajien kanssa. Avoimiin rajapintoihin perustuvan kokonaisrakenteen avulla on mahdollista kehittää palveleva ja yhteensopiva tietojärjestelmäkokonaisuus kustannustehokkaasti avaamalla toimiala kilpailulle. Opetushallitus uudistaa keräämänsä kuntien opetustoimen tietohallinnon kustannus- ja palvelutilastot ja julkaisee ne avoimesti toiminnan kehittämisen pohjaksi ja mittariksi Älykkään muutoksen Suomi 11
Avoin maailma hyvinvoinnin sampo Standardit luovat markkinan avoimet standardit avoimen markkinan Internet on mullistanut maailmaa, jossa elämme luomalla uusia palveluja ja kokonaan uutta liiketoimintaa, uusia toimintamalleja ja tapoja palvella kansalaisia. Internetin sosiaalinen media on luonut kokonaan uuden tavan olla yhteydessä toisiimme. Internet ja sen kaikki palvelut eivät olisi levinneet koko maailmaa muuttavaksi ilmiöksi ilman yhteisiä yksinkertaisia, avoimia standardeja tiedonsiirtoon ja palvelujen kuvaamiseen ja käyttöön. Avointen standardien ja avointen rajapintojen lähestymistapaa voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisen ja julkisen sektorin palvelujen innovoinnin kiihdyttämiseksi. Suljetut tietojärjestelmät ovat kalliita ja palvelevat huonosti ja estävät toiminnan kehittämisen. Aukaisemalla järjestelmäsiilot ja käyttämällä avoimia standardeja ja rajapintoja, päästään eroon kalliista ja hitaista monopoleista. Rajapintojen avaaminen avaa markkinan useille toimittajille ja lisää siten taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja parantaa palvelua. Hallinnon aloille ollaan laatimassa kuvauksia tietojärjestelmien kokonaisrakenteista ohjaamaan toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämistä ja yhteensopivuutta. Tämä on erittäin tärkeä ja kannatettava tavoite, koska standardit luovat markkinan ja avoimet standardit avoimen markkinan. Kokonaisrakenteiden kuvaamisen onnistumisen kannalta on kriittistä, että työhön saadaan mukaan myös toimittajat, jotta pyörää ei keksitä uudestaan. voivat innovoida uusia palveluita avoimen datan päälle. Maailmalla monet maat ovat ottaneet hallinnon datalähteiden avaamisen osaksi hallintojen toimintapolitiikkaa. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat tässä parhaina esimerkkeinä muille data.gov ja data.gov.uk datavarantojen ja ohjelmiensa kanssa. Suomessa avoin julkinen data on lähtenyt liikkeelle hieman muita maita hitaammin. Tällä hetkellä Suomen kärkihankkeet tällä alueella ovat Helsinki Region Infoshare ja data.suomi.fi. Suomessa on myös kirjoitettu avoimesta julkisesta datasta erinomainen ja kattava opas julkiselle sektorille LVM:n toimesta Julkinen data Johdatus tietovarantojen avamaamiseen. Kirja on ladattavissa osoitteesta www.julkinendata.fi. Oppaaseen on koottu joukko ehdotuksia suomalaisten tietovarantojen avaamiseen ja IBM tukee näitä ehdotuksia, jotka on esitetty seuraavassa listassa tiivistetysti: Avoimen datan perusinfrastruktuurin synnyttäminen Lainsäädännön muutos ja kansallinen ohjaus Hallinnon sisäiset käytännöt tukemaan avointa dataa Julkishallinnon avoimen datan hyötyjen jalkauttaminen Suomen kansainvälisen edelläkävijyyden ja tahtotilan mahdollistaminen Avoin data innovoinnin ja työllisyyden kiihdyttäjänä Suomi on Linuxin synnyinmaa. Linux ja muut avoimen lähdekoodin ohjelmistot on lisensoitu siten, että ohjelmisto on vapaasti kenen tahansa käytettävissä ja edelleen kehitettävissä kunhan kehittäjä tuo kehitystyönsä tulokset takaisin myös muiden käyttöön. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat osoittautunut voimalliseksi innovaation lähteeksi tuoden erilaisia ihmisiä ja tahoja kehittämistyöhön. Vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa ei olekaan lisenssimaksuja, ne ovat kuitenkin luoneet ja edistäneet myös liiketoimintaa. Yksi liiketoimintamalli on se, että palvelutoimittajat tarjoavat asiakkaille palveluja käyttäen työkaluina avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Asiakkaat eivät maksa lisenssien omistamisesta vaan vain lisäarvoa tuovasta palvelusta. Samalla tavalla avoin data tuo markkinoille uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Avoin, julkinen data (data ~ tieto) on maailmanlaajuinen ja kiihtyvä trendi, jossa kaupungit, kunnat ja valtiot avaavat datalähteitä kansalaisten ja yritysten käyttöön. Kantava ajatus avoimessa julkisessa datassa on datan ilmaisuus, koska sen alkuperäinen kehittäminen on tapahtunut veronmaksajien rahoilla. Nyt tämä data annetaan heille takaisin ja kansalaiset, yritykset ja muut tahot 12 Älykkään muutoksen Suomi
Toimenpiteet julkisen sektorin palvelujen ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden lisäämiseksi ja kehittämisen vauhdittamiseksi: Hallinnonalojen kokonaisrakenteiden määrittelyyn ja kuvaamiseen on osoitettava riittävät varat Hallinnonalojen kokonaisrakenteiden tulee perustua avoimiin standardeihin ja toimialan parhaisiin käytäntöihin siitä miten hyödyt ja riskit jaetaan. Konkreettisia toimenpiteitä avoimen datan tukemiseksi: Tiedotusta ja koulutusta viranomaisille avoimen datan mahdollisuuksista, esimerkiksi levittämällä avoimen datan opasta. Ohjeistus viranomaisille avata tietolähteet ellei ole pakottavaa syytä pitää niitä suljettuina. Edellytetään, että avoimen tiedon esitystapa noudattaa avoimia standardeja, eikä tiedon hyödyntäminen edellytä toimittajasidonnaisen teknologian hankkimista. Poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen tuki avoimen datan kärkihankkeille, kuten World Design Capital -ohjelmaan kuuluva Helsinki Region Infoshare -hanke sekä data.suomi.fi. Älykkään muutoksen Suomi 13
Oy International Business Machines Ab PL 265 00101 Helsinki Finland +358 (0)9 4591 Vaihde +358 (0)9 459 2255 Telefax IBM:n kotisivu on Web-osoitteessa ibm.com IBM, IBM-logo, ibm.com, ovat International Business Machines Corporationin rekisteröityjä tavaramerkkejä USA:ssa ja/tai muissa maissa. Muut yritysten, tuotteiden tai palveluiden nimet voivat olla vastaavien yritysten tavaramerkkejä. Tässä julkaisussa saatetaan viitata sellaisiin IBM:n tuotteisiin, ohjelmiin tai palveluihin, joita ei ole saatavana Suomessa. Tällaisia viittauksia ei pidä tulkita niin, että IBM aikoo Suomessa markkinoida näitä tuotteita. Viittaukset IBM:n tuotteisiin, ohjelmiin tai palveluihin eivät tarkoita, että ainoastaan niitä voidaan käyttää. Niiden asemasta on mahdollista käyttää mitä tahansa toiminnaltaan vastaavaa tuotetta, ohjelmaa tai palvelua, joka ei loukkaa IBM:n tekijänoikeutta tai muita lailla suojattuja oikeuksia. IBM:n laitteet kootaan uusista osista tai uusista ja kierrätetyistä osista. Niillä on kuitenkin aina IBM:n takuu. Tämä julkaisu on tarkoitettu vain yleiskuvaukseksi. Valokuvat saattavat esittää suunnitteluvaiheessa olevia malleja. Copyright IBM Corporation 2011. Kaikki oikeudet pidätetään.
Älykkään muutoksen Suomi