Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta

2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan Keskisyvyys maailman valtamerissä on noin 1,5 kilometriä, mutta Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä, joten vähän on vettä tässä suojeltavassa altaassa. Meren ympärillä on paljon toimintaa ja asutusta, mistä seuraa vääjäämättä myös ravinnepäästöjä. Merkittävimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori, jotka rajoittavat eniten vesien leväkasvua. Suurimmat valumat mereen tulee Puolan joista, onhan tällä alueella iso kansa viljelemässä ja kuluttamassa. Suomi on sen sijaan harvaan asuttu maa, joten Suomessa valumavesien suhteellinen määrä kansalaista kohden on suuri. Itämeren valuma- alueella on asuttu ja viljelty jo pitkään, ja pikkuhiljaa meri on alkanut kuormittua liiallisista ravinteista. Tämä näkyy muun muassa vesien rehevöitymisenä. Maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta on EU:n toimesta yritetty ratkaista erilaisilla rajoituksilla ja säädöksillä. Rajoituksia seuraavat valvontatoimenpiteet. Maataloustukien hakuoppaassa on nykyään 156 sivua siinä, missä ympäristötuen tullessa oli vastaavassa oppaassa vain 15 sivua. Ympäristötukeen ja sen valvontaan on käytetty paljon rahaa, ja nyt on alettu kysellä tulosten perään. ISO- VILJA- tutkimuksissa laskettiin ensimmäisen kerran ravinnetaseet vuoden 1995 raportissa, ja sen jälkeen niitä on esitelty vuosittain. Jo alkuvaiheessa totesimme, että suuressa sadossa on paljon ravinteita, ja kaikki työ, mikä tehdään näiden suurten ravinnesatojen eteen, edistää vesien suojelua. Teollisuuden tarvitsema viljalaatu löytyy näistä suurista sadoista. Tuolloin tuli johtavaksi ajatukseksi, että suuri sato, viljan hyvä laatu ja vesiensuojelu tehdään samalla pellolla. Itämeren suojelussa on aktiivinen järjestö Baltic Sea Action Group (BSGA), jota johtaa Ilkka Herlin. Säätiöllä on toimisto Helsingissä, mutta toimintaa on koko Itämeren alueella. Pietarissa säätiö on saanut paljon aikaan kaupungin jätevesien puhdistuksessa. Paino on sanalla Action. Säätiö ottaa vastaan yksityishenkilöiltä, yhteisöiltä ja firmoilta lupauksia siitä, millaisilla toimenpiteillä kukin meren tilaa parantaa. Syksyllä 2013 otettiin myös Agrimarkettiin yhteyttä, ja Itämeren asiaa lähdettiin pohtimaan uudella tavalla. Siitä käytiin monet neuvottelut ja testaukset, ja lopulta Agrimarket antoi lupauksen, että viiden vuoden jaksolla ISO- VILJA- sopimuspelloilta otetaan 2 000 000 typpeä ja 500 000 fosforia enemmän talteen kuin nyt. Kuinka tämä sitten tehdään Kesän aikana viljakaupan ISO- VILJA- sivulla tehdään laskurilla ravinnetaselaskelma. Vuosittain asetamme taseelle myös tavoitearvot. ISO- VILJA- asiakas vertaa oman viljelyksensä tasetta tavoitearvoihin. Mikäli tavoitteista jäädään, tehdään niin sanottu syysanalyysi, jossa annetaan ohjeita, joilla ravinnesatoa saadaan korjattua parantamalla samalla jyväsatoa. Oivia keinoja ovat esimerkiksi pellon kalkitus, tautientorjunta, parempi lajike, oikea kasvin ravitsemus sekä pellon kasvukunnon ja rakenteen parantaminen. Näillä toimilla ravinteen sitoutuvat satoon, mikä vähentää merkittävästi vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Tällainen lupaus on Agrimarketin taholta annettu, ja se edellyttää hieman viljelytapojen pohtimista ja kehittämistä. Tämä on uusi ja erilainen, mutta numeroiden valossa tehokkaaksi osoittautunut tapa kohentaa Itämeren tilaa. Samalla se tuottaa meille viljelijöille tunnuslukuja, joilla oikeaa

3 ympäristökeskustelua voidaan käydä. Saamme luvan tuottaa suurilla sadoilla ruokaa suomalaisille ympäristöä unohtamatta. Sisällysluettelo 1 Kasvuohjelma-tutkimus 2013 Juha Salopelto Hankkija Maatalous Oy Sivu Johdanto 2 Sisällysluettelo 3 Kasvukausi 2013 4 Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa 4 2 Ohra 2.1 Mallasohra 6 2.2 Viljelyn voimaperäisyys 7 2.3 Tautien torjunta 9 2.4 Hyvän sadon tekijät 10 2.5 Lannoituksen tuotto 13 2 Kevätvehnä 2.1 Lajikkeet 14 2.2 Kasvinsuojelu 15 3. Kaura 3.1 Lajikkeet 17 3.2 Kauran laatu 18 3.3 DON 18 4 Havaintokaistat 4.1 Vihti 22 4.2 Elimäki 24 4.3 Loimaa 26 4.4 Seinäjoki 28 3.5 Siilinjärvi 29 5 Kasvuohjelma kokeet Kotkaniemessä Anne Kerminen, Yara Suomi OY Juha Salopelto Hnkkija Maatalous Oy 5.1 Mallasohran lannoitusoptimikoe 30 5.2 Rehuohran lannoituskoe 32 5.3 Kauran lannoituskoe 34 5.4 Satoisan myllyvehnän lannoituskoe 36 6,0 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja 39 ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous Oy

4 Kasvukausi 2013 Lämpö Lämpösummaltaan kasvukausi 2013 oli poikkeuksellisen lämmin. Lumi suli tavallista myöhemmin, ja yleisesti kasvukausi alkoi huhtikuun kolmannella viikolla. Kylvöille päästiin etelässä vapunpäivän jälkeen. Kylvötyöt saatiin tehtyä yhdessä jaksossa, ja sateet tulivat vasta kylvöjen jälkeen. Rikkaruohojen itämiselle säät olivat suotuisat, eikä lehdelle muodostunut paksua vahakerrosta, joka olisi heikentänyt rikkakasviaineiden tehoa. Rikkaruohojen torjunnassa onnistuttiin hyvin. Kesän säät suosivat erityisesti rengaslaikun lisääntymistä ja sitä tavattiin totuttua enemmän ohrakasvustoissa. Lämpösummaa kertyi aivan eteläisellä rannikolla vajaat 1700 astetta, joka on 300 astetta enemmän kuin normaalisti. Vastaava ero oli Tampereella 200, Jalasjärvellä 160 ja Kuopiossa 320 astetta. Lokakuun puolivälin kylmän jakson jälkeen seurasi jälleen lämpimiä jaksoja, ja syysviljat jatkoivat kasvuaan vielä joulukuullakin. Kuva 1. Kasvukauden lämpösumma Jokioisilla. Sade Kesä 2012 muistetaan sateisena kesänä, jolloin sadetta kertyi monin paikoin päälle 400 mm. Kesän 2013 sateet olivat vain puolet näistä lukemista.

5 Eniten vettä saatiin kasvukauden aikana Kuopion ja Joensuun seuduilla. Sademäärä jäi pienimmäksi etelärannikolla. Puinnit päästiin tekemään aivan erilaisissa oloissa, kuin edellisenä syksynä. Yleisesti puintikosteus oli alle 15%, jolloin saatiin säästöä kuivauskustannuksissa. Sadesummien erot eri puolilla maata muodostuivat heinäkuun ensimmäisen viikoin sateista. Heinäkuun alku oli sateista Keski- Suomessa ja Savossa. Näiltä paikoilta mitattiin syksyllä korkeita kauran DON- homemyrkkypitoisuuksia. Kauran kukinta ajoittui juuri tälle ajanjaksolle. Tähän palataan tarkemmin raportin kohdassa Kaura. Kuva 2. Sadekertymä kasvukaudella 2013. Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Ohran hehtolitrapainot noudattelivat pitkän aikavälin keskiarvoja. Monilla pelloilla, joilla kasvitaudit jäivät torjumatta, ne kurittivat kasvustoa siinä määrin, että sadon laatu laski. Valkuaisen määrä jäi alhaiseksi. Typpi riitti runsaan jyväsadon muodostumiseen, mutta valkuaisen nostamiseksi sitä olisi tarvittu enemmän. Toisaalta mallasohran valkuaiset eivät kohonneet liian korkealle. Ohran kohdalla lajikejalostus on edennyt todella ripeästi, ja modernit satoisat lajikkeet tarvitsevat totuttua kovemman typpilannoituksen. Vuoden 2013 keskivalkuainen 11,2 % on 0,5 % pitkän aikavälin keskiarvoa alempi. Kevätvehnän laatu oli ennätyksellisen hyvä. Kevätvehnässä on ollut riittävästi valkuaista myllärin tarpeisiin. Sakoluvut säilyivät kaikilla viljelyksillä. Kaura on kasvi, joka vaatii muita kotoisia viljojamme enemmän vettä. Kun vettä sataa runsaasti, saadaan painavaa kauraa, mikä näkyy erityisesti vuoden 2012 sadossa. Suurin yksittäinen kaurasadon laatua alentava tekijä oli homemyrkkypitoisuus ja homemyrkyistä erityisesti DON eli deoksinivalenoli. Etelärannikolla laatua alensi pienten jyvien runsaus, joka niin ikään saattaa selittyä sateiden määrällä.

6 Taulukko 1. Agrimarketin vastaanotetun viljan laatutiedot vuosilta 2002 2013. 2 Ohra 2.1 Mallasohra Agrimarketin ISO- VILJA - sopimusten mallasohrista parhaimman sadon tuotti uutuuslajike Propino, 4600 /ha. Lajikkeen valkuaispitoisuus oli vähäinen; 11,1 %. Perinnöllisesti NFC Tipplessä on muita lajikkeita vähemmän valkuaista. Tämä tulos on mitattu joka vuosi NCF Tipplen viljelyhistorian aikana. Paras hehtolitrapaino saatiin Barkesta. Hyvät lajitteluasteet saatiin lajikkeista Harbinger ja Propino. Taulukko 2. Mallasohran sato- ja laatutiedot ISO- VILJA - sopimuksilla. Lajitteluaste kertoo, kuinka paljon erikokoisia jyviä viljaerässä on. Lajittelu tehdään 2,8 ja 2,5 sekä 2,2 mm:n seuloilla. Lajitteluaste 1+2 sisältää jyvät, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Lajitteluaste 3 sisältää 2,2-2,5 mm:n jyvät ja lajitteluaste 4 alle 2,2 mm:n jyvät. Lannoitus uusilla ja tulevilla ohralajikkeilla Kuten Agrimarketin ISO- VILJA- sopimusten tuloksista on nähtävillä, ovat uudet lajikkeet satoisia, ja näin ollen valkuainen niissä jää alhaiselle tasolle. Aikaisemmissa raporteissa on kannettu erityistä huolta Tipplen

7 matalasta valkuaisesta, eli kuinka paljon satoa olisi saatu, mikäli lannoitus olisi ollut kohdallaan. Huoli kasvaa erityisesti viljelyssä, jossa on taudit torjuttu, sillä tautitorjunta madaltaa valkuaistasoa entisestään. Taulukko 3. Tipple- mallasohralajikkeen sato, typpilannoitus ja laatu ISO- VILJA- sopimuksilla. Mikäli mallasohran raakavalkuaistasoksi otetaan 11 %, on taso saavutettavissa vajaan 90 kilon typpilannoituksella. Tällöin satoa on saatu hieman yli 4000 /ha. Kun taudit on torjuttu, on lannoitusta lisätty (92/ha). Sato on kasvanut reilusti (4646 /ha), mutta samalla valkuainen on laskenut tasolle 10,2% Oheiseen taulukkoon on koottu tilanne niin sanotulla optimoidulla lannoituksella (102 /ha), jolloin sato on kohonnut edelleen (5100 /ha) ja Tipple on edelleen mallaslaatuista ohraa (valkuainen noin 11 %). Tällainen korkeamman typpilannoituksen malli edellyttää tautien torjuntaa. Tällaisia Tipplen kaltaisia lajikkeita tulee Agrimarket tarjoamaan viljelijöille useampia seuraavan kolmen vuoden aikana. 2.2 Viljelyn voimaperäisyys Olemme selvittäneet ISO- VILJA - sopimusten viljelykäytännöt ohran viljelyssä, eli kuinka sopimuksilla on keskimäärin viljelty ja millaista tulosta on saatu. Samalla katsoimme, mikä oli tulos, kun viljeltiin Kasvuohjelman mukaisesti, tai kun kaikki tuotantopanokset minimoidaan. Sertifioidun siemenen käyttöaste ISO- VILJA - sopimuksilla on 40 %. Kuitenkin valtaosa on peitattua siementä (79 %). Taudit torjutaan pääsääntöisesti T1- vaiheessa ja tautien torjunta T2- vaiheessa tehdään 32 % lohkoista. Satoa saatiin keskimäärin 4098/ha. Laadullisesti ohra keskimäärin täyttää mallasohran laatuvaatimukset. Typpeä jää sadonkorjuun jälkeen käyttämättä 6,7 /ha.

8 Kuva 3. ISO- VILJA- sopimusten keskimääräinen viljelykäytäntö, sekä sillä saatu sadon määrä ja laatu 2013. Tulokset ilman tuotantopanoksia ja omaa siementä käytettäessä on poimittu sarakkeeseen 0-0- 0-0. Näillä lohkoilla on sato alentunut keskimääräiseen ISO- VILJA - tasoon verrattuna 561 /ha. Hehtolitrapaino on laskenut 2,4. Sadosta on suuria jyviä jäänyt kehittymättä ja pienimmän, lajite 4:n määrä on kasvanut, jolloin tämä ohra ei kelpaa mallasohraksi. Typpeä tässä viljelyssä käytettiin vähemmän, mutta sitä jäi maahan runsaat 5 enemmän, kuin keskimääräisessä ISO- VILJA - viljelyssä. Samalla on syytä muistaa, että jos typpikilo ostetaan esimerkiksi YaraMila Pellon Y3:na, niin hinnaksi tulee noin 1,47 /. Taulukko 11. Sato- ja laatutulos eri viljelymenetelmillä. Viimeisen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Agrimarketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, 4506 /ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on 969 /ha. Hehtolitrapainoltaan tämän menetelmän sato on vertailun painavinta. Suuria jyviä on eniten ja pieniä vertailun vähiten. Ravinteiden käyttäjänä menetelmä on tehokkain ja samalla ympäristöystävällisin. Vaikka typpeä meni lannoituksessa vertailun eniten, niin typpitase menee 3 /ha miinuksen puolelle. Eroa ensimmäisen sarakkeen tulokseen on 15,1 /ha.

9 2.3 Tautien torjunta Viljelykierto Monesti unohdetaan, että viljelykierrolla on tarkoitus katkaista kullekin viljalajille tyypillisen taudin elinkierto. Kierto on kasvitautien torjunnan perusta ja se nousee uudessa IPM-viljelyssä tärkeään osaan. Peltolohkot, joilla kasvoi ohraa peräkkäisinä vuosina 2012 ja 2013, tuottivat satoa 4103 /ha. Ohrasato parani millä tahansa muulla esikasvilla. Parhaita ohran esikasveja ovat olleet öljykasvit, joiden esikasviarvo oli 430 kilogrammaa sadonlisää hehtaaria kohden. Peittaus Kunnollisesti peitatun siemenen mukana ei peltoon leviä siemenlevinteisiä kasvitauteja, kuten noet ja viirutauti. Kesän 2013 kasvuoloissa peittaus paransi sadon määrää ja laatua huomattavasti. Ei peittausta Peitattu Sato Kg / Ha 3777 4182 HLP Kg 65,7 66,7 Taulukko 4 Peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun. Kemiallinen kasvinsuojelu Edellä mainitut menetelmät vähentävät kasvitauteja kasvustossa, mutta tehokkain keino niiden hallintaan on monena vuotena ollut kemiallinen torjunta. ISO-VILJA-tulosten perusteella tautien torjunta lisäsi satoa ja paransi sen laatua. Mikäli tautitorjuntaa ei tehty, satoa kertyi 3661 /ha. T2-vaiheen ruiskutus lisäsi hehtaarisatoa yli 900 kiloa. Kun tautitorjuntaa ei tehty, lajitteluasteet olivat keskimäärin rehuohrien luokissa. Mikäli tautiaine oli ruiskutettu kasvustoon, päästiin lajitteluasteissa keskimäärin mallasohran luokkiin. Tautitorjunta paransi viljan hehtolitrapainoa jopa 2,5 kiloa. Erot ovat kautta aikojen suurimmat näiden Kasvuohjelma-raporttien julkaisemisen aikana. Taulukon 5 arvot on laskettu kaikkien ISO-VILJA -sopimusohrien keskiarvona. Vastaavat erot karjatilojen viljelyssä ovat olleet vieläkin suuremmat.

10 Taulukko 5. Tautitorjunnan vaikutus ohran satoon ja laatuun. Sekä tautitorjuttuja että torjumattomia peltoja oli lannoitettu likimain samalla määrällä typpeä. Tautitorjunta tuotti säännönmukaisesti lisää satoa. Tehokkaalla kasvitautien torjunnalla on saatu typestä 16 kiloa enemmän kasvien käyttöön kuin lohkoilla, joilla tautitorjuntaa ei ollut tehty. Suuret sadot sisältävät aina enemmän ravinteita kuin pienet, joten vesiensuojelun kannalta kaikki sadon määrää lisäävät toimet ovat kannatettavia. 2.4 Hyvän sadon tekijät Taulukkoon 10 on koottu tautiaineiden ja kasvunsääteiden käytön yleisyys eri satoluokissa. Yli 5 000 kilon hehtaarisadoista vain harva on tuotettu ilman tautiainetta. Mikäli tilan tavoite keskisadossa on yli 5000 /ha, on se tämän tuloksen mukaan lähes mahdotonta ilman tautitorjuntaa.. Taulukko 6. Peittauksen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö eri satotasoilla

11 Suurissa sadoissa teollisuuden tarvitsema laatu Jokavuotisista tutkimuksissa ilmenee, että suuri sato on aina myös laadukas. Suurimpien satojen luokassa hehtolitrapaino ja lajitteluaste ovat parhaat. Nykyään yhä useammassa tapauksessa ohran raaka-aine-erä joutuu kivikuorintaan, jossa kuorinta ei tavoitta 4 lajitetta ja näin pienet jyvät jäävät kuorimatta.. Taulukko 7. Sadon laatu eri satoluokissa Suurten satojen ympäristölaatu Tarkasteltaessa lannoitusta eri satoluokissa huomataan, että suuria satoja on lannoitettu merkittävästi enemmän kuin muita. Aikaisemmissa tutkimuksissa on lannoitus ollut hyvin samankaltainen eri satoluokissa. Edelleen ravinnetase menee miinukselle parhaassa sadossa, joten voi miettiä, onko lannoitus ollut sittenkään riittävää? Toisaalta edellisen taulukon raakavalkuaistulos ei anna aihetta epäillä tätä. Uutena tunnuslukuna on laskettu sato yhdellä typpikilolla. Mikäli tulos on alle 45 tuotettua jyvää / kilo typpeä, on viljelyn tehostamista lähdettävä etsimään jostain muusta kuin typpilannoituksesta. Taulukko 8 Lannoitus eri satoluokissa. Panostuksen kannattavuus Ostoravinteet ovat monesti viljelyn kallein muuttuva kustannus, joten sen suhteen tulee tarkastella panostuksen suhdetta tuottoon eri satotasoilla. Kuvan xx pylväiden kokonaispituus muodostuu

12 viljatulosta, jonka perusteena on käytetty mallasohran hintaa 160 /tonni. Typpilannoitekilo on maksanut 1,47. Kasvinsuojelukustannus muodostuu menoista: 16 rikkatorjuntaan ja 27 tautitorjuntaan. Vähennyslaskun jälkeen saadaan kate, joka on pienellä sadolla noin 300, mutta suurella sadolla reilusti kaksinkertainen. Kuva 4 Tulot ja menot eri satoluokissa. Laskelmaan on koottu vain osa viljelyn kuluista. Lisäksi koneita täytyy ostaa ja huoltaa, ja kuivuri sekä traktorit tarvitsevat polttoainetta. Monesti pellosta joudutaan maksamaan vuokraa, ja monenmoista muutakin kulua syntyy. Seuraavaan kuvaan on näitä kuluja jyvitetty 350. Pienessä sadossa kate menee miinukselle, mutta suuressa sadossa jäädään vielä reilusti plussan puolelle. Mikäli kannattavuus viljan viljelyssä loppuu, loppuu se viimeisenä suurissa sadoissa. Kuva 5 Tulot ja menot eri satoluokissa.

13 2.5 Lannoituksen tuotto Oheisessa laskelmassa on selvitetty sijoitetun euron tuottoa lannoituksessa. Perustana on tulos kesältä 2013, jolloin ISO- VILJA- asiakkaat tuottivat yhdellä typpikilolla 45 ohraa ja 36 kevätvehnää. Lopputulemana voidaan todeta, että sijoitetun euron tuotto oli neljän- viisinkertainen. 1 N tuotti viljaa Sadon arvo N kilon hinta Sijoitetun euron tuottolaskelma Ohra 45 Rehuohra 6,14 1,47 6,14/1,47=4,2 Mallasohra 7,27 1,47 7,27/1,47= 4,9 Kevätvehnä 36 Myllyvehnä 6,63 1,47 6,63/1,47=4,5 Rehuvehnä 6,34 1,47 6,34/1,47=4,3 Taulukko 9. Lannoituksen tuotto ISO- VILJA- sopimuksilla. Vastaavanlainen tuottolaskelma on laadittu myös tautiaineen kustannuksista. Pohjana on taulukko xx, johon on laskettu uusi rivi Tulot viljasta. Sen perustuu viljan hintaan 160 ja 135 / tonni. Tautitorjunnan kustannusperusteena on käytetty 27 aineeseen ja 18 ruiskutustyöhön. Lopputulos kertoo, että tuotto yhdelle käytetylle eurolle tautitorjunnassa 5,4- kertainen. Taulukko 10 Tautitorjunnan tuotto ohran viljelyssä.

14 2 Kevätvehnä ISO- VILJA - sopimusten keskimääräinen sato kevätvehnällä oli 4159 /ha, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 144 /ha pienempi. Raakavalkuaisprosentti oli 13,1, joka on jonkin verran pienempi, kuin edellisenä vuotena. Hehtolitrapaino oli 81,5, jossa on parannusta edelliseen vuoteen 1,5. Surkastuneiden jyvien määrä on laskenut monen vehnäerän hintaa. Sakoluku oli keskimäärin 352, joka on ennätysluokkaa. Kaikilla mittareilla arvioiden laatu on ollut kohdallaan. 2.1 Lajikkeet Parhaat kevätvehnäsadot tuotti odotetusti Marble. Lajikkeiden välillä ei ole raportoitu suuria satoeroja. Valkuaisprosentin suhteen erottuivat Anniina ja Qarna - lajikkeet edukseen. Painavimmat jyvät saatiin Anniinasta ja Marblesta. Taulukko 11 Kevätvehnälajikkeiden sato ISO- VILJA - sopimuksilla 2013.

15 2.2 Kasvinsuojelu Johtuen maamme pohjoisesta sijainnista meillä viljeltävä kasvivalikoima on suppea, ja siksi viljelykierrosta tulee monesti vajavainen. Samaakin kasvia voidaan viljellä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Viljeltäessä vehnää vehnän perään, satoa saatiin 4008 /ha. 42 % kevätvehnästä kylvetään kevätvehnän perään. Esikasvin ollessa ohra, vehnän sato parani 277 /ha. Valitettavasti vain neljännes kevätvehnän viljelijöistä hyödyntää tämän halvimman tautien torjuntakeinon. Öljykasvien esikasvivaikutus näkyy niin ikään tässä taulukossa. Sato / ha HLP Rv % Kevätvehnä 4008 81,5 13,2 Öljykasvi 4347 82,4 13,4 Ohra 4285 81,7 13,2 Kaura 4300 81,8 12,3 Taulukko 12. Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Peittaus Siemenen peittauksella on suurempi vaikutus kevätvehnän satoon. Peittaus lisäsi kevätvehnän satoa 283 /ha. Peittaus on kasvitautien täsmätorjuntaa, joten sen kuuluisi olla kaiken viljelyn perustukijalkana. Taulukko 13. Kevätvehnän siemenen peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun.

16 Tautien torjunta kasvustosta Kevätvehnän kasvuaika on ohraan verrattuna pitkä, ja näin ollen tauditkin rasittavat kasvustoja pitkään. Tämä puolestaan näkyi tautiruiskutusten tuloksissa: vain myöhäisellä ruiskutusajankohdalla ja riittävän suurilla ainemäärillä saatiin hyvä tautitorjunnan vaste ja korkeat hehtolitrapainot. Torjunnan vasteet eivät kuitenkaan olleet yhtä suuret kuin ohralla. Tarkasteltaessa monen vuoden koetuloksia keskiarvona, voidaan todeta, että ohran satoa selittää enemmän tautitorjunta, kun taas vehnällä vastaava tekijä on lannoitus. Taulukko 14. Tautitorjunnan vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Tautitorjunnan vaste eri muokkausmenetelmissä Kun pellon muokkausmenetelmänä oli kyntö, tuotti tautitorjunta vähiten lisäsatoa. Syynä tähän saattaa olla vanha viisaus: kun kynnetään vanhan sadon oljet ja samalla taudinkantajat maahan, samalla helpotetaan seuraavan kasvuston tautipainetta. On myöskin huomattava, että kun suorakylvetyn ja kevennetyn muokkauksen kasvustoista torjutaan taudit, saadaan kelpo sato.

17 Kuva 6 Tautitorjunnan vaste eri muokkausmenetelmissä. 3.0 Kaura Kauranäytteitä Agrimarket on analysoinut 11 334 kappaletta hehtolitrapainojen ollessa keskimäärin 57 kiloa, joka on 1,2 kiloa pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Kaurassa on ollut valkuaista keskimäärin 12,5 prosenttia. Suurin ongelma on toista vuotta peräkkäin homemyrkyt, eritoten DON. 3.1 Lajikkeet Parhaan kaurasadon tuotti Steinar- lajike (4400 /ha). Tasaväkinen sadon tuottaja on Iiris. Aikainen lajike Akseli ei tänäkään vuotena pettänyt, vaan tuotti samansuuruisen sadon, joka on virallisissa kokeissakin mitattu. Aikaisuudeltaan Akseli sijoittuu Eemelin ja Fiian väliin, mutta satoisuudessaan se voittaa monet myöhäisemmät lajikkeet. Akselista onkin tullut lyhyessä ajassa valtalajike.

18 5000 4000 3000 2000 1000 0 Eemeli Akseli Peppi Fiia Steinar Julius Iiris Kuva 7. Kauralajikkeiden sato /ha. 3.2 Kauran latu Parhaat hehtolitrapainot tuottivat Iiris ja Akseli. Parhaat valkuaiset mitattiin aikaisissa Akselissa ja Eemelissä. Taulukko 14. Kauralajikkeiden laatutiedot. 3.3 DON Ensin jokavuotinen riskikartoitus Oheiseen taulukkoon on koottu pieni otos Agrimarketin omavalvonta- analyyseistä. Teemme joka syksy uuden sadon viljasta riskianalyysin, jossa jokaisesta viljasta testataan raskasmetalli-, torjunta- ainejäämä- ja

19 homemyrkkypitoisuudet. Vuoden 2012 kaurassa löytyi poikkeuksellisen paljon suuria DON- pitoisuuksia. Lähes samanlainen tulos on saatu 2013 viljasta. On varmaan niin, että viljellessämme täällä kasvinviljelyn pohjoisrajalla, missä aina joskus tulee sellainen syksy, että kasvustot kastuvat käytännössä joka päivä, homemyrkkyjä muodostuu luonnossa runsaasti, ja tällöin niitä joudutaan tehostetusti myös tutkimaan. Vastaavasti meillä ei varmaan enää koskaan tule ongelmia torjunta- ainejäämistä tai raskasmetallipitoisuuksia. Taulukko 15 Kauranäytteiden jakauma (%) DON- arvon mukaan omavalvonnassa 2008-2013. Omavalvontatuloksen jälkeen Agrimarket on analysoinut viljavirrasta noin 7900 kauranäytettä. Osalle kauran tuottajista tilanne on konkretisoitunut alempana tilityshintana, sillä yksi viidesosa kauroista ylittää elintarvikkeiden raja- arvon, jolloin ko. erää ei voi viedä ulkomaille, esimerkiksi saksalaiselle kauramyllärille. Tästä erästä on siis saanut vientilaatua alemman tilityshinnan. Pahimmissa tapauksissa ylittyy jopa kauppakelpoisuuden raja- arvo (8 mg/), jolloin tällaista erää ei voida lainkaan ottaa vastaan. Alueellisesti hometoksiini- ongelma on pahin kaistalla, joka kulkee Pohjanmaalta Keski- Suomen kautta Savoon. Tällä alueella tuotettiin vähiten elintarvikelaatuista kauraa. Sen sijaan eteläiset rannikkoalueet tuottivat pääsääntöisesti elintarvikelaatua. Vuoden 2012 mittauksissa oli ongelmaa myös etelärannikolla.

20 Taulukko 16: Taulukkoon on koottu alueellinen tulos Ely- keskuksittain. Taulukon sarakkeessa alle 1,8 mg on kerrottu alueen tulos, kuinka suuri osa kaurasta täyttää elintarvikelaadun vaatimukset. Sarakkeessa yli 1,8 mg kerrotaan sellaisen kauran määrä, joka ei täytä elintarvikelaatuvaatimuksia. Mikäli arvo ylittää rajan 8 mg, ei erästä voida tehdä myöskään eläinten rehua. Tällaista kauppakelvotonta kauraa on analysoitu 1,5 % kokonaismäärästä. Lähes joka alueelta on löytynyt kauppakelvotonta kauraa. Mitä sitten neuvoksi? Olemme tehneet vuosia töitä asian ratkaisemiseksi. Suurista ISO- VILJA- aineistoita ei ole juurikaan saatu vahvistusta perinteisille keinoille asian korjaamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi siemenen peittaus, tautien torjunta, viljelykierto, kylvömenetelmä ja muokkausmenetelmä. Havaintokaistojen kaurat on analysoitu kolmena vuotena peräkkäin. Kaistoilla lajikkeita on kylvetty eri perustamismenetelmillä, ja lisäksi koejärjestelyyn kuuluu tautien torjunta. Meillä on ollut huonoa tuuria. Useimmiten kentältä ei ole löytynyt mykotoksiineja eli homemyrkkyjä ensinkään. Ensimmäistä kertaa kesällä 2013 löysimme DON:eja Vihdin sadosta. Samalta kentältä on määritetty myös Fusarium- sienten rodut kukinnan aikaan ja kaksi viikkoa sen jälkeen. DON- toksinin tuottajia ovat Fusarium culmorum ja Fusarium graminearum. Näyttäisi olevan niin, että näiden Fusarium- rotujen määrä kaksi viikkoa kukinnasta määrittää lopullisen sadon DON- pitoisuuden.

21 Kuva 8 Fusarium- rotujen kehittyminen kaurakasvustoihin Vihdin havaintokaistoilla. Ympyrään on koottu DON:ien tuottajat ja laatikkoon on kirjattu lopullisen sadon DON- arvo. Taulukosta xxx on luettavissa, että alueella Etelä- Pohjanmaa, Keski- Suomi ja Savo on kesän 2013 sadossa eniten elintarvikelaadun ylityksiä. Tarkasteltaessa tämän alueen sadejakaumaa huomataan, että heinäkuun alussa, jolloin kaura kukkii, satoi tällä alueella enemmän kuin esimerkiksi eteläisessä Suomessa. Tästä on voitu laskea, että mikäli kauran kukintaviikolla on enemmän kuin kolme sadepäivää, joka toisen kauraerän DON- pitoisuus ylittää elintarvikerajan. Neuvona riskin pienentämiseen voidaan suositella viljelemistä kahdella eriaikaisella kauralajikkeella, jolloin kylvetään aikaisin kaura ensin ja myöhäinen viimeisenä, jolloin ne kukkivat eri aikaan. Tämä lisää kaurasadon onnistumisen mahdollisuutta. Kuva 8 Sadesumma eripuolelle Suomea.

22 4.0 Havaintokaistat Muutaman viime vuoden ajan Agrimarket on kylvänyt viljelijöiden pelloilla uusia ja tulevia viljalajikkeita rinnakkain. Samoille kaistoille tehdään myös tautitorjunta ja verranteet, eli niin sanottu tautitorjunnan nollaruutu. Lisäksi osalla kentistä muokkausmenetelmä vaihtelee, jolloin samalta pellolta löytyy niin kyntö-, kevytmuokkaus-, kuin suorakylvömenetelmällä muokattu kaista. Kentät on kyltitetty ja sinne on tuotu esittelymateriaalia, jossa lajikkeet ja käytetyt kasvinsuojeluaineet on esitelty. Pelloilla on pidetty pellonlaitatilaisuuksia, ja ne ovat olleet koko kasvukauden yleisön nähtävissä. Näin jokainen viljelijä voi käydä hakemassa sieltä lajikkeen ja sille sopivan viljelytekniikan tuleville vuosille. Lajikkeista ja käsittelyistä on puitu 3-15 neliötä Yaran koeruutupuimurilla. Sadot on kuivattu ja käsitelty Yaran laitteilla. Laatu on määritetty Agrimarketin viljalaboratoriossa Turussa. Osasta kokeita tehdään myös analyysit homemyrkyistä DON, HT- 2 ja HT, jolloin nähdään mikä on lajikkeen, tautitorjunnan ja viljelymenetelmän vaikutus kyseisiin toksiineihin. Kesällä 2012 kaistoilla olivat seuraavat lajikkeet: Ohra: Aukusti, Edvin, Harbinger, Iron, Propino ja Tocada. Tautiaineena Bontima. Kevätvehnä: Wappu, Wanamo ja Marble. Tautiaineena Amistar- Armure. Kaura: Akseli, Eemeli, Steinar ja Iiris. Tautiaineena Menara. Kesän 2014 havaintokaistoilla jatkaa osa näistä lajikkeista ja tilalle tulee 5 uutta lajiketta. 4.1 Vihti 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kyntö Kyntö + Bontima Aukusti Edvin Harbinger Iron Propino Tocada Kevennetty m. Kevennetty m. Bontima SuorakyvlvöSuorakyvlvö + Bontima Kuva 9 Vihdin ohrien satotulokset /ha.

23 Kyntö Kyntö +Bontima Kevennetty muok. Kevennet.+Bontima Suorak. Suorak. + Bontima HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Aukusti 62,5 13,8 63,5 12,6 62,6 14,2 60,9 13,8 57,7 15,7 56,9 15,8 Edvin 64 12,2 65,8 11,2 62,6 13,2 62,4 12,8 62 13,4 61,7 13,3 Harbinger 67,5 10,9 66,9 11,3 68,1 11,6 68,5 11,8 68,1 12,6 67,5 12,6 Iron 68,3 10,4 68,1 10,7 69,3 11,1 68,6 11 70,5 11,2 69,4 10,8 Propino 65,8 12,3 62,2 11,8 65,2 12,2 65,9 12,8 64 13,6 64,7 13,6 Tocada 66,7 11,3 67 10,8 69,3 11,7 68,5 12,1 69,3 12,3 67,5 11,9 Taulukko 17. Vihdin ohrien laatutulokset. 9000 8000 Marble Wanamo Wappu 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kyntö K + Tauti t+ N Kevennetty m. K + Tauti t+ N Suorakyvlvö K + Tauti t+ N Kuva 10. Vihdin kevätvehnän satotulokset. Kyntö Kyntö +Tautiaine+N Kevennetty muok. Kevennet. + Tautiaine+N Suorak. Suorak. + Tautiaine + N HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Marbla 81,8 10,0 92,2 12,1 81,3 11,0 81,6 13,0 81,3 11,1 80,6 12,7 Wanamo 80,2 11,4 80,2 12,9 81,1 11,9 81,2 13,6 80,5 12,1 82,2 13,9 Wappu 79,3 11,5 80,4 13,5 80,2 11,7 80,9 13,8 80,2 12,2 80,2 14,1 Taulukko 18. Vihdin kevätvehnien laatutulokset.

24 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kyntö Kyntö+ Menara va 11. Vihdin kaurojen satotulokset. Akseli Eemeli Iiris Steinar Kevennetty m. Kevm. + Menara Suorakylvö Suorak + Menara Ku Kyntö Kyntö +Menara Kevennetty muok. Kevennet. + Menara Suorak. Suorak. + Menara HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Akseli 56,6 13,0 56,6 12,9 57,0 13,3 56,3 13,3 56,6 13,7 55,1 13,9 Eemeli 53,6 13,6 54,5 13,3 56,3 13,8 55,6 13,8 55,8 13,6 55,3 13,6 Iiris 54,2 11,6 54,2 11,9 54,1 11,8 52,9 12,3 54,4 12,2 53,9 12,2 Steinar 54,5 11,7 54,2 11,9 55,4 11,9 55,0 12,3 53,9 11,9 53,7 11,9 Taulukko 19.Vihdin kaurojen laatutulokset. 4.2 Elimäki 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kyntö Kyntö + Bontima Aukusti Edvin Harbinger Iron Propino Tocada Kevennetty m. Kevennetty m. Bontima Suorakyvlvö Suorakyvlvö + Bontima Kuva 12. Elimäen ohrien satotulokset /ha.

25 Kyntö HLP RV % Kyntö +Bontima HLP Kevennetty muok. Kevennet.+Bonti ma Suorak. Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % Suorak. + Bontima Aukusti 62,8 11,8 63,3 12,5 65,6 10,4 65,2 10,0 63,1 11,3 64,0 10,4 Edvin 63,9 11,3 64,1 11,4 64,8 10,1 65,3 9,2 65,8 11,7 65,9 10,1 Harbinger 67,9 11,1 70,8 10,9 69,3 10,0 70,7 9,1 70,1 10,9 71,3 9,8 Iron 68,9 10,1 71,5 10,7 68,1 8,9 68,8 8,4 69,8 9,7 70,4 9,0 Propino 68,5 11,1 70,2 11,4 66,0 9,2 68,2 9,6 69,0 11,2 69,9 10,2 Tocada 68,4 10,9 70,4 11 68,9 9,8 70,0 9,3 70,5 11,6 70,7 10,3 HLP RV % Taulukko 20. Elimäen ohrien laatutulokset. 7000 6000 Marble Wanamo Wappu 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kyntö K + Tauti t+ N Kevennetty K m. + Tauti t+ N SuorakyvlvöK + Tauti t+ N Kuva 13. Elimäen kevätvehnien satotulokset. Kyntö Kyntö +Tautiaine+N Kevennetty muok. Kevennet. + Tautiaine+N Suorak. Suorak. + Tautiaine + N HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Marbla 77,5 12,3 76,6 14,2 81,8 11,7 82,5 12,7 82,2 11,4 82,0 13,4 Wanamo 77,6 11,2 76,7 12,1 78,2 12,0 80,0 13,2 78,2 11,6 80,6 14,1 Wappu 77,8 12,0 78,7 13,9 78,4 11,5 79,9 13,3 78,2 11,4 79,8 14,2 Taulukko 21. Elimäen kevätvehnien laatutulokset.

26 6000 Akseli Eemeli Iiris Steinar 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kyntö Kyntö+ Menara Kevennetty m. Kevm. + Menara Suorakylvö Suorak + Menara Kuva 14. Elimäen kaurojen satotulokset. Kyntö HLP RV % Kyntö +Menara HLP Kevennetty muok. Kevennet. + Menara Suorak. Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % Suorak. + Menara Akseli 57,7 12,0 59,1 11,9 60,3 11,5 57,5 12,3 59,4 12,5 57,4 11,5 Eemeli 56,2 12,4 56,2 12,4 58,2 12,6 57,0 13,1 61,1 13,5 57,1 12,5 Iiris 56,3 10,7 56,7 10,4 58,1 10,3 57,7 11,1 56,8 11,4 57,2 10,8 Steinar 54,8 10,9 54,2 10,6 56,5 10,7 55,8 10,9 55,0 12,1 54,9 10,5 HLP RV % Taulukko 22. Elimäen kaurojen laatutulokset. 4.3 Loimaa 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kyntö Kyntö + Bontima Aukusti Edvin Harbinger Iron Propino Tocada Kevennetty m. Kevennetty m. Bontima Suorakyvlvö Suorakyvlvö + Bontima Kuva 15. Loimaan ohrien satotulokset /ha.

27 Kyntö HLP RV % Kyntö +Bontima HLP Kevennetty muok. Kevennet.+Bon tima Suorak. Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % Suorak. + Bontima Aukusti 64,9 11,6 65,3 11,7 64,1 10,0 64,3 9,9 66,0 10,2 66,0 10,1 Edvin 63,5 12,7 64,8 11,0 63,4 9,9 63,8 9,9 64,9 9,6 65,7 9,5 Harbinger 68,0 10,5 70,7 10,6 68,5 8,9 70,4 9,0 69,1 8,8 69,7 8,8 Iron 69,0 11,4 67,9 10,6 68,4 10,4 67,6 9,1 68,9 10,1 69,8 9,5 Propino 68,1 11,3 69,9 11,0 68,7 11,4 68,1 11,1 67,9 9,8 68,8 11,1 Tocada 66,8 11,5 68,6 11,5 68,0 10,7 68,9 9,8 68,6 9,3 69,6 9,3 HLP RV % Taukukko 23. Loimaan ohrien laatutulokset. 8000 7000 Marble Wanamo Wappu 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kyntö K + Tautit Kevennetty m. K + Tautit Suorakylvö K + Tautit Kuva 16. Loimaan kevätvehnien satotulokset. Kyntö Kyntö +Tautiaine Kevennetty muok. Kevennet. + Tautiaine Suorak. Suorak. + Tautiaine HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Marbla 80,3 13,6 81,5 15,4 81,5 11,3 82,5 11,4 81,7 11,1 81,7 10,7 Wanamo 79,5 13,4 79,5 13,2 79,3 11,2 81,2 12,2 80,4 13,4 80,8 12,0 Wappu 79,9 12,5 80,4 14,7 79,2 11,8 81,9 12,6 79,9 10,2 82,4 11,9 Taulukko 24. Loimaan kevätvehnien laatutulokset.

28 4.4 Seinäjoki Kuva 17. Seinäjoen kaurojen, ohrien ja vehnien satotulokset.

29 Taulukko 25. Seinäjoen ohrien, kaurojen ja vehnien laatutulokset. 4,5 Siilinjärvi Kuva 18. Siilinjärven ohrien, kaurojen ja vehnien satotulokset /ha. Kyntö HLP RV % Delaro Delaro Aukusti 62 62,2 11,8 9,3 Edvin 60,9 62,4 10,7 10,2 Iron 62,9 63,7 10,7 9,8 Akseli 45,2 50,9 13,6 12,7 Steinar 45,4 50,9 13,8 13,7 Wappu 72,8 72,6 15,2 12,7 Marble 78,8 72,3 12,1 11,1 Taulukko 26 Siilinjärven ohrien, kaurojen ja vehnien laatutulokset.

30 5.0 Kasvuohjelma-kokeet Kotkaniemessä Hankkija ja Yara tekevät vuosittain Kasvuohjelma-kokeita Vihdin Kotkaniemessä. Kokeissa testataan tulevia lajikkeita ja etsitään niille sopivat lannoitus- ja kasvinsuojelukäytännöt. Tavoitteena on tehdä lajikkeelle käyttöohje ennen kuin se lasketaan myyntiin. Oheiseen osioon on koottu muutama koetulos tästä työstä. 5.1 Mallasohran lannoitusoptimikoe Uusista mallasohralajikkeista saa enemmän satoa ja mallaslaatua korkeammalla lannoituksella. Mallasohran lisälannoitus annetaan viimeistään 1-solmuvaiheessa. YaraVita Mantrac Pro:lla on helppo huolehtia ohran riittävästä mangaanilannoituksesta.

31 Esimerkiksi Propino-lajikkeen lannoitustaso kannattaa nostaa 110 typpikiloon asti hyvinä kasvukausina, kun taudit on torjuttu. Uudet mallasohralajikkeet ovat erittäin satoisia, satotasot ovat nousseet viime vuosina selvästi. Uudet lajikkeet käyttävät annetun lannoituksen sadonmuodostukseen, eikä niiden valkuaistaso nouse yhtä herkästi kuin vanhojen. Lannoitustasokokeen tuloksesta ilmenee, että 110 typpikilolla on saatu mallaslaatuista satoa, ja korkeampi lannoitustaso parantaa myös viljelyn kannattavuutta. Jaettu lannoitus tarkentaa ravinteiden käyttöä Kylvölannoitus YaraMila-lannoitteella ja täydennys YaraBela Axan viimeistään 1-solmuvaiheessa. Jakamalla lannoitus kasvukaudella, voidaan pienentää kasvukausien vaihtelun aiheuttamaa riskiä. Mallasohran lannoitussuositus kivennäismaille on seuraava; kylvölannoituksena käytetään lohkon viljavuuden perusteella valittu YaraMila-lannoite 90 typpeä vastaava määrä (2/3 kokonaismäärästä). Kasvukaudella tehdään tarpeen mukainen lisälannoitus Esim. YaraBela Axanilla 10-30 /ha. Mallasohran lisälannoitus on tehtävä 2-lehtivaiheessa - yksisolmuvaiheessa, jottei valkuainen nouse.

32 YaraVita aina mukaan rikkakasvien torjunnan yhteydessä Hivenravinteiden puutetta on jokaisella suomalaisella maatilalla. Kaikille on siis hyötyä YaraVita- lehtilannoituksesta. Hiven- ja rikkilannoitusta täydennetään tarpeen mukaan YaraVita-lehtilannoitteilla. Yara Megalab-kasvianalyysillä saa selville, riittävätkö ravinteet hyvään satoon. 5.2 Rehuohran lannoituskoe Valitsemalla viljelyyn uuden satoisan ohralajike ja lannoittamalla sitä suosituksen mukaan, voi tuottaa suuremman osan kotoisista rehuista omalla pellolla. Lisälannoitus kasvukaudella parantaa valkuaisen määrää, tavoite on vähintään 12 %. Rehuohrilla typpitaso pitää olla vähintään 120 /ha YaraMila-lannoitteena.

33 Lähde: Kasvuohjelmakokeet 2013, Yara Kotkaniemi Hyvillä mailla koko lannoitus keväällä Koetulosten mukaan hyväkuntoisilla mailla rehuohrien sato nousee ympäristötukea suuremmilla lannoitemäärillä vielä kannattavaksi. Kaikkien pääravinteiden antaminen rehuohralle kylvölannoituksena on kustannustehokas menetelmä lohkoilla, joilla orastuminen on tasaista, eikä poudanarkuus vaivaa. Riittävä kylvölannoitus on erittäin tärkeä myös jaetussa lannoituksessa, sillä se varmistaa, että kasvustosta tulee tasainen ja rehevä. Rehuohran määrää ja laatua on helppo parantaa YaraVita Mantrac Pro-lehtilannoitteella.

34 Lannoituksen jakaminen tarkentaa lannoitusta Lähde: Kasvuohjelmakokeet 2013, Yara Kotkaniemi Lannoituksen jakamisella saadaan enemmän valkuaista kotoiseen rehuun Lohkoilla, joiden vuosittainen satovaihtelu on suurta, kannattaa rehuohralla harkita typpilannoituksen jakamista. Lannoituksella vaikutetaan valkuaiseen sitä enemmän, mitä myöhemmässä kehitysvaiheessa lisälannoitus tehdään. Kylvölannoituksena käytetään YaraMila-lannoitetta, jota täydennetään yhdellä tai kahdella lisälannoituksella: korrenkasvuvaiheessa ja tähkimisen alussa. Kun annetaan osa lannoituksesta tähkävaiheessa, menetetään aina jonkin verran satoa, mutta valkuainen nousee. Lisälannoituksen teho varmistetaan kasvitautien torjunnalla. 5.3 Kauran lannoituskoe Parhaat kaurasadot saadaan hyvässä kasvukunnossa olevilta lohkoilta. Kauran sato nousee selvästi lisäämällä lannoitusta lohkon tuottokyky huomioiden. Kauran mangaanilannoitus hoituu YaraVita Mantrac Pro:lla.

35 Lähde: Kasvuohjelmakokeet, Yara Kotkaniemi Ota kaurasta kunnon sato Kauran satoja on mahdollista nostaa selvästi ottamalla viljelyyn uusi lajike ja lannoittamalla sitä lohkon satopotentiaalin mukaan. Lannoituskokeissa sato on noussut aina suurimpaan lannoitustasoon asti. Valkuaistasot jäävät helposti mataliksi suurten satojen takia. Kauran lannoituksen voi myös jakaa tai käyttää lisälannoitusta suotuisina kasvukausina. Kylvölannoitustaso on syytä pitää noin 90-100 /ha tasolla, jotta kasvusto kehittyy reheväksi jo kasvukauden alussa. Tiheä kasvusto peittää maanpinnan nopeasti, estää kosteuden haihtumista pellosta ja vähentää rikkakasvien määrää. Kaura tarvitsee muita viljoja enemmän vettä kasvukauden aikana. YaraMila- kevätlannoite valitaan maan viljavuuden mukaan, jotta kaura saa riittävästi fosforia ja kaliumia. Yara Megalab- kasvianalyysitulosten mukaan kaliumin puute on yleinen kauralla. Lisälannoitus korrenkasvuvaiheessa nostaa kauran satoa. Jos halutaan nostaa sadon valkuaispitoisuutta, kannattaa lisälannoitus antaa röyhyn tultua esille.

36 Lähde: Yara Kotkaniemi Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle. Mangaanin puutetta esiintyy hyvin yleisesti kauralohkoilla. Viime kesänä otetuista Yara Megalab- kasvianalyyseista 60 % kärsi mangaanin puutteesta. Mangaanin puute johtuu yleisimmin siitä, että mangaani muuttuu maassa vaikealiukoiseen muotoon, kun pellon ph on luokassa hyvä tai parempi. Tämän pelossa peltojen kalkitusta ei kuitenkaan tule laiminlyödä. Mangaanilannoitus on helppo ja halpa hoitaa rikkakasvien ruiskutuksen yhteydessä lisäämällä seokseen 1-2 l/ha YaraVita Mantrac Pro - lehtilannoitetta. 5.4 Kevätvehnän lannoituskoe Satoisat kevätvehnät hyödyntävät korkean lannoituksen ja kasvitautien torjunnan. Suuret lannoitemäärät kannattaa jakaa. Riittävän valkuaisen määrä varmistetaan oikealla lajikevalinnalla ja riittävällä lannoituksella. Lähde: Yara Kotkaniemi 2013

37 Satoisat myllyvehnät tarvitsevat korkean lannoituksen Kasvuohjelmakokeessa oli kaksi erityyppistä kevätvehnää. Aikaisempi Wappu- lajike tuotti laadukasta myllyvehnää. Marble on todella satoisa vehnä, joka tuottaa korkeilla lannoitustasoilla myllyvehnää ja sen lisäksi sopii erityisen hyvin sika- ja siipikarjatilojen rehuksi. Lannoituksessa kannattaa hyödyntää ympäristötuen mahdollistamat korkeimmat lannoitustasot. Lannoitussuositus: YaraMila- lannoite (150 N/ha) Suuret lannoitemäärät kannattaa jakaa Lähde: Kasvuohjelmakokeet 2013, Yara Kotkaniemi Lisälannoituksella tarkennetaan lannoitusta kasvukauden mukaan Kokeessa tutkittiin lisälannoituksen vaikutusta kevätvehnien satoon ja laatuun. Kylvölannoituksessa kevätvehnälle kannattaa käyttää 2/3 koko typpimäärästä (120 N), pellon viljavuuteen sopivalla YaraMila- lannoitteella. Suotuisina kasvukausina kevätvehnälle kannattaa antaa lisälannoitusta (10-30 N/ha) yhdessä erässä korrenkasvuvaiheessa tai kahdessa erässä korrenkasvuvaiheessa ja tähkän tultua esiin. Näin varmistetaan vehnälle riittävä lannoitus hyvään satotasoon ja laatuun. Lisälannoitussuositus: YaraBela Axan

38 Lähde: Kasvuohjelmakokeet 2011, Yara Kotkaniemi Suojaa vihreä lehtiala ja ota ravinteet talteen Kasvitautien torjunnalla varmistetaan vihreän lehtialan säilyminen, jolloin vehnä pystyy hyödyntämään käytössä olevat ravinteet satoon ja valkuaiseen. Wappu- lajikkeen sato parani yli 1000 kiloa kasvitautien torjunnalla ja lisälannoituksella, ja samalla myös valkuainen nousi.

39 6.0 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija Oy Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektin kuvaus Projektin aikana oli tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritettiin yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla 743-01453-35 vuosina 2011 2013. Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljeltiin perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite oli selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet 2013 1. Epos kevätvehnä 100 N/ha lannoitustasolla 2. Epos kevätvehnä 150 N/ha lannoitustasolla 3. Epos kevätvehnä 170 N/ha lannoitustasolla 4. Epos kevätvehnä 200 N/ha lannoitustasolla 5. Epos kevätvehnä 250 N/ha lannoitustasolla 6. Epos kevätvehnä 150 N/ha lannoitustasolla ilman kasvitautitorjuntaa 7. Wappu kevätvehnä 150 N/ha lannoitustasolla 8. Wappu kevätvehnä 170 N/ha lannoitustasolla 9. Wappu kevätvehnä 200 N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen 2013 1. Kylvö Lohkolle kylvettiin 14.05.2013 28 m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Epos- ja Wappu kevätvehniä. Kylvölannoitus tehtiin SuomensalpietariSe+- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) YaraBela Suomensalpietari Se+ 370 /ha (100 N/ha taso) b) YaraBela Suomensalpietari Se+ 481 /ha (150 N/ha taso) c) YaraBela Suomensalpietari Se+ 556 /ha (150, 170, 200 ja 250 N/ha tasot)

40 2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 /ha typpilannoitustason koejäsenille a. typpiliuos 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 N) b) 170 /ha typpilannoitustason koejäsenille a. typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 N) c) 200 /ha typpilannoitustason koejäsenille a. Yara Bela Sulfan N 26 S14 115 /ha (30 N) korrenkasvuvaiheessa b. Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 N) d) 250 /ha typpilannoitustason koejäsenille a. Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun alussa (20 N/ha) b. Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun aikana (20 N/ha) c. Yara Bela Sulfan N 26 S14 154 /ha (40 N) korrenkasvun lopulla d. Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 N) Rakeinen Yara Bela Sulfan levitettiin täsmälannoituksena Yara N-Sensor menetelmällä - kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat liitteenä 4. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin hivenravinteiden puutteeseen rikkakasviruiskutusten ruiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja Yara Vita Mantrac Pro 0,5 l/ha korrensääderuiskutusten yhteydessä Yara Vita Gramitrel 1,5 l/ha. Kasvustoista otettiin kasvustonäytteet 26.06., ja teetettiin ravinneanalyysit. Ravinneanalyyseissä ei todettu hivenravinnepuutoksia. - Kasvianalyysitulokset ja lannoitesuositukset liitteenä 4. Koelohkojen kasvinsuojelu T1(pensomisen loppu) (Zadoks 30-34) Attribut SG 60 g/ha + Sekator OD 0,1 l/ha + Stabilan (Hankkijan CCC) 0,3 l/ha + YaraVita MantracPro 0,5 l/ha + YaraVita Gramitrel 1 l/ha T1+ viikko (Zadoks 34-37) Moddus 0,25 l/ha + Menara 0,25 l/ha +YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha T2 (korrenkasvun loppu), (Zadoks 37 40) (valvatti ja ohdakeongelma Moddus 0,15 l/ha + MCPA 1 l/ha T3 (tähkälletulo), (Zadoks 50-59) Amistar 0,3 l/ha + Armure 0,3 l/ha + Karate Zeon 75 ml/ha 5. Koelohkojen puinti Wappu sekä Epos 100 N/ha ja 150 N/ha ilman kasvitautitorjuntaa 30.08. Epos muut koejäsenet 10. syyskuuta 100 N/ha lannoitustason ja ilman kasvitautitorjuntaa olleet koejäsenet valmistuivat virallisten koetulosten mukaisessa kasvuajassa, mutta kasvupäivinä kertyi lämpösummaa merkittävästi yli koetuloksissa olevan lämpösummatarpeen. Runsaammin typpilannoitetut ja kasvitautitorjutut koejäsenet tarvitsivat puintikuntoon valmistuakseen merkittävästi enemmän sekä kasvupäiviä että lämpösummakertymää kuin mitä virallisten lajikekoetulosten keskimääräiset arvot ovat.

41 Kutakin koealaa puitiin edestakainen 7,2 metrin puintileveys koekaistalla. Jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaaka- anturit. Puitu satomäärä muutettiin hehtaarisadoksi. Olkisato määritettiin puimalla koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pintaala jolta paali kertyi mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Tulokset 1. Satotaso ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Kaikkien koejäsenten sato täytti kasvukaudella 2013 myllyvehnä- vaatimukset. Sekä satotaso että valkuaispitoisuus nousivat molemmilla lajikkeilla typpilannoitustason lisääntyessä. Jyväsato on muunnettu 14,5 %:n kosteuteen. Lajike ja N /ha Jyväato /ha Olkisato /ha valk % sl. Wappu 200 5406 2603 17,8 350 Wappu 170 5145 2510 15,6 315 Wappu 150 4874 2419 15,4 347 Epos 250 N/ha 6509 4417 15,2 395 Epos 200 N/ha 6177 3611 14,8 388 Epos 170 N/ha 5981 3408 14,0 428 Epos 150 N/ha 5926 3140 13,8 399 Epos 100 N/ha 5267 2717 12,4 379 Epos 150, EI kasvitaututorj. 4676 1882 14,0 421

42 2. Ravinteiden kotiuttaminen Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen jyväsadossa Lannoitteena annettu typpi saatiin jyväsadossa talteen hyvin, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO-VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Typen kotiuttaminen, kun sekä olki- että jyväsato huomioidaan Olkisadon määrä punnittiin kaikilta koejäseniltä. Ravinnearvoina käytettiin Viljavuuspalvelun analysoimia ravinnemääriä g /.

43 Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä sadon mukana maasta otettu fosfori lisääntyi.

44 Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla. Varsinaista kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Keväällä 2013 levitettiin koealalle Biotiittia 7 tn /ha, mistä kertyi kaliumia noin 350 /ha. Biotiitti näytti vaikuttavan myös muiden ravinteiden käyttöön, sillä sekä silmämääräisesti arvioiden että kasvustomassasta punniten biotiittia saanut koeala kehittyi nopeammin kuin verranteena ollut alue johon Biotiittia ei levitetty. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Heikoimmin kaliumia otti maasta koeala jolla kasvitauteja ei torjuttu. Koejäsenten taloudellinen kannattavuus Sadon arvo Kaikkien koejäsenten sato täytti laadultaan leipäviljavaatimukset

45 Lajike ja N /ha kosteuskorj. 14,5 % sato /ha hlp valk % sl. Perus- hinta valkuais- lisä Hinta / tn Sadon arvo /ha alv 0 % Wappu 200 5406 72,1 17,8 350 184 20 195 1103 Wappu 170 5145 72,8 15,6 315 184 20 195 1050 Wappu 150 4874 74,1 15,4 347 184 20 195 994 Epos 250 N/ha 6509 71,9 15,2 395 184 20 195 1328 Epos 200 N/ha 6177 73,7 14,8 388 184 15 190 1229 Epos 170 N/ha 5981 73,5 14 428 184 8 183 1148 Epos 150 N/ha 5926 72,6 13,8 399 184 8 183 1138 Epos 100 N/ha 5267 71,7 12,4 379 184-4 171 948 4676 Epos 150 N/ha ilman kasvitautitorjuntaa 64,2 14 421 184 8 183 898 Viljan hinta Fazer Oululainen hinnasto18.11.2013 Sadon arvo lannoitekustannus Sadon arvo /ha alv 0 % SS Bela Typpiliuos SS Bela Typpil Lannoitekust. yht. alv 0% Sadon arvo - lannoitekust. Lajike ja N /ha Wappu 200 1103 556 115 51 161 33 33 228 875 Wappu 170 1050 556 51 161 33 194 855 Wappu 150 994 481 51 139 33 173 822 Epos 250 N/ha 1328 556 154 102 161 45 66 272 1056 Epos 200 N/ha 1229 556 115 51 161 33 33 228 1002 Epos 170 N/ha 1148 556 51 161 33 194 954 Epos 150 N/ha 1138 481 51 139 33 173 965 Epos 100 N/ha 948 370 107 0 107 841 Epos 150 ilman kasvitautitorj. 898 481 51 139 33 173 725 Viljan hinta Fazer Oululainen hinnasto18.11.2013, lannoitekustannus helmikuu 2013 Taloudellinen kannattavuus parani typpilannoitustason kohotessa. Laskelmissa käytetty viljelijän tilalla kasvukaudella 2013 toteutuneita kustannuksia ja sadon arvossa Fazer Oululaisen 18.11.2013 päivitetyn hinnaston hintoja..

46 Kasvukauden sääolosuhteet Kasvukaudella 2013 lämpösummaa alkoi kertymään noin viikon myöhemmin kuin kokeen muina vuosina 2011 ja 2012. Toukokuun loppu sekä kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Kun tuo sadonmuodostuksen kannalta tärkeä ajanjakso oli kesällä 2013 myös sateetonta, kasvustot kärsivät kuivuudesta ja satotaso jäi odotettua alhaisemmaksi. Lämpösummakertymä kylvöpäivästä sadonkorjuuseen koevuosina

47 Sadekertymä kylvöpäivästä sadonkorjuuseen koevuosina Arviointia kasvukaudelta 2013 Kesän kuivuus ja nopea lämpösummakertymä vaikuttivat satotasoon Lannoituksena annettu typpi saatiin kotiutetuksi sadossa ja satomäärä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Sadon nettoarvo, lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä, nousi lannoitustason kohotessa Olosuhteissa, joissa kasvutekijät ovat kunnossa, edes 250 N /ha lannoitustaso ei näyttänyt ainakaan vuonna 2013 olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia. Pohdintaa ja arviointia koko koeajalta kasvukausilta 2011-2013 Satotaso ja valkuaispitoisuus nousivat typpilannoituksen lisääntyessä kaikkina koevuosina kaikilla lajikkeilla. Vuoden 2013 koetuloksiin vaikutti sääolosuhteiden lisäksi heikentävästi myös se että Pohjanmaalla erinomaisesti menestynyt Trappe- lajike jouduttiin vaihtamaan siementilanteesta johtuen satopotentiaaliltaan heikompaan Epokseen.